Pitäisikö teistä olla huolissaan?

1. Pitäisikö teistä olla huolissaan? Hyvät tiet ovat ”Kulkulaitokset ovat kulttuurin mittapuita; kansat, suomalaisen perusoikeus, jotka ovat suurimmassa määrin kyenneet käyttämään elinkeinoelämän kilpailukyvyn perusta, niitä hyväkseen, ovat olleet historian eturivin kansoja. alueellisen elinvoimaisuuden ja sosiaalisen tasa-arvon Ne kansat taas, joiden kulkulaitokset toisiin verrattuna edellytys sekä liikenneturvallisia ja sujuvia. ovat olleet puutteelliset, ovat taloudellisesti ja sivistyksellisesti jääneet kansain jälkijoukkoihin.” Tätä yhteistä kansallisomaisuutta tulee hoitaa viisaasti ihmisten, valtiontalouden ja koko yhteiskunnan kannalta. Tämä tavoite Väinö Voionmaa 1933 saavutetaan vain korjaamalla kuntoon tienpidon vuotuinen 200 miljoonan euron rahoitusvaje. Lisää ajantasaista numerotietoutta, tutkimustuloksia ja tietoa tiestön nykytilasta löydät osoitteesta www.tieyhdistys.fi/atf ”Sujuva ja turvallinen liikenne on edellytys suomalaisten hyvinvoinnille.” Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Hakaniemenranta 1, 00530 Helsinki Puh. (09) 77 211, Fax (09) 772 1447 www.sak.fi, sak@sak.fi

2. Emme pärjää ilman teitä! Tiestömme tulevaisuus? Tieliikenne on tavara- ja henkilöliikenteen alueellisen elinvoimaisuuden sekä sosiaalisen Liikennerasituksen voimakas kasvu viimeisen 4 400 kilometriä vuodessa, jotta tiestön nyky- suoritteella mitaten ylivoimaisesti tärkein tasa-arvon perusta. Hyväkuntoisina tiet ovat kymmenen vuoden aikana sekä ennen kaikkea kunto säilyisi. Yhteiskunnallisen optimin saavut- liikkumismuoto Suomessa. Tieliikenteen liikenneturvallisia ja sujuvia. jälkeenjääneisyys rakenteiden korjaamisessa taminen viidessä vuodessa edellyttäisi 5 200 osuus henkilöliikenteen suoritteesta on ja päällysteiden uusimisessa ovat aiheuttaneet kilometrin päällystämistä vuosittain. Siltoja 94 % ja tavarakuljetuksista 66 %. Onko meillä varaa romuttaa tämä 25,5 jopa moottoriteiden rakenteisiin vakavia vauri- kyetään korjaamaan 170-180 vuodessa, kun oita ja halkeamia. Kehittämistä odottaa toista todellinen tarve on kaksinkertainen. miljardin euron arvoinen kansallisomaisuu- tuhatta kilometriä moniongelmaista päätietä. Tieverkosto on suomalaisen perusoikeus. temme? Tie joutuu odottamaan uutta päällystettä keski- Suomi sijaitsee etäällä Euroopan väkirikkaista Se on myös elinkeinoelämän kilpailukyvyn, määrin 20 vuotta vaikka kestoikä on puolet keskuksista. Asutus ja teollinen toiminta ovat vähemmän. Pääteiden turvallisuusongelmat hajautuneemmat muihin maihin verrattuna. ovat kohtaamis- ja suistumisonnettomuudet. Suomessa on meneillään myös voimakas muut- Liikenteen sujuvuuden ja liikenneturvallisuuden toliike haja-asutusalueilta pääteiden varrella parantamiseksi tarvitaan erityisesti raskaan lii- sijaitseviin kasvukeskuksiin. Seurauksena on kenteen käyttämille osuuksille ohituskaistoja, pääteiden liikennekysynnän kasvu. Kuljetussuorite yhteensä 40,4 milj.tonnikm taajamien ohitusteitä, turvallisempia ja sujuvam- pia liittymiä, leveämpiä pientareita ja lisää Kasvukeskuksissa tarvitaan liikenneinfrastruk- kevyen liikenteen väyliä. tuurin lisäkapasiteettia, mikä kaupunkiympäris- tössä on kallista ja ympäristön kannalta haasteel- Rautatieliikenne 25% Suuremmilta ongelmilta on toistaiseksi vältytty lista. Myös vähäliikenteisemmän tieverkon aiempaa paremmilla materiaaleilla ja tieurien ylläpito on välttämätöntä elinkeinoelämän, korjaamisella. Urapaikkausten ohella on ollut asumisen ja sosiaalisen tasa-arvon vuoksi. Tavaraliikenteen kuljetussuoritteen varaa päällystää teitä vain ohuesti, mikä ei lisää Vähäliikenteisillä teillä on vakavia vaurioita (tonnikilometrit) jakautuminen tien rakenteellista kantavuutta. Kun tällaisen tie- ja siltarakenteissa. Esimerkiksi kelirikko kuljetusmuodoittain vuonna 2000. halkeaman voi nähdä, on se jo tunkeutunut aiheuttaa vuodessa yksin metsäteollisuudelle Vesiliikenne 7% läpi koko päällysteen. Tällöin tien katto vuotaa 100 miljoonan euron lisäkustannukset. Paikal- ja rakenne rikkoutuu. Ilmiö on tuttu erityisesti liset voimavarat tienpitoon ovat kuitenkin Tieliikenne 66% pääteillämme. Liikennekuormitusten jatkuvasti merkittävästi vähentyneet. Lentoliikenne 0,01% kasvaessa on tämä johtanut liikenneperäisten vaurioiden syntyyn kuten verkkohalkeiluun. Tiestömme tarvitsee kipeästi tienpidon 200 Päällystettyjä teitä on 50 000 kilometriä. Uudel- miljoonan euron vuosittaisen rahoitusvajeen leen niistä pystytään päällystämään vain 2 500 korjaamista. kilometriä vuosittain. Teitä pitäisi päällystää Tarpeet ovat nykyrahoitusta suuremmat Tienpidon määrärahan käyttö 1991-2001 ja kehykset 2002-2005 sekä liikennesuorite yleisillä teillä 1991-2005 Henkilöliikennesuorite yhteensä 69,7 mrd. henkilökm Milj. € Liikennesuorite milj. autokm/v 1400 40 000 Lentoliikenne 2% Moottoripyörä ja mopo 1% Metro ja raitiovaunu 0,7% 1200 35 000 Rautatieliikenne 5% 30 000 Vesiliikenne 0,2% 1000 Linja-autoliikenne 11% 25 000 800 20 000 600 Henkilöliikennesuorite (henkilökm) 15 000 kulkumuodoittain vuonna 2000 (ei sisällä kävelyä ja pyöräilyä). 400 10 000 Henkilöauto- liikenne 80% 200 5 000 0 0 91 93 95 97 99 01 03 05 Kehittämisinvestoinnit Perustienpito: hoito ja kunnassapito

3. Tiestön kehittäminen on investointi tulevaisuuteen Kansallisomaisuuden arvon pitää säilyä Suomalaiset liikkuvat eurooppalaisista neljän- joka tuottaa yhteiskuntaan moninkertaisen Yleisten teiden arvo on 15 miljardia (vuonna Tieliikenne kasvaa kuitenkin noin kaksi neksi eniten ja tavaraa kuljetetaan asukasta hyödyn. Toteuttamista odottaa kymmeniä 2002), katujen ja kaavateiden 7,5 miljardia prosenttia vuodessa. Ajosuoritteiden määrä kohden kaikkein eniten. Sama tavarakuljetus- taloudellisesti erittäin järkeviä kohteita, joissa ja yksityisteiden 3 miljardia euroa. Kysymyk- on lähes kaksinkertaistunut 49 000 miljoo- ten asiakasmäärä on Suomessa kahdeksan hyöty/kustannussuhde ylittää reilusti yhden. sessä on mittava kansallisomaisuus. Perus- naan ajoneuvokilometriin viimeisten 20 vuo- kertaa suuremmalla alueella kuin EU-maissa Tiehen sijoitettu euro tuottaa takaisin yhteis- korjauksista ja kehittämistoimista tinkiminen den aikana. Vuoteen 2020 mennessä liiken- keskimäärin. Se tarkoittaa kolminkertaisia kunnallista hyötyä useita euroja. on johtanut tierakenteiden heikkenemiseen teen ennakoidaan kasvavan 40 %. Teiden kuljetusmatkoja. ja kalliisiin, kustannuksiltaan moninkertaisiin rasitus kasvaa edelleen ja niiden rakenteel- Hyödyiltään kannattavimmat hankkeet tulee toimiin tulevaisuudessa. Tie suunnitellaan linen kestoikä lyhenee nykyisestäänkin. Liikenteen ja kuljetusten painopiste on nyt laittaa vireille vuonna 2003 alkavan hallitus- kestämään 30 vuotta, mutta tienpidon nyky- ja tulevaisuudessa joustavassa tieliikenteessä. kauden aikana. Tällaisia hankkeita E 18:n ja rahoituksella tie odottaa kunnostamistaan Tieliikenteeltä peritään noin 6 000 miljoonaa Kunnossa oleva tieverkko vähentää kuljetus- vuonna 2003 käyntiin lähtevien kohteiden 75-100 vuotta. euroa vuodessa veroja ja veronluonteisia kustannuksia ja tavaroiden varastointitarpeita. lisäksi ovat muun muassa valtatien 4 osuudet maksuja arvonlisäveroineen. Tieverkon rap- Sillä saadaan tehostettua kaluston käyttöä ja Vaaja-koskelta etelään ja Kemissä, Länsi- Rappeutuminen on jo käynnissä alemmalla peutuminen saadaan pysäytettyä ja välttämät- tavarat saadaan täsmällisesti perille. Elinkei- väylän jatko Kirkkonummelle, Hakamäentie tieverkolla. Arkipäivää ovat jo muun muassa tömimmät kehittämistoimet käynnistettyä noelämä edellyttää kuljetusten aikataulu- Helsingissä, Kehä III lentoasemalta länteen, painorajoitukset, kuljetusten myöhästymiset, korjaamalla tienpidon 200 miljoonan euron varmuutta. Kehä II:n jatko, valtatie 20 Oulusta Kiiminkiin kelirikot, urapaikkaukset, päällysteiden verk- vuosittainen rahoitusvaje. sekä kokonaiset päätieosuudet väleillä Oulu- kohalkeilu sekä tiestön huonosta kunnosta Suomen yritysten logistiikkakustannukset Kemi ja Vihti-Pori. Näissä hankkeissa kan- johtuva liikenneturvallisuuden, asumismah- Se on aika vähän 25,5 miljardin euron ovat 13-14 miljardia euroa vuodessa. Meno- nattavuuskertoimet ovat kahden, jopa kolmen dollisuuksien, perushuollon ja työtehtävien kansallisomaisuudesta. eränä se on toiseksi suurin palkkakustannus- luokkaa eli sijoitettu euro tuottaa takaisin hoitamisen heikkeneminen. ten jälkeen. Vientiyritystemme liikevaihdosta yhteiskunnallisia hyötyjä kaksin-kolminkertai- logistiikkakustannukset ovat 11 %, kun se sesti. EU-maissa on keskimäärin 4-7 %. Esimerkkihankkeet edellyttävät 300 miljoo- Liikenneinfrastruktuuriin käytetään Suomessa nan euron investointeja, mutta niiden vain 0,8 % bkt:sta. Muissa Euroopan maissa yhteiskunnallinen hyöty on lähes 800 vastaava luku on jopa puolet enemmän. miljoonan euron arvoinen. Tiestön ylläpito ja kehittäminen on investointi, Tarvittavia kehittämisinvestointeja runkoverkolle ja kaupunkiseuduille Pääkaupunkiseutu 1 Hakamäentie 2 Kehä I, Turunväylä - Leppävaara Yleinen tieomaisuuden arvo laskee (Milj. €) Kehä II:n jatko Kehä III, Vantaankoski - Lentoasema Länsiväylän jatko Kirkkonummelle 15 500 Muut Kaupunkiseudut 3 Vt 4 Kemin kohta ja Kemistä etelään 5 15 000 Rovaniemi 4 Vt 6 Lappeenranta - Imatra (1. vaihe) 5 Vt 4 Rovaniemeltä etelään 3 6 Vt 8 Vaasa / Sepänkylän ohitustie 14 500 Oulu 14 7 Vt 14 Savonlinnan keskusta Kajaani Päätiejaksot Kokkola 14 000 8 E 18 / Vt 1 Muurla - Lohjanharju 9 Vt 2 Vihti - Pori Vaasa 6 10 Vt 4 Lusi - Vaajakoski Seinäjoki Kuopio 13 500 Joensuu 11 Vt 13 Nuijamaan rajanyl. tiejärjestelyt Jyväskylä 12 Vt 8 Raisio - Pori 7 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 10 13 Vt 6 Koskenkylä - Kouvola Pori Tampere 14 Vt 20 Oulu - Kiiminki Hämeenlinna 4 Lappeenranta 12 9 11 Lahti Kouvola Turku 1 13 8 2 Helsinki

4. Mitä mieltä suomalaiset ovat? Liikenneturvallisuus on kaikkien oikeus Teetimme vuosina 2001 ja 2002 mielipide- teiden kuntoa vajaat puolet piti huonona tai Henkilövahinko-onnettomuuksien kustan- perustienpidon laajennus- ja uusinvestoin- kyselyn suomalaisten suhtautumisesta ties- erittäin huonona. Vähäliikenteisten teiden nukset liikenteessä ovat yhteiskuntataloudel- neista on jouduttu kohdistamaan pieniin töön ja teiden merkitykseen. Heidän mieles- talvikunnossapitoa yli puolet piti huonona. listen laskelmien mukaan 1 000 miljoonaa turvallisuutta parantaviin toimenpiteisiin, tään kunnollinen tie on suomalaisen perus- Pääteiden kuntoa vajaat puolet piti korkein- euroa vuodessa. Tieolojen parantamisella kuten tievalaisinpylväiden vaihtamiseksi oikeus. Kyselyn mukaan vähäliikenteisten taan tyydyttävänä tai huonona. voidaan onnettomuuksia ja niiden aiheutta- myötääviksi. mia haittoja ratkaisevasti ja pysyvästi vähentää. Yleisten nopeusrajoitusten lisäämisen sijasta 80 % mielestä autoilijoilta kerättyjä varoja pitäisi osoittaa enemmän tienpitoon. nykyajan keinot turvallisuuden parantami- Tiestön kehittämiseen käytettiin kymmenen seksi ovat liittymien parantaminen, ohitus- 80 % mielestä tiestö on tärkeä maamme talouden kasvulle. vuotta sitten yli 300 miljoonaa euroa vuodes- kaistat, moottoritiet, tienvarsiympäristön sa. Silloin liikenneturvallisuutta parannettiin toimet, sään ja liikenteen mukaan vaihtuvat 80 % mielestä tieliikenteen merkitys ihmisten liikkumisessa ja tavaroiden kuljetuksessa tehokkaasti tieinvestoinnein, risteysjärjeste- nopeusopasteet ja telematiikka. lisääntyy tulevaisuudessa. lyin, taajamasaneerauksin ja eritasoliittymiä rakentamalla. Liikenneturvallisuutta parannetaan ja henkilö- 75 % mielestä osa tieliikenteen veroista voitaisiin osoittaa erityiseen tierahastoon, vahinko-onnettomuuksia pienennetään josta rahoitetaan tienpitoa. Tienpidon rahoituksen vähentyessä ovat mah- tehokkaimmin korjaamalla tienpidon 200 dollisuudet parantaa turvallisuutta tieinves- miljoonan euron vuosittainen rahoitusvaje. 75 % mielestä vähäliikenteisiä päällystettyjä teitä ei voida muuttaa takaisin sorateiksi. toinnein ja liikenneympäristön parantamis- toimenpitein ratkaisevasti vähentyneet. Se on aika vähän turvallisista teistä. 72 % mielestä tiestöä tulisi kehittää liikenteen kasvua vastaavasti. Rahoitus ei ole enää riittänyt muun muassa tarpeellisiin eritasoliittymiin. Suurin osa 60 % vastusti yleisnopeusrajoitusten alentamista liikenneturvallisuuden edistämiseksi teiden parantamisen sijasta. 50 % mielestä moottoriteitä tarvitaan lisää kaupunkikeskusten välillä. Päällystetyistä teistä on 6 500 km Kelirikkoa on 9 000 km (35%) sorateistä. (13%) korjauksen tarpeessa. 50 % mielestä yhteiskunta huolehtii huonosti tieomaisuudestaan. Mitä mieltä vaikuttajat ovat? Teetimme vuonna 2002 selvityksen suomalaisten vaikuttajien käsityksistä tiestön merkityksestä. Heidän mukaansa: ”Hallitusohjelmassa tulisi olla selkeät tiestön tavoitteet, konkreettisia tavoitteita tärkeysjärjestyksessä.” ”Aiemmissa kilpailukykyvertailuissa suomalainen infrastruktuuri on ollut hyvä. Nyt kunto heikkenee ja arvo laskee.” Silloista on 7 000 kpl (50%) lähivuosina peruskorjausiässä. ”Suomi on sijoittanut paljon tiestöön – miksi sen arvon annetaan laskea?” ”Vanhat maantiet tulisi korjata välttävälle tasolle.” ”Tiestöä ei ole nähty riittävän konkreettisena keinona kasvun ja hyvinvoinnin saavuttamiseksi.” ”Taajamissa ruuhkat kasvavat.” ”Tavarakuljetuskaluston ei pitäisi seistä ruuhkassa.” Lisätietoja tutkimuksista www.tieyhdistys.fi/atf

5. Mitä mieltä suomalaiset ovat? Liikenneturvallisuus on kaikkien oikeus Teetimme vuosina 2001 ja 2002 mielipide- teiden kuntoa vajaat puolet piti huonona tai Henkilövahinko-onnettomuuksien kustan- perustienpidon laajennus- ja uusinvestoin- kyselyn suomalaisten suhtautumisesta ties- erittäin huonona. Vähäliikenteisten teiden nukset liikenteessä ovat yhteiskuntataloudel- neista on jouduttu kohdistamaan pieniin töön ja teiden merkitykseen. Heidän mieles- talvikunnossapitoa yli puolet piti huonona. listen laskelmien mukaan 1 000 miljoonaa turvallisuutta parantaviin toimenpiteisiin, tään kunnollinen tie on suomalaisen perus- Pääteiden kuntoa vajaat puolet piti korkein- euroa vuodessa. Tieolojen parantamisella kuten tievalaisinpylväiden vaihtamiseksi oikeus. Kyselyn mukaan vähäliikenteisten taan tyydyttävänä tai huonona. voidaan onnettomuuksia ja niiden aiheutta- myötääviksi. mia haittoja ratkaisevasti ja pysyvästi vähentää. Yleisten nopeusrajoitusten lisäämisen sijasta 80 % mielestä autoilijoilta kerättyjä varoja pitäisi osoittaa enemmän tienpitoon. nykyajan keinot turvallisuuden parantami- Tiestön kehittämiseen käytettiin kymmenen seksi ovat liittymien parantaminen, ohitus- 80 % mielestä tiestö on tärkeä maamme talouden kasvulle. vuotta sitten yli 300 miljoonaa euroa vuodes- kaistat, moottoritiet, tienvarsiympäristön sa. Silloin liikenneturvallisuutta parannettiin toimet, sään ja liikenteen mukaan vaihtuvat 80 % mielestä tieliikenteen merkitys ihmisten liikkumisessa ja tavaroiden kuljetuksessa tehokkaasti tieinvestoinnein, risteysjärjeste- nopeusopasteet ja telematiikka. lisääntyy tulevaisuudessa. lyin, taajamasaneerauksin ja eritasoliittymiä rakentamalla. Liikenneturvallisuutta parannetaan ja henkilö- 75 % mielestä osa tieliikenteen veroista voitaisiin osoittaa erityiseen tierahastoon, vahinko-onnettomuuksia pienennetään josta rahoitetaan tienpitoa. Tienpidon rahoituksen vähentyessä ovat mah- tehokkaimmin korjaamalla tienpidon 200 dollisuudet parantaa turvallisuutta tieinves- miljoonan euron vuosittainen rahoitusvaje. 75 % mielestä vähäliikenteisiä päällystettyjä teitä ei voida muuttaa takaisin sorateiksi. toinnein ja liikenneympäristön parantamis- toimenpitein ratkaisevasti vähentyneet. Se on aika vähän turvallisista teistä. 72 % mielestä tiestöä tulisi kehittää liikenteen kasvua vastaavasti. Rahoitus ei ole enää riittänyt muun muassa tarpeellisiin eritasoliittymiin. Suurin osa 60 % vastusti yleisnopeusrajoitusten alentamista liikenneturvallisuuden edistämiseksi teiden parantamisen sijasta. 50 % mielestä moottoriteitä tarvitaan lisää kaupunkikeskusten välillä. Päällystetyistä teistä on 6 500 km Kelirikkoa on 9 000 km (35%) sorateistä. (13%) korjauksen tarpeessa. 50 % mielestä yhteiskunta huolehtii huonosti tieomaisuudestaan. Mitä mieltä vaikuttajat ovat? Teetimme vuonna 2002 selvityksen suomalaisten vaikuttajien käsityksistä tiestön merkityksestä. Heidän mukaansa: ”Hallitusohjelmassa tulisi olla selkeät tiestön tavoitteet, konkreettisia tavoitteita tärkeysjärjestyksessä.” ”Aiemmissa kilpailukykyvertailuissa suomalainen infrastruktuuri on ollut hyvä. Nyt kunto heikkenee ja arvo laskee.” Silloista on 7 000 kpl (50%) lähivuosina peruskorjausiässä. ”Suomi on sijoittanut paljon tiestöön – miksi sen arvon annetaan laskea?” ”Vanhat maantiet tulisi korjata välttävälle tasolle.” ”Tiestöä ei ole nähty riittävän konkreettisena keinona kasvun ja hyvinvoinnin saavuttamiseksi.” ”Taajamissa ruuhkat kasvavat.” ”Tavarakuljetuskaluston ei pitäisi seistä ruuhkassa.” Lisätietoja tutkimuksista www.tieyhdistys.fi/atf

6. Tiestön kehittäminen on investointi tulevaisuuteen Kansallisomaisuuden arvon pitää säilyä Suomalaiset liikkuvat eurooppalaisista neljän- joka tuottaa yhteiskuntaan moninkertaisen Yleisten teiden arvo on 15 miljardia (vuonna Tieliikenne kasvaa kuitenkin noin kaksi neksi eniten ja tavaraa kuljetetaan asukasta hyödyn. Toteuttamista odottaa kymmeniä 2002), katujen ja kaavateiden 7,5 miljardia prosenttia vuodessa. Ajosuoritteiden määrä kohden kaikkein eniten. Sama tavarakuljetus- taloudellisesti erittäin järkeviä kohteita, joissa ja yksityisteiden 3 miljardia euroa. Kysymyk- on lähes kaksinkertaistunut 49 000 miljoo- ten asiakasmäärä on Suomessa kahdeksan hyöty/kustannussuhde ylittää reilusti yhden. sessä on mittava kansallisomaisuus. Perus- naan ajoneuvokilometriin viimeisten 20 vuo- kertaa suuremmalla alueella kuin EU-maissa Tiehen sijoitettu euro tuottaa takaisin yhteis- korjauksista ja kehittämistoimista tinkiminen den aikana. Vuoteen 2020 mennessä liiken- keskimäärin. Se tarkoittaa kolminkertaisia kunnallista hyötyä useita euroja. on johtanut tierakenteiden heikkenemiseen teen ennakoidaan kasvavan 40 %. Teiden kuljetusmatkoja. ja kalliisiin, kustannuksiltaan moninkertaisiin rasitus kasvaa edelleen ja niiden rakenteel- Hyödyiltään kannattavimmat hankkeet tulee toimiin tulevaisuudessa. Tie suunnitellaan linen kestoikä lyhenee nykyisestäänkin. Liikenteen ja kuljetusten painopiste on nyt laittaa vireille vuonna 2003 alkavan hallitus- kestämään 30 vuotta, mutta tienpidon nyky- ja tulevaisuudessa joustavassa tieliikenteessä. kauden aikana. Tällaisia hankkeita E 18:n ja rahoituksella tie odottaa kunnostamistaan Tieliikenteeltä peritään noin 6 000 miljoonaa Kunnossa oleva tieverkko vähentää kuljetus- vuonna 2003 käyntiin lähtevien kohteiden 75-100 vuotta. euroa vuodessa veroja ja veronluonteisia kustannuksia ja tavaroiden varastointitarpeita. lisäksi ovat muun muassa valtatien 4 osuudet maksuja arvonlisäveroineen. Tieverkon rap- Sillä saadaan tehostettua kaluston käyttöä ja Vaaja-koskelta etelään ja Kemissä, Länsi- Rappeutuminen on jo käynnissä alemmalla peutuminen saadaan pysäytettyä ja välttämät- tavarat saadaan täsmällisesti perille. Elinkei- väylän jatko Kirkkonummelle, Hakamäentie tieverkolla. Arkipäivää ovat jo muun muassa tömimmät kehittämistoimet käynnistettyä noelämä edellyttää kuljetusten aikataulu- Helsingissä, Kehä III lentoasemalta länteen, painorajoitukset, kuljetusten myöhästymiset, korjaamalla tienpidon 200 miljoonan euron varmuutta. Kehä II:n jatko, valtatie 20 Oulusta Kiiminkiin kelirikot, urapaikkaukset, päällysteiden verk- vuosittainen rahoitusvaje. sekä kokonaiset päätieosuudet väleillä Oulu- kohalkeilu sekä tiestön huonosta kunnosta Suomen yritysten logistiikkakustannukset Kemi ja Vihti-Pori. Näissä hankkeissa kan- johtuva liikenneturvallisuuden, asumismah- Se on aika vähän 25,5 miljardin euron ovat 13-14 miljardia euroa vuodessa. Meno- nattavuuskertoimet ovat kahden, jopa kolmen dollisuuksien, perushuollon ja työtehtävien kansallisomaisuudesta. eränä se on toiseksi suurin palkkakustannus- luokkaa eli sijoitettu euro tuottaa takaisin hoitamisen heikkeneminen. ten jälkeen. Vientiyritystemme liikevaihdosta yhteiskunnallisia hyötyjä kaksin-kolminkertai- logistiikkakustannukset ovat 11 %, kun se sesti. EU-maissa on keskimäärin 4-7 %. Esimerkkihankkeet edellyttävät 300 miljoo- Liikenneinfrastruktuuriin käytetään Suomessa nan euron investointeja, mutta niiden vain 0,8 % bkt:sta. Muissa Euroopan maissa yhteiskunnallinen hyöty on lähes 800 vastaava luku on jopa puolet enemmän. miljoonan euron arvoinen. Tiestön ylläpito ja kehittäminen on investointi, Tarvittavia kehittämisinvestointeja runkoverkolle ja kaupunkiseuduille Pääkaupunkiseutu 1 Hakamäentie 2 Kehä I, Turunväylä - Leppävaara Yleinen tieomaisuuden arvo laskee (Milj. €) Kehä II:n jatko Kehä III, Vantaankoski - Lentoasema Länsiväylän jatko Kirkkonummelle 15 500 Muut Kaupunkiseudut 3 Vt 4 Kemin kohta ja Kemistä etelään 5 15 000 Rovaniemi 4 Vt 6 Lappeenranta - Imatra (1. vaihe) 5 Vt 4 Rovaniemeltä etelään 3 6 Vt 8 Vaasa / Sepänkylän ohitustie 14 500 Oulu 14 7 Vt 14 Savonlinnan keskusta Kajaani Päätiejaksot Kokkola 14 000 8 E 18 / Vt 1 Muurla - Lohjanharju 9 Vt 2 Vihti - Pori Vaasa 6 10 Vt 4 Lusi - Vaajakoski Seinäjoki Kuopio 13 500 Joensuu 11 Vt 13 Nuijamaan rajanyl. tiejärjestelyt Jyväskylä 12 Vt 8 Raisio - Pori 7 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 10 13 Vt 6 Koskenkylä - Kouvola Pori Tampere 14 Vt 20 Oulu - Kiiminki Hämeenlinna 4 Lappeenranta 12 9 11 Lahti Kouvola Turku 1 13 8 2 Helsinki

7. Emme pärjää ilman teitä! Tiestömme tulevaisuus? Tieliikenne on tavara- ja henkilöliikenteen alueellisen elinvoimaisuuden sekä sosiaalisen Liikennerasituksen voimakas kasvu viimeisen 4 400 kilometriä vuodessa, jotta tiestön nyky- suoritteella mitaten ylivoimaisesti tärkein tasa-arvon perusta. Hyväkuntoisina tiet ovat kymmenen vuoden aikana sekä ennen kaikkea kunto säilyisi. Yhteiskunnallisen optimin saavut- liikkumismuoto Suomessa. Tieliikenteen liikenneturvallisia ja sujuvia. jälkeenjääneisyys rakenteiden korjaamisessa taminen viidessä vuodessa edellyttäisi 5 200 osuus henkilöliikenteen suoritteesta on ja päällysteiden uusimisessa ovat aiheuttaneet kilometrin päällystämistä vuosittain. Siltoja 94 % ja tavarakuljetuksista 66 %. Onko meillä varaa romuttaa tämä 25,5 jopa moottoriteiden rakenteisiin vakavia vauri- kyetään korjaamaan 170-180 vuodessa, kun oita ja halkeamia. Kehittämistä odottaa toista todellinen tarve on kaksinkertainen. miljardin euron arvoinen kansallisomaisuu- tuhatta kilometriä moniongelmaista päätietä. Tieverkosto on suomalaisen perusoikeus. temme? Tie joutuu odottamaan uutta päällystettä keski- Suomi sijaitsee etäällä Euroopan väkirikkaista Se on myös elinkeinoelämän kilpailukyvyn, määrin 20 vuotta vaikka kestoikä on puolet keskuksista. Asutus ja teollinen toiminta ovat vähemmän. Pääteiden turvallisuusongelmat hajautuneemmat muihin maihin verrattuna. ovat kohtaamis- ja suistumisonnettomuudet. Suomessa on meneillään myös voimakas muut- Liikenteen sujuvuuden ja liikenneturvallisuuden toliike haja-asutusalueilta pääteiden varrella parantamiseksi tarvitaan erityisesti raskaan lii- sijaitseviin kasvukeskuksiin. Seurauksena on kenteen käyttämille osuuksille ohituskaistoja, pääteiden liikennekysynnän kasvu. Kuljetussuorite yhteensä 40,4 milj.tonnikm taajamien ohitusteitä, turvallisempia ja sujuvam- pia liittymiä, leveämpiä pientareita ja lisää Kasvukeskuksissa tarvitaan liikenneinfrastruk- kevyen liikenteen väyliä. tuurin lisäkapasiteettia, mikä kaupunkiympäris- tössä on kallista ja ympäristön kannalta haasteel- Rautatieliikenne 25% Suuremmilta ongelmilta on toistaiseksi vältytty lista. Myös vähäliikenteisemmän tieverkon aiempaa paremmilla materiaaleilla ja tieurien ylläpito on välttämätöntä elinkeinoelämän, korjaamisella. Urapaikkausten ohella on ollut asumisen ja sosiaalisen tasa-arvon vuoksi. Tavaraliikenteen kuljetussuoritteen varaa päällystää teitä vain ohuesti, mikä ei lisää Vähäliikenteisillä teillä on vakavia vaurioita (tonnikilometrit) jakautuminen tien rakenteellista kantavuutta. Kun tällaisen tie- ja siltarakenteissa. Esimerkiksi kelirikko kuljetusmuodoittain vuonna 2000. halkeaman voi nähdä, on se jo tunkeutunut aiheuttaa vuodessa yksin metsäteollisuudelle Vesiliikenne 7% läpi koko päällysteen. Tällöin tien katto vuotaa 100 miljoonan euron lisäkustannukset. Paikal- ja rakenne rikkoutuu. Ilmiö on tuttu erityisesti liset voimavarat tienpitoon ovat kuitenkin Tieliikenne 66% pääteillämme. Liikennekuormitusten jatkuvasti merkittävästi vähentyneet. Lentoliikenne 0,01% kasvaessa on tämä johtanut liikenneperäisten vaurioiden syntyyn kuten verkkohalkeiluun. Tiestömme tarvitsee kipeästi tienpidon 200 Päällystettyjä teitä on 50 000 kilometriä. Uudel- miljoonan euron vuosittaisen rahoitusvajeen leen niistä pystytään päällystämään vain 2 500 korjaamista. kilometriä vuosittain. Teitä pitäisi päällystää Tarpeet ovat nykyrahoitusta suuremmat Tienpidon määrärahan käyttö 1991-2001 ja kehykset 2002-2005 sekä liikennesuorite yleisillä teillä 1991-2005 Henkilöliikennesuorite yhteensä 69,7 mrd. henkilökm Milj. € Liikennesuorite milj. autokm/v 1400 40 000 Lentoliikenne 2% Moottoripyörä ja mopo 1% Metro ja raitiovaunu 0,7% 1200 35 000 Rautatieliikenne 5% 30 000 Vesiliikenne 0,2% 1000 Linja-autoliikenne 11% 25 000 800 20 000 600 Henkilöliikennesuorite (henkilökm) 15 000 kulkumuodoittain vuonna 2000 (ei sisällä kävelyä ja pyöräilyä). 400 10 000 Henkilöauto- liikenne 80% 200 5 000 0 0 91 93 95 97 99 01 03 05 Kehittämisinvestoinnit Perustienpito: hoito ja kunnassapito

8. Pitäisikö teistä olla huolissaan? Hyvät tiet ovat ”Kulkulaitokset ovat kulttuurin mittapuita; kansat, suomalaisen perusoikeus, jotka ovat suurimmassa määrin kyenneet käyttämään elinkeinoelämän kilpailukyvyn perusta, niitä hyväkseen, ovat olleet historian eturivin kansoja. alueellisen elinvoimaisuuden ja sosiaalisen tasa-arvon Ne kansat taas, joiden kulkulaitokset toisiin verrattuna edellytys sekä liikenneturvallisia ja sujuvia. ovat olleet puutteelliset, ovat taloudellisesti ja sivistyksellisesti jääneet kansain jälkijoukkoihin.” Tätä yhteistä kansallisomaisuutta tulee hoitaa viisaasti ihmisten, valtiontalouden ja koko yhteiskunnan kannalta. Tämä tavoite Väinö Voionmaa 1933 saavutetaan vain korjaamalla kuntoon tienpidon vuotuinen 200 miljoonan euron rahoitusvaje. Lisää ajantasaista numerotietoutta, tutkimustuloksia ja tietoa tiestön nykytilasta löydät osoitteesta www.tieyhdistys.fi/atf ”Sujuva ja turvallinen liikenne on edellytys suomalaisten hyvinvoinnille.” Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Hakaniemenranta 1, 00530 Helsinki Puh. (09) 77 211, Fax (09) 772 1447 www.sak.fi, sak@sak.fi

Pitäisikö teistä olla huolissaan?

Empfohlen

Empfohlen

Weitere ähnliche Inhalte

Mehr von Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

Mehr von Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK (20)

Pitäisikö teistä olla huolissaan?