1. Pohjoismaiden ministerineuvostolle LAUSUNTO
18.1.2013
LAUSUNTO NORDIC MASTER ‐RAPORTISTA
Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry. kiittää mahdollisuudesta lausua Nordic
Master ‐pilottiohjelman loppuraportista. Lausunnossamme tarkastelemme raportin
toimenpide‐ehdotuksia liikkuvuuden, rahoituksen ja laadunvarmistuksen
näkökulmista sekä teemme lyhyen huomion Nordic Master ‐opiskelijoiden
jäsenyydestä suomalaisissa ylioppilaskunnissa.
SYL kannattaa lämpimästi tavoitetta pohjoismaisen korkeakoulutuksen
kansainvälistämisestä Nordic Master ‐ohjelman avulla. Ohjelma voi
parhaimmillaan lisätä sekä pohjoismaisen korkeakoulualueen kansainvälistä
vetovoimaa sekä pohjoismaisten opiskelijoiden omia mahdollisuuksia suorittaa osa
opinnoistaan ulkomailla.
Ohjelman rahoitus
SYL tervehtii ilolla ehdotusta Nordic Master ‐ohjelman rahoituksen
vakinaistamisesta. Rahoitusehtojen muuttaminen siten, että budjetista voidaan
tukea myös ohjelman toimintakustannuksia ja erityisesti opiskelijaliikkuvuutta, on
erityisen tärkeää ohjelmien toimivuuden ja houkuttelevuuden varmistamiseksi.
Rahoitettavien ohjelmien vähimmäismäärän lisäksi olisi syytä tarkastella myös
enimmäismäärän asettamista. Uhkakuvana on tilanne, jossa korkeakoulut alkavat
tehtailla yhteistutkinto‐ohjelmia rahoituksen toivossa. Uusien ohjelmien laadun
varmistamiseksi tulisi niiden syntyä ennen kaikkea koulutuksellisesta tarpeesta ja
tutkimukseen pohjautuvasta tiedosta.
Jotta tavoite pohjoismaisen korkeakoulutuksen kansainvälistämisestä Nordic
Master ‐ohjelman avulla toteutuisi, on ehdotus EU‐ ja ETA‐alueen ulkopuolisten
opiskelijoiden lukukausimaksuista luopumisesta erittäin kannatettava.
Stipendijärjestelmän luominen on turhan hankala vaihtoehto ongelman
ratkaisemiseksi, sillä kun EU‐ ja ETA‐alueen ulkopuolisia opiskelijoita ohjelmissa
on lukumääräisesti melko vähän, tulee stipendijärjestelmästä helposti kallis ja
vaikeasti hallinnoitava suhteessa tuottamaansa tulokseen.
Laadunvarmistus
SYL pitää ehdotuksen luvussa 11 esitettyjä ajatuksia ohjelmien
laadunvarmistuksen kehittämisestä pääosin hyvinä. Esimerkiksi erilaiset ohjeet ja
ohjauspalvelut ovat opiskelijoiden kannalta keskeisiä opiskelukokemuksen laatuun
vaikuttavia asioita. Laadunvarmistuksen menettelyiden suunnittelu esityksessä
mainitun NOQAn työskentelyn pohjalta on hyvä lähtökohta, ja myös suunnitellun
käsikirjan hahmottelussa NOQAn raportissa on paljon hyödynnettävää. SYL pitää
erittäin tärkeänä, että laadunvarmistuksen dokumentoinnissa on selkeästi
hahmoteltu ne laatua varmistavat käytännöt mitkä ovat käytössä toiminnan

2. suunnittelun, toteuttamisen, arvioinnin ja kehittämisessä, jotta järjestelmän
kokonaisuus on selkeästi hahmoteltavissa, esimerkiksi visuaalisesti.
Luvussa 11 mainitaan erilaisten opiskelijakyselyiden tärkeys, eikä niitä voikaan
liikaa painottaa koulutusohjelmien ollessa kyseessä. SYL kuitenkin kannattaa
lämpimästi, että opiskelijoiden asiantuntemusta opiskelusta hyödynnetään myös
toiminnan suunnittelussa ja kehittämistoimenpiteistä päätettäessä, ja opiskelijoihin
suhtaudutaan kehitystyössä kumppaneina eikä pelkästään palautetiedon
tuottajina. Edelleen luvussa 11 listataan luetteloksi laadunvarmistuksen kannalta
keskeisiä asioita. Edellä mainittuun viitaten SYL toivoo ensimmäiseen kohtaan “All
parties must commit to the partnership at different levels: the academic staff,
administrative personnel and the management of the institution” lisättäväksi
opiskelijat.
Luvussa 9 esitettyjä ehdotuksia ohjelmien akkreditoinnista pitäisi vielä pohtia
suhteessa maiden yleisesti suhteellisen samankaltaiseen, mutta joiltain osin
erilaiseen kansalliseen laadunvarmistuksen tapaan. Kuten tekstissäkin todetaan,
Suomessa ei varsinaista kansallista koulutusohjelmien akkreditointijärjestelmää
sinällään ole. Etenkin ehdotus 14 “Harmonise the accreditation process so that the
accreditation of an NMP programme in one country leads to automatic
accreditation in the other Nordic countries.” on tämän suhteen hankala, eikä SYL
kannata maiden akkreditointijärjestelmien harmonisointia, mikäli kirjauksella sitä
tarkoitetaan. Sen sijaan SYL toivoo, että maiden erilaiset kansalliset
laadunvarmistuksen tavat tunnustetaan, ja ohjelmaa koordinoivan yliopiston
sijaintimaan mukainen laadunvarmistustapa itsessään tunnustetaan muissa
ohjelmassa mukana olevissa maissa.
Ylioppilaskunnan jäsenyys
Nordic Master ‐ohjelmien opiskelijoiden suhteen lienee syytä noudattaa SYL:n
ylioppilaskunnille antamaa suositusta Erasmus Mundus ‐ohjelmien opiskelijoiden
jäsenyydestä.
“Erasmus Mundus ‐opiskelijat voivat hakea vapautusta jäsenmaksusta
ylioppilaskunnalta mikäli opiskelu tapahtuu lukukauden aikana toisessa maassa.
Maksun palauttaminen edellyttää sitä, että opiskelijalta otetaan pois mahdollisesti
jo annettu lukuvuositarra. Ulkomaalainen Erasmus Mundus ‐opiskelija otetaan
Suomessa opiskelunsa aikana jäseneksi yhteen suomalaiseen ylioppilaskuntaan
myös siinä tapauksessa, että konsortioon kuuluu useampia suomalaisia yliopistoja,
joissa opiskelija opiskelee Suomessa oleskelunsa aikana (vrt. JOO‐opinnot).”
Lopuksi
SYL ehdottaa, että rahoitettavien koulutusohjelmien kiinnostavuuden ja
houkuttelevuuden varmistamiseksi yhtenä rahoituskriteerinä käytetään
opiskelijoiden osallistumista ohjelmien suunnitteluun ja hallinnointiin.
Pohjoismaiset kansalliset opiskelijaliitot tekevät yhteistyötä Nordiskt
Ordförandemöte (NOM) ‐verkostossa, joka on toiminut vuodesta 1946 lähtien.

3. NOM:n avulla voisi koordinoida opiskelijaedustuksen jatkossa Nordic Master
‐ohjelman kehittämiseen.
Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) ry:n puolesta
Marina Lampinen Matti Parpala
puheenjohtaja pääsihteeri
Lisätietoja: kansainvälisten asioiden sihteeri Juha Töyrylä, juha.toyryla@syl.fi, 041 515 2229