SAK:n Joonas Rahkolan, VTT Jouko Kajanojan ja Tampereen yliopiston Johanna Perkiön esitys – SAK:n koulutuspäivät opinto-ohjaajille sekä historian- ja yhteiskuntaopin opettajille 16.–17.9.2016 Kiljavan opistolla Nurmijärvellä

1. SILPPUTYÖ JA TASA-ARVO, ONKO
PERUSTULO RATKAISU TYÖELÄMÄN
MUUTTUVIIN TYÖNTEON TAPOIHIN?
VTT Jouko Kajanoja
Tohtoriopiskelija Johanna Perkiö, Tampereen yliopisto
Joonas Rahkola, ekonomisti, SAK

2. PERUSTULO JA TASA-ARVO. MITEN KÄVISI
NUORTEN NAISTEN TYÖLLISYYDEN?
25 – 40 –vuotiaiden naisten
työllisyys on Suomessa
selvästi alhaisempi kuin
Ruotsissa. Kotihoidon tuki
selittää eroa osittain.
25 – 40 –vuotiaiden naisten
työllisyys on Suomessa
selvästi alhaisempi kuin
Ruotsissa. Kotihoidon tuki
selittää eroa osittain.

3. PERUSTULO JA TALOUDELLINEN KANNUSTAVUUS
Työtulo
Käytettävissä
oleva tulo
(työtulo + etuudet
– verot)
Ratkaisu 2: pienennetään
efektiivisiä marginaaliveroasteita
alentamalla sosiaaliturvan tasoa.
Taloudellisesti mahdollinen,
mutta romuttaisi sosiaaliturvan
tason.
Ratkaisu 1: pienennetään
efektiivisiä marginaaliveroasteita
leikkaamatta sosiaaliturvan
tasoa. Taloudellisesti mahdoton.
Nykyinen sosiaaliturva:
Verotuksen ja etuuksien
yhteisvaikutuksesta käteen
jäävät tulot kasvavat hitaasti
työtulojen kasvaessa
Voidaanko työn teon kannusteita, eli työllistymisveroasteita ja
efektiivisiä veroasteita, laskea merkittävästi tavalla, joka on
1.Taloudellisesti toteuttamiskelpoinen
2.Sosiaalisesti hyväksyttävissä?
Jos perustulo verotettaisiin pois,
efektiiviset marginaaliveroasteet
nousisivat.

4. PERUSTULOKOKEILU: TYÖLLISTYMISVEROASTEET
LASKEVAT SELVÄSTI, MUTTA MALLIN PERUSTULO OLISI
HIRMUISEN KALLIS KOKO VÄESTÖLLÄ
 Käteen jäävät tulot kasvaisivat työtulojen saajilla, koska verojärjestelmä
säilyy nykyisellään eikä perustulo siten tule verotetuksi pois.
 Koko väestöön sovellettuna kokeilumalli lisäisi julkisia menoja n. 11 mrd.