SlideShare ist ein Scribd-Unternehmen logo

SAK:n toimintakertomus 2004

•
•
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

SAK:n toimintakertomus 2004

News & Politik
1 von 72
Downloaden Sie, um offline zu lesen
SAK:n toimintakertomus 2004
ISBN 951-714-237-4 Helsinki 2005
S A K - T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 4 1 SAK:n toimintakertomus vuodelta 2004 Sisällys SAK:n toimintakertomus vuodelta 2004 ................................................................... 1 Toimintaympäristö ...................................................................................................... 3 Taloudelliset lähtökohdat.................................................................................................... 3 Yhteiskunnalliset ja työmarkkinapoliittiset lähtökohdat................................................ 3 Hallintoelinten kokoukset ........................................................................................... 4 Valtuusto............................................................................................................................... 4 Hallitus.................................................................................................................................. 5 Toiminnan ja edunvalvonnan painopisteet ............................................................... 6 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ......................................................................................... 6 Tasapainoinen talous- ja työllisyyskehitys......................................................................... 6 Palkkaperusteisen sosiaaliturvajärjestelmän turvaaminen ja kehittäminen....................... 7 Globalisaation vaikutusten hallinta.................................................................................. 10 EU:n laajentumisen ja syvenemisen vaikutusten hallinta ................................................ 11 Jäsenvaikuttavuus.............................................................................................................. 13 Jäsenistön ostovoiman varmistaminen ja oikeudenmukainen tulonjako......................... 14 Työehtosopimusten yleissitovuusjärjestelmän toimivuus................................................ 15 Tulopolittinen sopimus vuosille 2005—2007.................................................................. 15 Muutosturvan ja yhteistoimintamenettelyn kehittäminen................................................ 16 Työelämän kehittäminen.................................................................................................. 17 Työhyvinvoinnin parantaminen....................................................................................... 18 Ammatillisen osaamisen vahvistaminen.......................................................................... 19 Järjestöllinen ja edunvalvonnallinen toimintakyky........................................................ 20 Yhteiskuntavaikuttamisen vahvistaminen........................................................................ 20 Vahvan jäsenpohjan varmistaminen ................................................................................ 21 Luottamushenkilöstön toimintaedellytysten varmistaminen ja parantaminen................ 22 Vahva järjestötoiminta..................................................................................................... 23 Aluepolitiikka, aluekehittäminen ja aluevaikuttajakoulutus............................................ 26 Hankekeskus .................................................................................................................... 27 Koulutuksen kehittäminen ............................................................................................... 27 Monikulttuurisuustyö....................................................................................................... 29 Koulu- ja työmarkkinatiedotus......................................................................................... 29 SAK:n jäsenmikrohanke .................................................................................................. 30 SAK:n kulttuurirahasto .................................................................................................... 30 SAK:n viestinnän kehittäminen ....................................................................................... 31 SAK:n lehdet.................................................................................................................... 33 Työyhteisön ja henkilöstön uudistuminen ja työkyky .................................................... 35 Henkilöstövoimavarojen kohdentaminen......................................................................... 35 Johtamisen ja työprosessien kehittäminen ....................................................................... 36 Henkilöstön työhyvinvoinnin parantaminen.................................................................... 36 SAK:n talouden kehittäminen.......................................................................................... 36 Toimisto- ja sisäiset palvelut............................................................................................ 36 Tietohallinto..................................................................................................................... 36 Työpaikkatoimikunta ....................................................................................................... 37 SAK:n henkilöstö............................................................................................................. 37 Henkilöstötilinpäätöksen tunnuslukutaulukko 2004........................................................ 42
2 S A K – T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 4 Tilinpäätös...................................................................................................................43 Jäsenyydet ja osakkuudet..........................................................................................61 Hallintoelimet .............................................................................................................62 Valtuusto .............................................................................................................................62 Hallitus ................................................................................................................................68 Johtoryhmä.........................................................................................................................70 Työvaliokunta.....................................................................................................................70 Muut hallituksen asettamat valiokunnat..........................................................................71 Toimialaneuvottelukunnat ................................................................................................71 Jäsenmäärä .................................................................................................................72 Lausunnot ...................................................................................................................74 Liitteet .........................................................................................................................80
S A K - T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 4 3 Toimintaympäristö Taloudelliset lähtökohdat Maailmantalous kasvoi vuonna 2004 nopeammin kuin miltei kolmeenkymmeneen vuoteen. Globaalin kasvun vetureina toimivat erityisesti Kiina ja muut Itä-Aasian maat, joiden taloudet jatkoivat nopeata, 7—9 prosentin kasvuaan, ja myös Yhdysvallat, jonka kokonaistuotannon kasvu ylsi viime vuonna runsaaseen neljään prosenttiin. Raakaöljyn hinnan korkealla käynyt nousu vuoden 2004 jälkipuoliskolla sekä valuuttakurssimuutokset leikkasivat talouskasvua. Maailmantalouden noususuhdanteen huipun arvioitiinkin ohitetun vuoden lopulla. Myös euroalue pääsi vihdoin vuoden 2004 keväällä mukaan vahvaan kansainväliseen nousu- suhdanteeseen. Euroalueen kasvua hidasti mm. vahvistunut euro. Euroalueen yhteenlaskettu kokonaistuotanto kasvoi viime vuonna 1,8 prosenttia, kun alueen talouskasvu vuonna 2003 jäi vain puoleen prosenttiin. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen taloudellinen kehitys oli vuonna 2004 suh- teellisen suotuisaa. Talouskasvu oli euroalueen nopeimpia. Tuotannon kasvua tukivat sekä ul- komainen että kotimainen kysyntä. Kokonaistuotanto kasvoi 3,7 prosenttia eli runsaan pro- senttiyksikön enemmän kuin vuonna 2003 (liite 1). Työllisyys alkoi näkyvämmin parantua vuoden loppukuukausina. Vuonna 2004 työllisiä oli keskimäärin saman verran kuin edellisenä vuonna. Viime vuoden työllisyysaste (työllisten osuus 15—64 vuotiaista) oli 67,2 prosenttia, kun se vuonna 2003 oli 67,3 prosenttia (liite 2). Työttömyysaste vuonna 2004 oli 8,8 prosenttia eli 0,2 prosenttiyksik- köä alempi kuin vuonna 2003 (liite 3). Palkansaajien nimellisansiot nousivat vuonna 2004 keskimäärin 3,4 prosenttia ja reaaliansiot 3,2 prosenttia, kun vuoden keskimääräinen kuluttajahintainflaatio jäi vain 0,2 prosenttiin. Ku- luttajahintojen nousua hidasti eniten maaliskuussa toteutettu alkoholiveron lasku. Myös puhe- lumaksujen halpeneminen pienensi inflaatiota. Hintoja puolestaan nostivat mm. polttonestei- den hintojen nousu, asuntojen hintojen ja vuokrien nousu sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan palve- luiden kallistuminen. Yhteiskunnalliset ja työmarkkinapoliittiset lähtökohdat Työnantajapuoli kokosi vuoden aikana rivinsä perustamalla Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n, johon teollisuuden ja yksityisten palvelualojen työnantajaliitot järjestäytyivät. Uuden järjestön toimitusjohtajaksi valittiin suurlähettiläs Leif Fagernäs ja hallituksen puheenjohta- jaksi Christoffer Taxell. Uuden järjestön voimin elinkeinoelämä ilmoitti haluavansa tehostaa edunvalvontaansa sekä kotimaassa, Euroopassa että kansainvälisesti. Työmarkkinajärjestö EK:n lisäksi työnantajapuoli tehosti myös yhteiskunnallista vaikuttamistaan aktivoimalla Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n toimintaa. Sen hallitukseen valittiin suomalaisen yri- tyselämän näkyvimmät johtohenkilöt Nokian pääjohtajan Jorma Ollilan johdolla. EVA alusti julkista keskustelua useilla ay-vastaisilla raporteilla ja näkyvillä puheenvuoroilla, mikä herätti keskustelua tarpeesta koota voimia ja tuottaa keskustelun avauksia myös palkansaajapuolelta.
4 S A K – T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 4 Neuvottelut uudesta tuloratkaisusta käytiin jo EK:n kanssa, vaikka järjestön toiminta juridises- ti alkoi vasta vuoden 2005 alusta. Kärjekkäin puheenvuoroin EK ilmoitti, ettei se solmi ”van- hanmallista” tupoa, vaan haluaa siirtää sopimustoiminnan painopistettä paikalliselle tasolle, ja että kunkin sopimusalan erilainen tuottavuuskehitys tulisi ottaa sopimustoiminnassa paremmin huomioon. EK vastusti myös tasa-arvo- ja matalapalkkaerien sisällyttämistä sopimukseen. EK keskeytti tuponeuvottelut AKT:n bussilakon ja sen tukilakkojen ajaksi, mutta päätyi kuitenkin yksimielisesti lopuksi hyväksymään neuvottelutuloksen. Tätä edesauttoi hallituksen merkittä- vä veropoliittinen panostus tupon tueksi. EU laajeni vappuna 10 uudella jäsenmaalla ja sai valmiiksi ehdotuksen uudeksi perustuslaiksi. Suomalainen ay-liike tervehti uusien jäsenmaiden liittymistä sekä asettui tukemaan päätöksen- teon tehostamista ja eurooppalaista sosiaalista mallia vahvistavan perustuslain hyväksymistä. Viron ja muiden Baltian maiden sekä Puolan liittyminen lisäsi jonkin verran ulkomaalaisen lähetetyn työvoiman ja vuokratyövoiman tarjontaa Suomessa. Tätä edesauttoi se, että palvelu- jen vapaa liikkuvuus toteutui välittömästi laajentumisen myötä. Työvoiman liikkuvuuteen so- vellettiin siirtymäaikalakia, jonka mukaan uusien jäsenmaiden työntekijöillä tulee olla uuden ulkomaalaislain mukainen työntekijän oleskelulupa. Luvan myöntämiseen liittyy etukäteen tehtävä työehtojen tarkistaminen ja sen selvittäminen onko ko. tehtävään saatavissa työvoimaa kotimaisilta työmarkkinoilta. Suomi ei hakenut siirtymäaikoja palvelujen vapaalle liikkuvuu- delle. Siirtymäaikalaki ja työvoimapoliittiset kriteerit eivät siten koske esimerkiksi vuokraus- liikkeen Suomeen Virosta lähettämää vuokratyövoimaa. Virolaisen vuokratyövoiman määrä onkin noussut Suomessa. Uusi ulkomaalaislaki, joka tuli voimaan 1.5.2004, vapautti alle kolmen kuukauden sesonki- työntekijät ja joukon muitakin ulkomaalaisia työntekijäryhmiä työlupaharkinnasta. Tämän seurauksena myönnettyjen työntekijöiden oleskelulupien määrä aleni tuntuvasti edellisvuoteen verrattuna. Lain säätämisen yhteydessä työsuojeluviranomaisen roolia ulkomaisen työvoiman valvonnassa vahvistettiin. SAK korosti, että kansallisten työehtojen noudattaminen Suomessa tehtävässä työssä riippumatta työntekijän kansalaisuudesta on tehokkaasti turvattava. Tilaaja- vastuun periaate sekä liittojen kanneoikeus nostettiin esille tuloneuvotteluissa. Matti Vanhasen hallituksen keskeiset painopisteet, hyvinvointiyhteiskunnan kehittäminen ja työllisyyden parantaminen, olivat hyvä lähtökohta hallituksen yhteistyölle työmarkkinajärjes- töjen kanssa. SAK:n puheenjohtajan aloitteesta vuoden aikana käynnistyi toimialakohtainen vuoropuhelu, joka liittyi hallituksen käynnistämään Suomi maailmantaloudessa-hankkeeseen. Kaikkiaan 23 eri toimialaa laatikin suositukset alan työllisyyden, investointien ja kilpailuky- vyn kehittämisestä. Hallitus otti vahvasti kantaa tulopoliittisen kokonaisratkaisun puolesta ja myötävaikutti sen syntymiseen merkittävillä veropäätöksillä sekä lisäpanostuksilla mm. lii- kenneväylien kehittämiseen. Näin hallitus lunasti kolmikantayhteistyötä koskeneet lupauksen- sa. Kesäkuussa toteutettiin EU-parlamenttivaalit ja lokakuussa kunnallisvaalit. SAK tuotti mo- lempiin vaaleihin aineistoja palkansaajanäkökulmasta ja pyrki kohottamaan palkansaajien ää- nestysaktiivisuutta. Edellisiin vaaleihin verrattuna äänestysvilkkaus nousikin jonkin verran. Myös muutoin jatkettiin aktiivista yhteiskuntavaikuttamista päättäjien suuntaan sekä hallituk- sessa, eduskunnassa että tiedotusvälineiden kautta. Hallintoelinten kokoukset Valtuusto SAK:n valtuusto kokoontui sääntömääräiseen kevätkokoukseensa Kiljavan opistolle 14.— 15.5.2004. Valtuusto hyväksyi SAK:n toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vuodelta 2003
S A K - T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 4 5 sekä myönsi tili- ja vastuuvapauden hallitukselle ja muille tilivelvollisille. Valtuusto käsitteli yhdeksän liittojen tekemää esitystä. Päätöslausumassaan valtuusto painotti tarvetta selvittää mahdollisuuksia saada helmikuussa 2005 päättyvän tulosopimuksen jatkoksi laaja talous- ja tuloratkaisu, johon kaikki osapuolet aidosti sitoutuvat. Ratkaisun tulee tukea investointeja, työllisyyttä, palkansaajien ostovoimaa ja tulonjaon oikeudenmukaisuutta. Palkansaajien turvaa muutos- ja irtisanomistilanteissa sekä työttömyyden kohdatessa on vahvistettava. Palkansaajajärjestöjen keskinäistä yhteistyötä on vahvistettava näiden tavoitteiden toteuttamiseksi. Valtuusto myös kannusti palkansaajia ää- nestämään kesäkuussa järjestettävissä EU-parlamentin vaaleissa. Valtuuston sääntömääräisessä syyskokouksessa 26.— 27.11.2004 Kiljavan opistolla hyväksyt- tiin SAK:n talous- ja toimintasuunnitelma vuodeksi 2005 ja käsiteltiin neljä jäsenliittojen te- kemää esitystä. Valtuuston kokoontuessa tuponeuvottelut olivat vielä käynnissä. Päätöslausumassaan valtuus- to antoi tukensa neuvotteluille. Käynnissä olevat tulopoliittiset neuvottelut olivat SAK:n val- tuuston toukokuussa asettamien lähtökohtien mukaiset. Niiden pohjalta SAK:n hallitus täs- mensi laatutavoitteiksi työntekijöiden muutosturvan irtisanomistilanteissa, tilaajavastuun ja ammattiliiton kanneoikeuden sekä luottamushenkilöiden aseman vahvistamisen. Tavoitteeksi asetettiin palkansaajien ostovoiman turvaaminen maltillisella ja solidaarisella palkkaratkaisul- la, jota täydentää tuloverojen pieni- ja keskituloisiin painottuva, kunnille täysimääräisesti kompensoitu kevennys. Hallitus Vuoden 2004 aikana SAK:n hallitus kokoontui 17 kertaa. Kevätkaudella hallitus käsitteli mm. vuosilomalain valmistelutilannetta, työaikapankkityöryhmän tilannetta ja loppuraporttia, tasa- arvolain uudistamista sekä sairausvakuutuksen rahoituksen uudistamista. Valtion vuosien 2005—2008 määrärahakehyksiä sekä vuoden 2005 talousarvioita hallitus käsitteli sekä maa- liskuun että kesäkuun kokouksissa ja määritteli SAK:n työllisyyden kohentamista tukevat ta- voitteet budjettivaikuttamisessa. Presidentti Tarja Halosen johtaman ILO:n maailmankomission raporttia Oikeudenmukainen globalisaatio: mahdollisuuksia kaikille hallitus käsitteli alkuvuodesta. Suomen hallituksen globalisaatiostrategia ja siihen liittyvä työmarkkinaosapuolten toimialakohtainen vuoropuhelu oli niinikään esillä hallituksen kokouksissa. Hallituksen seminaarissa kesäkuussa käsiteltiin SAK:n toimintastrategiaan liittyviä keskusjär- jestön toiminta-ajatusta ja visioita sekä kriittisiä menestystekijöitä. Hallitus käsitteli myös SAK:n ja liittojen keskinäistä työnjakoa pohtineen työryhmän raporttia ja sen teemoja. Sekä toimintastrategia että työnjakotyöryhmän loppuraportti hyväksyttiin elokuun kokouksessa.
6 S A K – T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 4 Seminaarissa hallitus perehtyi myös Kiljava-opiston kehittämistoimia suunnitelleen työryh- män ehdotuksiin. Kiljava-työryhmän raportti hyväksytiiin syksyllä 2004. Syksyllä SAK:n hallitus keskittyi pääosin tulopoliittisen sopimuksen tavoitteenasetteluun ja neuvottelutilanteen arviointiin. Neuvottelutulos tulopoliittiseksi sopimukseksi vuosille 2005— 2007 hyväksyttiin SAK:n hallituksessa 29.11.2005. Liittojen soveltamisneuvotteluiden jälkeen joulukuun 15. päivänä hallitus totesi sopimuksen kattavuuden SAK:n kannalta riittäväksi. Toiminnan ja edunvalvonnan painopisteet Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Tasapainoinen talous- ja työllisyyskehitys SAK:n määrätietoinen toiminta johti kattavan ja pitkäkestoisen tuloratkaisun syntymiseen jou- lukuussa 2004. Tuloratkaisu tuo epävarmaan talouskehitykseen vakautta, tukee osaltaan työl- lisyyttä ja turvaa palkansaajien paremman ostovoiman. Hallitus tuki syntynyttä sopimusta kolmivuotisella veronkevennysohjelmalla sekä lisämäärärahoilla liikennehankkeisiin. SAK vaikutti muutoinkin talous- ja työllisyyspolitiikkaan työttömyyden taittamiseksi ja työlli- syyden kääntämiseksi nousuun. SAK teki talouskasvun vauhdittamisen ja työllisyyden paran- tamisen edellyttämiä esityksiä useaan otteeseen, muun muassa valtion budjettikehysneuvotte- lujen sekä muutoinkin vuoden 2005 talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä. SAK vaati mm. toimenpiteitä sekä yksityisten että julkisten investointien lisäämiseksi niin teollisuudessa kuin palvelualoilla. SAK laati solidaarisen palkkapolitiikan talousteoreettisista taustoista selvityksen, joka valmis- tui sopivasti työnantajien solidaariseen palkkapolitiikkaan kohdistuneiden hyökkäysten aikoi- hin. SAK:n määrätietoinen toiminta johti myös kattavan ja pitkäkestoisen tuloratkaisun syntymi- seen joulukuussa 2004. Tuloratkaisu tuo epävarmaan talouskehitykseen vakautta, tukee osal- taan työllisyyttä ja turvaa palkansaajien paremman ostovoiman. Hallitus tuki syntynyttä sopi- musta kolmivuotisella verokevennysohjelmalla sekä lisämäärärahoilla liikennehankkeisiin. SAK korosti tarvetta EU:n talous- ja työllisyyspoliittisen koordinaation edistämiseen. SAK toimi kansainvälisen ammattiyhdistysliikkeen kautta vuoropuhelun vahvistamiseksi Euroopan Keskuspankin kanssa ja tuki pyrkimyksiä rahapolitiikan pitämiseen keveänä matalan inflaati- on ja heikon talouskasvun oloissa. Suomalaisessa työelämässä alkoi suuri sukupolvenvaihdos. Suhdannenousun myötä työttö- myys kääntyi lievään laskuun ja työllisyysaste lievään nousuun. Hallituksen tavoite 100 000:sta uudesta työpaikasta ei näytä toteutuvan vaalikaudella. SAK vaikutti monin eri tavoin maan hallituksen toimiin työllisyysasteen nostamiseksi, rakenteellisen pitkäaikaistyöttömyy- den taittamiseksi sekä hyvinvointipalvelujen kehittämiseksi. Tasapainoisen talous- ja työlli- syyskehityksen edellytysten luomiseksi syksyllä solmittiin runsaan kahden ja puolen vuoden mittainen tulopoliittinen sopimus. SAK seurasi irtisanomisia ja nosti erityisesti esille työntekijöiden muutosturvan parantamisen sekä yt-lain uudistamistarpeen. SAK vaikutti hallitukseen, jotta suunniteltu ns. matalan tuot- tavuuden alojen työnantajamaksujen huojennus ei johtaisi osa-aika- ja vuokratyön lisääntymi- seen eikä keinotekoisiin työsuhteiden pilkkomisiin.
S A K - T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 4 7 Elinkeinopoliittinen edunvalvonta eri toimialoilla tähtäsi investointien vauhdittamiseen, jotta työllisyyskehitys paranisi. Globalisaation vaikutuksia selviteltiin yhdessä työnantajajärjestöjen kanssa ja vaikutettiin EU-lainsäädännön sisältöön suomalaisten työntekijöiden edunvalvonnan näkökulmasta (mm. palveludirektiivi, kemikaaliasetus, päästökauppa- ja kaivos- sekä jätedi- rektiivit). Työnantajapuolen haluttomuudesta johtunutta metsäteollisuutta lukuun ottamatta toimialakohtainen vuoropuhelu päätyi lähes kokonaan yksimielisiin suosituksiin toimialojen kehittämistarpeista ja näkymistä. SAK jatkoi aktiivista vaikuttamista myös valtion eri riski- ja teknologiarahoituslaitoksissa sekä tiede- ja teknologianeuvostossa ja korosti TE-keskusten merkitystä valtion alueellisten toimintojen koordinoijana. Palkkaperusteisen sosiaaliturvajärjestelmän turvaaminen ja kehittäminen Toimintavuoden aikana SAK:n edustajat vaikuttivat työeläkelakien uudistamisen jatkamiseen vuosien 2001 ja 2002 työmarkkinajärjestöjen sopimusten pohjalta. Eduskunta hyväksyi sopi- muksiin perustuvat ja vuoden 2005 alusta voimaan tulevat muutokset merimieseläkelakiin ja selvennyksiä muihin yksityisen sektorin palkansaajien eläkelakeihin. SAK:n edustajat seurasivat myös työmarkkinasopimuksen edellyttämien muutosten toteutta- mista kuntien ja valtion palkansaajien eläkelakeihin. Eduskunta käsitteli ja hyväksyi myös nämä uudistukset vuoden 2004 aikana. Koko toimintavuoden ajan jatkui yksityisen sektorin palkansaajien työeläkelain TyEL:n kol- mikantainen valmistelu. SAK:n edustajat olivat aktiivisesti mukana tässä työssä, jossa TEL, LEL ja TaEL yhdistetään ja viimeistellään vuosien 2001 ja 2002 eläkesopimusten mukaiset työeläkevakuuttamista koskevat uudistukset. Eläkelakien kuntoutusuudistus tuli voimaan vuoden 2004 alusta. Tämän työmarkkina- järjestöjen eläkesopimukseen sisältyneen uudistuksen mukaan työntekijällä on oikeus amma- tilliseen kuntoutukseen, jos hänellä ilman asianmukaisia kuntoutustoimia on todettavissa sel- keä uhka tulla työkyvyttömäksi noin viiden vuoden kuluessa. Ammatillinen kuntoutus voi merkitä esimerkiksi työkokeilua uusissa tehtävissä tai kouluttamista uuteen ammattiin. Am- matillisen kuntoutuksen myöntänyt eläkelaitos maksaa kuntoutuksen ajalta työkyvyttömyys- eläkkeen 33 pros. korotettuna. SAK:n edustajat perehtyivät uudistuksen toimeenpanoon eri eläkelaitoksissa. Vuonna 2004 jatkettiin myös kansaneläkelain uudistamista, jossa lain selkeytyksen lisäksi to- teutetaan myös työeläkeuudistuksen takia tarpeelliset sisällölliset muutokset. SAK osallistui myös tähän lainvalmistelutyöhön. Toimintavuoden aikana valmisteltiin ja säädettiin erillislaki erityisen pitkään työttöminä ollei- den oikeudesta eläketurvansa suuruiseen eläketukeen vanhuuseläkkeelle siirtymiseen asti (ns. Lex Taipale). SAK piti lakia sosiaalipoliittisesti perusteltuna. SAK:n hallituksen jäsenille järjestettiin huhtikuussa 2004 seminaari, jossa käsiteltiin lakisää- teisen työeläketurvan tulevaisuuden haasteita, erityisesti työeläketurvan erityisasemaa sekä kansallisen lainsäädännön ja EU:n yhteisölainsäädännön suhdetta. SAK kiirehti sosiaali- ja terveysministeriön päätöstä käynnistää selvitystyö työeläkeyhtiöiden hallintolain uudistamiseksi. Ministeriö antoi syksyllä 2004 selvitystehtävän pankinjohtaja Matti Louekoskelle, jonka tehtäväksi tuli kartoittaa TEL-hallintolain muutostarpeet muun mu- assa työmarkkinajärjestöjä kuullen sekä tehdä tarpeellisiksi katsomansa muutosesitykset.
8 S A K – T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 4 Toimintavuoden aikana käynnistettiin SAK:n myötävaikutuksella myös työmarkkina- järjestöjen ja hallituksen yhteistyönä valmistelu, jonka tavoitteena on työeläkelaitosten sijoi- tussäännösten kehittäminen vastaamaan muuttuneita olosuhteita. SAK:n edustajat olivat mukana työryhmässä, jossa valmisteltiin esitys sairausvakuutuslain uudenaikaistamisesta ja selkeyttämisestä. SAK seurasi myös syksyllä 2004 tapahtunutta esi- tyksen eduskuntakäsittelyä, jonka aikana sitä myös SAK:n myötävaikutuksella täydennettiin hallitusohjelmaan perustuneilla muutoksilla. Nämä muutokset estävät pienten lasten vanhem- pien päivärahojen heikentymisen tilanteissa, joissa lapset syntyvät lyhyehkön ajan sisällä, pa- rantavat lyhytkestoisissa työsuhteissa työskentelevien työntekijöiden oikeutta sairausvakuu- tuksen päivärahaan ja korottavat vähimmäisäitiys- ja vanhempainrahaa. Samassa yhteydessä parannettiin niin ikään hallitusohjelmaan perustuen työnantajien korvausta niistä vuosiloma- kustannuksista, jotka perustuvat äitiys- ja vanhempainvapaan ajalta kertyvään vuosilomaan. Toimintavuoden aikana valmistui myös työryhmäesitys SAK:n tavoitteena olevasta sairausva- kuutuksen osapäivärahasta, joka on tarkoitettu tasoittamaan työhön paluuta pitkähkön sairaus- loman jälkeen. SAK:n työryhmäedustajan vaikutuksesta esitykset vastaavat pitkälti asetettuja tavoitteita. Toimintavuoden aikana jatkettiin vuoden 2003 alusta voimaan tulleen uudistetun työttömyys- turvalain toteutumisen seurantaa, johon SAK:n edustajat osallistuivat. Tähän liittyen säädettiin työvoimatoimikunnille korvausvelvollisuus virheellisistä työvoimapoliittisista lausunnoista. Lisäksi parannettiin yrittäjien työssäoloehtoon liittyvää jälkisuojaa tilanteissa, joissa yrittäjä siirtyy palkansaajaksi ja palkansaajakassan jäseneksi. SAK:n edustajat saivat neuvotelluksi uuden jatkoajan poikkeukselle, jonka mukaan soviteltuja työttömyyspäivärahoja voidaan maksaa vuoden 2005 loppuun ilman enimmäiskestorajoitusta. Toimintavuoden aikana aloitettiin myös työeläkelakien uudistamisen takia tarpeellisten työt- tömyysturvalain muutosten toteuttaminen. Tähän liittyen muutettiin työttömyyskassalakia si- ten, että kassan jäsenenä voi olla 68 vuotiaaksi asti. SAK vaati johdonmukaisuutta työelä- keuudistuksen kanssa siten, että työttömälle työnhakijalle on säädettävä oikeus saada työttö- myysturvaa 68 ikävuoteen asti, mutta hallituksen ja työnantajien vastustuksen vuoksi työttö- myysturvalakiin tehtiin muutos, jonka mukaan päivärahan maksaminen 68 täyttämiseen asti rajoitettiin lomautustilanteisiin.
S A K - T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 4 9 SAK seurasi aktiivisesti toimintavuoden aikana hallituksen työllisyyden politiikkaohjelmaan perustuvan työmarkkinatuen aktivointiuudistuksen valmistelua ja pyrki vaikuttamaan uudis- tuksen sisältöön. Toimintavuoden aikana SAK yhteistyössä jäsenliittojen kanssa jatkoi pohdintaa lainsäädän- töön ja käytännön työhön tarvittavista muutoksista, joilla työttömyyskassojen toimintaa työt- tömyysturvan toimeenpanossa voitaisiin entisestään kehittää. SAK:n edustajat myötävaikutti- vat Työttömyysvakuutusrahaston toiminnan kehittämiseen ja onnistuivat säilyttämään kasso- jen jäsenmaksutasaukseen käytettävän erän entisen suuruisena. SAK:n edustajat osallistuivat toimintavuoden aikana tapaturmavakuutuksen muuttamista kos- keviin neuvotteluihin, joiden tuloksena lakkautettiin vakuutusyhtiöiltä peritty niin sanottu laastarivero ja siirryttiin suoralaskutukseen myös silloin, kun työtapaturmaa hoidetaan julkisen sektorin laitoksessa. Uudistuksella on tarkoitus nopeuttaa hoitoon pääsyä, paranemista ja työ- hön paluuta. Uudistus keventää myös hieman kuntien sairaanhoidon kustannuksia ja kohden- taa maksut oikeudenmukaisemmin kuin fiskaalisluonteinen laastarivero. Muutos säädettiin tu- levaksi voimaan vuoden 2005 alusta. Työeläkeuudistuksessa päätettiin, että kaikkia maksussa olevia työeläkkeitä tarkistetaan vuo- sittain indeksillä, jossa palkkojen muutoksen osuus on 20 pros. ja hintojen muutoksen osuus 80 pros. Tämä johti neuvotteluihin myös tapaturmavakuutuksessa sovellettavista indekseistä. SAK:n edustaja valmistelutyöryhmässä onnistui yhteistyössä toisten palkansaajaedustajien kanssa pääsemään tavoitteeseen, jossa uhkaamassa ollut tapaturmaetuuksien heikentäminen pystyttiin välttämään, vaikka indeksin rakenne soveltuvin osin vastaa työeläkelakiin säädettyä indeksiä. Lainmuutos säädettiin tulevaksi voimaan vuoden 2005 alusta. SAK:n edustajat olivat mukana työryhmässä, jossa valmisteltiin esitys kuntoutuslain ja kun- toutusrahalain uudenaikaistamisesta ja yhdistämisestä yhdeksi laiksi. Uudistus oli pääosin teknistä selkeyttämistä, mutta myös joitakin konkreettisia parannuksia saatiin SAK:n vaiku- tuksesta läpi. Tällaisia ovat muun muassa ylläpitokorvauksen tason korottaminen, sairausva- kuutuksen ja kuntoutuksen matkakorvausten omavastuiden yhdistäminen ja laissa vahvistettu oikeus kuntoutusrahaan myös silloin, kun kuntoutuksen ajalta on oikeus vuosilomapalkkaan. SAK:n edustajat osallistuivat toimintavuoden aikana neuvotteluihin, joissa valmisteltiin esi- tyksiä vuoden 2005 työeläkemaksujen tasosta sekä työeläkerahastojen laskuperustekoron mää- rittämistavasta ja tasosta. SAK:n edustajat osallistuivat myös työttömyysvakuutusrahaston hallinnossa neuvotteluihin, joissa päätettiin työnantajien ja työntekijöiden työttömyysvakuutusmaksun taso vuodelle 2005. Lisäksi SAK vaikutti ratkaisevasti siihen, että pahimmin työttömyydestä vuonna 2004 kärsineiden alojen työttömyyskassoille päätettiin työnantajajärjestöjen vastustuksesta huoli- matta jakaa lakisääteistä jäsenmaksujen tasausta enemmän kuin edellisenä vuotena. SAK:n edustajat osallistuivat sairausvakuutuksen rahoituksen uudistamista koskeviin neuvot- teluihin ja uudistusta valmistelevan kolmikantaisen työryhmän työhön. Neuvotteluissa edettiin SAK:n asettamien tavoitteiden suuntaan esimerkiksi siten, että työnantajat rahoittavat uudis- tuksen voimaantulon jälkeen pääosan sairausvakuutuksen työhön liittyvistä etuuksista, kuten palkan mukaan määräytyvistä sairaus- sekä äitiys- ja vanhempainrahoista. Työnantajat onnis- tuivat sen sijaan hallituksen tuella torjumaan osallistumisensa lääkekorvausten ja muiden sai- raanhoidon korvausten kustantamiseen. Hallitus päätti vuoden 2005 budjetin valmistelun yh- teydessä, että sairausvakuutuksen rahoituksen uudistaminen siirtyy vuoden 2006 alkuun.
10 S A K – T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 4 Globalisaation vaikutusten hallinta Globalisaation hallinta oli vahvasti esillä Suomen politiikassa ja SAK:n kansainvälisessä edunvalvonnassa. Helmikuussa 2004 julkaistiin tasavallan presidentti Tarja Halosen ja Tansa- nian presidentti Benjamin Mkapan johtaman Kansainvälisen työjärjestön ILO:n globalisaation sosiaalista ulottuvuutta selvittäneen maailmankomission raportti. Vuoden aikana valtiovalta käynnisti myös kaksi globalisaatioselvitystä. Valtioneuvoston kans- lian (VNK) selvitys arvioi globalisaation vaikutuksia Suomen kilpailukykyyn. Ulkoasiainmi- nisteriö puolestaan tarkastelee globalisaatiota laajemmin suomalaisesta näkökulmasta. SAK osallistui kolmikantaiseen selvitystyöhön, joka käsitteli tilanteita, joissa suomalaiset yri- tykset siirtävät toimintaansa ulkomaille. Työryhmä kuuli vuoden kuluessa useita eri asiantun- tijoita globalisaatiosta. SAK osallistui ILO:n globaalikomission raportista käytävään keskusteluun ja edisti erityisesti sen työelämää koskevien suositusten toteuttamista. Osallistuttiin aktiivisesti pohjoismaiseen kolmikantaseminaariin sekä työministeriön järjestämään kansalliseen kolmikantaseminaariin. Niissä keskusteltiin maailmankomission suositusten toimeenpanosta. Maailmankomission ra- portin suositukset olivat keskeisenä aiheena ILO:n 92. työkonferenssissa kesäkuussa 2004. Työkonferenssi käsitteli myös ammattiyhdistysoikeuksien tilaa eri puolilla maailmaa. Keskus- telun pohjana oli raportti, joka liittyy vuonna 1998 hyväksyttyyn työelämän perusoikeuksien seurantaan. ILO:n työkonferenssi hyväksyi suosituksen inhimillisten voimavarojen kehittämi- sestä. Maahanmuuttajatyöntekijöitä koskeva toimintasuunnitelma hyväksyttiin. Lisäksi työ- konferenssi hyväksyi päätöslausuman sukupuolten välisen tasa-arvon, samapalkkaisuuden ja äitiyssuojelun edistämisestä. SAK osallistui myös VNK:n globalisaatioraportin laadintaan sekä oli monin tavoin mukana ulkoasiainministeriön globalisaatioraportin valmistelussa. SAK edisti työelämän perusoikeuk- sien vahvistumista myös YK:n kaupan ja kehityksen järjestön UNCTAD:in ministerikonfe- renssissa sekä kansainvälistä kauppaa koskevalla WTO-kierroksella. Kansainvälisen ammattiyhdistysliikkeen merkittävin tapahtuma vuonna 2004 oli joulukuussa Japanin Miayzakissa pidetty Vapaiden ammattiyhdistysten kansainvälisen liiton (VAKL) 18. edustajakokous. Kokous hyväksyi suuntaviivat kansainvälisen ay-liikkeen yhdistymiselle ja voimien kokoamiselle ja linjasi perustaa ay-liikkeen globalisaatio-strategialle. SAK osallistui aktiivisesti edustajakokouksen työskentelyyn antaen tukensa kansainvälisen ay-liikkeen yhte- näisyydelle. SAK käynnisti EU:n ja Aasian maiden syyskuussa 2006 pidettävän ASEM ay-foorumin val- mistelut. Osallistuttiin ASEM ay-foorumiin Hanoissa huhtikuussa 2004. Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskuksen (SASK) puitteissa toimittiin yhdessä liittojen kanssa kehitysmaiden ja siirtymätalousmaiden palkansaajien ja ammattiyhdistysten aseman parantamiseksi. SAK oli kumppanina useissa projekteissa. Filippiineillä ja Ghanassa tuettiin ay-koulutusta, Dominikaanisessa tasavallassa ja Kolumbiassa edistettiin ay-liikkeen yhdisty- mistä sekä erityisesti naisten ja nuorten asemaa ay-liikkeessä. Etelä Afrikassa koulutettiin pal- kansaajia osallistumaan eläkerahastojen hallintoon. SAK:n kumppanuusprojekteista merkittä- vin oli useat Afrikan maat kattava monikansallisten yritysten toiminnan vastuullisuutta tarkas- televa hanke, jonka tuloksia esiteltiin Maailman Sosiaalifoorumissa Intian Mumbaissa. SAK toimi myös yhteistyössä ay-liikkeen ulkopuolisten tahojen kanssa globalisaation hallin- nassa. Kehityspoliittisen toimikunnan työssä vaikutettiin koko Suomen kehityspolitiikan suun- taan. Elinkeinoelämän, valtiovallan, kirkon ja kansalaisjärjestöjen kanssa yhdessä perustetussa
S A K - T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 4 11 Eettisessä Foorumissa edistettiin suomalaisten yritysten yhteiskuntavastuuta. Yhdessä järjestö- jen kanssa perustetussa FinnWatchissa tarkasteltiin suomalaisyritysten toiminnan vastuulli- suutta. EU:n laajentumisen ja syvenemisen vaikutusten hallinta Euroopan unionille vuosi 2004 oli käänteentekevä kahdessakin mielessä. EU laajeni 25 valti- on yhteisöksi 1.5. 2004 kymmenellä uudella jäsenmaalla. Lokakuun lopulla Roomassa allekir- joitettiin perustuslaillinen sopimus, joka on lähtenyt vahvistettavaksi jäsenmaihin. Sopimuk- sella, jota myös perustuslaiksi kutsutaan, luodaan pelisäännöt laajentuneen unionin päätöksen- teolle. Unionin laajeneminen merkitsi EU:n väestön lisääntymistä 70 miljoonalla, yhteisen brutto- kansatuotteen kasvua 15 prosentilla, mutta samalla henkeä kohden lasketun bkt:n alenemista kahdeksalla prosentilla. Uusista jäsenmaista kahdeksan on entisiä kommunistisia maita, jotka puolessatoista vuosikymmenessä ovat demokratisoineet yhteiskuntajärjestelmänsä ja siirtyneet markkinatalouteen. Niiden työmarkkinajärjestelmät ja ammattiyhdistysliikkeen neuvottelu- voima ovat selvästi heikompia kuin vanhoissa jäsenmaissa. Uusista jäsenmaista Viro, Latvia, Liettua ja Puola sijaitsevat Suomen naapurustossa ja Itäme- ren piirissä. Tämä lisää tarvetta vahvistaa EU:n pohjoista ulottuvuutta. Uudet jäsenmaat saivat liittyessään siirtymäaikoja useilla yhteiskunnan alueilla, joista ay-liikkeen kannalta merkittä- vin on työvoiman vapaa liikkuvuus. Ay-liikkeen kannalta uudessa, entistä selkeämmässä perustuslaillisessa sopimuksessa on sekä myönteistä että toivomisen varaa. Sen toinen osa on perusoikeusasiakirja, jossa mm. määritel- lään työelämän perusoikeudet. Työmarkkinaosapuolten asema tunnustetaan selkeästi. Sopi- mus ei merkitse hyppyä "liittovaltioon", vaan yhteisöllisyys ja kansallinen päätöksenteko ovat kohtuullisessa tasapainossa. Muita tärkeitä edunvalvonta-asioita vuoden 2004 aikana olivat palveluiden vapaata liikku- vuutta koskeva direktiiviesitys, vuokratyötä koskeva direktiiviesitys ja työaikadirektiivin uu- distamisprosessi. Kaikkien kolmen osalta ratkaiseva käsittely siirtyi vuoteen 2005. Sosiaalisessa vuoropuhelussa eli EAY:n ja työnantajajärjestöjen välillä toimivassa neuvottelu- prosessissa syntyi keväällä 2004 puitesopimus työperäisestä stressistä. Kuten tietoliiken- neavusteista etätyötä koskeva sopimus, se laitetaan täytäntöön työmarkkinaosapuolten omien menettelyjen ja käytäntöjen mukaisesti eikä direktiivillä. Tästä saattaa aiheutua ongelmia täy- täntöönpanon suhteen. Sopimus hyväksyttiin EAY:n hallituksessa kesäkuussa. SAK äänesti sopimuksen puolesta. EAY:n tes-komitea teetti kyselyn koskien jäsenmaiden sopimustoimintaa. Tällä kertaa kyse- lyssä oli mukana myös uudet jäsenmaat, kaikkiaan 21 maata. Kyselyn johtopäätöksistä kävi ilmi vanhojen jäsenmaiden samankaltaiset ongelmat liittyen yritysten toimintojen siirtämiseen maasta toiseen halvempien kustannusten perässä, ja kilpailukyvyn nimissä tapahtuviin työeh- tosopimusten heikentämispyrkimyksiin. Uusissa jäsenmaissa ongelmat kulminoituivat perus- kysymyksiin kuten työehtosopimusten aikaansaamiseen ylipäätään, sekä työlainsäädännön kehittymättömyyteen ja lainsäädännön noudattamiseen. SAK osallistui yhteistyössä EAY:n kanssa Euroopan unionin yritysten yhteiskuntavastuuta käsittelevään sidosryhmäfoorumiin. Foorumin puitteissa valmisteltiin EU:n kantaa yritysten yhteiskuntavastuun kehittämiseksi. Valmistelutyön tueksi EAY teetti selvityksen jäsenjärjes- töjensä näkemyksistä yritysten yhteiskuntavastuusta. SAK koordinoi selvityksen pohjoismaita koskevan osuuden.
12 S A K – T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 4 SAK edisti Baltian maiden ja Puolan EU-liittymiskehitystä Itämerenmaiden verkoston BAS- TUN:in piirissä ja antoi konkreettista tukea Baltian maille ja erityisesti Viron ay-liikkeelle so- peutumisen helpottamiseksi. SAK kiinnitti edelleen viranomaisten huomiota siihen, että laajentumisen kielteiset vaikutuk- set kotimaisiin työmarkkinoihin ja edunvalvontaan tulisi estää. SAK osallistui näitä vaikutuk- sia kevään 2004 aikana selvittäneen PAY:n ad hoc –työryhmän työhön. SAK ja EAY toimivat aktiivisesti saadakseen jäsenensä äänestämään kesäkuussa pidetyissä Euroopan parlamentin vaaleissa. Suomalaisten äänestysaktiivisuus nousikin selvästi vuoden 1999 tasolta runsaaseen 41 prosenttiin. EAY on suomalaisen ay-liikkeen tärkein vaikutuskanava EU-tasolla. Siinä oli vuoden 2004 lopulla 76 kansallista jäsenjärjestöä 34 maasta, 11 ammattisihteeristöä ja 39 rajat ylittävää aluekomiteaa. Palkansaajakeskusjärjestöjen yhteinen Brysselin toimisto, KEY-Finland, välitti tietoja ja toimi suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen tukikohtana EU-pääkaupungissa. Toimiston vakinaisen henkilökunnan ohella siellä työskenteli vuoden aikana lyhyissä projektiluontoisissa tehtävissä myös keskusjärjestöjen ja liittojen toimitsijoita. Perinteinen pohjoismainen ay-yhteistyö jatkui Pohjolan Ammatillisen Yhteisjärjestön PAY:n puitteissa. Järjestön eurooppavaliokunta ja itämerivaliokunta pitivät useita kokouksia vuoden mittaan ja valmistelivat omalta osaltaan PAY:n Itämeren alueen konferenssia Tukholmassa elo- syyskuun vaihteessa. Kyseessä oli ensimmäinen kolmikantakonferenssi, jossa Pohjois- maat ja kolme Baltian maata olivat edustettuina. EU:n uuden perustuslain ja EU:n laajentumisen vaikutusten seuranta oli keskeinen SAK:n edunvalvonnan kohde vuonna 2004. Keskeisiä kysymyksiä olivat mm. perusoikeuksien vah- vistuminen myös käytännössä sekä jäsenmaiden talouspolitiikan tehokkaampi yhteensovitta- minen yhteisen rahapolitiikan ja euron oloissa. Työvoiman vapaata liikkuvuutta ja sisämaan maantiekuljetuksia rajoitettiin joustavilla siirty- mäkausijärjestelyillä. Niiden vaikutuksia ryhdyttiin arvioimaan kolmikantaisesti kertyvien ko- kemusten pohjalta. Palvelujen vapaan liikkuvuuden toteutumisella heti laajentumisen voimaan astuttua ja uudella ulkomaalaislailla oli suuremmat vaikutukset suomalaisiin työmarkkinoihin kuin perinteisellä työlupakäytännön mukaisella maahantulolla. Harmaan talouden ilmiöistä ja pimeän ulkomaisen työvoiman käytöstä raportoitiin pitkin vuotta ja ongelmaan puututtiin te- hostamalla KRP:n uuden ulkomaisen työvoiman valvontayksikön toimintaa. Tulosopimuksen yhteydessä sovittiin yksikön vakinaistamisesta ja sen toimintasektorin laajentamisesta koske- maan laajemmin harmaata taloutta. Tulopoliittisessa sopimuksessa sovittiin myös toimenpi- teistä harmaan talouden torjuntaan sekä tilaajan vastuun toteuttamiseen liittyen. Muun muassa työministeriön kolmikantainen ns. ULTEVA 2 –työryhmä sai tehtäväkseen selvittää ja tehdä ehdotukset tarvittaviksi lainsäädäntömuutoksiksi, joilla luodaan edellytykset sille, että yrityk- set täyttävät työsuhteisiinsa, veroihin ja sosiaaliturvamaksuihin liittyvät velvollisuutensa ali- hankinta- ja vuokratyötilanteissa. Tallinnan infopiste Tallinnan infopisteen keskeisenä tehtävänä on Suomen ay-liikkeen ja työelämän periaatteiden tunnetuksi tekeminen Virossa tiedottamalla, neuvomalla ja kouluttamalla. Tärkeitä tavoitteita ovat Suomen ja Viron työmarkkinayhteistyön vahvistaminen, Suomeen töihin aikovien viro-
S A K - T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 4 13 laisten tietoisuuden lisääminen Suomen työelämän säännöistä sekä Suomessa laillisesti työs- kentelevien virolaisten aseman parantaminen ja säädösrikkomuksien vähentäminen. Vuoden 2004 loppuun mennessä infopisteessä on vieraillut noin 4 000 suomalaisesta työelä- mästä kiinnostunutta virolaista ja Viron venäläistä. Sen lisäksi on tullut noin 3 000 tiedustelua sähköpostitse ja puhelimitse. Ammattiryhmistä eniten on neuvottu rakennus-, palvelu-, metal- li-, ja kuljetusalan sekä maa- ja metsätalousalan ihmisiä. Vuodesta 2004 alkaen uusi Suomen työmarkkinoista kiinnostunut ryhmä on terveydenhoitoalan ihmiset. Enemmistö kävijöistä (n. 73 %) on ollut vironkielisiä, loput venäjänkielisiä. Viime vuonna erityistä kiinnostusta infopisteessä kävijöissä herätti palvelujen vapaa liikku- vuus ja lähetettyjen työntekijöiden asema. Suomen työelämän infopiste on toistuvasti neuvonut ihmisiä, joille vuokrafirmat ovat maksaneet alipalkkaa eivätkä ole muutenkaan noudattaneet työehtosopimusten mukaisia työehtoja. Infopisteen uudeksi tehtäväksi onkin muodostunut virolaisten vuokratyöntekijöiden edunvalvonta Suomessa olemassaolevien resurssien puitteissa. Toukokuussa Viron liityttyä Euroopan unioniin Infopiste järjesti Tallinnassa Suomi-Viro se- minaarin. Seminaarin aiheena oli palvelujen ja työvoiman liikkuvuus Virosta Suomeen. Tilai- suus keräsi yli sata osallistujaa ja sai runsaasti julkisuutta. Suomen suurlähetystön kanssa jär- jestettiin yhteistyössä valtakunnalliset EU-päivät 9.—10. toukokuuta Tallinnassa. Infopiste esitteli tapahtumassa Suomen osastolla infopiste-projektin tavoitteita sekä teki erityisesti nuo- rille virolaisille tutuksi Suomen työelämää ja työmarkkinajärjestelmää. Uutta vuonna 2004 olivat Suomen työelämää ja ay-liikettä koskevat infopäivät Pärnussa ja Tartossa yhteistyössä EAKL:n aluetoimistojen kanssa. Kummassakin tilaisuudessa oli toista- sataa osallistujaa. Infopäiviä varten laadittiin tiedotteita ja infolehtisiä. Molemmat infopäivät ylittivät myös uutiskynnyksen virolaisessa mediassa. Työmarkkinajärjestöjen lisäksi osin EU-rahoitteisen infopiste-projektin tärkeitä viiteryhmiä ovat työmarkkinaviranomaiset ja poliittiset päättäjät. Viron työmarkkinahallituksen ja Suomen työministeriön yhteydessä toimivien kansainvälisen työnvälityksen eli EURES-tiimien kanssa on järjestetty yhteisiä neuvotteluja Tallinnassa ja Helsingissä. Kansainvälinen yhteistyö on vuoden aikana lisääntynyt. Infopisteessä ovat vierailleet mm. Ruotsin valtiosihteeri ja Ruotsin työministeriön johtavat virkamiehet. Myös Ruotsin LO:n ta- holta on oltu yhteydessä. Infopisteen kokemuksia on jaettu muiden Pohjoismaiden ja Keski- Euroopan kollegoiden kanssa. Vuoden 2004 aikana tehtiin infopisteen toiminnasta tutkimus, jossa arvioitiin hankkeen onnis- tumista. Tehtävään palkattiin valtiotieteiden ylioppilas Tiina Santala, joka tutkii Viron kansa- laisyhteiskunnan kehittymistä ja ammattiyhdistyksen roolia siinä Helsingin yliopiston Alek- santeri-instituutissa. Tutkimuksen tulokset olivat infopisteelle varsin myönteiset. Tallinnan infopiste -projektin ohjausryhmä on todennut, että Tallinnan infopisteen toiminta on tarpeellista, ja sitä on jatkettava 1.8.2005—31.12.2008 järjestöjen ja liittojen omalla rahoituk- sella. Jäsenvaikuttavuus
14 S A K – T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 4 Jäsenistön ostovoiman varmistaminen ja oikeudenmukainen tulonjako Tulopoliittisen sopimuksessa 2003—2004 sovittujen toisen vuoden korotusten kustannusvai- kutus oli yhteensä 2,2 prosenttia. Vuonna 2004 ansiotulojen veroja alennettiin yhteensä 775 miljoonalla eurolla. Lisäksi alkoholijuomien hintojen alentaminen maaliskuussa alensi keski- määräistä kuluttajahintatasoa lähes prosentin. Tulopoliittinen selvitystoimikunta arvioi pal- kansaajien ostovoiman kasvuksi viisi prosenttia vuonna 2004 (liite 4). SAK osallistui tulopoliittisen selvitystoimikunnan työhön. Keväällä toimikunta arvioi sopi- muskauden taloudellista kehitystä. Syksyllä valmisteltiin tuloneuvottelujen tueksi selvitys tu- loratkaisujen yleisistä lähtökohdista. Tulopoliittisen sopimuksen 2003—2004 ansiokehitystar- kastelua varten selvitettiin kaikkien palkansaajien ja eri sektoreiden sekä sopimusalojen ansi- oiden kehitystä. Ratkaisulautakunnan käsittelyyn SAK vei yhteensä 17 alan ansiokehityksen. Lautakunnan päätöksellä palkantarkistuksen sai kolme alaa. Veroseminaari järjestettiin keväällä 2004. Seminaarissa käsiteltiin yritys- ja pääomaverouu- distuksen sekä ajankohtaisten verokysymysten lisäksi SAK:ssa valmisteltua verokilpailura- porttia. Syksyllä 2004 laadittiin aineistoa tuloratkaisuun liittyvistä verokysymyksistä.
S A K - T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 4 15 Työehtosopimusten yleissitovuusjärjestelmän toimivuus Työnteon vähimmäisehdot on välttämätöntä turvata kattavasti riippumatta siitä onko työnanta- ja järjestäytynyt vai ei. Työsopimuslain säätämisen yhteydessä asetettu työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta ja työtuomioistuin ovat vahvistaneet kaikkiaan 149 valtakunnallisen työehtosopimuksen yleissitoviksi. Yleissitovuutta vailla on tällä hetkellä 30 valtakunnallista sopimusta. Lautakunnan ratkaisutoiminnassa on saanut ylikorostuneen ase- man tilastoaineiston perusteella laskettava edustavuuden arviointi. Tilastotietojen käyttö on ongelmallista, koska kukin työehtosopimus muodostaa oman itsenäisen laissa tarkoitetun asi- anomaisen alansa, eikä niitä tilastoida erikseen. Olemassa olevat tilastot on laadittu kokonaan muita tarkoituksia kuin yleissitovuuden arviointia varten. Liitot voivat myöhemmin käynnis- tää uudelleen nyt ei-yleissitoviksi katsottujen työehtosopimusten edustavuuden arvioinnin, mikäli yleissitovuuden edellytyksissä tapahtuu muutoksia. Elokuussa Turun hovioikeus vahvisti tuomiossaan, että kuorma-autoalan työehtosopimus oli ollut vuonna 2001 yleissitova jo vanhan työsopimuslain yleissitovuussäännöksen nojalla. Ai- kaisemmin Vaasan hovioikeus oli päätynyt samaan tulokseen vuosien 1996-97 osalta. Näin STM:n työsuojeluosaston yleissitovuuden valvontaa heikentänyt kyseenalainen tulkinta on oi- keuskäytännössä saatu oikaistua. Yleissitovan ja normaalisitovan työehtosopimuksen keskinäistä suhdetta muuttanut työsopi- muslain säännös aiheuttaa sopimuskentässä ongelmia ja huolta. Esimerkiksi videovuok- rausalalla on solmittu työehtosopimus, jolla pyritään kiertämään Palvelualojen ammattiliitto PAM:n solmiman kaupan alan työehtosopimuksen määräyksiä. Videovuokrausalan työehto- sopimuksen on työntekijäpuolella solminut yhdistys, joka ei edusta aidosti alan työntekijöitä. Yleissitovuuden vahvistamislautakunta vahvisti tammikuussa 2004 sopimuksen yleissitovaksi. Tulopolittinen sopimus vuosille 2005—2007 Syksyn 2004 tulopoliittisiin neuvotteluihin lähdettiin SAK:n keväisen valtuuston päätösten pohjalta. Tavoitteita valmisteltiin toimialaneuvottelukuntien kuulemisten kautta. SAK lähti neuvottelukierrokselle kolmella laadullisella päätavoitteella, jotka olivat palkansaajien muu- tosturvan parantaminen, tilaajavastuun kehittäminen ja luottamushenkilöiden aseman paran- taminen. Lisäksi tavoitteena oli kansantulon keskimääräisen tuottavuuden perusteella määri- tellyt palkankorotukset. Palkankorotuksia ryyditettiin matalapalkka- ja tasa-arvoerällä sekä vaatimuksilla pieni- ja keskituloisten verojen keventämisestä. Pääpaino ostovoiman kasvatta- misessa oli palkankorotuksilla. Lisäksi neuvotteluissa tavoiteltiin merkittävää valtiovallan in- vestointi- ja toimenpidepakettia. Laadullisia sekä palkkatavoitteita valmisteltiin tiiviissä yh- teistyössä etenkin STTK:n kanssa. Tulopoliittisen sopimuksen neuvottelutulos syntyi 29.11.2005. Se hyväksyttiin SAK:n halli- tuksessa samana päivänä ja lähetettiin hyväksymissuosituksin liitoille. Liittojen soveltamis- neuvottelujen tuloksena sopimus sai 81 prosentin kattavuuden. Ennätyspitkä ja kolmas perät- täinen tulopoliittinen sopimus allekirjoitettiin 16.12.2005. Sopimuskausi on 16.2.2005— 30.9.2007. Sopimus jatkaa vuonna 2001 alkanutta yhtäjaksoista tupo-sopimusten ajanjaksoa. Yhteensä seitsemälle vuodelle ulottuva periodi on ainutlaatuinen tupojen 35 vuoden historian aikana. Tulopoliittisen sopimuksen mukaisten palkankorotusten kustannusvaikutukset voimaantu- loajankohtinaan ovat 2,5 prosenttia (1.3.2005) ja 2,1 prosenttia (1.6.2006). Ne sisältävät kum- panakin vuonna yleiskorotuksen, liittoerän ja toisena vuonna toteutettavan tasa-arvoerän. Val- tion toteuttamilla veronkevennyksillä tuetaan palkkaratkaisua sekä investointipaketilla työlli- syyttä. SAK:ssa tehtyjen arvioiden mukaan ratkaisu kasvattaa palkansaajan ostovoimaa noin kaksi prosenttiyksikköä vuodessa.
16 S A K – T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 4 Tärkein laadullinen uudistus eli muutosturva toteutettiin käyttäen nykyistä lainsäädäntöä ja sopimuspohjia sen luomiseen. Tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa hyö- dynnetään irtisanomisaikaa työhakua ja muita työllistymisen toimenpiteitä varten. Työvoima- hallinto tulee mukaan nykyistä aikaisemmassa vaiheessa laatimallaan työllistymisohjelmalla. Työttömyysturva paranee yli 20 prosenttia työllistymisohjelman toimenpiteiden ajalta. Tilaajavastuun ja kanneoikeuden alueelta saatiin sopimukseen raamit, joiden pohjalta työryh- mät työskentelevät. Sopimuksessa luottamushenkilöiden asemaa yhdenmukaistettiin ja tieto- jen saamista selkiytettiin. Tasa-arvoa ja paikallista sopimista edistettiin jatkuvan neuvottelun suuntaan. Muutosturvan ja yhteistoimintamenettelyn kehittäminen SAK:n tavoitteena on, että Suomi on työsuhdeturvan tasossa Euroopan kärkimaiden joukossa. Tulopoliittisessa sopimuksessa vuosille 2003—2004 asetettu muutosturvatyöryhmä selvitti irtisanomisuhan alla olevien työntekijöiden muutosturvaa. Työryhmän tehtävänä oli kehittää taloudellisista ja tuotannollisista syistä tapahtuviin irtisanomisiin liittyvää yhteistoimintame- nettelyä sekä työvoima- ja koulutuspoliittisia toimenpiteitä samoin kuin työministeriön ja Koulutusrahaston tukia ja etuuksia. Kolmikantaisen työryhmän työ päättyi tuloksetta helmi- kuussa 2004. Työnantajajärjestöt eivät vielä keväällä olleet valmiita sitoutumaan työntekijöi- den muutosturvan parantamiseen eivätkä toimenpiteisiin, joilla tuetaan työntekijän uudelleen- työllistämisen edellyttämää koulutusta tai kuntoutusta. Syksyn 2004 tuloneuvotteluissa muutosturvasta päästiin sopimukseen. Taloudellisista ja tuo- tannollisista syistä irtisanotuille yksityisen ja julkisen sektorin työntekijöille sovittiin oikeus henkilökohtaiseen työllistymisohjelmaan ja korotettuun koulutustukeen, jonka kustannuksista työnantajat vastaavat kollektiivisesti. Työllistämisohjelman laatii työvoimaviranomainen. Ko- rotettu koulutustuki maksetaan työttömyyskassasta ja se rahoitetaan korottamalla työnantajilta perittävää työttömyysvakuutusmaksua. Työntekijä voi irtianomisaikana käyttää palkallista va- paata esim. työnhakuun ja koulutukseen 5—20 päivää. riippuen irtisanomisajan pituudesta. Työsuhteen päättymisen jälkeen työllistymisohjelmaan osallistuvalla työntekijällä on oikeus saada korotettua koulutustukea maksimissaan 185 päivän ajan. Tuki ei vaikuta korotettuun an- sio-osaan eli erorahalisään. Korotetun koulutustuen suuruus on 65 prosenttia päiväpalkan ja työttömyyspäivärahan perusosan erotuksesta. Muutosturvapaketti tuli voimaan sopimusteitse heti uuden sopimuskauden alusta 16.2.2005. Muutosturvan toteutuminen koko mitassaan edellyttää kuitenkin muutoksia mm. yhteistoimin- talakiin, työsopimuslakiin, työttömyysturvalakiin ja työvoimapalvelulakiin. Tuloratkaisussa sovittiin myös näiden muutosten ripeästä toteuttamisesta.
S A K - T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 4 17 Yhteistoimintalakia valmistelevan komitean työ on toimintavuonna keskittynyt mm. vanhan lain läpikäymiseen, eduskuntaan valmistellun työntekijöiden tiedottamista ja kuulemista kos- kevan direktiivin implementoimiseen sekä tupon jälkeen muutosturvan sisällyttämiseen lakiin. Komitea kokoontui toimintavuonna 28 kertaa. Lakia valmistelevan komitean työ jatkuu ja sen pitäisi jättää ehdotuksensa kokonaisuudistuksesta 31.1.2006 mennessä. Työelämän kehittäminen Kolmikantainen vuosilomalakikomitea sai maaliskuussa 2004 valmiiksi ehdotuksensa vuosi- lomalain kokonaisuudistukseksi. Vuonna 2001 käynnistynyt komiteatyö osoittautui yhtä vai- keaksi kuin aikaisemmat lomalain uudistamishankkeet. Komitea kuitenkin kykeni löytämään ratkaisun, jolla saatetaan erilaisissa työsuhde- ja työaikamuodoissa työskentelevät työntekijät vuosilomaetuuksien suhteen tasavertaiseen asemaan kenenkään vuosilomaetuuksia heikentä- mättä. Hallituksen esitys uudeksi laiksi annettiin eduskunnalle marraskuussa. Lakiesitystä valmisteltaessa keskeiseksi erimielisyysasiaksi nousi kysymys siitä voidaanko työntekijän suojaa vaarantamatta laissa sallia viidennen lomaviikon vaihtaminen lomakorvaukseen tai pi- täminen päivää lyhyemmissä osissa. Hallituksen esityksessä lomaviikon vaihtamista lomakor- vaukseen ei enää ehdotettu. Eurooppatasolla jatkui vuokratyön vähimmäissuojaa koskevan komission direktiiviesityksen käsittely. SAK:n edustajat osallistuivat yhteistyössä EAY:n kanssa valmistelun taustatyöhön. Euroopan unionin työ- ja sosiaaliasiain ministerineuvostossa ei päästy vuoden 2004 aikana poliittiseen yhteisymmärrykseen direktiivin sisällöstä. Näkemyserot liittyivät ensisijaisesti vuokratyöntekijöiden tasa-arvoiseen kohteluun. Komission, lähtökohtaisesti palkansaajapuo- len kantoja vastaavan, ehdotuksen mukaan vuokratyöntekijöitä ei saa syrjiä suhteessa käyttä- jäyrityksen työntekijöihin maksamalla käyttäjäyrityksen työehtoja alempaa palkkaa. Erimieli- syyttä oli mm. direktiivin soveltamisen mahdollisista poikkeuksista, jäsenmaiden vuokratyötä koskevien kieltojen ja rajoitusten tarkastelusta, kynnysajoista sekä siirtymäajoista. Vuonna 2003 aloitettuja tietotekniikka-avusteista etätyötä koskevan sopimuksen täytäntöön- panoa koskevia neuvotteluja käytiin työmarkkinakeskusjärjestöjen kesken työryhmässä kesä- kuuhun 2004 asti. Yhteistä pohjaa eurooppatason etätyösopimuksen kansalliseksi voimaan- saattamiseksi ei neuvotteluissa löytynyt. Palkansaajakeskusjärjestöillä oli yhteiset neuvottelu- tavoitteet ja tiivistä yhteistyötä neuvottelujen aikana. Tavoitteenasetteluun osallistuivat myös SAK:n liitot ja SAK:n työelämän kehittämisen valiokunta, joille raportoitiin neuvottelujen ku- lusta. Aikaa sopimuksen kansalliseen voimaansaattamiseen on heinäkuuhun 2005. SAK edustajat osallistuivat Työelämän tuottavuuden ja laadun kehittämisohjelma TYKES:n johto- ja asiantuntijaryhmän toimintaan. Ohjelman kesto on yli hallitusohjelmakauden vuoteen 2009. Vuoden 2004 aikana projektihakemuksia tuli 348, joista hyvksyttiin 202 ja joiden rahoi- tukseen käytettiin 12,7 miljoonaa euroa. Hyväksyttyjen kehittämisprojektien piirissä oli lähes 50 000 henkeä. Sukupuolten tasaveroisen aseman edistäminen SAK vaikutti tasa-arvolain uudistamisen sisältöihin, kuten esimerkiksi samapalkkaisuuden edistämiseen, osallistumalla keskusjärjestötason neuvotteluihin sekä antamalla asiantuntija- lausuntoja eduskunnalle. Lain uudistuksen eduskuntakäsittely on viivästynyt niin, että laki hy- väksytään eduskunnassa vasta keväällä 2005. Tämän vuoksi myös uudistukseen liittyvien koulutusmateriaalien laatiminen on siirtynyt. Lakiesityksen mukaan työnantajan on mm. laa- dittava vuosittain yhdessä henkilöstön edustajien kanssa tasa-arvosuunnitelma. Suunnitelmaan pitää sisällyttää selvitys työpaikan tasa-arvotilanteesta, siis naisten ja miesten sijoittumisesta eri tehtäviin, sekä henkilöstön palkkakartoitus. Tasa-arvosuunnitelmien palkkakartoitus voi toimia tehokkaana välineenä samapalkkaisuuden edistämisessä. Luottamusmiesten oikeus saada palkkatiedot syrjintää epäiltäessä oli lakiehdotusta tehtäessä vaikea asia.
18 S A K – T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 4 SAK osallistui hallitusohjelman mukaisen samapalkkaisuusohjelman edellytysten selvitystyö- hön selvityshenkilö Petäjäniemen johdolla. Vuoden lopulla käynnistyi selvityksen pohjalta kolmikantaisen samapalkkaisuusohjelmatyöryhmän työ, jossa SAK on edustettuna. Syksyn tulopoliittisissa neuvotteluissa sovittiin myös sukupuolten tasa-arvoa edistävistä toi- mista osana työelämän laadullista kehittämistä. Lisäksi SAK:n tasa-arvovaliokunnassa koor- dinointiin liittojen sopimusneuvottelujen tasa-arvotavoitteita. SAK osallistui työmarkkinajärjestöjen työnvaativuuden arviointityöryhmä TASEn työhön ja sen käynnistämien samapalkkaisuustutkimusten ohjausryhmiin. Tutkimukset valmistuvat vuoden 2005 loppuun mennessä. SAK osallistui työmarkkinajärjestöjen käynnistämään Mosaiikki – erilaisuuden etu – ver- kostohankkeen ja tutkimuksen johtoryhmään. Hankkeessa tuotettiin muun muassa työyhteisön tasa-arvon ja moninaisuuden tilaa kuvaava mittari. Hanke päättyi vuoden lopussa, mutta sen päätösseminaari ja tuotteet valmistuivat vuoden 2005 alussa. SAK osallistui myös moniin muihin tasa-arvohankkeisiin asiantuntijana. Yhteistyötä jatkettiin edelleen liittojen ja ay-opiston kanssa vaikuttamalla tasa-arvoa edistävään koulutustarjontaan ja antamalla koulutus- ja konsultointiapua. Laadittiin SAK:n toiminnallinen ja henkilöstöpoliittinen tasa-arvosuunnitelma sekä tasa-arvon valtavirtaistamisen opas liikkeen sisäiseen käyttöön. Suunnitelmat hyväksyttiin SAK:n halli- tuksessa syksyllä. Järjestettiin marraskuussa Kuopiossa ja Hämeenlinnassa ammattiyhdistysnaisten ajan- kohtaispäivät paikallisjärjestöjen ja ammattiosastojen naisille. Työhyvinvoinnin parantaminen Työsuojelun valvontalaki uudistettiin kolmikantaisesti. Uudistus tulee voimaan toden- näköisesti syksyllä 2005. Kolmikantaisesti valmisteltiin myös huumetestausta, kameravalvontaa ja sähköpostin käyttöä koskevat säännökset. Ne tulivat voimaan syyskuussa 2004. Lisäksi ryhdyttiin valmistelemaan alkoholitestausta koskevia säännöksiä. Tämän valmistelutyön määräaika on kesäkuu 2005. Yksintyöskentelyä ja väkivallan uhkaa koskevien säännösten valmistelua siirrettiin ministeri- ön resurssipulan vuoksi myöhemmäksi. Keskusjärjestöjen työaikapankkityöryhmä laati liitto- jen käyttöön työaikapankkiohjeistuksen sekä palkkahallinto-ohjeistuksen. Tulopoliittisessa sopimuksessa keskusjärjestöt suosittelevat jäsenliitoille, että ne alakohtaisia sopimusneuvotte- luja käydessään omalta osaltaan edistävät tarpeelliseksi katsomallaan tavalla työaikapankkijär- jestelyjä työpaikoilla. Työaikapankkijärjestelmän toteuttaminen edellyttää myös eräitä muu- toksia ja tarkennuksia lainsäädäntöön ja tulkintakäytäntöön mm. palkkaturvan ja työttömyys- turvan osalta. Tuloratkaisussa kiirehdittiin tarvittavien muutosten toteuttamista. SAK vaikutti sosiaali- ja terveysministeriön, TVL:n ja KELA:n neuvottelukunnissa sekä työ- terveyslaitoksen elimissä työturvallisuus- ja työterveyshuoltolain tavoitteiden toteuttamiseen. Kolmikantaisissa STM:n neuvottelukunnissa ja sen jaostoissa osallistuttiin työsuojelun val- vonnan kehittämiseen ja seurantaan. Vaikutettiin valtioneuvostossa helmikuussa 2004 tehdyn periaatepäätöksen sisältöön työterveyshuollon kehittämislinjoista vuoteen 2015 (Työterveys 2015). Osallistuttiin työterveyshuoltohenkilöstön koulutuksen kehittämiseen.
S A K - T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 4 19 Tulopoliittisissa sopimuksessa 2002—2004 sovittujen työterveyttä koskevien neljän toimeksi- annon toteuttamiseksi perustettiin vuonna 2003 kaksikantainen työryhmä. Työryhmän raportti valmistui syyskuussa 2004. Työryhmä oli yksimielinen työterveyshuollon kattavuuden ja toi- mivuuden puutteista vuorotyössä ja epätyypillisissä työsuhteissa. SAK osallistui vuoden kuluessa erilaisiin työsuojeluasioita koskevien tutkimushankkeiden johtoryhmiin, valtakunnallisen työturvallisuuskortin kehittämiseen sekä vaikutti yleisemmin työsuojelutoimintaan mm. tapaturmavakuutuslaitosten liiton alaisuudessa toimivissa elimissä. SAK:n edustajat osallistuivat kansallisen työtapaturmaohjelman ohjausryhmään ja VETO- ohjelman johtoryhmän sekä sen neljän toimintaryhmän toimintaan. Valtakunnallisen VETO- ohjelman tarkoituksena on ylläpitää ja edistää työn ja työelämän vetovoimaa. Ohjelma alkoi vuonna 2003 ja jatkuu vuoteen 2007 asti. SAK osallistui myös Suomen mielenterveysseuran liittovaltuuston ja hallituksen toimintaan. Lokakuussa 2004 järjestettiin SAK:n 17. työympäristöseminaari Kiljavalla. Edistettiin Euroopan yhteisön työsuojelulainsäädännön kehittämistä ja vaikutettiin kansallisel- la tasolla lainsäädännön sopeuttamiseen. SAK osallistui Euroopan yhteisön elimissä työelämän laadun ja strategian sisällölliseen kehit- tämiseen ottaen huomioon EU:n laajentuminen. SAK osallistui EU:n työturvallisuus- ja työ- terveysviraston sekä työsuojelun neuvoa-antavan komitean työhön. Lisäksi osallistuttiin Suo- men palkansaajien edustajana eurooppatason työperäistä stressiä käsitteleviin työmarkkina- osapuolten neuvotteluihin. Vuoden 2003 syksyllä aloitetuissa neuvotteluissa päästiin ratkai- suun uudesta puitesopimuksesta toukokuussa 2004. Ammatillisen osaamisen vahvistaminen Vuoden aikana valmisteltiin koulutuspoliittinen puheenvuoroasiakirja ”Muutoksessa on mah- dollisuus, osaamisella turvallisuutta muutokseen”. Lisäksi vuoden alussa järjestettiin SAK:laisille koulutustoimikuntien jäsenille koulutustilaisuus, jossa keskusteltiin koulutuspoli- tiikan linjauksista. Koulutuspoliittisen puheenvuoron lähtökohta on osaamistason nostolla parantaa palkansaajien mahdollisuuksia selviytyä työelämän nopeasti muuttuvissa olosuhteissa. Erityisesti puheen- vuorossa ehdotetaan lisättäväksi aikuisten ja vähän koulutusta saaneiden oppimismahdolli- suuksia. Lisäksi nuorten ammatillista koulutusta ehdotetaan muutettavaksi niin, että se tarjoaa riittävän laaja-alaiset valmiudet selviytyä työelämässä ja jatko-opinnoissa. Koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittäminen jatkui vuoden aikana työryhmässä, jossa valmisteltiin ammattiosaamisen näyttöjen käyttöönottoa. Ammattiosaamisen näytöt on tarkoi- tus sisällyttää nuorten ammatillisiin perustutkintoihin 1.8.2006 alkavasta koulutuksesta läh- tien. Näytöt suoritetaan pääosin työssäoppimisjaksojen yhteydessä. Uudistus lisää merkittä- västi työelämän vastuuta ammatillisen koulutuksen toteuttamisesta. Työmarkkinaosapuolet uudistivat esityksensä vuosien 2003—2004 tulopoliittisessa ratkaisus- sa koulutus- ja osaamisneuvoston perustamisesta. Vuoden 2004 lopussa valtioneuvosto nimitti uuden työ- ja koulutusasiainneuvoston, joka käsittelee aiemman työasiainneuvoston asioiden lisäksi työelämän kannalta keskeisiä koulutuksen kysymyksiä. Osana tulopoliittista ratkaisua hyväksyttiin liiteasiakirja osaamisen vahvistamisesta ja kehit- tämisestä. Liitteessä työmarkkinaosapuolet esittävät valtiovallalle osaamispanostusten lisää-
20 S A K – T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 4 mistä erityisesti ammattilliseen aikuiskoulutukseen. SAK:n keskeinen tavoite ammattitutkin- tostipendin korottamisesta ja ikärajojen väljentämisestä toteutui. Noste-ohjelma ja Osaava pärjää -hanke Noste-ohjelmaa tarkistettiin SAK:n esitysten pohjalta opetusministeriön antamilla ohjeilla, jotka koskivat perusasteen jälkeistä koulutusta. Kohderyhmän yläikäraja nostettiin 59 vuoteen. Oppisopimuskoulutus tuli ohjelmaan mukaan, mutta uutena työmuotona sen hyödyntäminen tapahtui hitaasti. Valtion talousarvioon oli varattu 19.5 milj. euroa. Vuoden aikana ohjelman mukaisella erityisrahoituksella aloitti opintonsa n. 4900 opiskelijaa (liite 5). Valtion talousar- viossa arvioitiin määräksi 7400. Eri hankkeissa määrärahat olivat siinä määrin sidotut, ettei opiskelijamäärän lisääminen olisi olennaisesti ollut mahdollista. Toisaalta siihen vaikutti koh- deryhmän vaikea tavoitettavuus. Kohderyhmän opiskelijoita osallistui ja heitä myös ohjattiin tavanomaisella valtionosuusrahoituksella järjestettyyn ammatilliseen aikuiskoulutukseen. Ha- kevaan toimintaan käytettiin noin viidennes määrärahoista, ja yli pros. opiskelijoista oli tieto- koneen ajokorttikoulutuksessa. Osaava pärjää- hankkeessa jatkettiin hakevaa toimintaa osana Noste-ohjelmaa. Hanke tuotti aineistoa työpaikkojen käyttöön, järjesti seminaareja ja muita tilaisuuksia ja koulutti pätevyys- luotseja. Vuoden päätapahtuma oli syksyllä järjestetty hankkeen valtakunnallinen 2-päiväinen seminaari, johon osallistui n. 100 pätevyysluotsia ja 50 muuta ay-edustajaa sekä Noste- hankkeiden yhteistyötahoja. Pätevyysluotsikursseja oli 16 ja uusia luotseja koulutettiin 202. Kursseja toteutettiin liittokohtaisina ja yleisinä. Vuoden lopulla luotsien määrä oli 351. Noste- ohjelmaa pidettiin esillä kymmenissä ay-liikkeen paikallisissa ja valtakunnallisissa tilaisuuk- sissa. Hanke osallistui myös YK:n lukutaitopäivän seminaariin ja sitä esiteltiin useissa Noste- ohjelman sekä muiden tahojen järjestämissä tilaisuuksissa. Osaava pärjää-hanke toimi yhteis- työssä jäsenliittojen sekä TSL:n ja Kiljavan kanssa. Tutkimushankkeen osalta yhteistyökump- panina oli Joensuun yliopisto. Alueilla toimittiin yhteistyössä Noste-hankkeiden kanssa. Järjestöllinen ja edunvalvonnallinen toimintakyky Yhteiskuntavaikuttamisen vahvistaminen Vuonna 2004 pidettiin Euroopan parlamenttivaalit sekä kunnallisvaalit. EU-vaaleihin 13.6.2004 tehtiin tausta-aineisto ”Sosiaaliseen Eurooppaan”, lennäkki ”Suomi pelaa Euroopan liigassa”, jonka painosmäärä oli 60 000 kpl ja liittolehti-ilmoitus. EU-vaalimateriaalina käytet- tiin myös muita SAK:ssa tuotettuja aineistoja mm. työllisyydestä ja verotuksesta. UP:llä oli eurovaaleja koskeva juttusarja, SAK:n toimesta tehtiin yksi liittolehtijuttu. Äänes- tysaktiivisuuden lisäämiseksi tehtiin Ruotsin LO:n kanssa yhteinen vetoomus ja järjestettiin Ruotsi-Suomi-maaottelu. Suomalaiset voittivat tämän äänestysaktiivisuusmaaottelun. Kunnallisvaalit käytiin 24.10.2004. Kunnallisvaaleja varten tehtiin lennäkki ”Säätilaan et voi vaikuttaa, poliittiseen ilmastoon voit”, jonka painosmäärä oli 50 000 kpl ja liittolehdissä oli äänestysaktivointi-ilmoituksia. SAK:n johto vetosi äänestysaktiivisuuden nostamiseen. SAK- päivillä 18.—19.9.2004 Lahdessa kunnallisvaaliteema oli esillä. Liittolehdille tehtiin juttu "Hyvinvointipalvelut päätetään kunnissa". SDP:n, vasemmistoliiton, kokoomuksen ja keskustan eduskuntaryhmät olivat SAK:n vieraana kevään 2004 aikana. Ministereiden erityisavustajat olivat SAK:n vieraana 13.10.2004. SAK:n yhteiskuntavaikuttamisen koordinoinnista vastasi eri osastojen edustajista koottu työ- ryhmä.
S A K - T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 4 21 Valtion vuoden 2005 talousarvioesitystä sekä vuosien 2005—2008 menokehyksiä varten jä- senliittojen kanssa yhdessä kootut tavoitteet käsiteltiin maaliskuussa SAK:n hallituksessa ja toimitettiin ministeriöihin ja eduskuntaryhmille. Kesän aikana esitettiin vielä tarkennettuja ta- voitteita vuoden 2005 talousarvioon. Tavoitteissa painottuivat työllisyyden parantaminen ja osaamisen vahvistaminen. SAK:n hallitus arvioi budjettiriihen esityksiä elokuun kokoukses- saan ja esitti mm. tavoitteitaan siihen, miten budjettiriihessä päätetty matalapalkkaiseen työ- hön kohdistuvan kysynnän lisääminen tulisi toteuttaa. Budjetissa saatiin mm. parannuksia pal- kansaajaperheiden arkeen. Ansiotuloverojen lisäkevennykset kytkettiin tulopoliittiseen koko- naisratkaisuun SAK:n tavoitteiden mukaisesti. SAK valmisti arvion valtion vuoden 2005 talousarvioehdotuksesta mm. liittojen käyttöön syyskuussa. Valtion talousarvioon vaikutettiin myös mm. eduskuntakuulemisten kautta. SAK:n budjettivaikuttamisesta vastasi eri osastojen edustajista koottu budjettitiimi. Vahvan jäsenpohjan varmistaminen Järjestäytymisen edistäminen on ollut järjestötoiminnan painopisteitä. Liikkeessä -toiminnassa keskityttiin vuoden 2005 aikana toteutettavien jäsenhankintakampanjoiden valmisteluun yh- dessä jäsenliittojen kanssa. Kampanjan kohderyhmäksi määriteltiin työelämään juuri tulleet nuoret aikuiset. Mainoskampanjan lisäksi päätettiin, että liittojen jalkautusviikot työpaikoille ajoittuvat tammi- helmikuun vaihteeseen, SAK:n aluepalvelukeskukset vastaavat ns. toritapahtumista ja nuori- sovastaavat ja aluepalvelukeskukset kesäduunarineuvonnasta. Liikkeessä -ohjausryhmän toimeksiantojen pohjalta toimenpiteitä valmisteltiin jalkautus-, jä- senpalvelu-, viestintä- ja tilastotyöryhmissä. Viikko 5 vuonna 5 -kampanjan sloganiksi valittiin ”Viidakon lait eivät enää ole voimassa”. Kampanjan oheismateriaali ja esitteet valmistuivat joulukuussa. Liittojen käyttöön tuotettiin yhdessä TSL:n kanssa kampanjaan liittyvä koulutuksen tukipaketti. Järjestäytymiskampanjan merkeissä järjestö- ja nuorisovaliokunnat tekivät yhteisen opinto- matkan, jonka aikana tutustuttiin Tanskan LO:n järjestäytymistyöhön. SAK:n kotisivulla ylläpidettiin Löydä oma ammattiliittosi -hakukonetta. Järjestölinja on vas- tannut Liikkeessä -neuvontapuhelimen päivystyksistä. Jäsenyydestä kiinnostuneet on ohjattu liittoihin. Uuden sukupolven jäsenkortin (sirukortti) kehittämistyössä pidettiin välivuosi, koska sirukort- tien käyttöönotto ei ole edistynyt myöskään kaupallisella puolella. Sirukortteihin sisätyvien mahdollisuuksien lisäksi varmenteina yleistyivät pankkitunnukset. Hallitus hyväksyi suosituksen jäsenetusopimusten eettisiksi pelisäännöiksi. Lisäksi suositel- tiin, että SAK ja jäsenliitot ottavat suosituksen käyttöön soveltuvin osin myös muissakin han- kinnoissa ja yhteistyökumppanien valinnoissa. Alkuvuonna 2004 aloitettiin joka viides vuosi toteutettavan SAK:n järjestötutkimuksen val- mistelutyöt. Liittojen edustajille järjestettiin kolme kokousta ja liittojen lisäksi SAK:n valio- kunnille annettiin mahdollisuus tehdä esityksiä tutkimuksen suuntaamisesta. Yh- teistyösopimus postikyselyn käytännön toteutuksesta Tilastokeskuksen kanssa tehtiin syksyllä. Joulukuun alussa poimittiin liittojen jäsenrekistereistä noin 11 500 suomen- ja ruotsinkielistä vastaajaa, ja lomakkeet postitettiin tammikuun puolivälissä 2005.
22 S A K – T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 4 Luottamushenkilöstön toimintaedellytysten varmistaminen ja parantaminen Tulopoliittisessa sopimuksessa vuosille 2005—2007 sovittiin joulukuussa keskusjärjestö- sopimusten henkilöstön edustajia koskevien määräysten uudistamisesta. Perustettavan työ- ryhmän tehtäväksi tuli tekemiensa selvitysten pohjalta tehdä tarvittavat muutokset mm. tieto- jensaanti- ja ajankäyttöoikeutta, korvauksia sekä koulutusta koskeviin määräyksiin. Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöä selvittänyt edellisen tuloratkaisun yhteydessä perustettu työryhmä päätyi erimieliseen lopputulokseen. Työsuojelun valvontalakia uudistettaessa sen sijaan saavutettiin yksimielisyys 1 tunti/viikko miniajankäyttöoikeudesta SAK:ssa jatkettiin järjestö- ja työelämän kehittämisen valiokuntien, sekä koulutus-, viestintä- ja järjestötiimien yhteistyönä käynnistynyttä Pienten työpaikkojen edunvalvonnan tukiprojek- tia (PETE 3). Projektin loppuraportti valmistuu keväällä 2005. Keväällä 2004 valmistui PETE 3 -hankkeesta pienten työpaikkojen edunvalvonnan tilaa sel- vittänyt tutkimusraportti Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla. Raportti julkaistiin SAK:n tutkimustieto-sarjassa. Raportin kehittämisehdotuksia käsiteltiin SAK:n järjestö-, kou- lutus- ja työelämän kehittämisen valiokuntien yhteiskokouksessa syyskuussa. Raportilla ja va- liokuntalinjauksilla oli vaikutusta SAK:n tupotavoitteisiin. Järjestöllisten vaikutusten pohdin- taa jatketaan keväällä 2005 valiokuntien ja liittojen kesken. Pienen työpaikan henkilöstön ja heidän edustajiensa työehto- ja ay-tietouden ensiapu, "netti" - osahankkeen ohjausryhmä, tuli siihen tulokseen, että tällä hetkellä ei nähdä järkeväksi lisätä nettitiedotusta, vaan tärkeintä on ohjata väki jo olemassa olevan tiedon äärelle käyttäen hy- väksi mm. Liikkeessä! -toiminnan markkinointia. Ammattiosastot pienen työpaikan tukena -osahanke kartoitti liitoista, mitä tutkimusaineistoa liitoissa on liittyen yrityksiin/yritysryppäisiin, joiden toimintoja on yksityistetty (julkinen sek- tori), yhtiöitetty, ulkoistettu, tai joissa käytetään runsaasti alihankkijoita. Kartoituksen tulos oli, ettei tällaisia tutkimuksia ole olemassa eikä juurikaan tällä hetkellä kysyntää sellaisen tut- kimuksen toteuttamiseksi. Vuoden 2004 luottamusmieskyselyllä selvitettiin erityisesti paikallisen sopimisen toimivuutta. Tulosten mukaan paikallisen sopiminen on kääntynyt lievään laskuun, ja soveltamisongelmat ovat vastaavasti vähentyneet. Soveltamisongelmat ovat kuitenkin edelleen yleisiä, ja koskevat kaikkia sopimismuotoja. Eniten ongelmia näyttäisi kuitenkin tuottavan toisin sopiminen työ- ehtosopimuksista poiketen, jota luottamusmiesten mielestä tulisi sallia vain työpaikoilla, joilla on työntekijöitä edustava luottamusmies. Luottamusmiesten mielestä soveltamisongelmien vähentäminen edellyttää paikallisen sopimisen laajentamista työn järjestämistapaa koskeviin kysymyksiin. Luottamusmieskyselyn tuloksista järjestettiin työmarkkinatoimittajille erillinen info. Luottamusmieskyselyn mukaan edunvalvonnan lähtökohdat ovat vuonna 2004 pysyneet edel- lisvuosien tasolla. Työpaikoista 19 prosentilla toimintaedellytykset johdon ja henkilöstön vä- lillä ovat parantuneet, 66 prosentilla pysyneet samoina ja 15 prosentilla heikentyneet. Liitot saavat pääluottamusmiehiltä edelleen tyydyttävän kouluarvosanan sekä työaika- että palkka- asioiden hoidosta: 7,7 työaika-asioiden ja 7,2 palkka-asioiden hoidosta. Nämä tulokset on saa- tettu liitojen tietoon.
S A K - T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 4 23 Vahva järjestötoiminta SAK:n alueorganisaatio osallistui jäsenten aktivointiin EU- ja kunnallisvaaleissa. Jäseniä roh- kaistiin ehdokkaiksi kunnallisvaaleissa. SAK:n vuoden 2004 suurin tapahtuma SAK-päivät pidettiin 18—19.9. Lahden Sibelius- talossa. Päivät järjestettiin kunnallisvaalien alla, siksi paikallisessa vaikuttamisessa keskityt- tiin kunnalliseen vaikuttamiseen. Perustoiminnassa kiinnitettiin erityistä huomiota järjestäy- tymiseen ja Liikkeessä-toiminnan Viikko 5 vuonna 5 –kampanjaviikkoon. Päivien osallistuja- tavoite ylitettiin, mukana oli n. 550 osallistujaa. SAK päivien yhteydessä järjestettiin nuorisoseminaari, johon osallistui noin 70 nuorta ay- aktiivia.
24 S A K – T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 4 SAK:n hallituksessa tarkennettiin 7.—8.6. aluetoiminnan painopisteiksi: 1. Vahva SAK:lainen liike – toimintaorganisaatiot kuntoon 2. Korkean järjestäytymisasteen turvaaminen – Liikkeessä-toiminta 3. Yhteiskuntavaikuttaminen alueilla Painopisteiden toteuttamiseksi jäsenpalveluosastolla hyväksyttiin toimenpideohjelma ja mää- riteltiin arviointikriteerit vuodelle 2005. SAK:n aluetoiminnassa tavoitteeksi asetettiin kaksivuotiseen suunnittelurytmiin siirtyminen. Sen avulla varmistetaan paremmin liittojen ja SAK:n aluetoiminnan tapahtumien yhteensovit- taminen. SAK:n aluepalvelukeskusten yhteistyötä ryhdyttiin kokeilemaan neljässä tiimissä: - Varsinais-Suomi, Satakunta, Uusimaa, Ahvenanmaa - Pirkanmaa, Häme, Keski-Suomi, Pohjanmaa - Lappi, Oulu - Pohjois-Karjala, Kuopio, Etelä-Savo, Kymi Kokeilun tarkoituksena on - vahvistaa aluepalvelukeskusten välistä yhteistyötä - antaa mahdollisuus toisten kokemuksista oppimiseen; kokeilu palvelee siten myös koko aluehenkilöstön sukupolvenvaihdosta - varmistaa riittävät osanottajamäärät erilaisiin tilaisuuksiin - antaa mahdollisuuksia käyttää aluehenkilökunnan erityisosaamista myös oman alueen ul- kopuolella - tehostaa liittoyhteistyötä alueilla Luotiin pelisäännöt SAK:laisen ay-liikkeen yhteiskuntavaikuttamiseen alue- ja paikallistasol- la sekä tehtiin suositukset ay-aktiivien kustannusten korvaukseksi: - SAK:n aluejohtajalla on vastuu edustusjärjestelmän toimivuudesta ja osallistumisen peri- aatteista omalla alueellaan. - Kustannusten korvauksessa lähtökohta on, että se taho, joka lähettää edustajan, huolehtii myös kustannuksista ja seuraa edustajan työskentelyä. - Maakuntien kehittämistoimintaan pitää voida osallistua sähköisen verkon kautta nykyistä enemmän. Kehitetään SAK:n aktiivijäsenten sisäisiä sähköisiä verkostoja (esim. työvoi- matoimikuntien jäsenet), joissa voi vaihtaa näkemyksiä. - Kulukorvausjärjestelmän kehittämisen lisäksi aktiivien osallistumisen laajentamiseen voi- daan vaikuttaa koulutuksella. SAK:n alueiden toimistopalvelujen kehittämiseksi järjestövaliokunta hyväksyi raportin, jossa oli suositukset aluepalvelukeskusmallin edelleen kehittämiseksi, toimiston- hoitaja/toimistosihteeripalvelujen tuottamisesta yhteistyössä liittojen kanssa. Järjestö- valiokunta kehittää edelleen yhteistä palveluajatusta, jolla varmistetaan se, että esim. järjestäy- tymistyötä tuetaan kaikissa SAK:laisen ay-liikkeen palvelupisteissä ja opastetaan liittymisessä oman alan ammattiliittoon. Lisäksi SAK:n ja liittojen toimistojen yhteistyötä parannetaan luomalla Santraan ”virtuaaliset aluepalvelukeskukset”, joiden avulla varmistetaan avoin tie- donkulku myös niiden liittojen kanssa, jotka eivät ole samassa kiinteistössä. Paikallisjärjestöjen toiminnan painopistealueina olivat paikallinen vaikuttaminen ja perustoi- minnan vahvistaminen. Tämä näkyi sekä SAK-päivien teemoissa ja työpajoissa että kannusta- van toiminnallisen tuen kriteereissä.
S A K - T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 4 25 Paikallisjärjestöjen seudullistaminen eteni alueilla. Vuoden aikana tapahtui useita paikallisjär- jestöjen seudullisia yhdistymisiä sekä yhteistyön tehostamista seudulliselta pohjalta. Vuoden lopussa paikallisjärjestöjä oli 130. Edelleen on vireillä ja käynnistymässä useita yhdistymisiä. Paikallisjärjestöt hakivat kokeilun jälkeen vakinaistetun hakumenettelyn mukaisesti toimin- nallista kannustavaa tukea erillisellä hakemuksella ja suunnitelmalla. Edellisen vuoden tuet tilitettiin arviointilomakkeella. Tuen kriteereillä ja hakumenettelyillä tuetaan paikallisjärjestö- jen toiminnan suunnittelua ja kehittämistä. EU- ja kunnallisvaaleissa nuorisopoliittisessa ohjelmassa kirjattujen tavoitteiden kautta nostet- tiin esille SAK:n nuorille tärkeät asiat. Jäsenliittojen kanssa nuoret osallistuivat perinteisesti Next Step -messuille, jotka pidettiin Tammikuussa Helsingissä. Helmikuussa osallistuttiin myös ensimmäistä kertaa järjestetylle Next Step -risteilylle, jonne osallistui ammattiin valmistuvia nuoria. Huhtikuussa toteutettiin viidettä kertaa Kesäduunari-kiertue. Nyt ensimmäistä kertaa toteutuk- sesta vastasivat SAK:n aluepalvelukeskukset. Kiertueen aikana annettiin neuvontaa ammatilli- sissa oppilaitoksissa nuorten kesätyöntekijöiden oikeuksista ja velvollisuuksista työelämässä. Alueellisesti neuvonta painottui erityisesti Helsinki – Uusimaa-alueelle, Mikkelin seudulle ja Pirkanmaalle. Osana aluetoiminnan tarkennettuja painopisteitä aloitettiin uudentyyppisten alueellisten ver- kostojen luominen ammatillisiin oppilaitoksiin. Nuorten toimintaryhmien tukemista tehostettiin vuoden aikana, ja uusiakin toimintaryhmiä perustettiin. Ruotsinkielinen työmarkkinatiedottaminen toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa on to- teutunut koko vuoden aikana entisessä laajuudessa. Tiedottaminen ruotsinkielisille jäsenille on tapahtunut Löntagaren -lehdessä, pikatiedottein ja SAK:n ruotsinkielisillä kotisivuilla. Materiaali- ja käännöstoiminta on jatkunut entisessä laa- juudessa. Vuoden aikana toteutettiin kaksi ruotsinkielistä seminaaria sekä kolme kurssia, joista yksi oli Noste-ohjelman pätevyysluotsikurssi. Pohjoismainen yhteistyö toteutui vakiintuneen käytännön mukaisesti. Tapaamisten aiheina ovat olleet järjestäytyminen ja alueelliset asiat.
26 S A K – T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 4 Utvecklad service för de svenska medlemmarna Skolinformationsverksamheten i svenska andra stadiets yrkesläroinrättningar har pågått under hela verksamhetsåret som tidigare. Information till de svenskspråkiga medlemmar gavs i huvudsak i Löntagare-tidningen, FFC- bulletinerna och på FFC:s svenska hemsidor. Materialproduktionen och översättningsverk- samheten har haft samma omfattning som under tidigare år. Under verksamhetsåret genomfördes två svenska seminarier och tre kurser. En av kursen var kunskapslotskurs som ingår i Kunskapslyftprogrammet. Samarbetet med de nordiska systerorganisationerna har en etablerad plats i den svensksprå- kiga verksamheten. Under gemensamma möten behandlades medlemsrekrytering och region- ala frågor. Aluepolitiikka, aluekehittäminen ja aluevaikuttajakoulutus Euroopan unionin komissio julkisti kolmannen koheesioraporttinsa helmikuussa 2004. Ra- portti kokoaa meneillään olevan rakennerahastokauden tuloksia ja linjaa komission tavoitteita ohjelmakautta 2007—2013 varten. Taloudellisen ja sosiaalisen yhteennivomisen lisäksi ta- voitteena on jatkossa myös alueellisen koheesion lisääminen jäsenmaiden välillä. Alue- ja ra- kennepolitiikalla vahvistetaan ja edistetään unionin heikkojen alueiden talouskasvua, kilpailu- kykyä ja työllisyyttä. SAK on vaikuttanut mm. Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön koheesioraporttia koskevan kannanoton sisältöön korostamalla pysyvän korotetun tuen tarvetta Itä- ja Pohjois-Suomessa harvan asutuksen, pitkien välimatkojen ja arktisten olosuhteiden vuoksi. Suomen aluepolitiikassa SAK on ottanut kantaa aluehallinnon kehittämiseen liittyviin selvi- tyksiin (Riepula ja Alanen). SAK on maan tasapainoisen kehittämisen kannalla, mutta suhtau- tuu varauksin sen suuntaisiin ratkaisuihin, joilla pohjustetaan maakuntaitsehallinnon toteutta- mista. Suomi tarvitsee väkiluvultaan pienenä maana vahvan metropolialueen pärjätäkseen kansainvälisessä kilpailussa. Toimintavuoden aikana lakkautettiin aluekehittämistyöryhmä. Työryhmän tehtävänä on ollut linjata ay-liikkeen aluepoliittisia näkemyksiä yhteistyössä liittojen, toimialaneuvottelukuntien ja valiokuntien kanssa ja vaikuttaa sekä kansalliseen että EU-tason aluekehittämiseen. Työ- ryhmän ovat muodostaneet osa järjestövaliokunnan jäsenistä ja osa aluejohtajista. Aluekehit- tämistyöryhmän työllä on kuitenkin yhtymäkohtia monien muiden valiokuntien ja työryhmien työhön, joten aluekehittämisasioiden tarkoituksenmukaisempaa kytkemistä muuhun SAK:n toimintaan selvitetään uudelta pohjalta, jossa aluekehittämisen ja aluepolitiikan sisältö- ja hal- lintoasiat kohtaavat paremmin toisensa. Toimintavuoden aikana kokeiltiin uutta aluevaikuttajan peruskurssia. Aiemmin alue- vaikuttajakoulutuksen sisältö on rakentunut aluehallinnon ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan jäsentämisen ympärille. Uudella kurssilla käsiteltiin mainittujen teemojen lisäksi verkottumis- ta vaikuttamisen kannalta ja keskeisiä vaikuttamisteemoja: työvoimapolitiikkaa ja koulutuspo- litiikkaa. Toimintavuoden aikana on valmisteltu myös palkansaajajärjestöjen yhteistä aluevaikuttaja- koulutusta, jonka tavoitteena on yhteisen vaikuttamisen tehostaminen ja aluepolitiikan valta- kunnallisen viitekehyksen hahmottaminen.
S A K - T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 4 27 Hankekeskus Valmisteltiin ja haettiin Monikulttuurisuus voimavarana työyhteisössä -hankkeelle (ETMO) jatkohanketta Equal- ohjelman toisella hakukierroksella yhteistyössä Kiljavan opiston kanssa. Hankkeelle (Perehdyttämällä monimuotoiseen työyhteisöön PETMO) saatiin rahoitusta kah- deksi ja puoleksi vuodeksi huhtikuun 2007 loppuun asti yhteensä 500 000 euroa. Hankeskus hallinnoi PETMO -hanketta. Jatkettiin ETMO- hankkeen, Yhteinen ääni- teemahankkeen (Equal-ohjelman rasismin ja muukalaisvihan torjuntaan liittyvä kahdeksan hankkeen yhteishanke) ja AIKE Internationalin MORO-hankkeen tukemista osallistumalla ohjausryhmätyöskentelyyn, seminaareihin ja tulos- ten levittämistoimiin. Hankekeskusportaalin tietoja päivitettiin ja tehtiin esite hankekeskuksen palveluista. Euroop- palaisista projekteista vastaava koulutustoimitsija Silvana Pennella ETUCO:sta vieraili helmi- kuussa SAK:ssa ja vierailun yhteydessä pohdittiin ETUCOn ja SAK:n hankekeskuksen pro- jekti-informaation ja projektikoulutuksen kytkemistä toisiinsa aiempaa paremmin. Lähtökoh- tana on, että projektityön peruskoulutusta tarjotaan kansallisesti ja syventävää koulutusta ETUCOn toimesta. May Nyman suoritti Humak-opintojen työoppimisjakson hankekeskuksessa selvittämällä han- kekeskusportaalin käyttökelpoisuutta Kemianliiton tarpeiden kannalta. Koulutuksen kehittäminen Ay-organisaation toimintakykyä kehitettiin useilla kehityshankkeilla ja koulutuksella. Koulu- tuslinja toimi yhteistyössä niin opistojen kuin sivistysjärjestöjen kanssa. Keskeisenä tavoittee- na oli saada yhteistyöllä lisäarvoa ja uusia kehitysmahdollisuuksia. Merkittävänä uutena kehi- tyshankkeena käynnistettiin koko SAK:laisen ay-liikkeen yhteisen verkko-opiston suunnittelu työnjakotyöryhmän ja Kiljava-työryhmän esitysten pohjalta. Opistot ja niiden ylläpitäjät teki- vät yhteistyön periaatteita koskevan sopimuksen. Kiljava-työryhmä jätti loppuraporttinsa SAK:n hallitukselle ja koulutussäätiölle syksyllä ja teki useita kehittämisehdotuksia opisto- työn uudistamiseksi. Koulutuslinja vastasi edelleen Osaava pärjää- hankkeen toteutuksesta ja Noste-ohjelmasta. SAK:n koulutusvaliokunta toimi aktiivisena yhteistyöfoorumina ja hyvien käytäntöjen esille tuojana. Paikallisjärjestöille kohdistettiin kehittämiskoulutusohjelma, jonka levitysvaihe käynnistyi keväällä. Kehittämiskoulutus perustui pilottivaiheen kokemuksiin. Koulutus toteutettiin yh- teistyössä TSL:n ja Kiljavan kanssa. Vuoden aikana nelipäiväinen kehittämiskoulutus oli käynnissä tai suunnitteilla kahdeksassa paikallisjärjestössä. Koulutukseen osallistui 53 paikal- lisjärjestön hallituksen jäsentä ja muuta aktiivia. Vuoden lopulla sovittiin hankkeen laajenta- misesta edelleen n. 20 paikallisjärjestöön. Verkkokouluilla oli toinen varsinainen toimintavuosi. Ryhmiä perustettiin seitsemän ja osan- ottajia niissä oli yhteensä 59. Lyhyen toimintansa aikana koulu on jo osoittanut tarpeellisuu- tensa. Se on tarjonnut mahdollisuuden ay-opintoihin sellaisille yksittäisille jäsenille, joilla asuinpaikan tai muun syyn takia ei ole tällä hetkellä mahdollisuutta muuten osallistua ay- opintoihin. Jossain määrin toimintaa rajoittaa edelleen verkko-ohjaajien vähäinen määrä. Lähiopetuksena toteutettujen Ay-koulujen kehittäminen lopetettiin ja vuoden aikana oli enää yksi koulu ja siinä oli seitsemän opiskelijaa. Kaikkiaan näissä ay-kouluissa oli koko toiminta- aikana 149 opiskelijaa.
28 S A K – T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 4 Syksyllä 2004 käynnistettiin hanke verkko-opiston perustamiseksi. Mukaan lähtivät kaikki SAK:laisen ay-liikkeen opistot ja sivistysjärjestöt. Tavoitteena on toiminnan käynnistäminen vuoden 2005 aikana. Ensimmäinen välitavoite on olemassa olevan tarjonnan kokoaminen sa- man portaalin alle. Ay-henkilöstön osaamisen kehittämistä, organisaation henkilöstön koulutussuunnittelua suku- polvenvaihdoksessa sekä liittojen kehittämistyön käytäntöjä on esitelty ja käsitelty vuoden ai- kana edellisvuoden tapaan liittoedustajista koostuvassa ay-henkilöstön kehittämistyöryhmäs- sä. Lisäksi kaikkien liittojen henkilöstön kehittämisestä vastaavien yhteistapaamisessa pohdit- tiin ay-työn osaamisalueita ja ay-henkilöstön tulevaisuuden osaamishaasteita strategisten pai- nopisteiden pohjalta. Ay-liikkeen palkatulle henkilöstölle tarkoitetun koulutuksen suunnittelussa koulutuslinja on aiempien vuosien tapaan tehnyt tiivistä yhteistyötä SAK:n kehittämiskeskuksen kanssa. Ke- hittämiskeskuksen tarkoituksena on ollut tarjota liittojen henkilöstölle yhteistä koulutusta, jo- ka tukee ay-työn ja ammatillisen osaamisen kehittymistä ja edistää vuorovaikutusta eri liitto- jen työntekijöiden kesken. Esimerkki uudenlaisesta monimuotoisesta henkilöstön koulutuksesta oli vuoden aikana en- simmäisen kerran järjestetty, työnohjauksen menetelmiä järjestötyöhön soveltava, pitkäkes- toinen koulutuskokonaisuus, jonka Kehittämiskeskus järjesti yhteistyössä Sosiaalipedagogi- sen keskuksen kanssa liittojen toimitsijoille. Liittojen työntekijöiden perinteistä 30 opintoviikon täydennyskoulutustutkintoa opiskeli vuo- den lopussa 62 ay-toimihenkilöä eri liitoista. Lisäksi uutta, 15 opintoviikon ay- toimihenkilötutkintoa opiskeli vuoden lopussa 35 henkilöä. Ay-toimihenkilötutkinto- opiskelunsa oli vuoden loppuun mennessä saanut valmiiksi kaikkiaan 38 henkilöä. Kehittä- miskeskuksen organisoimaa tutkinto-opiskelua ohjaa liittojen ja SAK:n asiantuntijoista koos- tuva tutkintotoimikunta. Toimikunnan työn valmistelusta vastaavat koulutuslinja ja kehittä- miskeskus yhteistyössä. SAK:n kehittämiskeskuksen järjestämän henkilöstökoulutuksen kursseille on vuonna 2004 osallistunut ammattiliittojen työntekijöitä kaikkiaan 673. Opiskelijatyöpäiviä yhteensä 48 kou- lutusjaksolla kertyi 895. Koulutuslinjan ja Humakin Nurmijärven yksikön yhteistyö jatkui edelleen. Toinen aikuiskou- lutusryhmä aloitti opintonsa. SAK:ssa ja liitoissa oli useita Humakin aikuislinjan harjoittelijoi- ta. Ensimmäiset opiskelijat valmistuivat yhteisöpedagogeiksi ja rekrytointi liittoihin on ollut vilkasta. ETUCOn järjestämään ay-asiantuntijakoulutukseen Euroopassa osallistui vuoden aikana 22 liittojen työntekijää. Kansainvälisen yhteistyön koulutusohjelma toteutettiin kuudennen ker- ran. SAK toimi isäntäjärjestönä ja Puolan Solidarnosc partnerina ETUCOn puitteissa järjestetylllä kurssilla Työvoiman polkumyynti Euroopan unionin laajentumisen prosessissa. Kursille osal- listui 24 EAY:n jäsenjärjestöjen toimitsijaa, jotka omassa työssään vastaavat työvoimakysy- myksistä. Asiantuntijana kurssilla oli Henri Lourdelle EAYn tutkimusinstituutista ETUIsta. Aivan vuoden lopussa käynnistyi ETUCO:n hallinnoima kaksivuotinen projekti Trade Union Movement Anticipating the Change in Europa. Projektin tavoitteena on parantaa eurooppalai- sen ay-liikkeen toimintakykyä teollisen ja taloudellisen muutoksen keskellä. SAK:n erityisteh- tävänä projektissa on järjestää yksi seminaari ja tuottaa siihen liittyvä aineisto sekä vastata
S A K - T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 4 29 koko projektin kotisivujen pystyttämisestä ja ylläpitämisestä. Kansallisina partnereina projek- tissa ovat Metallityöväenliitto ja Palvelualojen ammattiliitto PAM. Monikulttuurisuustyö Toimintaa koordinoi monikulttuurisuustyöryhmä, joka kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa. Osana eurooppalaisen ay-liikkeen EAY:n diskriminaation vastaista kampanjaa maahanmuut- tajien aseman parantamiseksi suomalaiset palkansaajajärjestöt SAK, STTK ja Akava järjesti- vät tammikuussa seminaarin maahanmuuttajien asemasta suomalaisilla työmarkkinoilla. EAY:n diskriminaatiotyöryhmän Suomen osuuden loppuraportti valmistui 5.7.2004. SAK:lla on varsinainen edustaja EAY:n Migration and inclusion -työryhmässä. Syksyllä 2003 SAK:n jäsenliitoille tehdyn kyselyn mukaan liittoihin oli järjestäytynyt yhteensä 9850 maahanmuut- tajajäsentä. Kysely uudistettiin syksyllä 2004, jolloin todettiin, että heidän määränsä oli kas- vanut 11 300:aan. SAK jäsenliittoineen on siten maahanmuuttajien suurin järjestö. Maahanmuuttajat SAK:n jäsenliitoissa -raportti esiteltiin vuoden aikana SAK:n järjestö-, kou- lutus- ja tasa-arvovaliokunnalle sekä työelämän kehittämisvaliokunnalle. SAK:n hallitus käsit- teli raporttia 7.12.2004. Hallitus päätti aloittaa SAK:n maahanmuuttajapoliittisen kannanoton valmistelun. Kannanotto on tarkoitus esitellä SAK:n valtuustolle joko kevään tai syksyn 2005 kokouksessa. Vuoden aikana järjestettiin kaksi ay-seminaaria maahanmuuttajajäsenille ja luottamusmiehille. Keväällä järjestettiin tapaamisseminaari liittojen ja virolaisten sekä syksyllä venäläisten maa- hanmuuttajien kanssa. Toukokuussa osallistuttiin Kepan ”Mahdollisuuksien tori” tapahtumiin Helsingissä ja Tampereella. SAK:n maahanmuuttajatoimintaa esiteltiin myös SAK-päivillä Lahdessa ja monikulttuurisilla rekry -messuilla Tampereella. SAK on osallistunut muun muassa työministeriön työperäistä maahanmuuttoa valmistelevan jaoston työhön, Moni-Q -hankkeen ohjausryhmään, etno-työryhmän toimintaan ja tiedottanut 1.2. voimaan tulleesta yhdenvertaisuuslaista. Pohjoismaisena yhteistyönä PAY on tehnyt ra- portin työvoiman liikkuvuudesta. Vuoden aikana osallistuttiin EU:n syrjinnän vastaisen toimintaohjelman 2004—2006 ja Mo- ninaisuuden puolesta – Syrjintää vastaan -kampanjan toteuttamiseen. Kampanjan materiaaleja käytettiin omissa tilaisuuksissamme. Monikulttuurisuustyöryhmässä kuultiin syyskuussa Ruotsin Metalliliiton edustajan alustus maahanmuuttajien kielten opetuksesta Ruotsissa. Toukokuussa kuultiin mm. ILO:n vuosiko- koukselle valmisteltavasta siirtolaisuutta käsittelevästä julkilausumasta sekä muutoksista Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan maahanmuuttajien näkökulmasta. Lokakuussa kuultiin alustus ”verkot monikulttuurisuustyössä” osana perustettavaa SAK:n verkostostrate- giatyöryhmää. Työryhmä vieraili maaliskuussa ETMO-projektin Helsingin työkulttuurituvas- sa. Huhtikuussa osallistuttiin Rasmus-verkoston vuosikokoukseen. Koulu- ja työmarkkinatiedotus Koulutuspäiviä pidettiin suunnitelmien mukaisesti. Valtakunnalliset päivät järjestettiin perus- koulujen ja lukioiden historian ja yhteiskuntaopin opettajille tammikuun lopulla, ammatillisil- le opettajille helmikuun alkupuolella sekä opinto-ohjaajille lokakuun alussa. Päivistä saatu pa- laute kertoo, että kurssien sisällöt ovat monin osin opetustyössä käyttökelpoista informaatiota. Näihin tapahtumiin osallistui kaikkiaan n. 250 opettajaa. Vuoden aikana kierrettiin historian ja yhteiskuntaopin opettajien kerhoissa eri puolilla maata esittelemässä opetuskäyttöön soveltuvaa Työelämässä -peliä. Kerhoissa tavoitettiin noin kak- sisataa opettajaa. Peli sai hyvän vastaanoton ja siitä on tullut runsaasti myönteistä palautetta.
30 S A K – T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 4 Vuoden lopussa pelejä oli opettajien ja liittojen koulu- ja työmarkkinatiedottajien käytössä 2500 kpl. Vuoden lopussa pelistä otettiin vielä tuhannen kappaleen lisäpainos. Opettajatapahtumissa jaettiin vuoden kuluessa opetuskäyttöön n. 200 Matkalla työelämään - opetusvideota. Yhteensä videota on nyt levitetty oppilaitoksiin n. 1500 kpl. SAK osallistui aktiivisesti VETOLAVAN (verkostoitumalla työssäoppimisen laatuun ja vai- kuttavuuteen) järjestämiin koulutustapahtumiin. Näissä tapahtumissa tavoitettiin lähes 400 ammatillisten oppilaitosten opettajaa. Myös SAK:n aluepalvelukeskukset järjestivät yhdessä liittojen aluetoimistojen kanssa yhteisiä tiedotuspäiviä ammatillisissa oppilaitoksissa. SAK:n jäsenmikrohanke Kesällä 2001 käynnistetty jäsenmikrohanke jatkui edelleen yhteistyössä Pohjanmaan Mikro Oy:n kanssa. Yleisperiaatteena on pitää pakettien hintataso vakiona ja sen puitteissa päivittää pakettien sisältöä. Kokoonpanotarkistuksia tehtiin kuukausittain. Vuoden aikana jäsenmikroja toimitettiin 1499 kpl. Kokonaisuudessaan jäsenmikroja oli vuo- den loppuun mennessä ja tämän kampanjan puitteissa toimitettu 6362 kpl. Hanketta koordinoi edelleenkin ohjausryhmä, jossa on mukana keskustoimiston ja liittojen asiantuntijoita. Projektiorganisaation purkamisen myötä hankkeella oli resurssiongelmia. Osan vuotta sihteerinä toimi Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistyksen (Tatsin) työntekijä. SAK:n kulttuurirahasto SAK:n kulttuurirahastolle tuli hakemuksia 250 kpl. Apurahoja myönnettiin 30 kpl. Niistä kuu- si suunnattiin harrastajaryhmille ja 24 kpl yksityisille harrastajille. Kulttuurirahaston pääoma oli 255 894,66 € ja jaettavien apurahojen yhteissumma 17 000 €.
SAK:n toimintakertomus 2004
SAK:n toimintakertomus 2004
SAK:n toimintakertomus 2004
SAK:n toimintakertomus 2004
SAK:n toimintakertomus 2004
SAK:n toimintakertomus 2004
SAK:n toimintakertomus 2004
SAK:n toimintakertomus 2004
SAK:n toimintakertomus 2004
SAK:n toimintakertomus 2004
SAK:n toimintakertomus 2004
SAK:n toimintakertomus 2004
SAK:n toimintakertomus 2004
SAK:n toimintakertomus 2004
SAK:n toimintakertomus 2004
SAK:n toimintakertomus 2004
SAK:n toimintakertomus 2004
SAK:n toimintakertomus 2004
SAK:n toimintakertomus 2004
SAK:n toimintakertomus 2004
SAK:n toimintakertomus 2004
SAK:n toimintakertomus 2004
SAK:n toimintakertomus 2004
SAK:n toimintakertomus 2004
SAK:n toimintakertomus 2004
SAK:n toimintakertomus 2004
SAK:n toimintakertomus 2004
SAK:n toimintakertomus 2004
SAK:n toimintakertomus 2004
SAK:n toimintakertomus 2004
SAK:n toimintakertomus 2004
SAK:n toimintakertomus 2004
SAK:n toimintakertomus 2004
SAK:n toimintakertomus 2004
SAK:n toimintakertomus 2004
SAK:n toimintakertomus 2004
SAK:n toimintakertomus 2004
SAK:n toimintakertomus 2004
SAK:n toimintakertomus 2004

Empfohlen

SAK:n toimintakertomus 2012
SAK:n toimintakertomus 2012SAK:n toimintakertomus 2012
SAK:n toimintakertomus 2012Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Muutoksen tekijät
Muutoksen tekijätMuutoksen tekijät
Muutoksen tekijätSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
SAK:n toimintakertomus 2011
SAK:n toimintakertomus 2011SAK:n toimintakertomus 2011
SAK:n toimintakertomus 2011Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
SAK:n toimintakertomus 2014
SAK:n toimintakertomus 2014SAK:n toimintakertomus 2014
SAK:n toimintakertomus 2014Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Näin on käynyt
Näin on käynytNäin on käynyt
Näin on käynytSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Näin on käynyt
Näin on käynytNäin on käynyt
Näin on käynytSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
SAK:n toimintakertomus 2013
SAK:n toimintakertomus 2013SAK:n toimintakertomus 2013
SAK:n toimintakertomus 2013Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
SAK:n toimintakertomus 2015
SAK:n toimintakertomus 2015SAK:n toimintakertomus 2015
SAK:n toimintakertomus 2015Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 

Empfohlen

SAK:n toimintakertomus 2012
SAK:n toimintakertomus 2012SAK:n toimintakertomus 2012
SAK:n toimintakertomus 2012Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Muutoksen tekijät
Muutoksen tekijätMuutoksen tekijät
Muutoksen tekijätSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
SAK:n toimintakertomus 2011
SAK:n toimintakertomus 2011SAK:n toimintakertomus 2011
SAK:n toimintakertomus 2011Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
SAK:n toimintakertomus 2014
SAK:n toimintakertomus 2014SAK:n toimintakertomus 2014
SAK:n toimintakertomus 2014Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Näin on käynyt
Näin on käynytNäin on käynyt
Näin on käynytSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Näin on käynyt
Näin on käynytNäin on käynyt
Näin on käynytSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
SAK:n toimintakertomus 2013
SAK:n toimintakertomus 2013SAK:n toimintakertomus 2013
SAK:n toimintakertomus 2013Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
SAK:n toimintakertomus 2015
SAK:n toimintakertomus 2015SAK:n toimintakertomus 2015
SAK:n toimintakertomus 2015Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
SAK:n toimintakertomus 2003
SAK:n toimintakertomus 2003SAK:n toimintakertomus 2003
SAK:n toimintakertomus 2003Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
IT-barometri 2011 (tiivistelmä)
IT-barometri 2011 (tiivistelmä)IT-barometri 2011 (tiivistelmä)
IT-barometri 2011 (tiivistelmä)TIVIA ry
 
Kansalaisten osallistaminen palvelusetelin kehitykseen
Kansalaisten osallistaminen palvelusetelin kehitykseenKansalaisten osallistaminen palvelusetelin kehitykseen
Kansalaisten osallistaminen palvelusetelin kehitykseenPalveluseteli-hanke
 
Vuosina 2010 2011 kauppatieteiden tohtoreiksi valmistuneiden uran alku - suvi...
Vuosina 2010 2011 kauppatieteiden tohtoreiksi valmistuneiden uran alku - suvi...Vuosina 2010 2011 kauppatieteiden tohtoreiksi valmistuneiden uran alku - suvi...
Vuosina 2010 2011 kauppatieteiden tohtoreiksi valmistuneiden uran alku - suvi...Suomen Ekonomit
 
Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...
Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...
Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...Panu Kekäle
 
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Työmarkkina-avain
Työmarkkina-avainTyömarkkina-avain
Työmarkkina-avainSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestäVuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestäSuomen Ekonomit
 
Digimedia 2003
Digimedia 2003 Digimedia 2003
Digimedia 2003 Tommi Pelkonen
 
SAK:n toimintakertomus 2010
SAK:n toimintakertomus 2010SAK:n toimintakertomus 2010
SAK:n toimintakertomus 2010Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Tulopoliittisessa sopimuksessa vuosille 2001–2002 työmarkkinoiden keskusjärje...
Tulopoliittisessa sopimuksessa vuosille 2001–2002 työmarkkinoiden keskusjärje...Tulopoliittisessa sopimuksessa vuosille 2001–2002 työmarkkinoiden keskusjärje...
Tulopoliittisessa sopimuksessa vuosille 2001–2002 työmarkkinoiden keskusjärje...Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Etsivatyoparitoiminta 2008
Etsivatyoparitoiminta 2008Etsivatyoparitoiminta 2008
Etsivatyoparitoiminta 2008´State Administrative Agency Southwestern Finland
 
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011Suomen Ekonomit
 
sak-tyolobarometri-2022.pdf
sak-tyolobarometri-2022.pdfsak-tyolobarometri-2022.pdf
sak-tyolobarometri-2022.pdfSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v09
Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v09Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v09
Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v09Panu Kekäle
 
Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...
Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...
Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...Panu Kekäle
 
SAK:n työolobarometri 2018
SAK:n työolobarometri 2018SAK:n työolobarometri 2018
SAK:n työolobarometri 2018Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Osaamisen johtaminen yrityksissä ja organisaatioissa, SEFEn raportti 1/2014
Osaamisen johtaminen yrityksissä ja organisaatioissa, SEFEn raportti 1/2014Osaamisen johtaminen yrityksissä ja organisaatioissa, SEFEn raportti 1/2014
Osaamisen johtaminen yrityksissä ja organisaatioissa, SEFEn raportti 1/2014Suomen Ekonomit
 
Mahmoud, Mertsi ja Maija
Mahmoud, Mertsi ja MaijaMahmoud, Mertsi ja Maija
Mahmoud, Mertsi ja MaijaSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Sovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessäSovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessäSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
kesatyontekijoiden-palkkaaminen-2024.pdf
kesatyontekijoiden-palkkaaminen-2024.pdfkesatyontekijoiden-palkkaaminen-2024.pdf
kesatyontekijoiden-palkkaaminen-2024.pdfSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Digiosaaminen ja teknologian muutos SAK:n aloilla
Digiosaaminen ja teknologian muutos SAK:n aloillaDigiosaaminen ja teknologian muutos SAK:n aloilla
Digiosaaminen ja teknologian muutos SAK:n aloillaSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 

Weitere ähnliche Inhalte

Ähnlich wie SAK:n toimintakertomus 2004

IT-barometri 2011 (tiivistelmä)
IT-barometri 2011 (tiivistelmä)IT-barometri 2011 (tiivistelmä)
IT-barometri 2011 (tiivistelmä)TIVIA ry
 
Kansalaisten osallistaminen palvelusetelin kehitykseen
Kansalaisten osallistaminen palvelusetelin kehitykseenKansalaisten osallistaminen palvelusetelin kehitykseen
Kansalaisten osallistaminen palvelusetelin kehitykseenPalveluseteli-hanke
 
Vuosina 2010 2011 kauppatieteiden tohtoreiksi valmistuneiden uran alku - suvi...
Vuosina 2010 2011 kauppatieteiden tohtoreiksi valmistuneiden uran alku - suvi...Vuosina 2010 2011 kauppatieteiden tohtoreiksi valmistuneiden uran alku - suvi...
Vuosina 2010 2011 kauppatieteiden tohtoreiksi valmistuneiden uran alku - suvi...Suomen Ekonomit
 
Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...
Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...
Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...Panu Kekäle
 
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestäVuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestäSuomen Ekonomit
 
Tulopoliittisessa sopimuksessa vuosille 2001–2002 työmarkkinoiden keskusjärje...
Tulopoliittisessa sopimuksessa vuosille 2001–2002 työmarkkinoiden keskusjärje...Tulopoliittisessa sopimuksessa vuosille 2001–2002 työmarkkinoiden keskusjärje...
Tulopoliittisessa sopimuksessa vuosille 2001–2002 työmarkkinoiden keskusjärje...Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011Suomen Ekonomit
 
Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v09
Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v09Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v09
Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v09Panu Kekäle
 
Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...
Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...
Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...Panu Kekäle
 
Osaamisen johtaminen yrityksissä ja organisaatioissa, SEFEn raportti 1/2014
Osaamisen johtaminen yrityksissä ja organisaatioissa, SEFEn raportti 1/2014Osaamisen johtaminen yrityksissä ja organisaatioissa, SEFEn raportti 1/2014
Osaamisen johtaminen yrityksissä ja organisaatioissa, SEFEn raportti 1/2014Suomen Ekonomit
 

Ähnlich wie SAK:n toimintakertomus 2004 (20)

SAK:n toimintakertomus 2003
SAK:n toimintakertomus 2003SAK:n toimintakertomus 2003
SAK:n toimintakertomus 2003
 
IT-barometri 2011 (tiivistelmä)
IT-barometri 2011 (tiivistelmä)IT-barometri 2011 (tiivistelmä)
IT-barometri 2011 (tiivistelmä)
 
Kansalaisten osallistaminen palvelusetelin kehitykseen
Kansalaisten osallistaminen palvelusetelin kehitykseenKansalaisten osallistaminen palvelusetelin kehitykseen
Kansalaisten osallistaminen palvelusetelin kehitykseen
 
Vuosina 2010 2011 kauppatieteiden tohtoreiksi valmistuneiden uran alku - suvi...
Vuosina 2010 2011 kauppatieteiden tohtoreiksi valmistuneiden uran alku - suvi...Vuosina 2010 2011 kauppatieteiden tohtoreiksi valmistuneiden uran alku - suvi...
Vuosina 2010 2011 kauppatieteiden tohtoreiksi valmistuneiden uran alku - suvi...
 
Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...
Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...
Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...
 
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
 
Työmarkkina-avain
Työmarkkina-avainTyömarkkina-avain
Työmarkkina-avain
 
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestäVuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
 
Digimedia 2003
Digimedia 2003 Digimedia 2003
Digimedia 2003
 
SAK:n toimintakertomus 2010
SAK:n toimintakertomus 2010SAK:n toimintakertomus 2010
SAK:n toimintakertomus 2010
 
Tulopoliittisessa sopimuksessa vuosille 2001–2002 työmarkkinoiden keskusjärje...
Tulopoliittisessa sopimuksessa vuosille 2001–2002 työmarkkinoiden keskusjärje...Tulopoliittisessa sopimuksessa vuosille 2001–2002 työmarkkinoiden keskusjärje...
Tulopoliittisessa sopimuksessa vuosille 2001–2002 työmarkkinoiden keskusjärje...
 
Etsivatyoparitoiminta 2008
Etsivatyoparitoiminta 2008Etsivatyoparitoiminta 2008
Etsivatyoparitoiminta 2008
 
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
 
sak-tyolobarometri-2022.pdf
sak-tyolobarometri-2022.pdfsak-tyolobarometri-2022.pdf
sak-tyolobarometri-2022.pdf
 
Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v09
Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v09Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v09
Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v09
 
Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...
Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...
Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...
 
SAK:n työolobarometri 2018
SAK:n työolobarometri 2018SAK:n työolobarometri 2018
SAK:n työolobarometri 2018
 
Osaamisen johtaminen yrityksissä ja organisaatioissa, SEFEn raportti 1/2014
Osaamisen johtaminen yrityksissä ja organisaatioissa, SEFEn raportti 1/2014Osaamisen johtaminen yrityksissä ja organisaatioissa, SEFEn raportti 1/2014
Osaamisen johtaminen yrityksissä ja organisaatioissa, SEFEn raportti 1/2014
 
Mahmoud, Mertsi ja Maija
Mahmoud, Mertsi ja MaijaMahmoud, Mertsi ja Maija
Mahmoud, Mertsi ja Maija
 
Sovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessäSovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessä
 

Mehr von Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...
Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...
Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...
Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...
Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 

Mehr von Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK (20)

kesatyontekijoiden-palkkaaminen-2024.pdf
kesatyontekijoiden-palkkaaminen-2024.pdfkesatyontekijoiden-palkkaaminen-2024.pdf
kesatyontekijoiden-palkkaaminen-2024.pdf
 
Digiosaaminen ja teknologian muutos SAK:n aloilla
Digiosaaminen ja teknologian muutos SAK:n aloillaDigiosaaminen ja teknologian muutos SAK:n aloilla
Digiosaaminen ja teknologian muutos SAK:n aloilla
 
luottamushenkilokysely-osaaminen-tyopaikoilla.pdf
luottamushenkilokysely-osaaminen-tyopaikoilla.pdfluottamushenkilokysely-osaaminen-tyopaikoilla.pdf
luottamushenkilokysely-osaaminen-tyopaikoilla.pdf
 
Verianin ja SAK:n lakkokysely maaliskuussa 2024
Verianin ja SAK:n lakkokysely maaliskuussa 2024Verianin ja SAK:n lakkokysely maaliskuussa 2024
Verianin ja SAK:n lakkokysely maaliskuussa 2024
 
Painava syy -esite 2024 - Orpon-Purran hallituksen leikkauslista
Painava syy -esite 2024 - Orpon-Purran hallituksen leikkauslistaPainava syy -esite 2024 - Orpon-Purran hallituksen leikkauslista
Painava syy -esite 2024 - Orpon-Purran hallituksen leikkauslista
 
Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...
Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...
Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...
 
SAK:n tavoitteet vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa
SAK:n tavoitteet vuoden 2024 europarlamenttivaaleissaSAK:n tavoitteet vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa
SAK:n tavoitteet vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa
 
Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...
Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...
Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...
 
Kysely poliittisista työtaisteluista 14.12.2023
Kysely poliittisista työtaisteluista 14.12.2023Kysely poliittisista työtaisteluista 14.12.2023
Kysely poliittisista työtaisteluista 14.12.2023
 
SAK:n vero-ohjelma 2023–2027
SAK:n vero-ohjelma 2023–2027SAK:n vero-ohjelma 2023–2027
SAK:n vero-ohjelma 2023–2027
 
Ilmastonmuutoksen huomiointi SAK:laisilla aloilla 2019 ja 2023
Ilmastonmuutoksen huomiointi SAK:laisilla aloilla 2019 ja 2023Ilmastonmuutoksen huomiointi SAK:laisilla aloilla 2019 ja 2023
Ilmastonmuutoksen huomiointi SAK:laisilla aloilla 2019 ja 2023
 
koyhyysriski-sak-aloilla-jasentutkimus-2023.pdf
koyhyysriski-sak-aloilla-jasentutkimus-2023.pdfkoyhyysriski-sak-aloilla-jasentutkimus-2023.pdf
koyhyysriski-sak-aloilla-jasentutkimus-2023.pdf
 
haastattelututkimus-duunareiden-palkkakoyhyydesta.pdf
haastattelututkimus-duunareiden-palkkakoyhyydesta.pdfhaastattelututkimus-duunareiden-palkkakoyhyydesta.pdf
haastattelututkimus-duunareiden-palkkakoyhyydesta.pdf
 
Occupational health care in a nutshell
Occupational health care in a nutshellOccupational health care in a nutshell
Occupational health care in a nutshell
 
luottamus-tyopaikan-supervoima.pdf
luottamus-tyopaikan-supervoima.pdfluottamus-tyopaikan-supervoima.pdf
luottamus-tyopaikan-supervoima.pdf
 
A catalogue of Orpo-Purra Government cuts
A catalogue of Orpo-Purra Government cutsA catalogue of Orpo-Purra Government cuts
A catalogue of Orpo-Purra Government cuts
 
Regeringen Orpo-Purras lista över nedskärningar
Regeringen Orpo-Purras lista över nedskärningar Regeringen Orpo-Purras lista över nedskärningar
Regeringen Orpo-Purras lista över nedskärningar
 
Työterveyshuolto pähkinänkuoressa
Työterveyshuolto pähkinänkuoressaTyöterveyshuolto pähkinänkuoressa
Työterveyshuolto pähkinänkuoressa
 
Painava syy -esite
Painava syy -esitePainava syy -esite
Painava syy -esite
 
Pienituloisten ostovoiman lasku
Pienituloisten ostovoiman laskuPienituloisten ostovoiman lasku
Pienituloisten ostovoiman lasku
 

SAK:n toimintakertomus 2004

  • 2.
  • 4. S A K - T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 4 1 SAK:n toimintakertomus vuodelta 2004 Sisällys SAK:n toimintakertomus vuodelta 2004 ................................................................... 1 Toimintaympäristö ...................................................................................................... 3 Taloudelliset lähtökohdat.................................................................................................... 3 Yhteiskunnalliset ja työmarkkinapoliittiset lähtökohdat................................................ 3 Hallintoelinten kokoukset ........................................................................................... 4 Valtuusto............................................................................................................................... 4 Hallitus.................................................................................................................................. 5 Toiminnan ja edunvalvonnan painopisteet ............................................................... 6 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ......................................................................................... 6 Tasapainoinen talous- ja työllisyyskehitys......................................................................... 6 Palkkaperusteisen sosiaaliturvajärjestelmän turvaaminen ja kehittäminen....................... 7 Globalisaation vaikutusten hallinta.................................................................................. 10 EU:n laajentumisen ja syvenemisen vaikutusten hallinta ................................................ 11 Jäsenvaikuttavuus.............................................................................................................. 13 Jäsenistön ostovoiman varmistaminen ja oikeudenmukainen tulonjako......................... 14 Työehtosopimusten yleissitovuusjärjestelmän toimivuus................................................ 15 Tulopolittinen sopimus vuosille 2005—2007.................................................................. 15 Muutosturvan ja yhteistoimintamenettelyn kehittäminen................................................ 16 Työelämän kehittäminen.................................................................................................. 17 Työhyvinvoinnin parantaminen....................................................................................... 18 Ammatillisen osaamisen vahvistaminen.......................................................................... 19 Järjestöllinen ja edunvalvonnallinen toimintakyky........................................................ 20 Yhteiskuntavaikuttamisen vahvistaminen........................................................................ 20 Vahvan jäsenpohjan varmistaminen ................................................................................ 21 Luottamushenkilöstön toimintaedellytysten varmistaminen ja parantaminen................ 22 Vahva järjestötoiminta..................................................................................................... 23 Aluepolitiikka, aluekehittäminen ja aluevaikuttajakoulutus............................................ 26 Hankekeskus .................................................................................................................... 27 Koulutuksen kehittäminen ............................................................................................... 27 Monikulttuurisuustyö....................................................................................................... 29 Koulu- ja työmarkkinatiedotus......................................................................................... 29 SAK:n jäsenmikrohanke .................................................................................................. 30 SAK:n kulttuurirahasto .................................................................................................... 30 SAK:n viestinnän kehittäminen ....................................................................................... 31 SAK:n lehdet.................................................................................................................... 33 Työyhteisön ja henkilöstön uudistuminen ja työkyky .................................................... 35 Henkilöstövoimavarojen kohdentaminen......................................................................... 35 Johtamisen ja työprosessien kehittäminen ....................................................................... 36 Henkilöstön työhyvinvoinnin parantaminen.................................................................... 36 SAK:n talouden kehittäminen.......................................................................................... 36 Toimisto- ja sisäiset palvelut............................................................................................ 36 Tietohallinto..................................................................................................................... 36 Työpaikkatoimikunta ....................................................................................................... 37 SAK:n henkilöstö............................................................................................................. 37 Henkilöstötilinpäätöksen tunnuslukutaulukko 2004........................................................ 42
  • 5. 2 S A K – T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 4 Tilinpäätös...................................................................................................................43 Jäsenyydet ja osakkuudet..........................................................................................61 Hallintoelimet .............................................................................................................62 Valtuusto .............................................................................................................................62 Hallitus ................................................................................................................................68 Johtoryhmä.........................................................................................................................70 Työvaliokunta.....................................................................................................................70 Muut hallituksen asettamat valiokunnat..........................................................................71 Toimialaneuvottelukunnat ................................................................................................71 Jäsenmäärä .................................................................................................................72 Lausunnot ...................................................................................................................74 Liitteet .........................................................................................................................80
  • 6. S A K - T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 4 3 Toimintaympäristö Taloudelliset lähtökohdat Maailmantalous kasvoi vuonna 2004 nopeammin kuin miltei kolmeenkymmeneen vuoteen. Globaalin kasvun vetureina toimivat erityisesti Kiina ja muut Itä-Aasian maat, joiden taloudet jatkoivat nopeata, 7—9 prosentin kasvuaan, ja myös Yhdysvallat, jonka kokonaistuotannon kasvu ylsi viime vuonna runsaaseen neljään prosenttiin. Raakaöljyn hinnan korkealla käynyt nousu vuoden 2004 jälkipuoliskolla sekä valuuttakurssimuutokset leikkasivat talouskasvua. Maailmantalouden noususuhdanteen huipun arvioitiinkin ohitetun vuoden lopulla. Myös euroalue pääsi vihdoin vuoden 2004 keväällä mukaan vahvaan kansainväliseen nousu- suhdanteeseen. Euroalueen kasvua hidasti mm. vahvistunut euro. Euroalueen yhteenlaskettu kokonaistuotanto kasvoi viime vuonna 1,8 prosenttia, kun alueen talouskasvu vuonna 2003 jäi vain puoleen prosenttiin. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen taloudellinen kehitys oli vuonna 2004 suh- teellisen suotuisaa. Talouskasvu oli euroalueen nopeimpia. Tuotannon kasvua tukivat sekä ul- komainen että kotimainen kysyntä. Kokonaistuotanto kasvoi 3,7 prosenttia eli runsaan pro- senttiyksikön enemmän kuin vuonna 2003 (liite 1). Työllisyys alkoi näkyvämmin parantua vuoden loppukuukausina. Vuonna 2004 työllisiä oli keskimäärin saman verran kuin edellisenä vuonna. Viime vuoden työllisyysaste (työllisten osuus 15—64 vuotiaista) oli 67,2 prosenttia, kun se vuonna 2003 oli 67,3 prosenttia (liite 2). Työttömyysaste vuonna 2004 oli 8,8 prosenttia eli 0,2 prosenttiyksik- köä alempi kuin vuonna 2003 (liite 3). Palkansaajien nimellisansiot nousivat vuonna 2004 keskimäärin 3,4 prosenttia ja reaaliansiot 3,2 prosenttia, kun vuoden keskimääräinen kuluttajahintainflaatio jäi vain 0,2 prosenttiin. Ku- luttajahintojen nousua hidasti eniten maaliskuussa toteutettu alkoholiveron lasku. Myös puhe- lumaksujen halpeneminen pienensi inflaatiota. Hintoja puolestaan nostivat mm. polttonestei- den hintojen nousu, asuntojen hintojen ja vuokrien nousu sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan palve- luiden kallistuminen. Yhteiskunnalliset ja työmarkkinapoliittiset lähtökohdat Työnantajapuoli kokosi vuoden aikana rivinsä perustamalla Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n, johon teollisuuden ja yksityisten palvelualojen työnantajaliitot järjestäytyivät. Uuden järjestön toimitusjohtajaksi valittiin suurlähettiläs Leif Fagernäs ja hallituksen puheenjohta- jaksi Christoffer Taxell. Uuden järjestön voimin elinkeinoelämä ilmoitti haluavansa tehostaa edunvalvontaansa sekä kotimaassa, Euroopassa että kansainvälisesti. Työmarkkinajärjestö EK:n lisäksi työnantajapuoli tehosti myös yhteiskunnallista vaikuttamistaan aktivoimalla Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n toimintaa. Sen hallitukseen valittiin suomalaisen yri- tyselämän näkyvimmät johtohenkilöt Nokian pääjohtajan Jorma Ollilan johdolla. EVA alusti julkista keskustelua useilla ay-vastaisilla raporteilla ja näkyvillä puheenvuoroilla, mikä herätti keskustelua tarpeesta koota voimia ja tuottaa keskustelun avauksia myös palkansaajapuolelta.
  • 7. 4 S A K – T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 4 Neuvottelut uudesta tuloratkaisusta käytiin jo EK:n kanssa, vaikka järjestön toiminta juridises- ti alkoi vasta vuoden 2005 alusta. Kärjekkäin puheenvuoroin EK ilmoitti, ettei se solmi ”van- hanmallista” tupoa, vaan haluaa siirtää sopimustoiminnan painopistettä paikalliselle tasolle, ja että kunkin sopimusalan erilainen tuottavuuskehitys tulisi ottaa sopimustoiminnassa paremmin huomioon. EK vastusti myös tasa-arvo- ja matalapalkkaerien sisällyttämistä sopimukseen. EK keskeytti tuponeuvottelut AKT:n bussilakon ja sen tukilakkojen ajaksi, mutta päätyi kuitenkin yksimielisesti lopuksi hyväksymään neuvottelutuloksen. Tätä edesauttoi hallituksen merkittä- vä veropoliittinen panostus tupon tueksi. EU laajeni vappuna 10 uudella jäsenmaalla ja sai valmiiksi ehdotuksen uudeksi perustuslaiksi. Suomalainen ay-liike tervehti uusien jäsenmaiden liittymistä sekä asettui tukemaan päätöksen- teon tehostamista ja eurooppalaista sosiaalista mallia vahvistavan perustuslain hyväksymistä. Viron ja muiden Baltian maiden sekä Puolan liittyminen lisäsi jonkin verran ulkomaalaisen lähetetyn työvoiman ja vuokratyövoiman tarjontaa Suomessa. Tätä edesauttoi se, että palvelu- jen vapaa liikkuvuus toteutui välittömästi laajentumisen myötä. Työvoiman liikkuvuuteen so- vellettiin siirtymäaikalakia, jonka mukaan uusien jäsenmaiden työntekijöillä tulee olla uuden ulkomaalaislain mukainen työntekijän oleskelulupa. Luvan myöntämiseen liittyy etukäteen tehtävä työehtojen tarkistaminen ja sen selvittäminen onko ko. tehtävään saatavissa työvoimaa kotimaisilta työmarkkinoilta. Suomi ei hakenut siirtymäaikoja palvelujen vapaalle liikkuvuu- delle. Siirtymäaikalaki ja työvoimapoliittiset kriteerit eivät siten koske esimerkiksi vuokraus- liikkeen Suomeen Virosta lähettämää vuokratyövoimaa. Virolaisen vuokratyövoiman määrä onkin noussut Suomessa. Uusi ulkomaalaislaki, joka tuli voimaan 1.5.2004, vapautti alle kolmen kuukauden sesonki- työntekijät ja joukon muitakin ulkomaalaisia työntekijäryhmiä työlupaharkinnasta. Tämän seurauksena myönnettyjen työntekijöiden oleskelulupien määrä aleni tuntuvasti edellisvuoteen verrattuna. Lain säätämisen yhteydessä työsuojeluviranomaisen roolia ulkomaisen työvoiman valvonnassa vahvistettiin. SAK korosti, että kansallisten työehtojen noudattaminen Suomessa tehtävässä työssä riippumatta työntekijän kansalaisuudesta on tehokkaasti turvattava. Tilaaja- vastuun periaate sekä liittojen kanneoikeus nostettiin esille tuloneuvotteluissa. Matti Vanhasen hallituksen keskeiset painopisteet, hyvinvointiyhteiskunnan kehittäminen ja työllisyyden parantaminen, olivat hyvä lähtökohta hallituksen yhteistyölle työmarkkinajärjes- töjen kanssa. SAK:n puheenjohtajan aloitteesta vuoden aikana käynnistyi toimialakohtainen vuoropuhelu, joka liittyi hallituksen käynnistämään Suomi maailmantaloudessa-hankkeeseen. Kaikkiaan 23 eri toimialaa laatikin suositukset alan työllisyyden, investointien ja kilpailuky- vyn kehittämisestä. Hallitus otti vahvasti kantaa tulopoliittisen kokonaisratkaisun puolesta ja myötävaikutti sen syntymiseen merkittävillä veropäätöksillä sekä lisäpanostuksilla mm. lii- kenneväylien kehittämiseen. Näin hallitus lunasti kolmikantayhteistyötä koskeneet lupauksen- sa. Kesäkuussa toteutettiin EU-parlamenttivaalit ja lokakuussa kunnallisvaalit. SAK tuotti mo- lempiin vaaleihin aineistoja palkansaajanäkökulmasta ja pyrki kohottamaan palkansaajien ää- nestysaktiivisuutta. Edellisiin vaaleihin verrattuna äänestysvilkkaus nousikin jonkin verran. Myös muutoin jatkettiin aktiivista yhteiskuntavaikuttamista päättäjien suuntaan sekä hallituk- sessa, eduskunnassa että tiedotusvälineiden kautta. Hallintoelinten kokoukset Valtuusto SAK:n valtuusto kokoontui sääntömääräiseen kevätkokoukseensa Kiljavan opistolle 14.— 15.5.2004. Valtuusto hyväksyi SAK:n toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vuodelta 2003
  • 8. S A K - T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 4 5 sekä myönsi tili- ja vastuuvapauden hallitukselle ja muille tilivelvollisille. Valtuusto käsitteli yhdeksän liittojen tekemää esitystä. Päätöslausumassaan valtuusto painotti tarvetta selvittää mahdollisuuksia saada helmikuussa 2005 päättyvän tulosopimuksen jatkoksi laaja talous- ja tuloratkaisu, johon kaikki osapuolet aidosti sitoutuvat. Ratkaisun tulee tukea investointeja, työllisyyttä, palkansaajien ostovoimaa ja tulonjaon oikeudenmukaisuutta. Palkansaajien turvaa muutos- ja irtisanomistilanteissa sekä työttömyyden kohdatessa on vahvistettava. Palkansaajajärjestöjen keskinäistä yhteistyötä on vahvistettava näiden tavoitteiden toteuttamiseksi. Valtuusto myös kannusti palkansaajia ää- nestämään kesäkuussa järjestettävissä EU-parlamentin vaaleissa. Valtuuston sääntömääräisessä syyskokouksessa 26.— 27.11.2004 Kiljavan opistolla hyväksyt- tiin SAK:n talous- ja toimintasuunnitelma vuodeksi 2005 ja käsiteltiin neljä jäsenliittojen te- kemää esitystä. Valtuuston kokoontuessa tuponeuvottelut olivat vielä käynnissä. Päätöslausumassaan valtuus- to antoi tukensa neuvotteluille. Käynnissä olevat tulopoliittiset neuvottelut olivat SAK:n val- tuuston toukokuussa asettamien lähtökohtien mukaiset. Niiden pohjalta SAK:n hallitus täs- mensi laatutavoitteiksi työntekijöiden muutosturvan irtisanomistilanteissa, tilaajavastuun ja ammattiliiton kanneoikeuden sekä luottamushenkilöiden aseman vahvistamisen. Tavoitteeksi asetettiin palkansaajien ostovoiman turvaaminen maltillisella ja solidaarisella palkkaratkaisul- la, jota täydentää tuloverojen pieni- ja keskituloisiin painottuva, kunnille täysimääräisesti kompensoitu kevennys. Hallitus Vuoden 2004 aikana SAK:n hallitus kokoontui 17 kertaa. Kevätkaudella hallitus käsitteli mm. vuosilomalain valmistelutilannetta, työaikapankkityöryhmän tilannetta ja loppuraporttia, tasa- arvolain uudistamista sekä sairausvakuutuksen rahoituksen uudistamista. Valtion vuosien 2005—2008 määrärahakehyksiä sekä vuoden 2005 talousarvioita hallitus käsitteli sekä maa- liskuun että kesäkuun kokouksissa ja määritteli SAK:n työllisyyden kohentamista tukevat ta- voitteet budjettivaikuttamisessa. Presidentti Tarja Halosen johtaman ILO:n maailmankomission raporttia Oikeudenmukainen globalisaatio: mahdollisuuksia kaikille hallitus käsitteli alkuvuodesta. Suomen hallituksen globalisaatiostrategia ja siihen liittyvä työmarkkinaosapuolten toimialakohtainen vuoropuhelu oli niinikään esillä hallituksen kokouksissa. Hallituksen seminaarissa kesäkuussa käsiteltiin SAK:n toimintastrategiaan liittyviä keskusjär- jestön toiminta-ajatusta ja visioita sekä kriittisiä menestystekijöitä. Hallitus käsitteli myös SAK:n ja liittojen keskinäistä työnjakoa pohtineen työryhmän raporttia ja sen teemoja. Sekä toimintastrategia että työnjakotyöryhmän loppuraportti hyväksyttiin elokuun kokouksessa.
  • 9. 6 S A K – T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 4 Seminaarissa hallitus perehtyi myös Kiljava-opiston kehittämistoimia suunnitelleen työryh- män ehdotuksiin. Kiljava-työryhmän raportti hyväksytiiin syksyllä 2004. Syksyllä SAK:n hallitus keskittyi pääosin tulopoliittisen sopimuksen tavoitteenasetteluun ja neuvottelutilanteen arviointiin. Neuvottelutulos tulopoliittiseksi sopimukseksi vuosille 2005— 2007 hyväksyttiin SAK:n hallituksessa 29.11.2005. Liittojen soveltamisneuvotteluiden jälkeen joulukuun 15. päivänä hallitus totesi sopimuksen kattavuuden SAK:n kannalta riittäväksi. Toiminnan ja edunvalvonnan painopisteet Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Tasapainoinen talous- ja työllisyyskehitys SAK:n määrätietoinen toiminta johti kattavan ja pitkäkestoisen tuloratkaisun syntymiseen jou- lukuussa 2004. Tuloratkaisu tuo epävarmaan talouskehitykseen vakautta, tukee osaltaan työl- lisyyttä ja turvaa palkansaajien paremman ostovoiman. Hallitus tuki syntynyttä sopimusta kolmivuotisella veronkevennysohjelmalla sekä lisämäärärahoilla liikennehankkeisiin. SAK vaikutti muutoinkin talous- ja työllisyyspolitiikkaan työttömyyden taittamiseksi ja työlli- syyden kääntämiseksi nousuun. SAK teki talouskasvun vauhdittamisen ja työllisyyden paran- tamisen edellyttämiä esityksiä useaan otteeseen, muun muassa valtion budjettikehysneuvotte- lujen sekä muutoinkin vuoden 2005 talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä. SAK vaati mm. toimenpiteitä sekä yksityisten että julkisten investointien lisäämiseksi niin teollisuudessa kuin palvelualoilla. SAK laati solidaarisen palkkapolitiikan talousteoreettisista taustoista selvityksen, joka valmis- tui sopivasti työnantajien solidaariseen palkkapolitiikkaan kohdistuneiden hyökkäysten aikoi- hin. SAK:n määrätietoinen toiminta johti myös kattavan ja pitkäkestoisen tuloratkaisun syntymi- seen joulukuussa 2004. Tuloratkaisu tuo epävarmaan talouskehitykseen vakautta, tukee osal- taan työllisyyttä ja turvaa palkansaajien paremman ostovoiman. Hallitus tuki syntynyttä sopi- musta kolmivuotisella verokevennysohjelmalla sekä lisämäärärahoilla liikennehankkeisiin. SAK korosti tarvetta EU:n talous- ja työllisyyspoliittisen koordinaation edistämiseen. SAK toimi kansainvälisen ammattiyhdistysliikkeen kautta vuoropuhelun vahvistamiseksi Euroopan Keskuspankin kanssa ja tuki pyrkimyksiä rahapolitiikan pitämiseen keveänä matalan inflaati- on ja heikon talouskasvun oloissa. Suomalaisessa työelämässä alkoi suuri sukupolvenvaihdos. Suhdannenousun myötä työttö- myys kääntyi lievään laskuun ja työllisyysaste lievään nousuun. Hallituksen tavoite 100 000:sta uudesta työpaikasta ei näytä toteutuvan vaalikaudella. SAK vaikutti monin eri tavoin maan hallituksen toimiin työllisyysasteen nostamiseksi, rakenteellisen pitkäaikaistyöttömyy- den taittamiseksi sekä hyvinvointipalvelujen kehittämiseksi. Tasapainoisen talous- ja työlli- syyskehityksen edellytysten luomiseksi syksyllä solmittiin runsaan kahden ja puolen vuoden mittainen tulopoliittinen sopimus. SAK seurasi irtisanomisia ja nosti erityisesti esille työntekijöiden muutosturvan parantamisen sekä yt-lain uudistamistarpeen. SAK vaikutti hallitukseen, jotta suunniteltu ns. matalan tuot- tavuuden alojen työnantajamaksujen huojennus ei johtaisi osa-aika- ja vuokratyön lisääntymi- seen eikä keinotekoisiin työsuhteiden pilkkomisiin.
  • 10. S A K - T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 4 7 Elinkeinopoliittinen edunvalvonta eri toimialoilla tähtäsi investointien vauhdittamiseen, jotta työllisyyskehitys paranisi. Globalisaation vaikutuksia selviteltiin yhdessä työnantajajärjestöjen kanssa ja vaikutettiin EU-lainsäädännön sisältöön suomalaisten työntekijöiden edunvalvonnan näkökulmasta (mm. palveludirektiivi, kemikaaliasetus, päästökauppa- ja kaivos- sekä jätedi- rektiivit). Työnantajapuolen haluttomuudesta johtunutta metsäteollisuutta lukuun ottamatta toimialakohtainen vuoropuhelu päätyi lähes kokonaan yksimielisiin suosituksiin toimialojen kehittämistarpeista ja näkymistä. SAK jatkoi aktiivista vaikuttamista myös valtion eri riski- ja teknologiarahoituslaitoksissa sekä tiede- ja teknologianeuvostossa ja korosti TE-keskusten merkitystä valtion alueellisten toimintojen koordinoijana. Palkkaperusteisen sosiaaliturvajärjestelmän turvaaminen ja kehittäminen Toimintavuoden aikana SAK:n edustajat vaikuttivat työeläkelakien uudistamisen jatkamiseen vuosien 2001 ja 2002 työmarkkinajärjestöjen sopimusten pohjalta. Eduskunta hyväksyi sopi- muksiin perustuvat ja vuoden 2005 alusta voimaan tulevat muutokset merimieseläkelakiin ja selvennyksiä muihin yksityisen sektorin palkansaajien eläkelakeihin. SAK:n edustajat seurasivat myös työmarkkinasopimuksen edellyttämien muutosten toteutta- mista kuntien ja valtion palkansaajien eläkelakeihin. Eduskunta käsitteli ja hyväksyi myös nämä uudistukset vuoden 2004 aikana. Koko toimintavuoden ajan jatkui yksityisen sektorin palkansaajien työeläkelain TyEL:n kol- mikantainen valmistelu. SAK:n edustajat olivat aktiivisesti mukana tässä työssä, jossa TEL, LEL ja TaEL yhdistetään ja viimeistellään vuosien 2001 ja 2002 eläkesopimusten mukaiset työeläkevakuuttamista koskevat uudistukset. Eläkelakien kuntoutusuudistus tuli voimaan vuoden 2004 alusta. Tämän työmarkkina- järjestöjen eläkesopimukseen sisältyneen uudistuksen mukaan työntekijällä on oikeus amma- tilliseen kuntoutukseen, jos hänellä ilman asianmukaisia kuntoutustoimia on todettavissa sel- keä uhka tulla työkyvyttömäksi noin viiden vuoden kuluessa. Ammatillinen kuntoutus voi merkitä esimerkiksi työkokeilua uusissa tehtävissä tai kouluttamista uuteen ammattiin. Am- matillisen kuntoutuksen myöntänyt eläkelaitos maksaa kuntoutuksen ajalta työkyvyttömyys- eläkkeen 33 pros. korotettuna. SAK:n edustajat perehtyivät uudistuksen toimeenpanoon eri eläkelaitoksissa. Vuonna 2004 jatkettiin myös kansaneläkelain uudistamista, jossa lain selkeytyksen lisäksi to- teutetaan myös työeläkeuudistuksen takia tarpeelliset sisällölliset muutokset. SAK osallistui myös tähän lainvalmistelutyöhön. Toimintavuoden aikana valmisteltiin ja säädettiin erillislaki erityisen pitkään työttöminä ollei- den oikeudesta eläketurvansa suuruiseen eläketukeen vanhuuseläkkeelle siirtymiseen asti (ns. Lex Taipale). SAK piti lakia sosiaalipoliittisesti perusteltuna. SAK:n hallituksen jäsenille järjestettiin huhtikuussa 2004 seminaari, jossa käsiteltiin lakisää- teisen työeläketurvan tulevaisuuden haasteita, erityisesti työeläketurvan erityisasemaa sekä kansallisen lainsäädännön ja EU:n yhteisölainsäädännön suhdetta. SAK kiirehti sosiaali- ja terveysministeriön päätöstä käynnistää selvitystyö työeläkeyhtiöiden hallintolain uudistamiseksi. Ministeriö antoi syksyllä 2004 selvitystehtävän pankinjohtaja Matti Louekoskelle, jonka tehtäväksi tuli kartoittaa TEL-hallintolain muutostarpeet muun mu- assa työmarkkinajärjestöjä kuullen sekä tehdä tarpeellisiksi katsomansa muutosesitykset.
  • 11. 8 S A K – T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 4 Toimintavuoden aikana käynnistettiin SAK:n myötävaikutuksella myös työmarkkina- järjestöjen ja hallituksen yhteistyönä valmistelu, jonka tavoitteena on työeläkelaitosten sijoi- tussäännösten kehittäminen vastaamaan muuttuneita olosuhteita. SAK:n edustajat olivat mukana työryhmässä, jossa valmisteltiin esitys sairausvakuutuslain uudenaikaistamisesta ja selkeyttämisestä. SAK seurasi myös syksyllä 2004 tapahtunutta esi- tyksen eduskuntakäsittelyä, jonka aikana sitä myös SAK:n myötävaikutuksella täydennettiin hallitusohjelmaan perustuneilla muutoksilla. Nämä muutokset estävät pienten lasten vanhem- pien päivärahojen heikentymisen tilanteissa, joissa lapset syntyvät lyhyehkön ajan sisällä, pa- rantavat lyhytkestoisissa työsuhteissa työskentelevien työntekijöiden oikeutta sairausvakuu- tuksen päivärahaan ja korottavat vähimmäisäitiys- ja vanhempainrahaa. Samassa yhteydessä parannettiin niin ikään hallitusohjelmaan perustuen työnantajien korvausta niistä vuosiloma- kustannuksista, jotka perustuvat äitiys- ja vanhempainvapaan ajalta kertyvään vuosilomaan. Toimintavuoden aikana valmistui myös työryhmäesitys SAK:n tavoitteena olevasta sairausva- kuutuksen osapäivärahasta, joka on tarkoitettu tasoittamaan työhön paluuta pitkähkön sairaus- loman jälkeen. SAK:n työryhmäedustajan vaikutuksesta esitykset vastaavat pitkälti asetettuja tavoitteita. Toimintavuoden aikana jatkettiin vuoden 2003 alusta voimaan tulleen uudistetun työttömyys- turvalain toteutumisen seurantaa, johon SAK:n edustajat osallistuivat. Tähän liittyen säädettiin työvoimatoimikunnille korvausvelvollisuus virheellisistä työvoimapoliittisista lausunnoista. Lisäksi parannettiin yrittäjien työssäoloehtoon liittyvää jälkisuojaa tilanteissa, joissa yrittäjä siirtyy palkansaajaksi ja palkansaajakassan jäseneksi. SAK:n edustajat saivat neuvotelluksi uuden jatkoajan poikkeukselle, jonka mukaan soviteltuja työttömyyspäivärahoja voidaan maksaa vuoden 2005 loppuun ilman enimmäiskestorajoitusta. Toimintavuoden aikana aloitettiin myös työeläkelakien uudistamisen takia tarpeellisten työt- tömyysturvalain muutosten toteuttaminen. Tähän liittyen muutettiin työttömyyskassalakia si- ten, että kassan jäsenenä voi olla 68 vuotiaaksi asti. SAK vaati johdonmukaisuutta työelä- keuudistuksen kanssa siten, että työttömälle työnhakijalle on säädettävä oikeus saada työttö- myysturvaa 68 ikävuoteen asti, mutta hallituksen ja työnantajien vastustuksen vuoksi työttö- myysturvalakiin tehtiin muutos, jonka mukaan päivärahan maksaminen 68 täyttämiseen asti rajoitettiin lomautustilanteisiin.
  • 12. S A K - T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 4 9 SAK seurasi aktiivisesti toimintavuoden aikana hallituksen työllisyyden politiikkaohjelmaan perustuvan työmarkkinatuen aktivointiuudistuksen valmistelua ja pyrki vaikuttamaan uudis- tuksen sisältöön. Toimintavuoden aikana SAK yhteistyössä jäsenliittojen kanssa jatkoi pohdintaa lainsäädän- töön ja käytännön työhön tarvittavista muutoksista, joilla työttömyyskassojen toimintaa työt- tömyysturvan toimeenpanossa voitaisiin entisestään kehittää. SAK:n edustajat myötävaikutti- vat Työttömyysvakuutusrahaston toiminnan kehittämiseen ja onnistuivat säilyttämään kasso- jen jäsenmaksutasaukseen käytettävän erän entisen suuruisena. SAK:n edustajat osallistuivat toimintavuoden aikana tapaturmavakuutuksen muuttamista kos- keviin neuvotteluihin, joiden tuloksena lakkautettiin vakuutusyhtiöiltä peritty niin sanottu laastarivero ja siirryttiin suoralaskutukseen myös silloin, kun työtapaturmaa hoidetaan julkisen sektorin laitoksessa. Uudistuksella on tarkoitus nopeuttaa hoitoon pääsyä, paranemista ja työ- hön paluuta. Uudistus keventää myös hieman kuntien sairaanhoidon kustannuksia ja kohden- taa maksut oikeudenmukaisemmin kuin fiskaalisluonteinen laastarivero. Muutos säädettiin tu- levaksi voimaan vuoden 2005 alusta. Työeläkeuudistuksessa päätettiin, että kaikkia maksussa olevia työeläkkeitä tarkistetaan vuo- sittain indeksillä, jossa palkkojen muutoksen osuus on 20 pros. ja hintojen muutoksen osuus 80 pros. Tämä johti neuvotteluihin myös tapaturmavakuutuksessa sovellettavista indekseistä. SAK:n edustaja valmistelutyöryhmässä onnistui yhteistyössä toisten palkansaajaedustajien kanssa pääsemään tavoitteeseen, jossa uhkaamassa ollut tapaturmaetuuksien heikentäminen pystyttiin välttämään, vaikka indeksin rakenne soveltuvin osin vastaa työeläkelakiin säädettyä indeksiä. Lainmuutos säädettiin tulevaksi voimaan vuoden 2005 alusta. SAK:n edustajat olivat mukana työryhmässä, jossa valmisteltiin esitys kuntoutuslain ja kun- toutusrahalain uudenaikaistamisesta ja yhdistämisestä yhdeksi laiksi. Uudistus oli pääosin teknistä selkeyttämistä, mutta myös joitakin konkreettisia parannuksia saatiin SAK:n vaiku- tuksesta läpi. Tällaisia ovat muun muassa ylläpitokorvauksen tason korottaminen, sairausva- kuutuksen ja kuntoutuksen matkakorvausten omavastuiden yhdistäminen ja laissa vahvistettu oikeus kuntoutusrahaan myös silloin, kun kuntoutuksen ajalta on oikeus vuosilomapalkkaan. SAK:n edustajat osallistuivat toimintavuoden aikana neuvotteluihin, joissa valmisteltiin esi- tyksiä vuoden 2005 työeläkemaksujen tasosta sekä työeläkerahastojen laskuperustekoron mää- rittämistavasta ja tasosta. SAK:n edustajat osallistuivat myös työttömyysvakuutusrahaston hallinnossa neuvotteluihin, joissa päätettiin työnantajien ja työntekijöiden työttömyysvakuutusmaksun taso vuodelle 2005. Lisäksi SAK vaikutti ratkaisevasti siihen, että pahimmin työttömyydestä vuonna 2004 kärsineiden alojen työttömyyskassoille päätettiin työnantajajärjestöjen vastustuksesta huoli- matta jakaa lakisääteistä jäsenmaksujen tasausta enemmän kuin edellisenä vuotena. SAK:n edustajat osallistuivat sairausvakuutuksen rahoituksen uudistamista koskeviin neuvot- teluihin ja uudistusta valmistelevan kolmikantaisen työryhmän työhön. Neuvotteluissa edettiin SAK:n asettamien tavoitteiden suuntaan esimerkiksi siten, että työnantajat rahoittavat uudis- tuksen voimaantulon jälkeen pääosan sairausvakuutuksen työhön liittyvistä etuuksista, kuten palkan mukaan määräytyvistä sairaus- sekä äitiys- ja vanhempainrahoista. Työnantajat onnis- tuivat sen sijaan hallituksen tuella torjumaan osallistumisensa lääkekorvausten ja muiden sai- raanhoidon korvausten kustantamiseen. Hallitus päätti vuoden 2005 budjetin valmistelun yh- teydessä, että sairausvakuutuksen rahoituksen uudistaminen siirtyy vuoden 2006 alkuun.
  • 13. 10 S A K – T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 4 Globalisaation vaikutusten hallinta Globalisaation hallinta oli vahvasti esillä Suomen politiikassa ja SAK:n kansainvälisessä edunvalvonnassa. Helmikuussa 2004 julkaistiin tasavallan presidentti Tarja Halosen ja Tansa- nian presidentti Benjamin Mkapan johtaman Kansainvälisen työjärjestön ILO:n globalisaation sosiaalista ulottuvuutta selvittäneen maailmankomission raportti. Vuoden aikana valtiovalta käynnisti myös kaksi globalisaatioselvitystä. Valtioneuvoston kans- lian (VNK) selvitys arvioi globalisaation vaikutuksia Suomen kilpailukykyyn. Ulkoasiainmi- nisteriö puolestaan tarkastelee globalisaatiota laajemmin suomalaisesta näkökulmasta. SAK osallistui kolmikantaiseen selvitystyöhön, joka käsitteli tilanteita, joissa suomalaiset yri- tykset siirtävät toimintaansa ulkomaille. Työryhmä kuuli vuoden kuluessa useita eri asiantun- tijoita globalisaatiosta. SAK osallistui ILO:n globaalikomission raportista käytävään keskusteluun ja edisti erityisesti sen työelämää koskevien suositusten toteuttamista. Osallistuttiin aktiivisesti pohjoismaiseen kolmikantaseminaariin sekä työministeriön järjestämään kansalliseen kolmikantaseminaariin. Niissä keskusteltiin maailmankomission suositusten toimeenpanosta. Maailmankomission ra- portin suositukset olivat keskeisenä aiheena ILO:n 92. työkonferenssissa kesäkuussa 2004. Työkonferenssi käsitteli myös ammattiyhdistysoikeuksien tilaa eri puolilla maailmaa. Keskus- telun pohjana oli raportti, joka liittyy vuonna 1998 hyväksyttyyn työelämän perusoikeuksien seurantaan. ILO:n työkonferenssi hyväksyi suosituksen inhimillisten voimavarojen kehittämi- sestä. Maahanmuuttajatyöntekijöitä koskeva toimintasuunnitelma hyväksyttiin. Lisäksi työ- konferenssi hyväksyi päätöslausuman sukupuolten välisen tasa-arvon, samapalkkaisuuden ja äitiyssuojelun edistämisestä. SAK osallistui myös VNK:n globalisaatioraportin laadintaan sekä oli monin tavoin mukana ulkoasiainministeriön globalisaatioraportin valmistelussa. SAK edisti työelämän perusoikeuk- sien vahvistumista myös YK:n kaupan ja kehityksen järjestön UNCTAD:in ministerikonfe- renssissa sekä kansainvälistä kauppaa koskevalla WTO-kierroksella. Kansainvälisen ammattiyhdistysliikkeen merkittävin tapahtuma vuonna 2004 oli joulukuussa Japanin Miayzakissa pidetty Vapaiden ammattiyhdistysten kansainvälisen liiton (VAKL) 18. edustajakokous. Kokous hyväksyi suuntaviivat kansainvälisen ay-liikkeen yhdistymiselle ja voimien kokoamiselle ja linjasi perustaa ay-liikkeen globalisaatio-strategialle. SAK osallistui aktiivisesti edustajakokouksen työskentelyyn antaen tukensa kansainvälisen ay-liikkeen yhte- näisyydelle. SAK käynnisti EU:n ja Aasian maiden syyskuussa 2006 pidettävän ASEM ay-foorumin val- mistelut. Osallistuttiin ASEM ay-foorumiin Hanoissa huhtikuussa 2004. Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskuksen (SASK) puitteissa toimittiin yhdessä liittojen kanssa kehitysmaiden ja siirtymätalousmaiden palkansaajien ja ammattiyhdistysten aseman parantamiseksi. SAK oli kumppanina useissa projekteissa. Filippiineillä ja Ghanassa tuettiin ay-koulutusta, Dominikaanisessa tasavallassa ja Kolumbiassa edistettiin ay-liikkeen yhdisty- mistä sekä erityisesti naisten ja nuorten asemaa ay-liikkeessä. Etelä Afrikassa koulutettiin pal- kansaajia osallistumaan eläkerahastojen hallintoon. SAK:n kumppanuusprojekteista merkittä- vin oli useat Afrikan maat kattava monikansallisten yritysten toiminnan vastuullisuutta tarkas- televa hanke, jonka tuloksia esiteltiin Maailman Sosiaalifoorumissa Intian Mumbaissa. SAK toimi myös yhteistyössä ay-liikkeen ulkopuolisten tahojen kanssa globalisaation hallin- nassa. Kehityspoliittisen toimikunnan työssä vaikutettiin koko Suomen kehityspolitiikan suun- taan. Elinkeinoelämän, valtiovallan, kirkon ja kansalaisjärjestöjen kanssa yhdessä perustetussa
  • 14. S A K - T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 4 11 Eettisessä Foorumissa edistettiin suomalaisten yritysten yhteiskuntavastuuta. Yhdessä järjestö- jen kanssa perustetussa FinnWatchissa tarkasteltiin suomalaisyritysten toiminnan vastuulli- suutta. EU:n laajentumisen ja syvenemisen vaikutusten hallinta Euroopan unionille vuosi 2004 oli käänteentekevä kahdessakin mielessä. EU laajeni 25 valti- on yhteisöksi 1.5. 2004 kymmenellä uudella jäsenmaalla. Lokakuun lopulla Roomassa allekir- joitettiin perustuslaillinen sopimus, joka on lähtenyt vahvistettavaksi jäsenmaihin. Sopimuk- sella, jota myös perustuslaiksi kutsutaan, luodaan pelisäännöt laajentuneen unionin päätöksen- teolle. Unionin laajeneminen merkitsi EU:n väestön lisääntymistä 70 miljoonalla, yhteisen brutto- kansatuotteen kasvua 15 prosentilla, mutta samalla henkeä kohden lasketun bkt:n alenemista kahdeksalla prosentilla. Uusista jäsenmaista kahdeksan on entisiä kommunistisia maita, jotka puolessatoista vuosikymmenessä ovat demokratisoineet yhteiskuntajärjestelmänsä ja siirtyneet markkinatalouteen. Niiden työmarkkinajärjestelmät ja ammattiyhdistysliikkeen neuvottelu- voima ovat selvästi heikompia kuin vanhoissa jäsenmaissa. Uusista jäsenmaista Viro, Latvia, Liettua ja Puola sijaitsevat Suomen naapurustossa ja Itäme- ren piirissä. Tämä lisää tarvetta vahvistaa EU:n pohjoista ulottuvuutta. Uudet jäsenmaat saivat liittyessään siirtymäaikoja useilla yhteiskunnan alueilla, joista ay-liikkeen kannalta merkittä- vin on työvoiman vapaa liikkuvuus. Ay-liikkeen kannalta uudessa, entistä selkeämmässä perustuslaillisessa sopimuksessa on sekä myönteistä että toivomisen varaa. Sen toinen osa on perusoikeusasiakirja, jossa mm. määritel- lään työelämän perusoikeudet. Työmarkkinaosapuolten asema tunnustetaan selkeästi. Sopi- mus ei merkitse hyppyä "liittovaltioon", vaan yhteisöllisyys ja kansallinen päätöksenteko ovat kohtuullisessa tasapainossa. Muita tärkeitä edunvalvonta-asioita vuoden 2004 aikana olivat palveluiden vapaata liikku- vuutta koskeva direktiiviesitys, vuokratyötä koskeva direktiiviesitys ja työaikadirektiivin uu- distamisprosessi. Kaikkien kolmen osalta ratkaiseva käsittely siirtyi vuoteen 2005. Sosiaalisessa vuoropuhelussa eli EAY:n ja työnantajajärjestöjen välillä toimivassa neuvottelu- prosessissa syntyi keväällä 2004 puitesopimus työperäisestä stressistä. Kuten tietoliiken- neavusteista etätyötä koskeva sopimus, se laitetaan täytäntöön työmarkkinaosapuolten omien menettelyjen ja käytäntöjen mukaisesti eikä direktiivillä. Tästä saattaa aiheutua ongelmia täy- täntöönpanon suhteen. Sopimus hyväksyttiin EAY:n hallituksessa kesäkuussa. SAK äänesti sopimuksen puolesta. EAY:n tes-komitea teetti kyselyn koskien jäsenmaiden sopimustoimintaa. Tällä kertaa kyse- lyssä oli mukana myös uudet jäsenmaat, kaikkiaan 21 maata. Kyselyn johtopäätöksistä kävi ilmi vanhojen jäsenmaiden samankaltaiset ongelmat liittyen yritysten toimintojen siirtämiseen maasta toiseen halvempien kustannusten perässä, ja kilpailukyvyn nimissä tapahtuviin työeh- tosopimusten heikentämispyrkimyksiin. Uusissa jäsenmaissa ongelmat kulminoituivat perus- kysymyksiin kuten työehtosopimusten aikaansaamiseen ylipäätään, sekä työlainsäädännön kehittymättömyyteen ja lainsäädännön noudattamiseen. SAK osallistui yhteistyössä EAY:n kanssa Euroopan unionin yritysten yhteiskuntavastuuta käsittelevään sidosryhmäfoorumiin. Foorumin puitteissa valmisteltiin EU:n kantaa yritysten yhteiskuntavastuun kehittämiseksi. Valmistelutyön tueksi EAY teetti selvityksen jäsenjärjes- töjensä näkemyksistä yritysten yhteiskuntavastuusta. SAK koordinoi selvityksen pohjoismaita koskevan osuuden.
  • 15. 12 S A K – T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 4 SAK edisti Baltian maiden ja Puolan EU-liittymiskehitystä Itämerenmaiden verkoston BAS- TUN:in piirissä ja antoi konkreettista tukea Baltian maille ja erityisesti Viron ay-liikkeelle so- peutumisen helpottamiseksi. SAK kiinnitti edelleen viranomaisten huomiota siihen, että laajentumisen kielteiset vaikutuk- set kotimaisiin työmarkkinoihin ja edunvalvontaan tulisi estää. SAK osallistui näitä vaikutuk- sia kevään 2004 aikana selvittäneen PAY:n ad hoc –työryhmän työhön. SAK ja EAY toimivat aktiivisesti saadakseen jäsenensä äänestämään kesäkuussa pidetyissä Euroopan parlamentin vaaleissa. Suomalaisten äänestysaktiivisuus nousikin selvästi vuoden 1999 tasolta runsaaseen 41 prosenttiin. EAY on suomalaisen ay-liikkeen tärkein vaikutuskanava EU-tasolla. Siinä oli vuoden 2004 lopulla 76 kansallista jäsenjärjestöä 34 maasta, 11 ammattisihteeristöä ja 39 rajat ylittävää aluekomiteaa. Palkansaajakeskusjärjestöjen yhteinen Brysselin toimisto, KEY-Finland, välitti tietoja ja toimi suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen tukikohtana EU-pääkaupungissa. Toimiston vakinaisen henkilökunnan ohella siellä työskenteli vuoden aikana lyhyissä projektiluontoisissa tehtävissä myös keskusjärjestöjen ja liittojen toimitsijoita. Perinteinen pohjoismainen ay-yhteistyö jatkui Pohjolan Ammatillisen Yhteisjärjestön PAY:n puitteissa. Järjestön eurooppavaliokunta ja itämerivaliokunta pitivät useita kokouksia vuoden mittaan ja valmistelivat omalta osaltaan PAY:n Itämeren alueen konferenssia Tukholmassa elo- syyskuun vaihteessa. Kyseessä oli ensimmäinen kolmikantakonferenssi, jossa Pohjois- maat ja kolme Baltian maata olivat edustettuina. EU:n uuden perustuslain ja EU:n laajentumisen vaikutusten seuranta oli keskeinen SAK:n edunvalvonnan kohde vuonna 2004. Keskeisiä kysymyksiä olivat mm. perusoikeuksien vah- vistuminen myös käytännössä sekä jäsenmaiden talouspolitiikan tehokkaampi yhteensovitta- minen yhteisen rahapolitiikan ja euron oloissa. Työvoiman vapaata liikkuvuutta ja sisämaan maantiekuljetuksia rajoitettiin joustavilla siirty- mäkausijärjestelyillä. Niiden vaikutuksia ryhdyttiin arvioimaan kolmikantaisesti kertyvien ko- kemusten pohjalta. Palvelujen vapaan liikkuvuuden toteutumisella heti laajentumisen voimaan astuttua ja uudella ulkomaalaislailla oli suuremmat vaikutukset suomalaisiin työmarkkinoihin kuin perinteisellä työlupakäytännön mukaisella maahantulolla. Harmaan talouden ilmiöistä ja pimeän ulkomaisen työvoiman käytöstä raportoitiin pitkin vuotta ja ongelmaan puututtiin te- hostamalla KRP:n uuden ulkomaisen työvoiman valvontayksikön toimintaa. Tulosopimuksen yhteydessä sovittiin yksikön vakinaistamisesta ja sen toimintasektorin laajentamisesta koske- maan laajemmin harmaata taloutta. Tulopoliittisessa sopimuksessa sovittiin myös toimenpi- teistä harmaan talouden torjuntaan sekä tilaajan vastuun toteuttamiseen liittyen. Muun muassa työministeriön kolmikantainen ns. ULTEVA 2 –työryhmä sai tehtäväkseen selvittää ja tehdä ehdotukset tarvittaviksi lainsäädäntömuutoksiksi, joilla luodaan edellytykset sille, että yrityk- set täyttävät työsuhteisiinsa, veroihin ja sosiaaliturvamaksuihin liittyvät velvollisuutensa ali- hankinta- ja vuokratyötilanteissa. Tallinnan infopiste Tallinnan infopisteen keskeisenä tehtävänä on Suomen ay-liikkeen ja työelämän periaatteiden tunnetuksi tekeminen Virossa tiedottamalla, neuvomalla ja kouluttamalla. Tärkeitä tavoitteita ovat Suomen ja Viron työmarkkinayhteistyön vahvistaminen, Suomeen töihin aikovien viro-
  • 16. S A K - T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 4 13 laisten tietoisuuden lisääminen Suomen työelämän säännöistä sekä Suomessa laillisesti työs- kentelevien virolaisten aseman parantaminen ja säädösrikkomuksien vähentäminen. Vuoden 2004 loppuun mennessä infopisteessä on vieraillut noin 4 000 suomalaisesta työelä- mästä kiinnostunutta virolaista ja Viron venäläistä. Sen lisäksi on tullut noin 3 000 tiedustelua sähköpostitse ja puhelimitse. Ammattiryhmistä eniten on neuvottu rakennus-, palvelu-, metal- li-, ja kuljetusalan sekä maa- ja metsätalousalan ihmisiä. Vuodesta 2004 alkaen uusi Suomen työmarkkinoista kiinnostunut ryhmä on terveydenhoitoalan ihmiset. Enemmistö kävijöistä (n. 73 %) on ollut vironkielisiä, loput venäjänkielisiä. Viime vuonna erityistä kiinnostusta infopisteessä kävijöissä herätti palvelujen vapaa liikku- vuus ja lähetettyjen työntekijöiden asema. Suomen työelämän infopiste on toistuvasti neuvonut ihmisiä, joille vuokrafirmat ovat maksaneet alipalkkaa eivätkä ole muutenkaan noudattaneet työehtosopimusten mukaisia työehtoja. Infopisteen uudeksi tehtäväksi onkin muodostunut virolaisten vuokratyöntekijöiden edunvalvonta Suomessa olemassaolevien resurssien puitteissa. Toukokuussa Viron liityttyä Euroopan unioniin Infopiste järjesti Tallinnassa Suomi-Viro se- minaarin. Seminaarin aiheena oli palvelujen ja työvoiman liikkuvuus Virosta Suomeen. Tilai- suus keräsi yli sata osallistujaa ja sai runsaasti julkisuutta. Suomen suurlähetystön kanssa jär- jestettiin yhteistyössä valtakunnalliset EU-päivät 9.—10. toukokuuta Tallinnassa. Infopiste esitteli tapahtumassa Suomen osastolla infopiste-projektin tavoitteita sekä teki erityisesti nuo- rille virolaisille tutuksi Suomen työelämää ja työmarkkinajärjestelmää. Uutta vuonna 2004 olivat Suomen työelämää ja ay-liikettä koskevat infopäivät Pärnussa ja Tartossa yhteistyössä EAKL:n aluetoimistojen kanssa. Kummassakin tilaisuudessa oli toista- sataa osallistujaa. Infopäiviä varten laadittiin tiedotteita ja infolehtisiä. Molemmat infopäivät ylittivät myös uutiskynnyksen virolaisessa mediassa. Työmarkkinajärjestöjen lisäksi osin EU-rahoitteisen infopiste-projektin tärkeitä viiteryhmiä ovat työmarkkinaviranomaiset ja poliittiset päättäjät. Viron työmarkkinahallituksen ja Suomen työministeriön yhteydessä toimivien kansainvälisen työnvälityksen eli EURES-tiimien kanssa on järjestetty yhteisiä neuvotteluja Tallinnassa ja Helsingissä. Kansainvälinen yhteistyö on vuoden aikana lisääntynyt. Infopisteessä ovat vierailleet mm. Ruotsin valtiosihteeri ja Ruotsin työministeriön johtavat virkamiehet. Myös Ruotsin LO:n ta- holta on oltu yhteydessä. Infopisteen kokemuksia on jaettu muiden Pohjoismaiden ja Keski- Euroopan kollegoiden kanssa. Vuoden 2004 aikana tehtiin infopisteen toiminnasta tutkimus, jossa arvioitiin hankkeen onnis- tumista. Tehtävään palkattiin valtiotieteiden ylioppilas Tiina Santala, joka tutkii Viron kansa- laisyhteiskunnan kehittymistä ja ammattiyhdistyksen roolia siinä Helsingin yliopiston Alek- santeri-instituutissa. Tutkimuksen tulokset olivat infopisteelle varsin myönteiset. Tallinnan infopiste -projektin ohjausryhmä on todennut, että Tallinnan infopisteen toiminta on tarpeellista, ja sitä on jatkettava 1.8.2005—31.12.2008 järjestöjen ja liittojen omalla rahoituk- sella. Jäsenvaikuttavuus
  • 17. 14 S A K – T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 4 Jäsenistön ostovoiman varmistaminen ja oikeudenmukainen tulonjako Tulopoliittisen sopimuksessa 2003—2004 sovittujen toisen vuoden korotusten kustannusvai- kutus oli yhteensä 2,2 prosenttia. Vuonna 2004 ansiotulojen veroja alennettiin yhteensä 775 miljoonalla eurolla. Lisäksi alkoholijuomien hintojen alentaminen maaliskuussa alensi keski- määräistä kuluttajahintatasoa lähes prosentin. Tulopoliittinen selvitystoimikunta arvioi pal- kansaajien ostovoiman kasvuksi viisi prosenttia vuonna 2004 (liite 4). SAK osallistui tulopoliittisen selvitystoimikunnan työhön. Keväällä toimikunta arvioi sopi- muskauden taloudellista kehitystä. Syksyllä valmisteltiin tuloneuvottelujen tueksi selvitys tu- loratkaisujen yleisistä lähtökohdista. Tulopoliittisen sopimuksen 2003—2004 ansiokehitystar- kastelua varten selvitettiin kaikkien palkansaajien ja eri sektoreiden sekä sopimusalojen ansi- oiden kehitystä. Ratkaisulautakunnan käsittelyyn SAK vei yhteensä 17 alan ansiokehityksen. Lautakunnan päätöksellä palkantarkistuksen sai kolme alaa. Veroseminaari järjestettiin keväällä 2004. Seminaarissa käsiteltiin yritys- ja pääomaverouu- distuksen sekä ajankohtaisten verokysymysten lisäksi SAK:ssa valmisteltua verokilpailura- porttia. Syksyllä 2004 laadittiin aineistoa tuloratkaisuun liittyvistä verokysymyksistä.
  • 18. S A K - T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 4 15 Työehtosopimusten yleissitovuusjärjestelmän toimivuus Työnteon vähimmäisehdot on välttämätöntä turvata kattavasti riippumatta siitä onko työnanta- ja järjestäytynyt vai ei. Työsopimuslain säätämisen yhteydessä asetettu työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta ja työtuomioistuin ovat vahvistaneet kaikkiaan 149 valtakunnallisen työehtosopimuksen yleissitoviksi. Yleissitovuutta vailla on tällä hetkellä 30 valtakunnallista sopimusta. Lautakunnan ratkaisutoiminnassa on saanut ylikorostuneen ase- man tilastoaineiston perusteella laskettava edustavuuden arviointi. Tilastotietojen käyttö on ongelmallista, koska kukin työehtosopimus muodostaa oman itsenäisen laissa tarkoitetun asi- anomaisen alansa, eikä niitä tilastoida erikseen. Olemassa olevat tilastot on laadittu kokonaan muita tarkoituksia kuin yleissitovuuden arviointia varten. Liitot voivat myöhemmin käynnis- tää uudelleen nyt ei-yleissitoviksi katsottujen työehtosopimusten edustavuuden arvioinnin, mikäli yleissitovuuden edellytyksissä tapahtuu muutoksia. Elokuussa Turun hovioikeus vahvisti tuomiossaan, että kuorma-autoalan työehtosopimus oli ollut vuonna 2001 yleissitova jo vanhan työsopimuslain yleissitovuussäännöksen nojalla. Ai- kaisemmin Vaasan hovioikeus oli päätynyt samaan tulokseen vuosien 1996-97 osalta. Näin STM:n työsuojeluosaston yleissitovuuden valvontaa heikentänyt kyseenalainen tulkinta on oi- keuskäytännössä saatu oikaistua. Yleissitovan ja normaalisitovan työehtosopimuksen keskinäistä suhdetta muuttanut työsopi- muslain säännös aiheuttaa sopimuskentässä ongelmia ja huolta. Esimerkiksi videovuok- rausalalla on solmittu työehtosopimus, jolla pyritään kiertämään Palvelualojen ammattiliitto PAM:n solmiman kaupan alan työehtosopimuksen määräyksiä. Videovuokrausalan työehto- sopimuksen on työntekijäpuolella solminut yhdistys, joka ei edusta aidosti alan työntekijöitä. Yleissitovuuden vahvistamislautakunta vahvisti tammikuussa 2004 sopimuksen yleissitovaksi. Tulopolittinen sopimus vuosille 2005—2007 Syksyn 2004 tulopoliittisiin neuvotteluihin lähdettiin SAK:n keväisen valtuuston päätösten pohjalta. Tavoitteita valmisteltiin toimialaneuvottelukuntien kuulemisten kautta. SAK lähti neuvottelukierrokselle kolmella laadullisella päätavoitteella, jotka olivat palkansaajien muu- tosturvan parantaminen, tilaajavastuun kehittäminen ja luottamushenkilöiden aseman paran- taminen. Lisäksi tavoitteena oli kansantulon keskimääräisen tuottavuuden perusteella määri- tellyt palkankorotukset. Palkankorotuksia ryyditettiin matalapalkka- ja tasa-arvoerällä sekä vaatimuksilla pieni- ja keskituloisten verojen keventämisestä. Pääpaino ostovoiman kasvatta- misessa oli palkankorotuksilla. Lisäksi neuvotteluissa tavoiteltiin merkittävää valtiovallan in- vestointi- ja toimenpidepakettia. Laadullisia sekä palkkatavoitteita valmisteltiin tiiviissä yh- teistyössä etenkin STTK:n kanssa. Tulopoliittisen sopimuksen neuvottelutulos syntyi 29.11.2005. Se hyväksyttiin SAK:n halli- tuksessa samana päivänä ja lähetettiin hyväksymissuosituksin liitoille. Liittojen soveltamis- neuvottelujen tuloksena sopimus sai 81 prosentin kattavuuden. Ennätyspitkä ja kolmas perät- täinen tulopoliittinen sopimus allekirjoitettiin 16.12.2005. Sopimuskausi on 16.2.2005— 30.9.2007. Sopimus jatkaa vuonna 2001 alkanutta yhtäjaksoista tupo-sopimusten ajanjaksoa. Yhteensä seitsemälle vuodelle ulottuva periodi on ainutlaatuinen tupojen 35 vuoden historian aikana. Tulopoliittisen sopimuksen mukaisten palkankorotusten kustannusvaikutukset voimaantu- loajankohtinaan ovat 2,5 prosenttia (1.3.2005) ja 2,1 prosenttia (1.6.2006). Ne sisältävät kum- panakin vuonna yleiskorotuksen, liittoerän ja toisena vuonna toteutettavan tasa-arvoerän. Val- tion toteuttamilla veronkevennyksillä tuetaan palkkaratkaisua sekä investointipaketilla työlli- syyttä. SAK:ssa tehtyjen arvioiden mukaan ratkaisu kasvattaa palkansaajan ostovoimaa noin kaksi prosenttiyksikköä vuodessa.
  • 19. 16 S A K – T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 4 Tärkein laadullinen uudistus eli muutosturva toteutettiin käyttäen nykyistä lainsäädäntöä ja sopimuspohjia sen luomiseen. Tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa hyö- dynnetään irtisanomisaikaa työhakua ja muita työllistymisen toimenpiteitä varten. Työvoima- hallinto tulee mukaan nykyistä aikaisemmassa vaiheessa laatimallaan työllistymisohjelmalla. Työttömyysturva paranee yli 20 prosenttia työllistymisohjelman toimenpiteiden ajalta. Tilaajavastuun ja kanneoikeuden alueelta saatiin sopimukseen raamit, joiden pohjalta työryh- mät työskentelevät. Sopimuksessa luottamushenkilöiden asemaa yhdenmukaistettiin ja tieto- jen saamista selkiytettiin. Tasa-arvoa ja paikallista sopimista edistettiin jatkuvan neuvottelun suuntaan. Muutosturvan ja yhteistoimintamenettelyn kehittäminen SAK:n tavoitteena on, että Suomi on työsuhdeturvan tasossa Euroopan kärkimaiden joukossa. Tulopoliittisessa sopimuksessa vuosille 2003—2004 asetettu muutosturvatyöryhmä selvitti irtisanomisuhan alla olevien työntekijöiden muutosturvaa. Työryhmän tehtävänä oli kehittää taloudellisista ja tuotannollisista syistä tapahtuviin irtisanomisiin liittyvää yhteistoimintame- nettelyä sekä työvoima- ja koulutuspoliittisia toimenpiteitä samoin kuin työministeriön ja Koulutusrahaston tukia ja etuuksia. Kolmikantaisen työryhmän työ päättyi tuloksetta helmi- kuussa 2004. Työnantajajärjestöt eivät vielä keväällä olleet valmiita sitoutumaan työntekijöi- den muutosturvan parantamiseen eivätkä toimenpiteisiin, joilla tuetaan työntekijän uudelleen- työllistämisen edellyttämää koulutusta tai kuntoutusta. Syksyn 2004 tuloneuvotteluissa muutosturvasta päästiin sopimukseen. Taloudellisista ja tuo- tannollisista syistä irtisanotuille yksityisen ja julkisen sektorin työntekijöille sovittiin oikeus henkilökohtaiseen työllistymisohjelmaan ja korotettuun koulutustukeen, jonka kustannuksista työnantajat vastaavat kollektiivisesti. Työllistämisohjelman laatii työvoimaviranomainen. Ko- rotettu koulutustuki maksetaan työttömyyskassasta ja se rahoitetaan korottamalla työnantajilta perittävää työttömyysvakuutusmaksua. Työntekijä voi irtianomisaikana käyttää palkallista va- paata esim. työnhakuun ja koulutukseen 5—20 päivää. riippuen irtisanomisajan pituudesta. Työsuhteen päättymisen jälkeen työllistymisohjelmaan osallistuvalla työntekijällä on oikeus saada korotettua koulutustukea maksimissaan 185 päivän ajan. Tuki ei vaikuta korotettuun an- sio-osaan eli erorahalisään. Korotetun koulutustuen suuruus on 65 prosenttia päiväpalkan ja työttömyyspäivärahan perusosan erotuksesta. Muutosturvapaketti tuli voimaan sopimusteitse heti uuden sopimuskauden alusta 16.2.2005. Muutosturvan toteutuminen koko mitassaan edellyttää kuitenkin muutoksia mm. yhteistoimin- talakiin, työsopimuslakiin, työttömyysturvalakiin ja työvoimapalvelulakiin. Tuloratkaisussa sovittiin myös näiden muutosten ripeästä toteuttamisesta.
  • 20. S A K - T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 4 17 Yhteistoimintalakia valmistelevan komitean työ on toimintavuonna keskittynyt mm. vanhan lain läpikäymiseen, eduskuntaan valmistellun työntekijöiden tiedottamista ja kuulemista kos- kevan direktiivin implementoimiseen sekä tupon jälkeen muutosturvan sisällyttämiseen lakiin. Komitea kokoontui toimintavuonna 28 kertaa. Lakia valmistelevan komitean työ jatkuu ja sen pitäisi jättää ehdotuksensa kokonaisuudistuksesta 31.1.2006 mennessä. Työelämän kehittäminen Kolmikantainen vuosilomalakikomitea sai maaliskuussa 2004 valmiiksi ehdotuksensa vuosi- lomalain kokonaisuudistukseksi. Vuonna 2001 käynnistynyt komiteatyö osoittautui yhtä vai- keaksi kuin aikaisemmat lomalain uudistamishankkeet. Komitea kuitenkin kykeni löytämään ratkaisun, jolla saatetaan erilaisissa työsuhde- ja työaikamuodoissa työskentelevät työntekijät vuosilomaetuuksien suhteen tasavertaiseen asemaan kenenkään vuosilomaetuuksia heikentä- mättä. Hallituksen esitys uudeksi laiksi annettiin eduskunnalle marraskuussa. Lakiesitystä valmisteltaessa keskeiseksi erimielisyysasiaksi nousi kysymys siitä voidaanko työntekijän suojaa vaarantamatta laissa sallia viidennen lomaviikon vaihtaminen lomakorvaukseen tai pi- täminen päivää lyhyemmissä osissa. Hallituksen esityksessä lomaviikon vaihtamista lomakor- vaukseen ei enää ehdotettu. Eurooppatasolla jatkui vuokratyön vähimmäissuojaa koskevan komission direktiiviesityksen käsittely. SAK:n edustajat osallistuivat yhteistyössä EAY:n kanssa valmistelun taustatyöhön. Euroopan unionin työ- ja sosiaaliasiain ministerineuvostossa ei päästy vuoden 2004 aikana poliittiseen yhteisymmärrykseen direktiivin sisällöstä. Näkemyserot liittyivät ensisijaisesti vuokratyöntekijöiden tasa-arvoiseen kohteluun. Komission, lähtökohtaisesti palkansaajapuo- len kantoja vastaavan, ehdotuksen mukaan vuokratyöntekijöitä ei saa syrjiä suhteessa käyttä- jäyrityksen työntekijöihin maksamalla käyttäjäyrityksen työehtoja alempaa palkkaa. Erimieli- syyttä oli mm. direktiivin soveltamisen mahdollisista poikkeuksista, jäsenmaiden vuokratyötä koskevien kieltojen ja rajoitusten tarkastelusta, kynnysajoista sekä siirtymäajoista. Vuonna 2003 aloitettuja tietotekniikka-avusteista etätyötä koskevan sopimuksen täytäntöön- panoa koskevia neuvotteluja käytiin työmarkkinakeskusjärjestöjen kesken työryhmässä kesä- kuuhun 2004 asti. Yhteistä pohjaa eurooppatason etätyösopimuksen kansalliseksi voimaan- saattamiseksi ei neuvotteluissa löytynyt. Palkansaajakeskusjärjestöillä oli yhteiset neuvottelu- tavoitteet ja tiivistä yhteistyötä neuvottelujen aikana. Tavoitteenasetteluun osallistuivat myös SAK:n liitot ja SAK:n työelämän kehittämisen valiokunta, joille raportoitiin neuvottelujen ku- lusta. Aikaa sopimuksen kansalliseen voimaansaattamiseen on heinäkuuhun 2005. SAK edustajat osallistuivat Työelämän tuottavuuden ja laadun kehittämisohjelma TYKES:n johto- ja asiantuntijaryhmän toimintaan. Ohjelman kesto on yli hallitusohjelmakauden vuoteen 2009. Vuoden 2004 aikana projektihakemuksia tuli 348, joista hyvksyttiin 202 ja joiden rahoi- tukseen käytettiin 12,7 miljoonaa euroa. Hyväksyttyjen kehittämisprojektien piirissä oli lähes 50 000 henkeä. Sukupuolten tasaveroisen aseman edistäminen SAK vaikutti tasa-arvolain uudistamisen sisältöihin, kuten esimerkiksi samapalkkaisuuden edistämiseen, osallistumalla keskusjärjestötason neuvotteluihin sekä antamalla asiantuntija- lausuntoja eduskunnalle. Lain uudistuksen eduskuntakäsittely on viivästynyt niin, että laki hy- väksytään eduskunnassa vasta keväällä 2005. Tämän vuoksi myös uudistukseen liittyvien koulutusmateriaalien laatiminen on siirtynyt. Lakiesityksen mukaan työnantajan on mm. laa- dittava vuosittain yhdessä henkilöstön edustajien kanssa tasa-arvosuunnitelma. Suunnitelmaan pitää sisällyttää selvitys työpaikan tasa-arvotilanteesta, siis naisten ja miesten sijoittumisesta eri tehtäviin, sekä henkilöstön palkkakartoitus. Tasa-arvosuunnitelmien palkkakartoitus voi toimia tehokkaana välineenä samapalkkaisuuden edistämisessä. Luottamusmiesten oikeus saada palkkatiedot syrjintää epäiltäessä oli lakiehdotusta tehtäessä vaikea asia.
  • 21. 18 S A K – T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 4 SAK osallistui hallitusohjelman mukaisen samapalkkaisuusohjelman edellytysten selvitystyö- hön selvityshenkilö Petäjäniemen johdolla. Vuoden lopulla käynnistyi selvityksen pohjalta kolmikantaisen samapalkkaisuusohjelmatyöryhmän työ, jossa SAK on edustettuna. Syksyn tulopoliittisissa neuvotteluissa sovittiin myös sukupuolten tasa-arvoa edistävistä toi- mista osana työelämän laadullista kehittämistä. Lisäksi SAK:n tasa-arvovaliokunnassa koor- dinointiin liittojen sopimusneuvottelujen tasa-arvotavoitteita. SAK osallistui työmarkkinajärjestöjen työnvaativuuden arviointityöryhmä TASEn työhön ja sen käynnistämien samapalkkaisuustutkimusten ohjausryhmiin. Tutkimukset valmistuvat vuoden 2005 loppuun mennessä. SAK osallistui työmarkkinajärjestöjen käynnistämään Mosaiikki – erilaisuuden etu – ver- kostohankkeen ja tutkimuksen johtoryhmään. Hankkeessa tuotettiin muun muassa työyhteisön tasa-arvon ja moninaisuuden tilaa kuvaava mittari. Hanke päättyi vuoden lopussa, mutta sen päätösseminaari ja tuotteet valmistuivat vuoden 2005 alussa. SAK osallistui myös moniin muihin tasa-arvohankkeisiin asiantuntijana. Yhteistyötä jatkettiin edelleen liittojen ja ay-opiston kanssa vaikuttamalla tasa-arvoa edistävään koulutustarjontaan ja antamalla koulutus- ja konsultointiapua. Laadittiin SAK:n toiminnallinen ja henkilöstöpoliittinen tasa-arvosuunnitelma sekä tasa-arvon valtavirtaistamisen opas liikkeen sisäiseen käyttöön. Suunnitelmat hyväksyttiin SAK:n halli- tuksessa syksyllä. Järjestettiin marraskuussa Kuopiossa ja Hämeenlinnassa ammattiyhdistysnaisten ajan- kohtaispäivät paikallisjärjestöjen ja ammattiosastojen naisille. Työhyvinvoinnin parantaminen Työsuojelun valvontalaki uudistettiin kolmikantaisesti. Uudistus tulee voimaan toden- näköisesti syksyllä 2005. Kolmikantaisesti valmisteltiin myös huumetestausta, kameravalvontaa ja sähköpostin käyttöä koskevat säännökset. Ne tulivat voimaan syyskuussa 2004. Lisäksi ryhdyttiin valmistelemaan alkoholitestausta koskevia säännöksiä. Tämän valmistelutyön määräaika on kesäkuu 2005. Yksintyöskentelyä ja väkivallan uhkaa koskevien säännösten valmistelua siirrettiin ministeri- ön resurssipulan vuoksi myöhemmäksi. Keskusjärjestöjen työaikapankkityöryhmä laati liitto- jen käyttöön työaikapankkiohjeistuksen sekä palkkahallinto-ohjeistuksen. Tulopoliittisessa sopimuksessa keskusjärjestöt suosittelevat jäsenliitoille, että ne alakohtaisia sopimusneuvotte- luja käydessään omalta osaltaan edistävät tarpeelliseksi katsomallaan tavalla työaikapankkijär- jestelyjä työpaikoilla. Työaikapankkijärjestelmän toteuttaminen edellyttää myös eräitä muu- toksia ja tarkennuksia lainsäädäntöön ja tulkintakäytäntöön mm. palkkaturvan ja työttömyys- turvan osalta. Tuloratkaisussa kiirehdittiin tarvittavien muutosten toteuttamista. SAK vaikutti sosiaali- ja terveysministeriön, TVL:n ja KELA:n neuvottelukunnissa sekä työ- terveyslaitoksen elimissä työturvallisuus- ja työterveyshuoltolain tavoitteiden toteuttamiseen. Kolmikantaisissa STM:n neuvottelukunnissa ja sen jaostoissa osallistuttiin työsuojelun val- vonnan kehittämiseen ja seurantaan. Vaikutettiin valtioneuvostossa helmikuussa 2004 tehdyn periaatepäätöksen sisältöön työterveyshuollon kehittämislinjoista vuoteen 2015 (Työterveys 2015). Osallistuttiin työterveyshuoltohenkilöstön koulutuksen kehittämiseen.
  • 22. S A K - T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 4 19 Tulopoliittisissa sopimuksessa 2002—2004 sovittujen työterveyttä koskevien neljän toimeksi- annon toteuttamiseksi perustettiin vuonna 2003 kaksikantainen työryhmä. Työryhmän raportti valmistui syyskuussa 2004. Työryhmä oli yksimielinen työterveyshuollon kattavuuden ja toi- mivuuden puutteista vuorotyössä ja epätyypillisissä työsuhteissa. SAK osallistui vuoden kuluessa erilaisiin työsuojeluasioita koskevien tutkimushankkeiden johtoryhmiin, valtakunnallisen työturvallisuuskortin kehittämiseen sekä vaikutti yleisemmin työsuojelutoimintaan mm. tapaturmavakuutuslaitosten liiton alaisuudessa toimivissa elimissä. SAK:n edustajat osallistuivat kansallisen työtapaturmaohjelman ohjausryhmään ja VETO- ohjelman johtoryhmän sekä sen neljän toimintaryhmän toimintaan. Valtakunnallisen VETO- ohjelman tarkoituksena on ylläpitää ja edistää työn ja työelämän vetovoimaa. Ohjelma alkoi vuonna 2003 ja jatkuu vuoteen 2007 asti. SAK osallistui myös Suomen mielenterveysseuran liittovaltuuston ja hallituksen toimintaan. Lokakuussa 2004 järjestettiin SAK:n 17. työympäristöseminaari Kiljavalla. Edistettiin Euroopan yhteisön työsuojelulainsäädännön kehittämistä ja vaikutettiin kansallisel- la tasolla lainsäädännön sopeuttamiseen. SAK osallistui Euroopan yhteisön elimissä työelämän laadun ja strategian sisällölliseen kehit- tämiseen ottaen huomioon EU:n laajentuminen. SAK osallistui EU:n työturvallisuus- ja työ- terveysviraston sekä työsuojelun neuvoa-antavan komitean työhön. Lisäksi osallistuttiin Suo- men palkansaajien edustajana eurooppatason työperäistä stressiä käsitteleviin työmarkkina- osapuolten neuvotteluihin. Vuoden 2003 syksyllä aloitetuissa neuvotteluissa päästiin ratkai- suun uudesta puitesopimuksesta toukokuussa 2004. Ammatillisen osaamisen vahvistaminen Vuoden aikana valmisteltiin koulutuspoliittinen puheenvuoroasiakirja ”Muutoksessa on mah- dollisuus, osaamisella turvallisuutta muutokseen”. Lisäksi vuoden alussa järjestettiin SAK:laisille koulutustoimikuntien jäsenille koulutustilaisuus, jossa keskusteltiin koulutuspoli- tiikan linjauksista. Koulutuspoliittisen puheenvuoron lähtökohta on osaamistason nostolla parantaa palkansaajien mahdollisuuksia selviytyä työelämän nopeasti muuttuvissa olosuhteissa. Erityisesti puheen- vuorossa ehdotetaan lisättäväksi aikuisten ja vähän koulutusta saaneiden oppimismahdolli- suuksia. Lisäksi nuorten ammatillista koulutusta ehdotetaan muutettavaksi niin, että se tarjoaa riittävän laaja-alaiset valmiudet selviytyä työelämässä ja jatko-opinnoissa. Koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittäminen jatkui vuoden aikana työryhmässä, jossa valmisteltiin ammattiosaamisen näyttöjen käyttöönottoa. Ammattiosaamisen näytöt on tarkoi- tus sisällyttää nuorten ammatillisiin perustutkintoihin 1.8.2006 alkavasta koulutuksesta läh- tien. Näytöt suoritetaan pääosin työssäoppimisjaksojen yhteydessä. Uudistus lisää merkittä- västi työelämän vastuuta ammatillisen koulutuksen toteuttamisesta. Työmarkkinaosapuolet uudistivat esityksensä vuosien 2003—2004 tulopoliittisessa ratkaisus- sa koulutus- ja osaamisneuvoston perustamisesta. Vuoden 2004 lopussa valtioneuvosto nimitti uuden työ- ja koulutusasiainneuvoston, joka käsittelee aiemman työasiainneuvoston asioiden lisäksi työelämän kannalta keskeisiä koulutuksen kysymyksiä. Osana tulopoliittista ratkaisua hyväksyttiin liiteasiakirja osaamisen vahvistamisesta ja kehit- tämisestä. Liitteessä työmarkkinaosapuolet esittävät valtiovallalle osaamispanostusten lisää-
  • 23. 20 S A K – T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 4 mistä erityisesti ammattilliseen aikuiskoulutukseen. SAK:n keskeinen tavoite ammattitutkin- tostipendin korottamisesta ja ikärajojen väljentämisestä toteutui. Noste-ohjelma ja Osaava pärjää -hanke Noste-ohjelmaa tarkistettiin SAK:n esitysten pohjalta opetusministeriön antamilla ohjeilla, jotka koskivat perusasteen jälkeistä koulutusta. Kohderyhmän yläikäraja nostettiin 59 vuoteen. Oppisopimuskoulutus tuli ohjelmaan mukaan, mutta uutena työmuotona sen hyödyntäminen tapahtui hitaasti. Valtion talousarvioon oli varattu 19.5 milj. euroa. Vuoden aikana ohjelman mukaisella erityisrahoituksella aloitti opintonsa n. 4900 opiskelijaa (liite 5). Valtion talousar- viossa arvioitiin määräksi 7400. Eri hankkeissa määrärahat olivat siinä määrin sidotut, ettei opiskelijamäärän lisääminen olisi olennaisesti ollut mahdollista. Toisaalta siihen vaikutti koh- deryhmän vaikea tavoitettavuus. Kohderyhmän opiskelijoita osallistui ja heitä myös ohjattiin tavanomaisella valtionosuusrahoituksella järjestettyyn ammatilliseen aikuiskoulutukseen. Ha- kevaan toimintaan käytettiin noin viidennes määrärahoista, ja yli pros. opiskelijoista oli tieto- koneen ajokorttikoulutuksessa. Osaava pärjää- hankkeessa jatkettiin hakevaa toimintaa osana Noste-ohjelmaa. Hanke tuotti aineistoa työpaikkojen käyttöön, järjesti seminaareja ja muita tilaisuuksia ja koulutti pätevyys- luotseja. Vuoden päätapahtuma oli syksyllä järjestetty hankkeen valtakunnallinen 2-päiväinen seminaari, johon osallistui n. 100 pätevyysluotsia ja 50 muuta ay-edustajaa sekä Noste- hankkeiden yhteistyötahoja. Pätevyysluotsikursseja oli 16 ja uusia luotseja koulutettiin 202. Kursseja toteutettiin liittokohtaisina ja yleisinä. Vuoden lopulla luotsien määrä oli 351. Noste- ohjelmaa pidettiin esillä kymmenissä ay-liikkeen paikallisissa ja valtakunnallisissa tilaisuuk- sissa. Hanke osallistui myös YK:n lukutaitopäivän seminaariin ja sitä esiteltiin useissa Noste- ohjelman sekä muiden tahojen järjestämissä tilaisuuksissa. Osaava pärjää-hanke toimi yhteis- työssä jäsenliittojen sekä TSL:n ja Kiljavan kanssa. Tutkimushankkeen osalta yhteistyökump- panina oli Joensuun yliopisto. Alueilla toimittiin yhteistyössä Noste-hankkeiden kanssa. Järjestöllinen ja edunvalvonnallinen toimintakyky Yhteiskuntavaikuttamisen vahvistaminen Vuonna 2004 pidettiin Euroopan parlamenttivaalit sekä kunnallisvaalit. EU-vaaleihin 13.6.2004 tehtiin tausta-aineisto ”Sosiaaliseen Eurooppaan”, lennäkki ”Suomi pelaa Euroopan liigassa”, jonka painosmäärä oli 60 000 kpl ja liittolehti-ilmoitus. EU-vaalimateriaalina käytet- tiin myös muita SAK:ssa tuotettuja aineistoja mm. työllisyydestä ja verotuksesta. UP:llä oli eurovaaleja koskeva juttusarja, SAK:n toimesta tehtiin yksi liittolehtijuttu. Äänes- tysaktiivisuuden lisäämiseksi tehtiin Ruotsin LO:n kanssa yhteinen vetoomus ja järjestettiin Ruotsi-Suomi-maaottelu. Suomalaiset voittivat tämän äänestysaktiivisuusmaaottelun. Kunnallisvaalit käytiin 24.10.2004. Kunnallisvaaleja varten tehtiin lennäkki ”Säätilaan et voi vaikuttaa, poliittiseen ilmastoon voit”, jonka painosmäärä oli 50 000 kpl ja liittolehdissä oli äänestysaktivointi-ilmoituksia. SAK:n johto vetosi äänestysaktiivisuuden nostamiseen. SAK- päivillä 18.—19.9.2004 Lahdessa kunnallisvaaliteema oli esillä. Liittolehdille tehtiin juttu "Hyvinvointipalvelut päätetään kunnissa". SDP:n, vasemmistoliiton, kokoomuksen ja keskustan eduskuntaryhmät olivat SAK:n vieraana kevään 2004 aikana. Ministereiden erityisavustajat olivat SAK:n vieraana 13.10.2004. SAK:n yhteiskuntavaikuttamisen koordinoinnista vastasi eri osastojen edustajista koottu työ- ryhmä.
  • 24. S A K - T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 4 21 Valtion vuoden 2005 talousarvioesitystä sekä vuosien 2005—2008 menokehyksiä varten jä- senliittojen kanssa yhdessä kootut tavoitteet käsiteltiin maaliskuussa SAK:n hallituksessa ja toimitettiin ministeriöihin ja eduskuntaryhmille. Kesän aikana esitettiin vielä tarkennettuja ta- voitteita vuoden 2005 talousarvioon. Tavoitteissa painottuivat työllisyyden parantaminen ja osaamisen vahvistaminen. SAK:n hallitus arvioi budjettiriihen esityksiä elokuun kokoukses- saan ja esitti mm. tavoitteitaan siihen, miten budjettiriihessä päätetty matalapalkkaiseen työ- hön kohdistuvan kysynnän lisääminen tulisi toteuttaa. Budjetissa saatiin mm. parannuksia pal- kansaajaperheiden arkeen. Ansiotuloverojen lisäkevennykset kytkettiin tulopoliittiseen koko- naisratkaisuun SAK:n tavoitteiden mukaisesti. SAK valmisti arvion valtion vuoden 2005 talousarvioehdotuksesta mm. liittojen käyttöön syyskuussa. Valtion talousarvioon vaikutettiin myös mm. eduskuntakuulemisten kautta. SAK:n budjettivaikuttamisesta vastasi eri osastojen edustajista koottu budjettitiimi. Vahvan jäsenpohjan varmistaminen Järjestäytymisen edistäminen on ollut järjestötoiminnan painopisteitä. Liikkeessä -toiminnassa keskityttiin vuoden 2005 aikana toteutettavien jäsenhankintakampanjoiden valmisteluun yh- dessä jäsenliittojen kanssa. Kampanjan kohderyhmäksi määriteltiin työelämään juuri tulleet nuoret aikuiset. Mainoskampanjan lisäksi päätettiin, että liittojen jalkautusviikot työpaikoille ajoittuvat tammi- helmikuun vaihteeseen, SAK:n aluepalvelukeskukset vastaavat ns. toritapahtumista ja nuori- sovastaavat ja aluepalvelukeskukset kesäduunarineuvonnasta. Liikkeessä -ohjausryhmän toimeksiantojen pohjalta toimenpiteitä valmisteltiin jalkautus-, jä- senpalvelu-, viestintä- ja tilastotyöryhmissä. Viikko 5 vuonna 5 -kampanjan sloganiksi valittiin ”Viidakon lait eivät enää ole voimassa”. Kampanjan oheismateriaali ja esitteet valmistuivat joulukuussa. Liittojen käyttöön tuotettiin yhdessä TSL:n kanssa kampanjaan liittyvä koulutuksen tukipaketti. Järjestäytymiskampanjan merkeissä järjestö- ja nuorisovaliokunnat tekivät yhteisen opinto- matkan, jonka aikana tutustuttiin Tanskan LO:n järjestäytymistyöhön. SAK:n kotisivulla ylläpidettiin Löydä oma ammattiliittosi -hakukonetta. Järjestölinja on vas- tannut Liikkeessä -neuvontapuhelimen päivystyksistä. Jäsenyydestä kiinnostuneet on ohjattu liittoihin. Uuden sukupolven jäsenkortin (sirukortti) kehittämistyössä pidettiin välivuosi, koska sirukort- tien käyttöönotto ei ole edistynyt myöskään kaupallisella puolella. Sirukortteihin sisätyvien mahdollisuuksien lisäksi varmenteina yleistyivät pankkitunnukset. Hallitus hyväksyi suosituksen jäsenetusopimusten eettisiksi pelisäännöiksi. Lisäksi suositel- tiin, että SAK ja jäsenliitot ottavat suosituksen käyttöön soveltuvin osin myös muissakin han- kinnoissa ja yhteistyökumppanien valinnoissa. Alkuvuonna 2004 aloitettiin joka viides vuosi toteutettavan SAK:n järjestötutkimuksen val- mistelutyöt. Liittojen edustajille järjestettiin kolme kokousta ja liittojen lisäksi SAK:n valio- kunnille annettiin mahdollisuus tehdä esityksiä tutkimuksen suuntaamisesta. Yh- teistyösopimus postikyselyn käytännön toteutuksesta Tilastokeskuksen kanssa tehtiin syksyllä. Joulukuun alussa poimittiin liittojen jäsenrekistereistä noin 11 500 suomen- ja ruotsinkielistä vastaajaa, ja lomakkeet postitettiin tammikuun puolivälissä 2005.
  • 25. 22 S A K – T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 4 Luottamushenkilöstön toimintaedellytysten varmistaminen ja parantaminen Tulopoliittisessa sopimuksessa vuosille 2005—2007 sovittiin joulukuussa keskusjärjestö- sopimusten henkilöstön edustajia koskevien määräysten uudistamisesta. Perustettavan työ- ryhmän tehtäväksi tuli tekemiensa selvitysten pohjalta tehdä tarvittavat muutokset mm. tieto- jensaanti- ja ajankäyttöoikeutta, korvauksia sekä koulutusta koskeviin määräyksiin. Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöä selvittänyt edellisen tuloratkaisun yhteydessä perustettu työryhmä päätyi erimieliseen lopputulokseen. Työsuojelun valvontalakia uudistettaessa sen sijaan saavutettiin yksimielisyys 1 tunti/viikko miniajankäyttöoikeudesta SAK:ssa jatkettiin järjestö- ja työelämän kehittämisen valiokuntien, sekä koulutus-, viestintä- ja järjestötiimien yhteistyönä käynnistynyttä Pienten työpaikkojen edunvalvonnan tukiprojek- tia (PETE 3). Projektin loppuraportti valmistuu keväällä 2005. Keväällä 2004 valmistui PETE 3 -hankkeesta pienten työpaikkojen edunvalvonnan tilaa sel- vittänyt tutkimusraportti Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla. Raportti julkaistiin SAK:n tutkimustieto-sarjassa. Raportin kehittämisehdotuksia käsiteltiin SAK:n järjestö-, kou- lutus- ja työelämän kehittämisen valiokuntien yhteiskokouksessa syyskuussa. Raportilla ja va- liokuntalinjauksilla oli vaikutusta SAK:n tupotavoitteisiin. Järjestöllisten vaikutusten pohdin- taa jatketaan keväällä 2005 valiokuntien ja liittojen kesken. Pienen työpaikan henkilöstön ja heidän edustajiensa työehto- ja ay-tietouden ensiapu, "netti" - osahankkeen ohjausryhmä, tuli siihen tulokseen, että tällä hetkellä ei nähdä järkeväksi lisätä nettitiedotusta, vaan tärkeintä on ohjata väki jo olemassa olevan tiedon äärelle käyttäen hy- väksi mm. Liikkeessä! -toiminnan markkinointia. Ammattiosastot pienen työpaikan tukena -osahanke kartoitti liitoista, mitä tutkimusaineistoa liitoissa on liittyen yrityksiin/yritysryppäisiin, joiden toimintoja on yksityistetty (julkinen sek- tori), yhtiöitetty, ulkoistettu, tai joissa käytetään runsaasti alihankkijoita. Kartoituksen tulos oli, ettei tällaisia tutkimuksia ole olemassa eikä juurikaan tällä hetkellä kysyntää sellaisen tut- kimuksen toteuttamiseksi. Vuoden 2004 luottamusmieskyselyllä selvitettiin erityisesti paikallisen sopimisen toimivuutta. Tulosten mukaan paikallisen sopiminen on kääntynyt lievään laskuun, ja soveltamisongelmat ovat vastaavasti vähentyneet. Soveltamisongelmat ovat kuitenkin edelleen yleisiä, ja koskevat kaikkia sopimismuotoja. Eniten ongelmia näyttäisi kuitenkin tuottavan toisin sopiminen työ- ehtosopimuksista poiketen, jota luottamusmiesten mielestä tulisi sallia vain työpaikoilla, joilla on työntekijöitä edustava luottamusmies. Luottamusmiesten mielestä soveltamisongelmien vähentäminen edellyttää paikallisen sopimisen laajentamista työn järjestämistapaa koskeviin kysymyksiin. Luottamusmieskyselyn tuloksista järjestettiin työmarkkinatoimittajille erillinen info. Luottamusmieskyselyn mukaan edunvalvonnan lähtökohdat ovat vuonna 2004 pysyneet edel- lisvuosien tasolla. Työpaikoista 19 prosentilla toimintaedellytykset johdon ja henkilöstön vä- lillä ovat parantuneet, 66 prosentilla pysyneet samoina ja 15 prosentilla heikentyneet. Liitot saavat pääluottamusmiehiltä edelleen tyydyttävän kouluarvosanan sekä työaika- että palkka- asioiden hoidosta: 7,7 työaika-asioiden ja 7,2 palkka-asioiden hoidosta. Nämä tulokset on saa- tettu liitojen tietoon.
  • 26. S A K - T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 4 23 Vahva järjestötoiminta SAK:n alueorganisaatio osallistui jäsenten aktivointiin EU- ja kunnallisvaaleissa. Jäseniä roh- kaistiin ehdokkaiksi kunnallisvaaleissa. SAK:n vuoden 2004 suurin tapahtuma SAK-päivät pidettiin 18—19.9. Lahden Sibelius- talossa. Päivät järjestettiin kunnallisvaalien alla, siksi paikallisessa vaikuttamisessa keskityt- tiin kunnalliseen vaikuttamiseen. Perustoiminnassa kiinnitettiin erityistä huomiota järjestäy- tymiseen ja Liikkeessä-toiminnan Viikko 5 vuonna 5 –kampanjaviikkoon. Päivien osallistuja- tavoite ylitettiin, mukana oli n. 550 osallistujaa. SAK päivien yhteydessä järjestettiin nuorisoseminaari, johon osallistui noin 70 nuorta ay- aktiivia.
  • 27. 24 S A K – T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 4 SAK:n hallituksessa tarkennettiin 7.—8.6. aluetoiminnan painopisteiksi: 1. Vahva SAK:lainen liike – toimintaorganisaatiot kuntoon 2. Korkean järjestäytymisasteen turvaaminen – Liikkeessä-toiminta 3. Yhteiskuntavaikuttaminen alueilla Painopisteiden toteuttamiseksi jäsenpalveluosastolla hyväksyttiin toimenpideohjelma ja mää- riteltiin arviointikriteerit vuodelle 2005. SAK:n aluetoiminnassa tavoitteeksi asetettiin kaksivuotiseen suunnittelurytmiin siirtyminen. Sen avulla varmistetaan paremmin liittojen ja SAK:n aluetoiminnan tapahtumien yhteensovit- taminen. SAK:n aluepalvelukeskusten yhteistyötä ryhdyttiin kokeilemaan neljässä tiimissä: - Varsinais-Suomi, Satakunta, Uusimaa, Ahvenanmaa - Pirkanmaa, Häme, Keski-Suomi, Pohjanmaa - Lappi, Oulu - Pohjois-Karjala, Kuopio, Etelä-Savo, Kymi Kokeilun tarkoituksena on - vahvistaa aluepalvelukeskusten välistä yhteistyötä - antaa mahdollisuus toisten kokemuksista oppimiseen; kokeilu palvelee siten myös koko aluehenkilöstön sukupolvenvaihdosta - varmistaa riittävät osanottajamäärät erilaisiin tilaisuuksiin - antaa mahdollisuuksia käyttää aluehenkilökunnan erityisosaamista myös oman alueen ul- kopuolella - tehostaa liittoyhteistyötä alueilla Luotiin pelisäännöt SAK:laisen ay-liikkeen yhteiskuntavaikuttamiseen alue- ja paikallistasol- la sekä tehtiin suositukset ay-aktiivien kustannusten korvaukseksi: - SAK:n aluejohtajalla on vastuu edustusjärjestelmän toimivuudesta ja osallistumisen peri- aatteista omalla alueellaan. - Kustannusten korvauksessa lähtökohta on, että se taho, joka lähettää edustajan, huolehtii myös kustannuksista ja seuraa edustajan työskentelyä. - Maakuntien kehittämistoimintaan pitää voida osallistua sähköisen verkon kautta nykyistä enemmän. Kehitetään SAK:n aktiivijäsenten sisäisiä sähköisiä verkostoja (esim. työvoi- matoimikuntien jäsenet), joissa voi vaihtaa näkemyksiä. - Kulukorvausjärjestelmän kehittämisen lisäksi aktiivien osallistumisen laajentamiseen voi- daan vaikuttaa koulutuksella. SAK:n alueiden toimistopalvelujen kehittämiseksi järjestövaliokunta hyväksyi raportin, jossa oli suositukset aluepalvelukeskusmallin edelleen kehittämiseksi, toimiston- hoitaja/toimistosihteeripalvelujen tuottamisesta yhteistyössä liittojen kanssa. Järjestö- valiokunta kehittää edelleen yhteistä palveluajatusta, jolla varmistetaan se, että esim. järjestäy- tymistyötä tuetaan kaikissa SAK:laisen ay-liikkeen palvelupisteissä ja opastetaan liittymisessä oman alan ammattiliittoon. Lisäksi SAK:n ja liittojen toimistojen yhteistyötä parannetaan luomalla Santraan ”virtuaaliset aluepalvelukeskukset”, joiden avulla varmistetaan avoin tie- donkulku myös niiden liittojen kanssa, jotka eivät ole samassa kiinteistössä. Paikallisjärjestöjen toiminnan painopistealueina olivat paikallinen vaikuttaminen ja perustoi- minnan vahvistaminen. Tämä näkyi sekä SAK-päivien teemoissa ja työpajoissa että kannusta- van toiminnallisen tuen kriteereissä.
  • 28. S A K - T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 4 25 Paikallisjärjestöjen seudullistaminen eteni alueilla. Vuoden aikana tapahtui useita paikallisjär- jestöjen seudullisia yhdistymisiä sekä yhteistyön tehostamista seudulliselta pohjalta. Vuoden lopussa paikallisjärjestöjä oli 130. Edelleen on vireillä ja käynnistymässä useita yhdistymisiä. Paikallisjärjestöt hakivat kokeilun jälkeen vakinaistetun hakumenettelyn mukaisesti toimin- nallista kannustavaa tukea erillisellä hakemuksella ja suunnitelmalla. Edellisen vuoden tuet tilitettiin arviointilomakkeella. Tuen kriteereillä ja hakumenettelyillä tuetaan paikallisjärjestö- jen toiminnan suunnittelua ja kehittämistä. EU- ja kunnallisvaaleissa nuorisopoliittisessa ohjelmassa kirjattujen tavoitteiden kautta nostet- tiin esille SAK:n nuorille tärkeät asiat. Jäsenliittojen kanssa nuoret osallistuivat perinteisesti Next Step -messuille, jotka pidettiin Tammikuussa Helsingissä. Helmikuussa osallistuttiin myös ensimmäistä kertaa järjestetylle Next Step -risteilylle, jonne osallistui ammattiin valmistuvia nuoria. Huhtikuussa toteutettiin viidettä kertaa Kesäduunari-kiertue. Nyt ensimmäistä kertaa toteutuk- sesta vastasivat SAK:n aluepalvelukeskukset. Kiertueen aikana annettiin neuvontaa ammatilli- sissa oppilaitoksissa nuorten kesätyöntekijöiden oikeuksista ja velvollisuuksista työelämässä. Alueellisesti neuvonta painottui erityisesti Helsinki – Uusimaa-alueelle, Mikkelin seudulle ja Pirkanmaalle. Osana aluetoiminnan tarkennettuja painopisteitä aloitettiin uudentyyppisten alueellisten ver- kostojen luominen ammatillisiin oppilaitoksiin. Nuorten toimintaryhmien tukemista tehostettiin vuoden aikana, ja uusiakin toimintaryhmiä perustettiin. Ruotsinkielinen työmarkkinatiedottaminen toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa on to- teutunut koko vuoden aikana entisessä laajuudessa. Tiedottaminen ruotsinkielisille jäsenille on tapahtunut Löntagaren -lehdessä, pikatiedottein ja SAK:n ruotsinkielisillä kotisivuilla. Materiaali- ja käännöstoiminta on jatkunut entisessä laa- juudessa. Vuoden aikana toteutettiin kaksi ruotsinkielistä seminaaria sekä kolme kurssia, joista yksi oli Noste-ohjelman pätevyysluotsikurssi. Pohjoismainen yhteistyö toteutui vakiintuneen käytännön mukaisesti. Tapaamisten aiheina ovat olleet järjestäytyminen ja alueelliset asiat.
  • 29. 26 S A K – T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 4 Utvecklad service för de svenska medlemmarna Skolinformationsverksamheten i svenska andra stadiets yrkesläroinrättningar har pågått under hela verksamhetsåret som tidigare. Information till de svenskspråkiga medlemmar gavs i huvudsak i Löntagare-tidningen, FFC- bulletinerna och på FFC:s svenska hemsidor. Materialproduktionen och översättningsverk- samheten har haft samma omfattning som under tidigare år. Under verksamhetsåret genomfördes två svenska seminarier och tre kurser. En av kursen var kunskapslotskurs som ingår i Kunskapslyftprogrammet. Samarbetet med de nordiska systerorganisationerna har en etablerad plats i den svensksprå- kiga verksamheten. Under gemensamma möten behandlades medlemsrekrytering och region- ala frågor. Aluepolitiikka, aluekehittäminen ja aluevaikuttajakoulutus Euroopan unionin komissio julkisti kolmannen koheesioraporttinsa helmikuussa 2004. Ra- portti kokoaa meneillään olevan rakennerahastokauden tuloksia ja linjaa komission tavoitteita ohjelmakautta 2007—2013 varten. Taloudellisen ja sosiaalisen yhteennivomisen lisäksi ta- voitteena on jatkossa myös alueellisen koheesion lisääminen jäsenmaiden välillä. Alue- ja ra- kennepolitiikalla vahvistetaan ja edistetään unionin heikkojen alueiden talouskasvua, kilpailu- kykyä ja työllisyyttä. SAK on vaikuttanut mm. Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön koheesioraporttia koskevan kannanoton sisältöön korostamalla pysyvän korotetun tuen tarvetta Itä- ja Pohjois-Suomessa harvan asutuksen, pitkien välimatkojen ja arktisten olosuhteiden vuoksi. Suomen aluepolitiikassa SAK on ottanut kantaa aluehallinnon kehittämiseen liittyviin selvi- tyksiin (Riepula ja Alanen). SAK on maan tasapainoisen kehittämisen kannalla, mutta suhtau- tuu varauksin sen suuntaisiin ratkaisuihin, joilla pohjustetaan maakuntaitsehallinnon toteutta- mista. Suomi tarvitsee väkiluvultaan pienenä maana vahvan metropolialueen pärjätäkseen kansainvälisessä kilpailussa. Toimintavuoden aikana lakkautettiin aluekehittämistyöryhmä. Työryhmän tehtävänä on ollut linjata ay-liikkeen aluepoliittisia näkemyksiä yhteistyössä liittojen, toimialaneuvottelukuntien ja valiokuntien kanssa ja vaikuttaa sekä kansalliseen että EU-tason aluekehittämiseen. Työ- ryhmän ovat muodostaneet osa järjestövaliokunnan jäsenistä ja osa aluejohtajista. Aluekehit- tämistyöryhmän työllä on kuitenkin yhtymäkohtia monien muiden valiokuntien ja työryhmien työhön, joten aluekehittämisasioiden tarkoituksenmukaisempaa kytkemistä muuhun SAK:n toimintaan selvitetään uudelta pohjalta, jossa aluekehittämisen ja aluepolitiikan sisältö- ja hal- lintoasiat kohtaavat paremmin toisensa. Toimintavuoden aikana kokeiltiin uutta aluevaikuttajan peruskurssia. Aiemmin alue- vaikuttajakoulutuksen sisältö on rakentunut aluehallinnon ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan jäsentämisen ympärille. Uudella kurssilla käsiteltiin mainittujen teemojen lisäksi verkottumis- ta vaikuttamisen kannalta ja keskeisiä vaikuttamisteemoja: työvoimapolitiikkaa ja koulutuspo- litiikkaa. Toimintavuoden aikana on valmisteltu myös palkansaajajärjestöjen yhteistä aluevaikuttaja- koulutusta, jonka tavoitteena on yhteisen vaikuttamisen tehostaminen ja aluepolitiikan valta- kunnallisen viitekehyksen hahmottaminen.
  • 30. S A K - T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 4 27 Hankekeskus Valmisteltiin ja haettiin Monikulttuurisuus voimavarana työyhteisössä -hankkeelle (ETMO) jatkohanketta Equal- ohjelman toisella hakukierroksella yhteistyössä Kiljavan opiston kanssa. Hankkeelle (Perehdyttämällä monimuotoiseen työyhteisöön PETMO) saatiin rahoitusta kah- deksi ja puoleksi vuodeksi huhtikuun 2007 loppuun asti yhteensä 500 000 euroa. Hankeskus hallinnoi PETMO -hanketta. Jatkettiin ETMO- hankkeen, Yhteinen ääni- teemahankkeen (Equal-ohjelman rasismin ja muukalaisvihan torjuntaan liittyvä kahdeksan hankkeen yhteishanke) ja AIKE Internationalin MORO-hankkeen tukemista osallistumalla ohjausryhmätyöskentelyyn, seminaareihin ja tulos- ten levittämistoimiin. Hankekeskusportaalin tietoja päivitettiin ja tehtiin esite hankekeskuksen palveluista. Euroop- palaisista projekteista vastaava koulutustoimitsija Silvana Pennella ETUCO:sta vieraili helmi- kuussa SAK:ssa ja vierailun yhteydessä pohdittiin ETUCOn ja SAK:n hankekeskuksen pro- jekti-informaation ja projektikoulutuksen kytkemistä toisiinsa aiempaa paremmin. Lähtökoh- tana on, että projektityön peruskoulutusta tarjotaan kansallisesti ja syventävää koulutusta ETUCOn toimesta. May Nyman suoritti Humak-opintojen työoppimisjakson hankekeskuksessa selvittämällä han- kekeskusportaalin käyttökelpoisuutta Kemianliiton tarpeiden kannalta. Koulutuksen kehittäminen Ay-organisaation toimintakykyä kehitettiin useilla kehityshankkeilla ja koulutuksella. Koulu- tuslinja toimi yhteistyössä niin opistojen kuin sivistysjärjestöjen kanssa. Keskeisenä tavoittee- na oli saada yhteistyöllä lisäarvoa ja uusia kehitysmahdollisuuksia. Merkittävänä uutena kehi- tyshankkeena käynnistettiin koko SAK:laisen ay-liikkeen yhteisen verkko-opiston suunnittelu työnjakotyöryhmän ja Kiljava-työryhmän esitysten pohjalta. Opistot ja niiden ylläpitäjät teki- vät yhteistyön periaatteita koskevan sopimuksen. Kiljava-työryhmä jätti loppuraporttinsa SAK:n hallitukselle ja koulutussäätiölle syksyllä ja teki useita kehittämisehdotuksia opisto- työn uudistamiseksi. Koulutuslinja vastasi edelleen Osaava pärjää- hankkeen toteutuksesta ja Noste-ohjelmasta. SAK:n koulutusvaliokunta toimi aktiivisena yhteistyöfoorumina ja hyvien käytäntöjen esille tuojana. Paikallisjärjestöille kohdistettiin kehittämiskoulutusohjelma, jonka levitysvaihe käynnistyi keväällä. Kehittämiskoulutus perustui pilottivaiheen kokemuksiin. Koulutus toteutettiin yh- teistyössä TSL:n ja Kiljavan kanssa. Vuoden aikana nelipäiväinen kehittämiskoulutus oli käynnissä tai suunnitteilla kahdeksassa paikallisjärjestössä. Koulutukseen osallistui 53 paikal- lisjärjestön hallituksen jäsentä ja muuta aktiivia. Vuoden lopulla sovittiin hankkeen laajenta- misesta edelleen n. 20 paikallisjärjestöön. Verkkokouluilla oli toinen varsinainen toimintavuosi. Ryhmiä perustettiin seitsemän ja osan- ottajia niissä oli yhteensä 59. Lyhyen toimintansa aikana koulu on jo osoittanut tarpeellisuu- tensa. Se on tarjonnut mahdollisuuden ay-opintoihin sellaisille yksittäisille jäsenille, joilla asuinpaikan tai muun syyn takia ei ole tällä hetkellä mahdollisuutta muuten osallistua ay- opintoihin. Jossain määrin toimintaa rajoittaa edelleen verkko-ohjaajien vähäinen määrä. Lähiopetuksena toteutettujen Ay-koulujen kehittäminen lopetettiin ja vuoden aikana oli enää yksi koulu ja siinä oli seitsemän opiskelijaa. Kaikkiaan näissä ay-kouluissa oli koko toiminta- aikana 149 opiskelijaa.
  • 31. 28 S A K – T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 4 Syksyllä 2004 käynnistettiin hanke verkko-opiston perustamiseksi. Mukaan lähtivät kaikki SAK:laisen ay-liikkeen opistot ja sivistysjärjestöt. Tavoitteena on toiminnan käynnistäminen vuoden 2005 aikana. Ensimmäinen välitavoite on olemassa olevan tarjonnan kokoaminen sa- man portaalin alle. Ay-henkilöstön osaamisen kehittämistä, organisaation henkilöstön koulutussuunnittelua suku- polvenvaihdoksessa sekä liittojen kehittämistyön käytäntöjä on esitelty ja käsitelty vuoden ai- kana edellisvuoden tapaan liittoedustajista koostuvassa ay-henkilöstön kehittämistyöryhmäs- sä. Lisäksi kaikkien liittojen henkilöstön kehittämisestä vastaavien yhteistapaamisessa pohdit- tiin ay-työn osaamisalueita ja ay-henkilöstön tulevaisuuden osaamishaasteita strategisten pai- nopisteiden pohjalta. Ay-liikkeen palkatulle henkilöstölle tarkoitetun koulutuksen suunnittelussa koulutuslinja on aiempien vuosien tapaan tehnyt tiivistä yhteistyötä SAK:n kehittämiskeskuksen kanssa. Ke- hittämiskeskuksen tarkoituksena on ollut tarjota liittojen henkilöstölle yhteistä koulutusta, jo- ka tukee ay-työn ja ammatillisen osaamisen kehittymistä ja edistää vuorovaikutusta eri liitto- jen työntekijöiden kesken. Esimerkki uudenlaisesta monimuotoisesta henkilöstön koulutuksesta oli vuoden aikana en- simmäisen kerran järjestetty, työnohjauksen menetelmiä järjestötyöhön soveltava, pitkäkes- toinen koulutuskokonaisuus, jonka Kehittämiskeskus järjesti yhteistyössä Sosiaalipedagogi- sen keskuksen kanssa liittojen toimitsijoille. Liittojen työntekijöiden perinteistä 30 opintoviikon täydennyskoulutustutkintoa opiskeli vuo- den lopussa 62 ay-toimihenkilöä eri liitoista. Lisäksi uutta, 15 opintoviikon ay- toimihenkilötutkintoa opiskeli vuoden lopussa 35 henkilöä. Ay-toimihenkilötutkinto- opiskelunsa oli vuoden loppuun mennessä saanut valmiiksi kaikkiaan 38 henkilöä. Kehittä- miskeskuksen organisoimaa tutkinto-opiskelua ohjaa liittojen ja SAK:n asiantuntijoista koos- tuva tutkintotoimikunta. Toimikunnan työn valmistelusta vastaavat koulutuslinja ja kehittä- miskeskus yhteistyössä. SAK:n kehittämiskeskuksen järjestämän henkilöstökoulutuksen kursseille on vuonna 2004 osallistunut ammattiliittojen työntekijöitä kaikkiaan 673. Opiskelijatyöpäiviä yhteensä 48 kou- lutusjaksolla kertyi 895. Koulutuslinjan ja Humakin Nurmijärven yksikön yhteistyö jatkui edelleen. Toinen aikuiskou- lutusryhmä aloitti opintonsa. SAK:ssa ja liitoissa oli useita Humakin aikuislinjan harjoittelijoi- ta. Ensimmäiset opiskelijat valmistuivat yhteisöpedagogeiksi ja rekrytointi liittoihin on ollut vilkasta. ETUCOn järjestämään ay-asiantuntijakoulutukseen Euroopassa osallistui vuoden aikana 22 liittojen työntekijää. Kansainvälisen yhteistyön koulutusohjelma toteutettiin kuudennen ker- ran. SAK toimi isäntäjärjestönä ja Puolan Solidarnosc partnerina ETUCOn puitteissa järjestetylllä kurssilla Työvoiman polkumyynti Euroopan unionin laajentumisen prosessissa. Kursille osal- listui 24 EAY:n jäsenjärjestöjen toimitsijaa, jotka omassa työssään vastaavat työvoimakysy- myksistä. Asiantuntijana kurssilla oli Henri Lourdelle EAYn tutkimusinstituutista ETUIsta. Aivan vuoden lopussa käynnistyi ETUCO:n hallinnoima kaksivuotinen projekti Trade Union Movement Anticipating the Change in Europa. Projektin tavoitteena on parantaa eurooppalai- sen ay-liikkeen toimintakykyä teollisen ja taloudellisen muutoksen keskellä. SAK:n erityisteh- tävänä projektissa on järjestää yksi seminaari ja tuottaa siihen liittyvä aineisto sekä vastata
  • 32. S A K - T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 4 29 koko projektin kotisivujen pystyttämisestä ja ylläpitämisestä. Kansallisina partnereina projek- tissa ovat Metallityöväenliitto ja Palvelualojen ammattiliitto PAM. Monikulttuurisuustyö Toimintaa koordinoi monikulttuurisuustyöryhmä, joka kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa. Osana eurooppalaisen ay-liikkeen EAY:n diskriminaation vastaista kampanjaa maahanmuut- tajien aseman parantamiseksi suomalaiset palkansaajajärjestöt SAK, STTK ja Akava järjesti- vät tammikuussa seminaarin maahanmuuttajien asemasta suomalaisilla työmarkkinoilla. EAY:n diskriminaatiotyöryhmän Suomen osuuden loppuraportti valmistui 5.7.2004. SAK:lla on varsinainen edustaja EAY:n Migration and inclusion -työryhmässä. Syksyllä 2003 SAK:n jäsenliitoille tehdyn kyselyn mukaan liittoihin oli järjestäytynyt yhteensä 9850 maahanmuut- tajajäsentä. Kysely uudistettiin syksyllä 2004, jolloin todettiin, että heidän määränsä oli kas- vanut 11 300:aan. SAK jäsenliittoineen on siten maahanmuuttajien suurin järjestö. Maahanmuuttajat SAK:n jäsenliitoissa -raportti esiteltiin vuoden aikana SAK:n järjestö-, kou- lutus- ja tasa-arvovaliokunnalle sekä työelämän kehittämisvaliokunnalle. SAK:n hallitus käsit- teli raporttia 7.12.2004. Hallitus päätti aloittaa SAK:n maahanmuuttajapoliittisen kannanoton valmistelun. Kannanotto on tarkoitus esitellä SAK:n valtuustolle joko kevään tai syksyn 2005 kokouksessa. Vuoden aikana järjestettiin kaksi ay-seminaaria maahanmuuttajajäsenille ja luottamusmiehille. Keväällä järjestettiin tapaamisseminaari liittojen ja virolaisten sekä syksyllä venäläisten maa- hanmuuttajien kanssa. Toukokuussa osallistuttiin Kepan ”Mahdollisuuksien tori” tapahtumiin Helsingissä ja Tampereella. SAK:n maahanmuuttajatoimintaa esiteltiin myös SAK-päivillä Lahdessa ja monikulttuurisilla rekry -messuilla Tampereella. SAK on osallistunut muun muassa työministeriön työperäistä maahanmuuttoa valmistelevan jaoston työhön, Moni-Q -hankkeen ohjausryhmään, etno-työryhmän toimintaan ja tiedottanut 1.2. voimaan tulleesta yhdenvertaisuuslaista. Pohjoismaisena yhteistyönä PAY on tehnyt ra- portin työvoiman liikkuvuudesta. Vuoden aikana osallistuttiin EU:n syrjinnän vastaisen toimintaohjelman 2004—2006 ja Mo- ninaisuuden puolesta – Syrjintää vastaan -kampanjan toteuttamiseen. Kampanjan materiaaleja käytettiin omissa tilaisuuksissamme. Monikulttuurisuustyöryhmässä kuultiin syyskuussa Ruotsin Metalliliiton edustajan alustus maahanmuuttajien kielten opetuksesta Ruotsissa. Toukokuussa kuultiin mm. ILO:n vuosiko- koukselle valmisteltavasta siirtolaisuutta käsittelevästä julkilausumasta sekä muutoksista Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan maahanmuuttajien näkökulmasta. Lokakuussa kuultiin alustus ”verkot monikulttuurisuustyössä” osana perustettavaa SAK:n verkostostrate- giatyöryhmää. Työryhmä vieraili maaliskuussa ETMO-projektin Helsingin työkulttuurituvas- sa. Huhtikuussa osallistuttiin Rasmus-verkoston vuosikokoukseen. Koulu- ja työmarkkinatiedotus Koulutuspäiviä pidettiin suunnitelmien mukaisesti. Valtakunnalliset päivät järjestettiin perus- koulujen ja lukioiden historian ja yhteiskuntaopin opettajille tammikuun lopulla, ammatillisil- le opettajille helmikuun alkupuolella sekä opinto-ohjaajille lokakuun alussa. Päivistä saatu pa- laute kertoo, että kurssien sisällöt ovat monin osin opetustyössä käyttökelpoista informaatiota. Näihin tapahtumiin osallistui kaikkiaan n. 250 opettajaa. Vuoden aikana kierrettiin historian ja yhteiskuntaopin opettajien kerhoissa eri puolilla maata esittelemässä opetuskäyttöön soveltuvaa Työelämässä -peliä. Kerhoissa tavoitettiin noin kak- sisataa opettajaa. Peli sai hyvän vastaanoton ja siitä on tullut runsaasti myönteistä palautetta.
  • 33. 30 S A K – T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 4 Vuoden lopussa pelejä oli opettajien ja liittojen koulu- ja työmarkkinatiedottajien käytössä 2500 kpl. Vuoden lopussa pelistä otettiin vielä tuhannen kappaleen lisäpainos. Opettajatapahtumissa jaettiin vuoden kuluessa opetuskäyttöön n. 200 Matkalla työelämään - opetusvideota. Yhteensä videota on nyt levitetty oppilaitoksiin n. 1500 kpl. SAK osallistui aktiivisesti VETOLAVAN (verkostoitumalla työssäoppimisen laatuun ja vai- kuttavuuteen) järjestämiin koulutustapahtumiin. Näissä tapahtumissa tavoitettiin lähes 400 ammatillisten oppilaitosten opettajaa. Myös SAK:n aluepalvelukeskukset järjestivät yhdessä liittojen aluetoimistojen kanssa yhteisiä tiedotuspäiviä ammatillisissa oppilaitoksissa. SAK:n jäsenmikrohanke Kesällä 2001 käynnistetty jäsenmikrohanke jatkui edelleen yhteistyössä Pohjanmaan Mikro Oy:n kanssa. Yleisperiaatteena on pitää pakettien hintataso vakiona ja sen puitteissa päivittää pakettien sisältöä. Kokoonpanotarkistuksia tehtiin kuukausittain. Vuoden aikana jäsenmikroja toimitettiin 1499 kpl. Kokonaisuudessaan jäsenmikroja oli vuo- den loppuun mennessä ja tämän kampanjan puitteissa toimitettu 6362 kpl. Hanketta koordinoi edelleenkin ohjausryhmä, jossa on mukana keskustoimiston ja liittojen asiantuntijoita. Projektiorganisaation purkamisen myötä hankkeella oli resurssiongelmia. Osan vuotta sihteerinä toimi Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistyksen (Tatsin) työntekijä. SAK:n kulttuurirahasto SAK:n kulttuurirahastolle tuli hakemuksia 250 kpl. Apurahoja myönnettiin 30 kpl. Niistä kuu- si suunnattiin harrastajaryhmille ja 24 kpl yksityisille harrastajille. Kulttuurirahaston pääoma oli 255 894,66 € ja jaettavien apurahojen yhteissumma 17 000 €.