Tapani Kaakkuriniemi, Helsingin yliopisto: Esitys SAK:n koulutuspäivillä opinto-ohjaajille sekä historian- ja yhteiskuntaopin opettajille 11.–12.9.2015

1. Tapani Kaakkuriniemi
Helsingin yliopisto
12.9.2015 Siikaranta

2. Onko Venäjä yleensä menossa jonnekin?
Staattiset elementit vaikuttamassa
◦ Rus, muinainen Kievskaja Rus; perinteeltään ja
hengeltään venäläinen sydän-Venäjä
◦ Rossija, monikansallinen Venäjä, näennäisesti federaatio
◦ so-obštšestvo = sojuz, liitto
◦ sodružestvo = slaavilaisvaltioiden ystävyysliitto
◦ bližneje zarubežje, lähiulkomaat

3. Euraasialaisuus (myös Kazakstanissa)
Panslavismi
Patriotismi
Nationalismi
Ortodoksisuus
Käytännön politiikkana isolationismi
Imperialismi, suurvalta-aseman tavoittelu

4.  Historiassa tunnetaan 13 kulttuurihistoriallista tyyppiä:
egyptiläinen, kiinalainen, muinaisseemiläinen, intialainen,
iranilainen, uusseemiläinen, kreikkalainen, roomalainen,
arabialainen, romaanis-germaaninen eli eurooppalainen,
perulainen, meksikolainen ja slaavilainen.
 Slaavilainen ei ole vielä täysin muotoutunut. Se on 500-600
vuotta nuorempi kuin eurooppalainen vastinparinsa ja
kilpailijansa (kirjoitettu v. 1869).
 Historiallisesti tämä federaatio on rakentunut tsaarin-Venäjän
ja neuvostoimperiumin perustalle.

5.  Venäjä ja Eurooppa (1869): ”Romaanis-germaanisen
sivilisaation arvot ja instituutiot eivät olleet universaaleja.
 Venäjä ei ollut “länsimainen” vaan osa slaavilais-
bysanttilaista sivilisaatiota, joka on erillinen ja erilainen
kuin länsi, ja Venäjän ulkopolitiikan tehtävä pitäisi olla
tämän sivilisatorisen tilan vahvistaminen vapauttamalla
sen muita ydinalueita Habsburgin (länsi) ja osmanien
(islam) vallasta.

6. 6
Talouden uudistus
V. 2008 Venäjän talous saavutti vuoden 1991 tason
Kapitalistiset toimintamallit ovat tulleet ulkomaisten
investointien myötä, mutta neuvostoliittolaiset mallit
ovat melkein ennallaan.
Venäjän on myötäillyt lännen toiveita ja toimittanut
kaasua Keski-Eurooppaan.
 - monopolien purku?

8. 8
suuret kotimaan markkinat
vientitulojen osuus koko BKT:stä on melko pieni (vrt.
USA)
Mikä ero kehitysmaihin nähden: vahvat kotimaiset
yhtiöt kohottavat energiatuotteiden kauppa-arvoa
Mikä ero jälkiteollisiin talouksiin nähden: BKT
perustuu luonnonvarojen vientiin

9. 9
Kehitysmaan piirteitä: löysä rahaKehitysmaan piirteitä: löysä raha
• Michael L. Ross:
• a) Öljyä, kaasua ja mineraaleja omaavat valtiot kokoavat
paljon löysää rahaa, ”easy money”.
• b) Valtiovalta keskeinen toimija
• c) Monet eivät pysty vastustamaan kiususta investoida
turvallisuusjärjestelmiin ja valvontaan.
• d) Tendenssi kohti poliisivaltiota & väkivaltaa
• e) Yhteys asekauppaan
• Nigeria, Saudi Arabia, Venezuela
12.9.2015Tapani Kaakkuriniemi

10.  Talous ei ole johdon prioriteetti
 Riippuvuus energiaviennistä
 Sanktioilla vähäinen vaikutus, pääosin negatiivinen
 Talous ei ole romahtanut eikä romahda
◦ Budjetti sopeutettu jo pienin leikkauksin
◦ Varannot odotettua suuremmat
 Kulutuskysyntä laskee
 Alueelliset erot kasvavat
 Investoinnit ovat vähenneet

11.  Rupla seuraa öljyn hintaa (nyt 3075 $/barrel)
◦ Kotimaan matkailu suosiossa
◦ Tuontia korvaavat tuotteet
 Yritysrahoitus jämähtänyt paikoilleen
◦ Suomen Venäjän-viennin rahoitus?
 Korot pysyvät korkealla
 Kulutusluottojen määrä ↘, luottoriskit ↗
 Ei merkkejä rakenneuudistuksista
◦ Uudistuksia ei tehdä ennen presidentinvaaleja
◦ Kenet valitaan?

12.  Kestävä kasvu antaa odottaa tulemistaan
 Maatalous ”nikogda byla biznes”, elämäntapa
 Reaalipalkat laskeneet jo ennen Ukrainaa
◦ Inflaatio 15 %, palkkojen nousu 5 %
 PK-sektori kovan valvonnan alainen
 Talouden modernisaatio
◦ ”ei vastaa Venäjän johdon käsitystä maan kansainvälisestä
asemasta”

13. Asevarustelu + armeijan uudistus: 5 % BKT
Sotilasbudjetti vain 5-6 % koko maailman
budjeteista
”Sotateollinen kompleksi = kasvun moottori.”
Uusi turvallisuuspoliittinen doktriini
◦ Tilanteen tulkinta lähenee neuvostoajan retoriikkaa.

15.  ”Puhtaimmat” maat
 1. Tanska 93
 1. Uusi Seelanti 93
 1. Singapore 93
 4. Suomi 92
 4. Ruotsi 92
 6. Kanada 89
 7. Alankomaat88
 8. Australia 87
 9. Sveitsi 87
 10. Norja 86
 13. Hong Kong 84
 15. Saksa 79
 21. Chile 72
 22. USA 71
 Muita:
 26. Viro 65
 59. Latvia 43
 59. Slovakia 43
 69. Romania 37
 73. Bulgaria 36
 78. Kreikka 35
 105. Kazakstan 29
 123. Armenia 26
 134. Ukraina 24
 154. Kambodzha 21
 154. Kenia 21
 154. Venäjä 21
 154. Tadzhikistan 21
 164. Kirgisia 20

16.  ”Puhtaimmat” maat
 1. Tanska 92
 2. Uusi-Seelanti 91
 3. Suomi 89
 4. Ruotsi 87
 5. Norja 86
 5. Sveitsi 86
 7. Singapore 84
 8. Alankomaat83
 9. Luxemburg 82
 10. Kanada 81
 12. Saksa 79
 14. Iso-Britannia 78
 17. Hong Kong 74
 17. Yhdysvallat 74
 Muita:
 26. Viro 69
 39. Liettua 58
 43. Latvia 55
 69. Bulgaria 43
 69. Kreikka 43
 69. Romania 43
 136. Iran 27
 136. Kirgisia 27
 136. Libanon 27
 136. Nigeria 27
 136. Venäjä 27
 142. Uganda 26
 142. Ukraina 26
 145. Bangladesh 25
 145. Guinea 25
 145. Kenia 25

17.  Hegemonia: rahavalta, kauppa, öljy?
◦ Venäjä on taas suurvalta, mutta siltä puuttuvat globaalin
supervallan edellytykset.
 Ideologia
◦ Suurvalta tarvitsee ideologian. Onko suuruus tarpeeksi hyvä?
 Poliittisen järjestelmän tyyppi
◦ Onko federaatio vanhentunut? Tai onko sitä enää?
◦ Yksipuoluejärjestelmä on ummehtunut

18. Kiitos! Спасибо!