SlideShare ist ein Scribd-Unternehmen logo

Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008

•
•
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

Selvitys yhteistoiminnasta ja työntekijöiden edunvalvontakäytännöistä pienillä, alle kymmenen henkeä työllistävillä työpaikoilla. Jyrki Helin SAK:n tutkimustieto 2/2009

News & Politik
1 von 82
Downloaden Sie, um offline zu lesen
2·2009 Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Maaliskuu 2009 Lisätiedot: Tilaukset: Jyrki Helin SAK jyrki.helin@sak.fi puhelin 020 774 000 Linnea Alho linnea.alho@sak.fi SAK, PL 157 00531Helsinki
SAK · Tutkimustieto 2/2009 1 TIIVISTELMÄ .................................................................................... 3 1 JOHDANTO ................................................................................... 5 1.1 Taustaa ................................................................................... 5 1.2 Aineisto ................................................................................... 5 1.3 Käytännön toteutus ............................................................... 7 2 SIIVOUSALA.................................................................................. 9 2.1 Työpaikat ................................................................................ 9 Yritysten kilpailutilanne ............................................................... 9 Työn organisointia .................................................................... 10 Työpaikan ilmapiiri.................................................................... 11 Osaaville aikuisille naisille töitä kunhan on ajokortti ................. 11 Työtä ja työttömyyttä ................................................................ 12 Jaksaminen .............................................................................. 12 Kiire .......................................................................................... 13 2.2 Edunvalvontaa ..................................................................... 13 Palkat ....................................................................................... 13 Muita työsuhde-etuuksia .......................................................... 14 Esillenousseita tes-tulkintaongelmia......................................... 14 2.3 Järjestäytyminen ja yhteystoiminta ................................... 14 2.4 Viestiä ay-liikkeelle .............................................................. 15 3 ARKEA PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN PIENILLÄ TYÖPAIKOILLA ........................................................................................................ 21 3.1 Työpaikat .............................................................................. 21 Yritysten vahvuuksista .............................................................. 21 3.2 Kollektiivista osaamispääomaa .......................................... 24 Työntekijät arvostavat… ........................................................... 25 Työnantajatoimintaa lähietäisyydellä ........................................ 25 Töitä löytyi keväällä 2008, mutta…........................................... 26 3.3 Edunvalvontaa ..................................................................... 27 Työaika ja paikallinen sopiminen .............................................. 28 Työehtosopimuksen tunnettuus................................................ 29 3.4 Järjestäytyminen ja yhteistoiminta .................................... 29 Työntekijöiden yhteistoiminta ja organisoituminen ................... 31 Työnantajien järjestäytyminen .................................................. 31 Yhteistoiminnan muodoista työnantajien ja työntekijöiden välillä ................................................................................................. 32 Koulutus ja tiedonsaanti ........................................................... 32
2 SAK · Tutkimustieto 2/2009 3.5 Pienen työpaikan ongelmia................................................. 33 Palkanmaksupäivä vaihtelee .................................................... 33 Työterveyshuollosta ................................................................. 33 3.6 Viestiä ay-liikkeelle .............................................................. 34 4 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELUALA ...................................... 37 4.1 Työpaikat .............................................................................. 37 Yritysten tuottamat palvelut ...................................................... 37 Yksityisen sosiaalipalvelualan toimintaympäristö ..................... 39 Rahoituspohja ja työsuhteet ..................................................... 40 Työvoiman saatavuus .............................................................. 41 Työn organisointi ...................................................................... 42 …voittoa tavoittelevissa organisaatioissa ................................. 42 …voittoa tavoittelemattomissa organisaatioissa....................... 43 Motivaation lähteet ja työssä viihtyminen ................................. 43 4.2 Edunvalvonta ....................................................................... 44 Kilpailutilanne ja tes-palkat ....................................................... 45 Työehtosopimusten tuntemus .................................................. 46 Palkka ja työajat ....................................................................... 47 Työehtosopimuksen ylittävät etuudet ....................................... 48 Koulutus ................................................................................... 48 4.3 Järjestäytyminen ja yhteistoiminta .................................... 49 Hajanainen järjestökenttä ......................................................... 49 Työnantajien järjestäytyminen .................................................. 50 Yhteistoiminta työpaikalla ......................................................... 51 Työntekijöiden keskinäinen yhteistoiminta ............................... 51 Paikallinen sopiminen .............................................................. 52 Kehittämisehdotuksia ............................................................... 53 4.4 Viestiä ay-liikkeelle .............................................................. 54 YHTEENVETOA ............................................................................. 61 5.1 Eroja ja yhtäläisyyksiä......................................................... 61 Sosiaaliala kilpakenttänä .......................................................... 61 Teollisuudessa ja palvelualoilla yhteisiä piirteitä ...................... 62 Silppuuntunut työ ..................................................................... 63 Suhtautuminen ammattiyhdistysliikkeeseen ............................. 63 Koulutus ja tiedontarve ............................................................. 64 5.2 Johtopäätöksiä .................................................................... 65 Järjestäytymisen vahvistaminen ............................................... 65 Järjestäytyminen helpoksi ja tavoiteltavaksi silpputyöntekijöille 66 Luottamusmies ......................................................................... 66 Työsuojeluvaltuutettu ............................................................... 67 TES ja valvonta ........................................................................ 67 Palveluja myös työnantajille ..................................................... 68
SAK · Tutkimustieto 2/2009 3 Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää yhteistoimintaa ja työntekijöiden edunvalvontakäytäntöjä pienillä, alle kymmenen henkeä työllistävillä työ- paikoilla. Esimerkkityöpaikat poimittiin siivous-, puusepänteollisuus- ja yk- sityisen sosiaalipalvelualan toimipaikkarekistereistä. Tutkimusmenetelmänä oli työpaikoilla tehtävät teemahaastattelut. Tutkimuksessa haastateltiin työ- paikoilla sekä työnantajia että työntekijöitä. Enemmistö tutkittujen alojen työpaikoista täytti useita ns. proaktiivisen, ”hy- vän työpaikan” tunnusmerkkejä. Tunnusomaista ”hyvälle työpaikalle” on, että työnantaja arvostaa työntekijöitä ja heidän työpanostaan, keskustelu- yhteydet ovat hyvät, työehtosopimuksen noudattaminen on itsestäänsel- vyys, työpaikka on koulutusmyönteinen, työpaikalla on yhteishenkeä ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet omaan työhönsä ovat aitoja. Yksityi- sillä aloilla olleiden lukuisten kieltäytymisten vuoksi aineisto saattaa antaa alojen kokonaisuudesta todellisuutta positiivisemman kuvan. ”Hyviä työ- paikkoja” oli tässä tutkimuksessa enemmän kuin niissä SAK:n viimeisen noin kymmenen vuoden aikana tekemissä tutkimuksissa, joissa asiaa on selvitetty. On kuitenkin syytä huomioida, että ns. hyvät työpaikat päästävät muita mieluummin ay-liikkeen tutkijat työpaikalle haastattelemaan. Siten ai- neisto voi olla valikoitunutta. Sosiaalipalvelualalla kilpailutus ja businessajattelu leviävät ja ne vaikuttavat työyhteisöjen toiminnan reunaehtoihin – joskus myös itse työhön. Tässä näkyy tunnistettava muutos viisi vuotta aikaisempaan aineistoon. Voittoa tavoittelemattomilla, yhdistysten omistamilla toimipaikoilla ollaan huolissaan toiminnan jatkumisen puolesta. Tämä näkyi etenkin työnantaja-asemassa olevien esimiesten haastatteluissa. Toistaiseksi voimassaolevien työsuhtei- den tarjoaminen on vaikeutunut, sillä yhä suurempi osa tuloista tulee pät- kissä ja rahaa on hankittava usealta eri taholta. Yksityisten alojen pienillä työpaikoilla järjestäytyminen oli selvästi vähäi- sempää kuin julkisen sektorin kyljessä olevalla yksityisellä sosiaalipalvelu- alalla. Ammatillinen järjestäytyminen oli tapahtunut useimmiten ennen työ- suhteen syntymistä pieneen yritykseen, joko aikaisemmassa, suuressa työpaikassa tai oppilasjäsenyyden kautta. Ammattiyhdistysliikkeeseen suh- tauduttiin myönteisesti sekä työnantajien että työntekijöiden keskuudessa. Työaika-asioissa tai niihin liittyvissä korvauskysymyksissä on kohdattu TES -tulkintaongelmia. Odotuksena työmarkkinaosapuolille esitettiin, että työeh- tosopimuksen tulee olla sellainen, että jokainen pienen työpaikan työntekijä ja työnantaja pystyy ymmärtämään sen määräykset kertalukemisella. Työ- ehtosopimusten vaikeaselkoisuus nousi esiin useassa työpaikkahaastatte- lussa. Epätyypillisten työsuhteiden yleistymisen myötä esimerkiksi silppu-
4 SAK · Tutkimustieto 2/2009 työntekijöiden 1 oikeudet ja taloudellinen asema vaatii ammattiyhdistysliik- keeltä erityistoimia neuvonnan, työttömyysturvan ja sosiaalietuuksien kehit- tämisessä. Sellaisille pätkätyöoppaille olisi kysyntää, jotka ymmärtävät pätkätyönteki- jän elämäntilanteen kokonaisuuden työn, työttömyyden, vaihtelevien tulo- jen, sosiaaliturvan, pakkoyrittäjyyden ja vaihtelevien viranomaiskäytäntöjen viidakossa. Olisi hyvä, jos liittojen nettisivustolta pieni työnantaja – tai hänen palkanlas- kentansa hoitava taho – voisi vaivatta löytää ajan tasalla olevat työehtoso- pimuksiin liittyvät velvoitteet. Netissä tulisi voida myös esittää kysymyksiä ja saada nopeasti menettelytapaohjeita. Yksityisen sosiaalipalvelualan useilla työpaikoilla on työsuojeluvaltuutettu, joka edustaa moneen liittoon kuuluvia työntekijöitä. Edunvalvonta-asioissa valtuutettua voisi ohjata tarkkailemaan työaikakysymyksiä, jotka jo osaltaan sivuavat valtuutetun toimenkuvaa. Järjestäytymisen parantamisen olennaisin asia pienilläkin työpaikoilla on jäsenyyden tarjoaminen. Suurilla työpaikoilla asian hoitaa yleensä luotta- musmies – esimerkiksi tämän tutkimuksen ketjumaisissa yrityksissä oli näin. Pienillä työpaikoilla tarvitaan muita toimia. Pitää pohtia, voitaisiinko ammattiosastojen ja liiton alue- ja keskuselinten resursseja keskittää niin, että saataisiin alueilla kiertäviä järjestäjiä/ toimitsijoita/ TES-neuvojia/ luot- tamusmiehiksi valtuutettuja. Heidän avullaan saataisiin TES:n noudattami- sen tasoa parannettua ja tätä kautta vahvistettua uskoa ammattiyhdistys- liikkeen merkitykseen. Jäsenyyttä voidaan tarjota tämän ohessa. Työnantajat haluavat hoitaa TES- ja lakivelvoitteensa oikein, mutta aina ei oma tai tilitoimiston asiantuntemus riitä. Ay-liikkeen tulisikin pohtia, voisiko työehtotietoutta lisätä liiton verkkosivustojen avulla. Konkreettisen hyödyn saisivat työpaikan työntekijät ja imagohyödyn palveleva ay-liike. 1 Silpputyöksi kutsutaan epäsäännöllistä työtä, jota seuraa työttömyysjakso.
SAK · Tutkimustieto 2/2009 5 1 Johdanto 1.1 Taustaa Pienillä, alle kymmenen työntekijän työpaikalla työskentelee neljäsosa SAK:n liittojen jäsenistöstä. Osuus on pysynyt samantasoisena jo viiden- toista vuoden ajan. Luottamusmiestoiminnassa pienillä työpaikoilla on ta- pahtunut kehitystä parempaan suuntaan viimeksi kuluneen viiden vuoden aikana, mutta edelleenkin luottamusmies työpaikalla on harvinaisuus. Am- mattiyhdistysliikkeelle on tärkeätä tietää, miten pienillä työpaikoilla voidaan, joten tutkiminen on tarpeen. Vuoden 2003 syksyllä haastateltiin pienten työpaikkojen työnantajia ja työn- tekijöitä elintarviketeollisuuden, ravintola-alan ja yksityisen sosiaalipalvelu- alan työpaikoilla. Tulokset on julkaistu raportissa ”Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla, SAK:n tutkimustieto 2/2004. Tämä raportti on jatkoa viisi vuotta sitten käynnistetylle tavalle selvittää paikan päällä työpaikan käytäntöjä ja ihmisten tuntoja. Selvityskohteena oli, millaisia pienet työpai- kat ovat työyhteisöinä, miten yhteistoiminta työnantajan kanssa sujuu, mi- ten työntekijät ovat järjestäytyneet, miten työntekijöiden edunvalvonta on organisoitu ja mitä odotuksia on ammattiyhdistysliikkeelle. Tämänkertainen tiedonkeruu suunnattiin puusepänteollisuuden, siivous- ja puhdistusalan sekä yksityisen sosiaalipalvelualan työpaikoille. Näille aloille on tunnus- omaista pienten työpaikkojen suuri määrä. Yksityistä sosiaalipalvelualaa lukuun ottamatta ne eivät myöskään ole olleet SAK:n alakohtaisissa työ- paikkatutkimuksissa viime vuosina. Tutkimuksen työpaikkahaastattelut tehtiin keväällä ja kesällä 2008. Niinpä tutkimus kertoo nousukauden harjalla olleiden pienten yritysten ja niiden työntekijöiden tilanteesta. Keskeinen ongelma monella työnantajalla oli tuol- loin pätevän työvoiman saatavuus, eikä esimerkiksi rahoitusongelmia ollut. Myös työntekijöiden uskoivat pääsääntöisesti nousujohtoiseen kehitykseen. Raportin kirjoittamisen aikaan loppuvuonna 2008 taloustilanne teollistu- neissa maissa alkoi huonontua nopeassa tahdissa. Jos haastattelut tehtäi- siin tätä kirjoitettaessa helmikuussa 2009, kohdattaisiin todennäköisesti toi- senlaista todellisuutta ainakin yksityisillä aloilla. 1.2 Aineisto Tutkimusmenetelmänä on työpaikoilla tehtävät haastattelut. Työnantaja- asemassa olevilta kerättiin yrityksen perustiedot, tiedot työsuhdeasioista sekä odotukset henkilöstölle ja ammattiyhdistysliikkeelle. Lisäksi kartoitim- me niitä tekijöitä, jotka tekevät pienestä yrittäjästä menestyvän ja toisaalta, mitkä ovat sellaisia tekijöitä, jotka pieni yrittäjä arjessaan katsoo yritystoi- mintansa esteiksi tai mahdollisiksi rajoitteiksi. Työntekijöiltä (tai luottamusmieheltä tai työsuojeluvaltuutetulta, jos heidät oli tehtäviinsä valittu) kartoitimme sitä, miltä tuntuu olla töissä pienellä työ-
6 SAK · Tutkimustieto 2/2009 paikalla, mitkä ovat heidän työehtonsa, ovatko he järjestäytyneitä, millaiset mahdollisuudet heillä on toisaalta oman alansa ja toisaalta ammattiyhdis- tystiedon koulutukseen sekä ennen kaikkea, mitkä ovat ne kaikkein poltta- vimmat ongelmat pienillä työpaikoilla. Lisäksi keräsimme viestiä ammatti- yhdistysliikkeelle. Tämän perusjaottelun lisäksi tarkastelimme alakohtaisesti muutamia aihealueita tarkentavin lisäkysymyksin. Kussakin liitossa haastateltiin vastuualueen toimitsijaa. Työpaikkahaastat- telut toteutettiin siten, että samalla työpaikalla haastateltiin sekä työntekijöi- den että työnantajan edustajaa. Haastattelut tehtiin vuoden 2008 huhtikuun ja kesäkuun välisenä aikana. Maantieteellisesti työpaikat sijoittuivat Tampe- reen eteläpuoliseen Suomeen. PAM:n ja Puuliiton osalta työpaikat poimittiin satunnaisotannalla Tilasto- keskuksen ylläpitämästä yritysrekisteristä. PAM:n osalta valintaa rajoitettiin kiinteistöpalvelualan yrityksiin, jotka olivat käytännössä siivousliikkeitä. Puuliiton osalta puusepänteollisuuden alaa rajoitettiin seuraaviin toimiala- nimikkeisiin: muiden huonekalujen valmistus, muiden keittiökalusteiden valmistus, muiden puutuotteiden valmistus, muiden toimisto- ja myymäläka- lusteiden valmistus, muu rakennuspuusepäntuotteiden valmistus, puupak- kausten valmistus sekä tuolien ja istuinten valmistus. JHL:n osalta käytettiin Stakesin ylläpitämää rekisteriä yksityisen sosiaalipalvelualojen tuottajista vuodelta 2006. Haastateltavina oli yhteensä 60 henkilöä (Puusepänteollisuus 17+liiton toi- mitsija,siivousala 17+kaksi liiton toimitsijaa, yksityiset sosiaalipalvelualat 22+liiton toimitsija), joista hankkeeseen osallistuneiden liittojen keskustoi- mistojen toimitsijoita oli neljä, työnantajan edustajia 29 ja työntekijöiden edustajia 27. Työntekijöiden edustajista luottamusmiehiä löytyi vain sosiaa- lipalvelualan työpaikoilta. Työsuojeluvaltuutettuja oli sosiaalipalvelualalla ja kiinteistöpalveluissa. Puusepänteollisuuden työpaikoilta ei tällä kertaa löy- tynyt yhtään luottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua. Yksi haastatelluista toimi konsernimuotoisten yritysten pääluottamusmiehenä ja neljä toimi työ- suojeluvaltuutetun tehtävissä. Työpaikoilla tehtyjen haastattelujen lisäksi etsittiin tutkittavia aloja koskevaa tai sivuavaa työolotietoa SAK:n vuoden 2005 jäsentutkimuksen aineistosta. Siitä tehtiin SAK:n toimistossa tähän kohderyhmään fokusoituja lisäajoja, joiden tuloksia on kerrottu tämän raportin sopivissa asiayhteyksissä. Alla on taulukko toteutuneista haastatteluista sekä kieltäytymisistä ja niiden ilmoitetuista syistä. PAM Puuliitto JHL Kirjeitä lähtenyt yrityksiin 23 23 12 Toteutuneet haastattelut 8 8 11 Toteutumattomat haastattelut 15 15 1 Kieltäytynyt osallistumasta 10 9 - Suostunut – perunut myöhemmin - 2 - On lopettanut/lopettamassa toimintansa 1 1 1
SAK · Tutkimustieto 2/2009 7 Omistajanvaihdos - 1 - Toimintaa supistettu - 1 - Ei tavoitettu 3 1 - Kuului eri sopimuksen piiriin 1 - - Puhelinkeskusteluja yhteensä 29 33 27 Yhteydenottoyrityksiä puhelimitse yhteensä 51 41 - Fakseja yhteensä 1 3 - Sähköposteja yhteensä 7 5 6 Lisätietoa kirjeitse 1 - - Kieltäytymisen syiksi ilmoitettiin: PAM - kova kiire ja työntekijöitä uupuu - aikapula - eivät tarvitse haastattelua - liian kiire koska tekee sekä siivouspalvelua että karjan hoitoa - aluksi sanoo miettivänsä asiaa, mutta sitten ei vain enää vastaa puhelimeen - työntekijä ja työnantaja liian kiireisiä Puuliitto - työnantajan mukaan työntekijöillä ei ole kiinnostusta haastattelun antoon - ei kiinnosta, kiire - ovat suoritepalkalla, eivät jouda haastatteluun - omistajanvaihdoksen takia uudella omistajalla ei vielä kokemusta alasta - työnantaja sairauslomalla - koska vapaaehtoista, kieltäytyy - yrityksen toimintaa supistettu, joten katsoo, ettei sovi tutkimukseen - pakotettu aikoinaan rakennusliiton jäseneksi, joten ei halua kuulla asiasta JHL -yritys fuusioitunut suurempaan, eikä enää täyttänyt pienen yrityksen/työpaikan eh- toa. Liiteosiossa (sivut 69–78) on työpaikoille kirjeenä lähetetty haastattelupyyn- tö sekä työpaikkahaastattelun kysymysrunko. Liitteenä on myös SAK:n jär- jestötutkimus 2005:n aineistosta toukokuussa 2008 tehty lisäajo, jossa kar- toitettiin alle 10 hengen siivous-, puusepänteollisuuden ja sosiaalipalvelu- alan työpaikoilla olevien ammattiliiton jäsenten näkemyksiä työstään ja työ- paikastaan. Tämä antaa mahdollisuuden kurkistaa, miltä asiat näyttävät pe- rinteisen kvantitatiivisen lomaketutkimuksen menetelmin selvitettynä. Mo- nissa kohdin tulokset tukevat työpaikkahaastatteluissa esille nousseita tun- toja, vaikka aineiston pienuus ei annakaan mahdollisuutta laajamittaisille yleistyksille. 1.3 Käytännön toteutus PAM:n siivouspalvelualan haastattelut teki Jyrki Helin. Puuliiton puusepän- teollisuuden alan haastattelut teki Merike Ottosson ja kahdella työpaikalla haastattelijana oli myös Jyrki Helin. JHL:n yksityisen sosiaalipalvelualan haastattelut teki Tarja Kaukovaara, viidellä työpaikalla haastattelijana oli
8 SAK · Tutkimustieto 2/2009 myös Jyrki Helin. Haastattelujen litteroinneista ovat vastanneet Eva Fager, Tarja Kaukovaara sekä Merike Ottosson. Luvun kaksi on kirjoittanut Jyrki Helin, luvun kolme Merike Ottosson ja Jyrki Helin sekä luvun neljä Linnea Alho; luku viisi on Jyrki Helinin ja Linnea Alhon vastuulla. Asiantuntevaa palautetta tekstistä ovat antaneet Tuija Kinnunen JHL:stä, Timo Rautarinta Puuliitosta sekä Juhani Salonen PAM:sta. Erityiskiitos myös Erkki Laukkaselle SAK:sta, Antti Veirtolle PAM:sta ja Timo Rautarin- nalle järjestötutkimusaineisto 2005 lisäajoista. Suurin kiitos kuuluu haastateltavaksi suostuneiden työpaikkojen työntekijöil- le ja työnantajille ystävällisestä suhtautumisesta ja ajan uhraamisesta yh- teisen asiamme eteen. Tämän raportin asiasisällöstä ja tulkinnoista vastaavat luonnollisesti kirjoit- tajat.
SAK · Tutkimustieto 2/2009 9 2 Siivousala Siivous- ja puhdistusalan työehtosopimus on osa kiinteistöpalvelualan työ- ehtosopimusta, joka astui voimaan 1.10.2007 ja on voimassa 31.3.2010 as- ti. Tässä selvityksessä käytetään termiä siivousala, koska kaikki poimintaan osuneet yritykset olivat siivousalalta. Hieman mutkikkaaksi tilanteen teki, että haastatteluja tehtäessä huhti–kesäkuussa 2008 ei ollut osapuolten al- lekirjoittamaa, työehtosopimukseen liittyvää ”puhdistus- ja siivousalan palk- kausjärjestelmä ” -liitettä. Asiakirjat jätettiin näin ollen työpaikoille moniste- muodossa. 2.1 Työpaikat Haastatelluista kahdeksasta työpaikasta seitsemän oli yksityisiä yrityksiä. Yksi oli työosuuskunta. Yrityksistä yksi oli muodoltaan toiminimi ja kuusi oli osakeyhtiöitä. Osakeyhtiöistä kolme oli yhden omistajan sataprosenttisessa omistuksessa ja kolmessa oli omistajina myös perheenjäseniä 20–50 pro- sentin osuudella. Kaikissa yrityksissä omistaja osallistui myös työntekoon. Työntekijämäärä oli kaikissa yrityksissä pääsääntöisesti alle kymmenen, ti- lapäisinä huippuhetkinä se saattoi hetkeksi ylittyä muutamalla työntekijällä. Yrittäjistä yksi oli mies ja kuusi naista; osuuskunta oli myös naisvetoinen. Haastatelluista työntekijöistä miehiä oli kaksi (2E ja2F) ja loput kuusi naisia. Taulukkomuotoinen kuvaus työpaikoista on sivuilla 19–20. Yritysten kilpailutilanne Yrittäjillä on erilaisia toimintakonsepteja, mutta kaikki toimivat kilpailuilla markkinoilla ja jokainen haastateltava yritys mainitsi vahvuudekseen luotet- tavuuden, rehellisyyden ja työn laadun. Suuri osa asiakkaista oli useimmilla yrityksillä pitkäaikaisia liikesuhteita, mutta vaihtuvuuttakin oli, ja uusia koh- teita hankittiin jatkuvasti. Työntekijämäärä vaihteli työtilanteen mukaan kai- killa yrityksillä. Kilpailutilanteen näkevät myös työntekijät (2A): ” No neuvottelut (työnanta- jan ja työntekijöiden kesken) käy niin, että kaikista asioista voi neuvotella ja useimmiten päästään ihan yhteisymmärrykseen, mutta kuitenkin pienyrittä- jä on tässä raa´assa maailmassa ihan samassa asemassa kuin työntekijä, että haluja olisi toimia vielä eri lailla, mutta ei pysty, koska myös hänen kä- det on sidottu. Mutta hän pyrkii hoitamaan kaikki mahdollisuuden mukaan, mitä me niin kuin toivotaan - palkkauksen, työaikojen – mutta kaikki ei ole mahdollista, että tämä (työ- ja kilpailutilanne, kirj.huom.) vaihtelee niin pal- jon.” Näin totesi ns. keikkatyötä tekevän yrityksen työntekijä, takavuosien ay-aktiivi. Siivoustyötä kilpailutetaan yhä laajemmin myös julkisissa kiinteistöissä, esimerkiksi koulusiivouksessa. 2E työnantaja: ”Tämä julkinen kilpailutus on se, mikä on hirveä mörkö meillä. Moni sopimus loppuu ja ne joudutaan sit- ten kilpailuttamaan kun tämä lainsäädäntö muuttui. Tällainen pieni toimija niin kuin minä olen - kun ei ole laatustandardeja, eikä ole niihin oikein varaa olekaan - niin monesti jää vähän altavastaajaksi. Brysselissä isot firmat on
10 SAK · Tutkimustieto 2/2009 kyllä lobanneet tämän homman niin, että kun julkisia hankintoja tehdään, niin siellä pienet paikalliset toimijat kyllä jää jalkoihin.” Haastattelija: ”No mutta tämähän on merkittävä yritystoiminnan este, jos markkinat tällaisesta syystä kaventuu?” 2E, työnantaja: ” Se on nyt tällä hetkellä, mikä on menossa, niin pahalta näyttää. Isot firmat pystyy tarjoa- maan niin halvalla, että ei voi kuin ihmetellä. Mutta kaikkeen pitää sopeutua – se on nyt uusi laki ja sillä sipuli.” Haastattelija:” Miten ne nyt sitten pystyy tarjoamaan halvemmalla, kun työ- voima kuitenkin maksaa vähintään sen työehtosopimuksen minimin?” 2E, työnantaja: ” Kyllä siinä on vissiin se suuruuden laki, että jos halutaan valla- ta joku määrätty ala, niin tehokas keino on alaspainettu hinta ja joka kate- taan yrityksen muusta toiminnasta. Mutta minun pitäisi toimia kannattavasti joka ikisellä asiakkaalla. Että en minä voi ottaa yhtään sinne sellaista tap- piollista… on niin, että viisi ihmistä joutuisin irtisanomaan (jos koulusiivous menee toiselle yritykselle, haast.huom.), että pitää toivoa, että tämä ostaja tajuaa sen.” Myös toinen yrittäjä (2B) oli kohdannut niin matalia tarjouksia kilpailevilta työnantajilta, että ne eivät millään voi mahtua asiallisten työ- normien piiriin. Kahdessa yrityksessä (2C ja 2D) oli yrityksen työntekijä perustanut oman firman, vieden myös asiakkaita mukaan. Yrittäjistä asia tuntui harmilliselta ja epäreilulta, mutta liiketoiminnalliset vauriot saatiin korjattua varsin nope- assa tahdissa. Työn organisointia Yhden yrityksen (2A)siivoustyö oli pääsääntöisesti ryhmänä tapahtuvaa, jol- loin samassa suurehkossa kohteessa oli useita ihmisiä, yleensä myös työ- hön osallistuva yrittäjä. Useimmiten työt tehtiin yksin tai työparin kanssa ilman, että työnjohtoa oli paikalla. Järjestelmää pidettiin toimivana ja se tarjosi myös työntekijälle työaikajoustoa asiakkaan kanssa sovituissa rajoissa. Tämä johti hyvin har- voin kielteiseen asiakaspalautteeseen. Työ oli siis itsenäistä, mitä työnteki- jät arvostivat suuresti. Työntekijät pitivät työn ja työajan järjestelyistä. 2F, työntekijä: ”Työaika si- joittuu lähinnä ilta-aikaan, mutta se on kuten sanoin niin onneksi aika väl- jästi määritelty, että sen ihan pystyy vähän ihan miettimään mihin aikaan nyt sitten menet töihin, että jos on harrastuksen puolesta tarve olla illalla esimerkiksi kokouksessa niin sitten mennään vähän myöhemmin siihen varsinaiseen leipätyöhön. Lomat on pystytty sovittamaan ihan omien toivei- den mukaan – niitä on kuunneltu oikein hyvin ja ei niissä ole ollut mitään, että kesällä on saanut ihan hyvän kesäloma… lomarahat tulleet sitten lo- man yhteydessä ihan täsmällisesti. ” Työnantaja osallistui työprosessiin kaikissa haastatelluissa yrityksissä. Kahdessa yrityksessä (2A, 2E) oli joku työntekijöistä ryhmävanhimman
SAK · Tutkimustieto 2/2009 11 asemassa opastamassa ja organisoimassa työntekoa ja ratkomassa pieniä ongelmia työn toimeksiantajan kanssa. Tämä asema näkyi palkassa; yh- dessä yrityksessä (2B) tähän tehtävään oli kouluttautumassa palveluohjaa- jakoulutuksessa oleva omistajan tytär. Työpaikan ilmapiiri SAK:n järjestötutkimus 2005:n aineistosta tehtiin lisäajo tämän raportin alo- jen pieniltä työpaikoilta (ks. liite sivulla 72–78). Sen mukaan kehittyneitä, hyväksi koettuja työpaikkoja oli lähes 60 prosenttia, kehittyviä, heikkolaatui- sia noin viidennes, ja väliryhmään jäi myös viidennes. Luvut ovat huomat- tavan positiivisia, esimerkiksi verrattuna eri alojen luottamusmiehiltä saa- tuun palautteeseen. Sen sijaan kokemuksissaan kehittymismahdollisuuk- sista työssä vastaajat jakautuivat kolmeen ryhmään: runsas kolmasosa koki mahdollisuuksia olevan paljon tai melko paljon. Suunnilleen saman verran koki, että kehittymismahdollisuuksia ei ollut lainkaan ja vajaa kolmannes ei osannut sanoa tai arvioi mahdollisuuksia olevan jonkin verran. Johdon ko- ettiin kuitenkin asettavan tehokkuuden muun edelle yli 60 prosentissa SAK:n järjestötutkimuksen vastauksissa. Siivousalan työntekijöistä puolet piti tärkeimpänä asiana työpaikan pysyvyyttä ja varmuutta, palkka- ja ansio- taso oli keskeisintä runsaalle viidennekselle ja noin kolmasosa piti tärkeim- pänä työn mielenkiintoisuutta ja vaihtelevuutta sekä hyviä työtovereita. Hieman yli puolet piti työtä erittäin tärkeänä ja vajaa puolet melko tärkeänä omassa elämässään. Työpaikoilla työntekijöitä haastatellessa tämä positiivisväritteinen näkemys työpaikan ilmapiiristä ja asioiden hoidosta oli vallitseva; näin haastattelut tukivat järjestötutkimusaineistosta saatuja tuloksia. Osaaville aikuisille naisille töitä kunhan on ajokortti Haastattelut tehtiin keväällä 2008, noususuhdanteen aikana. Ammattitai- toisten tai sellaisiksi haluavien työntekijöiden löytäminen varsinkin kokoai- katyöhön oli työnantajilla keskeinen ongelma (2A, 2B, 2C, 2D, 2F, 2G), joka joissakin tapauksissa rajoitti uusien toimeksiantojen vastaanottoa . Kaksi työnantajaa (2E, 2H) ei kokenut rekrytointiongelmia; toinen katsoi sen joh- tuvan tarjotusta palkkatasosta ja mahdollisuudesta juuri työntekijän kannal- ta tarkoituksenmukaisesti ajoitettuun ja organisoituun työhön, toinen puo- lestaan katsoi työntekijöidensä verkoston auttavan sopivien löytymisessä. Ajokortti oli myös välttämättömyys monissa yrityksissä, mutta keski-ikäisiltä naisilta se usein puuttuu, ja vaikeuttaa näin muutoin sopivan henkilön työ- hönottoa (2B). Opiskelijoista oli apua kolmelle yrittäjälle (2C, 2E, 2H), jotka olivat yrittäjä- joukon iältään nuorimmat. Kahdella yrityksellä keikkatyötä tekevät opiskeli- jat muodostivat motivoituneen ja riittävän ammattitaitoisen reservin, jonka turvin muiden työntekijöiden lomakauden sijaistukset hoituivat hyvin, sa- moin kiireisimpien aikojen ruuhkahuiput. Kaikki pitivät tähän hyvään työnte- kijöiden saatavuuteen syynä alan yleisen tason ylittävää palkkatasoa ja mo- lemmin puolin joustavia työkäytäntöjä.
12 SAK · Tutkimustieto 2/2009 Useat työnantajat halusivat töihin suomalaisia naisia, koska se esimerkiksi teki kotisiivouksen ongelmattomaksi, kun asiakkaalla ja työntekijällä on yh- teinen kieli. Yhdellä (2E) oli töissä myös maahanmuuttajia, ja yksi yrittäjä (2A) oli kohdannut viranomaisvaikeuksia koettaessaan palkata työhön Vi- ron venäläisiä. Tämä oli hänen mielestään merkillistä, koska maiden pitäisi olla samaa talousaluetta ja työvoiman liikkuvuuden vapaata. Työntekijät pitivät työllistymismahdollisuuksiaan hyvinä, jos uutta työpaik- kaa joutuisi etsimään. Valtaosalla haastatelluista oli vuosia kestänyt työ- suhde juuri nykyiseen työnantajayritykseen ja työnantajaa pidettiin hyvänä työnantajana. Näille haastatelluille työntekijöille – yhtä osa-aikaista lukuun ottamatta – siivoustyö ei ollut läpikulkuammatti, vaan työ jota tehdään myös tulevaisuudessa. Työtä ja työttömyyttä Teollisuuden, rakentamisen ja liikenteen ”raskaampaa” siivousta tekevässä yrityksessä työntekijöistä viisi oli toistaiseksi voimassaolevassa työsuhtees- sa ja 4–10 tilapäisesti työhön kutsuttavia; silloin kun yrittäjä on saanut toi- meksiantoja, tämä osa väestä kutsutaan töihin. Kun toimeksianto on pitkä- aikainen, työ on täysipäiväistä. Sitä saattaa seurata työtön jakso, jolloin ti- lapäisesti työhön kutsuttavat työntekijät saavat työttömyyskassaltaan useimmiten soviteltua päivärahaa. Jos työttömyysjaksot ovat epäsäännölli- siä, soviteltu päiväraha korvaa työntekijäkokemuksen mukaan tulonmene- tyksiä huonosti verrattuna esim. tilanteeseen, jossa on säännönmukaisia parin viikon välein toistuvia työttömyysjaksoja. Myös työttömyyskassojen pitkiä käsittelyaikoja moitittiin sekä työntekijöiden että työnantajan puolel- ta.(2A). Jaksaminen 2A, työntekijä.” Suurin ongelma tässä työssä on jaksaminen. Tämä on just johtuen tästä, meillä on aina tavallansa urakkatyö, vaikka se näkyy ehkä juuri tässä palkassa - se on vähän isompi, mutta ei ehkä riittävä - että me joudutaan tekemään ihan urakkaluontoisesti, että me pystytään pitämään nämä paikat, siis työntekijöillä ja työnantajalla. Me ollaan niin kuin enem- män vastuussa kun ihan tavallinen ison firman siivooja. Että koska me tie- detään oma vastuumme ja se ongelma on se nämä pitkät päivät, työajat, ne voi olla yöllä, aamuyöllä ja se voi olla että on 14 tuntia, että nukutaan vä- lillä 4 tuntia ja taas jatketaan, niin tämä on se suurin ongelma. Että tätä ei voi auttaa.” Tämänlaatuista keikkatyötä teki yksi yritys kahdeksasta, muille työ tehtiin säännönmukaisesti päivä- tai iltatyönä. SAK:n 2005 järjestötutkimuksen li- säajon mukaan jaksotyön osuus siivousalan pienissä yrityksissä on 14 pro- senttia, joka vastaa varsin hyvin näissä haastatteluissa saatua osuutta. Kahdeksankymmenprosenttisesti alalla tehdään säännöllisiä päivä-/ilta-/yö- tai aamuvuoroja.
SAK · Tutkimustieto 2/2009 13 Kiire Työn keskeiseksi haittapuoleksi useat työntekijät mainitsivat oma- aloitteisesti kiireen. Kiire johtuu tiukoista aikatauluista sekä työsuoritukses- sa että siirtymisistä työkohteesta toiseen. Työllä on ”urakkaluonteinen” piir- re, jolloin kiireen syynä on se, että halutaan tehdä työ hyvin. Tämän hyvin tehdyn työn etiikka johtaa työvauhdin kiristämiseen. SAK:n järjestötutki- muksen siivousalan aineistosta puolestaan nousee esiin, että kaksi kol- masosaa ei koe työssään raskaaksi aikapainetta, ja noin kolmasosalla se rajoittuu työajan johonkin osaan. Työtä ei myöskään koettu eristyneeksi, sil- lä järjestötutkimuksen vastaajista yli 90 prosenttia oli tekemisissä toisten ihmisten kanssa vähintään puolet työajastaan, vaikka yksin työskenteli noin 70 prosenttia. Melko paljon tai erittäin paljon omaa työtä koskeviin järjeste- lyihin ja oman työn tekemisen järjestykseen työpaikalla saattoi vaikuttaa noin kaksi kolmasosaa ja työtahtiin 90 prosenttia. Sen sijaan siihen, millais- ta työtä tekee, saattoi vaikuttaa vain joka kuudes. 2.2 Edunvalvontaa Palkat Useimmissa työpaikoissa työntekijät totesivat, että alan yleinen ongelma on palkkataso. ”Kymmenen vuotta olen ollut alan töissä ja palkka on 10,53€ tunti, joten ei siinä hurraamista ole”. Toisaalta siivoustyötä toisena työnään tekevä, siis alalla tilapäisesti työskentelevä totesi: ”Palkkaa saan 9 euroa tunnilta, ja sen ok. Teen tätä toisena työnä maksaakseni asuntolainan pois, vielä vuoden verran”. Kaikki haastattelut tehtiin Etelä-Suomessa, jossa yleinen käytäntö ainakin haastatelluissa yrityksissä oli keväällä 2008 mak- saa yli työehtosopimuksen minimien tuntipalkkojen vaihdellessa kahdek- sasta eurosta kahteentoista. Palkat ylittivät kaikissa haastatelluissa yrityksissä työehtosopimuksen mi- nimin. Yksinäisissä tai parityökohteissa toimittiin yleensä urakkaperiaatteel- la. Yhdessä yrityksessä (2E) oli käytössä kuukausipalkka. Useimmat oma-aloitteisesti sopimuspalkkatasoa kommentoineista työnan- tajista pitivät sitä liian alhaisena ja käytännön palkkataso olikin jokaisessa yrityksessä tes-tason minimejä korkeampi. Kuitenkin kilpailutilanteissa työ- kohteista mukana on yrityksiä, jotka tarjoavat töitä tes-palkkatason pohjalta. Tästä syystä yleinen käsitys oli, että tes-palkkoja tulee nostaa. Syinä oli, et- tä palkalla tulee tulla toimeen, hyvän työvoiman saaminen alalle ja alan ar- vostuksen nousu. Esim. näin: ”Valtaosa Suomen kansallisomaisuutta ovat kiinteistöt, keskiaikaisista kirkoista hartiapankkitaloihin. Niiden kunnossapi- täminen on aivan välttämätöntä. Kunnossapidon yksi alue on siivoustyö, jol- la pitäisi olla tämän tehtävän mukainen arvostus. Arvostuksen tulisi näkyä myös palkkauksessa; liitot nostamaan siivoustyön palkkaa, niin työvoi- maongelmatkin katoavat ja alan kehityskin nopeutuu”. (2H, työnantaja) ”Palkat pitää saada nousemaan. Nykyisillä ei tule toimeen varsinkaan pää- kaupunkiseudulla. Yksi pieni työnantaja ei pysty paljon nostamaan nykyi- sessä kilpailutilanteessa. Liitot asialle”. (2G, yrittäjä, työnantajaliiton jäsen)
14 SAK · Tutkimustieto 2/2009 Periaate sopimuspalkkojen nostosta hyväksyttiin yrittäjien keskuudessa yleisesti, mutta epäilyskin oli ”…alalle voisi ihan reippaat korotukset laittaa, mutta ovatko kotisiivoukset ostajat valmiita maksamaan, vai tekevätkö työn itse, vai syntyisikö alle tes-tason tehtävän halpatyön markkinat” (2C, nais- yrittäjien jäsen) ”Pienet yritykset kuolevat, kun vaatimukset kasvavat ja isot alan yritykset määräävät tahdin. Yrittäjän on esim. sunnuntaityöt tehtävä itse, kun ei ole varaa maksaa korvauksia.”(2F, yrittäjäyhdistyksen, jäsen) Muita työsuhde-etuuksia Palkan lisäksi muita yrityksissä käytössä olevia työsuhde-etuuksia olivat matkat työpaikalle, työvaatteet ja jalkineet, ravintoetu, suppeaa laajempi työterveyshuolto (2A, 2E, 2F, 2G,2H), liikuntasetelit (2G) ja hieroja kerran kuukaudessa (2C). Yrityksen auto – useimmiten yrityksen logoilla varustettu pakettiauto – oli enemmistössä yrityksistä työntekijällä kotiparkissa helpottaen näin työmat- koja ja muutakin liikkumista. Esillenousseita tes-tulkintaongelmia Yhdellä työpaikalla työehtosopimuksen tulkintaongelmaksi olivat nousseet arkipyhäkorvaukset ”keikkatyössä”, siis työssä, jossa työhön kutsutaan epäsäännöllisesti silloin, kun työnantaja saa toimeksiantoja. Kun arkipyhä ei osu työjaksolle, on keskusteluun noussut pyhäpäivän korvausvelvolli- suus. (2A) Samoin oli ongelmia kohdattu sairausloma-asioissa keikkatyös- sä, kun sairastuminen ei tapahdu työnteon hetkellä. Myös soviteltu päivä- raha keikkatyössä on ongelmallinen, kun työtuntien määrä vaihtelee ja työ- jaksot ovat esim. viikon mittaisia tai kolmen viikon mittaisia. Näissä tapauk- sissa kuukauden tulo on pienempi kuin tilanteessa, jossa työtä on tarjolla kuukausittain kahden viikon jaksoissa ja soviteltu päiväraha osaltaan tukee toimeentuloa. 2.3 Järjestäytyminen ja yhteystoiminta (Järjestäytymisestä haastatelluissa yrityksissä tarkemmin katso taulukko sivuilla 19 ja 20.) Haastateltujen työntekijöiden keskuudessa ammatillinen järjestäytyminen PAM:iin ei ollut pääsääntö. Yksi oli Metalliliiton jäsen (2A), peruna menneil- tä ajoilta. Tässä länsisuomalaisessa yrityksessä työnantaja suosi järjestäy- tymistä, ja monet olivat PAM:n jäseniä. Ne, jotka eivät olleet ammatillisesti järjestäytyneitä, olivat järjestäneet työttömyysturvansa YTK:n välityksellä. Työttömyyskassa olikin tässä tapauksessa välttämätön sovitellun päivära- han saamiseksi, kun työmäärä keikkaluontoisessa työssä vaihteli suuresti. Yksi, iltatyötä toisena työnään tekevä, oli verohallinnon STTK:laisen liiton jäsen (2C). Hän arveli muiden kokoaikaisten työntekijöiden olevan PAM:ssa, mutta ei tiennyt varmasti.
SAK · Tutkimustieto 2/2009 15 Yksi haastatelluista oli PAM:n jäsen (2E). Tämä miespuolinen työntekijä oli maahanmuuttaja, jonka liittojäsenyys oli syntynyt edellisessä työpaikassa, suuressa siivousyrityksessä. Muiden tämän työnantajan (joka ei ollut vä- himmässäkään määrin ay-vastainen) työntekijöiden järjestäytymisestä ei ole tietoa. Loput viisi haastateltua työntekijää olivat ay-liikkeen ulkopuolella. Heistä yksi oli omistajan poika (2F) ja yrityksessä työskenteli käytännössä vain perheenjäseniä. Yksi oli omistajan tytär (2B), ja tässä yrityksessä hän arvioi vain harvan olevan liiton jäsen. Kaksi haastatelluista oli muutoin vain järjes- täytymättömiä; toinen heistä (2G) oli varmistanut työttömyysturvansa yksi- tyisessä työttömyyskassassa ja oli työpaikkansa työsuojeluvaltuutettu; muista työntekijöistä hän arveli joidenkin olevan PAM:n jäseniä. Yksi oli yrit- täjä (2H) ja työskenteli näin isommalle siivousyritykselle alihankkijana; täs- sä länsisuomalaisessa yrityksessä muut kuusi työntekijää olivat ”eri liitois- sa”, kuten haastateltava asiaa kuvasi . Puolessa haastatelluista yrityksistä todennäköisesti enemmistö työntekijöistä oli PAM:n jäseniä; näissäkin oli myös järjestäytymättömiä, jotka olivat järjestäneet työttömyysturvansa YTK:n kautta. Työpaikoista yhdelle oli valittu työnantajan aloitteesta työsuojeluvaltuutettu, joka oli yksityisen työttömyyskassan jäsen (2G).Luottamusmiestä ei ollut yhdelläkään työpaikalla. Länsisuomalaisissa yrityksissä – joista toinen tosin toimi pääsääntöisesti pääkaupunkiseudun kohteissa – järjestäytyminen oli paremmalla tolalla kuin muualla, mutta ammattiliittojäsenyys ei ollut niissäkään pääsääntö. Varmasti työtovereidensa jäsenyyksistä ei tiennyt yksikään haastateltava, joten asia ei liene keskustelujen tärkeimpiä asioita silloin, kun työntekijät kohtaavat. Yleensähän työntekijät työskentelivät yksin tai työpareittain. Usealla työnantajalla (2B, 2D, 2F), oli kokemusta ammattiyhdistystoimin- nasta ennen yrittäjäksi ryhtymistä. Kaikkien työnantajien suhtautuminen jär- jestäytymiseen oli positiivinen. Näin asian olivat ymmärtäneet myös työnte- kijät. Yhdessä yrityksessä (2G)- vaiheessa, jossa työntekijöitä oli enemmän - koetettiin etsiä luottamusmiestä työntekijöiden joukosta, mutta vapaaeh- toista ei löytynyt. Työnantaja omalta puoleltaan suhtautui rohkaisevasti luot- tamusmiehen valintaan. Se, että ay-jäsenyys ei ole edes lähimmän työtoverin tiedossa osoittanee, että asia ei ole merkittävän kiinnostuksen kohteena. Tämän raportin yh- teenvedossa on suhtautumiskysymyksiä käsitelty laajemmin. 2.4 Viestiä ay-liikkeelle 2A, työnantaja: ”Osa on töihin tarvittaessa kutsuttavia, ja heillä jää sitten tietenkin osa kuukaudesta työttömäksi niin tietyissä liitoissa korvausten maksukäsittelyt viipyy liian kauan eli nää ihmiset on vähän ahdingossa.”
16 SAK · Tutkimustieto 2/2009 Haastattelija: ”Onko PAM tällainen liitto, jossa ne viipyvät kauan?” 2A, työnantaja: ”On. Varsinkin silloin kun ihminen hakee sitä ensimmäisiä kertoja tai ensimmäistä kertaa, niin käsittelyaika on tuhottoman pitkä, että käsittely pitäisi nopeuttaa. Ne maksetaan puolentoista kahden kuukauden viiveellä, jopa yli – se on kohtuutonta. Kun liiton työttömyyskassa saa nämä työntekijöiden raha-asiat hoidettua liukkaammin niin se riittää mulle.” 2A, työntekijä: ”No meidän keikkatyöläisten taholta mä lähettäisin SAK:lle terveisiä, kun tällaisia työntekijöitä on olemassa (me ei todellakaan olla ai- noat), niin pitäkää siitä työntekijäporukasta myös huolta, että niillä on selvät sopimukset myös olemassa, vaikka työ on silppumaista. Ne jäävät mones- sa asiassa roikkumaan sinne johonkin – tiedä mihin sopimuksiin. Jos ei ole hyvä työnantaja niin kukaan ei pidä huolta niistä ja välttämättä työntekijöistä kaikista ei ole oman etunsa valvojaksi eikä pysty omia puoliaan pitämään, meitä on myös hiljaisia, jotka ei saa ääntään kuuluviin.” 2B, työnantaja: ”No, jaa tääkin on nyt sitten sillä lailla, että varmaan ihan hyvin on kaikki neuvottelut mennyt, et tätä viimeisintä työehtosopimusta nyt on jouduttu vähän aikaa ootteleen, mutta olihan se aikamoinen kädenvään- tö. Mut niinku mä sanoin niin mä oon kyllä kaikille meidän tytöille sanonut, että liittykää nyt johonkin liittoon, että ihan sen takia kun ei koskaan tiedä näistä tilanteista, mitä tapahtuu, et on ainakin se turva.” 2C, työnantaja: ”No, mä olen kaikille kehottanut, että heti pitää liittyä liittoon kun tulee töihin, mutta se, että suurin osa on valinnut kuitenkin tämän ns. Loimaan kassan, ihan sen vuoksi, että siinä on halvin hinta, ja tavallaan sit- ten samat edut sillä tavalla, että saa sen ansiosidonnaisen päivärahan jos jää pois. Mulla on sattunut silleen, että yksi työntekijä oli neljä kuukautta töissä ja jäi sairaslomalle, eikä pystynyt tekemään siivoustyötä, niin sitten, no mä otin sen sitten meille kotiin lastenhoitajaksi ja me saatiin sille sitten riittävä tulotaso ja nykyään hän opiskelee uutta ammattia sitten, että kyllä ne on hyvät systeemit mitä on luotu. 2C työntekijä: ”Ehkä pitäisi panostaa enemmän noihin, saada ne niin kuin mukaan alusta saakka, kun ne rupee yleensäkin sitä uraputkea itselleen te- kemään.” 2E työnantaja: ”No se on sama, että pienille pitää antaa mahdollisuudet. Tämän kilpailutuksen tarkoitushan oli se, että tehdä niin kuin tasapuoliset mahdollisuudet. Se ei ole enää tasapuolista, kun on isot vastaan pienet. Nyt kun olen ollut noilla tarjouskierroksilla, niin siellä on nämä Suomen viisi isointa siivousliikettä ja minun firmani. Minähän niin kuin pärjään kun koulu- tusta, mutta kun ajattelee vaikka maahanmuuttajan perustamaa siivousyri- tystä, ei heillä ole julkiselle puolelle mitään mahdollisuutta. Jos SAK keksisi jonkun vastaavan luokittelujärjestelmän kuin nämä luokituslaitokset, että on hyvä työnantaja tai reilu työnantaja. Nyt katsotaan vain hintaa, eikä kiinnos- tuta, että mistä se henkilökunta tulee ja kuinka se voi – että kunhan hinta on hyvä ja luottoluokitus kunnossa niin saatte kohteen.”Haastattelija: ”No
SAK · Tutkimustieto 2/2009 17 tämä on oikein hyvä idea, ruvetaan kehittelemään tätä eteenpäin.” ”Jos ois semmonen, että työntekijät saisi itse päättää, että me halutaan meidän työnantajalle tuollainen ja sitten se menee tietysti siihen, että työnantaja käskee, että nyt menette tuollaisen hakemaan, että nyt haette mulle kun- niamerkkiä…joo.” 2E, työntekijä: ”Ammattiyhdistysliitto on semmosta, että jos tulee joskus työttömäksi , sieltä saa vähän apua. Palkinto pomolle tekee firman tutuksi koko Suomessa. Meillä on pieni firma mutta voi olla joskus isompi palkit- seminen on ihan tervetullut.” 2F, työnantaja: ”No pikkaisen pitäisi ruveta ajattelemaan pieniä yrittäjiä enemmän. Ei pienillä yrittäjillä o le varaa maksaa kohta enää palkkoja. Pie- net yritykset rupee kuolemaan, koska ei ole varaa maksaa työntekijöille palkkaa, ei yrittäjät jaksa iät ja ajat vetää. Et kyllä vaan se kierre tulee sieltä pikku hiljaa. Puhutaan, että – no isoilla yrityksillä – isoilla ketjuilla on asiat ihan erikseen. Mut ei, ei pienet voi sillä lailla maksaa niitä kaikkia lisiä ym. Että on pakko tehdä itse sunnuntait töitä, nyt kun on tullut sunnuntaikaup- pa, , että pikkasen täytyisi ajatella pieniä yrittäjiä.” 2F, työntekijä: ”Sanotaan nyt niin, että tuollaisella isoilla työpaikoilla se on hyvin helppoa ja varmasti siellä niin kuin tulee helposti liityttyä liittoon, kos- ka siellä tuota on ihan erilailla näkyvästi esillä se liiton toiminta. Mun mie- lestä pitäisi entistä enemmän liiton tulla ulospäin, suunnata enemmän nuo- rille , että ei elä sellainen käsitys ukkokerhosta. Toinen asia on, mikä minua itseäni on niin kuin hieman ärsyttänyt on se, että yritetään vetää yhtäläi- syysmerkkiä esimerkiksi SAK:n ja SDP:n välille. Että se on asia, joka karsii varmasti monia sellaisia, jotka olisi ehkä aikeissa liittyä, mutta tuota kun se koetaan tällaiseksi, että siinä on puolue jotenkin taustalla tai muuta niin se on huono asia.” 2G, työnantaja:” Mä koen itse monesti, että mä olen enemmän se työntekijä kun se työnantaja. Mä luulen millä, että se raha on millä saadaan enemmän työn arvostusta tälle alalle. Me ollaan avustettu asunnon hankinnoissa,ja jos on ollut tarvetta niin muutoinkin autettu. Kun ihmisten elämäntilanteet muuttuu niin niissä yritetty joustaa, että jos heillä on vapaan tarvetta niin lä- hes aina se yritetty järjestää niin että saa sen. Ja tuota pyrin siihen, etten ainakaan nipota mistään turhasta, ja ettei pilkkua viilata puolin ja toisin… Pyrin antamaan hyvää palautetta on tietenkin mukava antaa kun sitä saa asiakkailta, että soitan ”hei, tuli sulle kiitosta.” Se ollaan päätetty, että lapset ei tätä jatka, että on helpompikin tapa tienata leipäänsä.” 2G, työntekijä: ”Nuorten asiat, lapsiperheiden asiat, kaikki tällaiset ay- liikkeen hoitoon” 2H, työnantaja: ”Jäsenmaksut pienemmäksi, ne on ihan hirveen isot. Kun ottaa huomioon mitä työntekijät sillä saa, ainakin tällaisessa yrityksessä missä ei koskaan tuu mitään selkkauksia. Ei tarvita oikeusihmisiä eikä mui-
18 SAK · Tutkimustieto 2/2009 ta. Ihalainenkaan ei pysty mitään tekemään, että siivousalalla palkat esim. että isommat pystyisi maksamaan vähän enemmän palkkaa työntekijöille.”
Yhteistoiminna Työaika‐ ja  Työntekijöiden  Työnantajan  Työsuhde‐ n muodot  Koulutus‐ ja  Organisointiehdotukset  PAM  Koko alallaan  paikallinen  TES‐tuntemus  Muuta  järjestäytyminen järjestäytyminen  etuudet  (työnantaja‐ tiedonsaanti  /Polttavin ongelma  sopiminen  työntekijät)  2 A  Oy  1 Metalli, PAM  Yrittäjäyhdistys  Pieni/keskikokoine Palkka yli  Työaika riippuu  Palavereita ja  Työnantajalle  Ammattikoulutu Työn keikkaluonne,  Suomen‐, ruotsin‐ ja  perustettu  useita ja Loimaan  n 5‐6 kokoaikaista,  TES:n 9,5 ‐  asiakkaan  työnantaja  TES on selkeä  sta saadaan  lyhyet  englannin kielen taito tarpeen  vuonna 1990  kassassa useita.  4‐10 tilapäistä  12 euroa  aikataulusta  mukana  ja työntekijät  teknisiin  toimeksiantosopimukse työssä. Passiongelmia viron  Työnantaja yllyt‐ työhön  työmatkat,  työprosessissa  TES ei saada  välineisiin  t ‐> yrittäjäriskiä  venäläisiä palkatessa . PAM:n  tänyt liittymään  kutsututtavia  työvaatetus  tietoa on  työntekijälle  työttömyyskassa hidas.   liittoon tai  ja ravintoetu  Metallin  Sairasajan palkka  kassaan  jäsenen  keikkatyössä  mielestä  2 B   Oy  Ei tietoa  Yrittäjäyhdistys  9 kokoaikaista   Virkistystilais Päivätyö,  Palavereita  Työantaja  Työnantaja mukana työssä  perustetttu  korkeintaan  lisäksi  uuksia,  ajankohdan saa  kerran viikossa  selkeä, vihdoin  vuonna 1998  harva  toiminimellä  kuntosalikor päättää itse  jossa käydään  saatiin  keikkaväkeä.  tit ja  läpi  Keskikoko‐optimia  autonkäyttö‐ siivousaluemuu mahdollisuu tokset mm.  s  2 C  1  STTK  Ei varsinaiseesti  2 kokoaikaista ja 3  Hieroja  Palavereita pari  Työnohessa  Työnantajalle  Työnantaja on  Työntekijä lähti, perusti  Työnantaja mukana työssä.  Toiminimi  päätoimen  (naisyrittäjien  osa‐aikaista.  1/viikossa  ja  kertaa  keskustallaan  on tullut  siivous‐  oman yrityksen ja vei  Työntekijän arvio  perustettu  mukaan,  jäsen)  Alallaan pieni  illanistujaisia  vuodessa, ei  työsuojelupiiril teknikko, pitää  asiakkaita mukanaan  työnantajasta hyvä ja palkka  vuonna 1997  kokoaikaiset  varsinaista  tä neuvoja, TES  ammatti‐ hyvä  ehkä PAMissa  sopimista  on vaikea  taitoaan yllä.  saada  Työnantaja  Työntekijälle ei  järjestää  avaudu  ammattitaidon  helposti, voisi  ylläpitoa ja uutta  olla  nettisivuilla  2 D  Osakkaat ovat  Keskisuuri yritys  Osakkaille,    Onko osuuskunta  Asiakkaille luvataan,että  Osuuskunta  ay‐jäseniä (6)  alallaan 6  tuoton  työnantaja‐ vai  työntekijä saa reilun  perustettu  Palkollisia on (3)  osakasta,  pohjalla  työntekijäyhteisö  korvauksen ‐> perustelee  vuonna 1997  työtunteja 20 ‐ 25  esim.  hintatasoa ja laatua ja että  viikossa, 3  teatterimatk kakkii turvavarusteet on  työntekijää, osa‐ oja,  käsillä  aikaisia, tunteja  joululahjoja  vähemmän  tms. 
2 E  1 PAM  Yrittäjäyhdistys  7 kokoaikaista ja 2  Kertapalkkioi Aluemuutoksist Työn ohessa  TES ok ja  Alan väline ja  Asiakkaille kerrotaan, että saa  Toiminimi  (haastateltu) ,  vuodesta 2007  osa‐aikaista  sta  a sovitaan  keskustellaan  palkat selvästi  muuta  reilun korvauksen ‐>  perustettu  muista ei ole  erikoiskohtei kirjallisesti  yli  koulutusta,  perustelee hinta‐ ja  vuonna 1992  tietoa.  sta , tasajako Jatkokoulutus on  laatutasoa ja että kakkii  ja  Työsuojeluvaltuu ollut  turvavarusteet on käsillä, reilu  Osakeyhtiö  tettu on  työntekijöiden  meininki  perustettu  kohdalla esillä  vuonna 1995  2 F Oy   Kukaan ei ole  Yrittäjäyhdistys  4 henkilöä kaikilla  Työterveysh autonomiaa,  Päivittäistä  TES ei tuttua  Työnantaja  Liiton edustajan käynti  perustettu  liitossa ei  37,50 tuntia/vko  uolto on  työt kello 17.00  jutustelua  työnantajalle  tarjoa  työpaikalla voisi olla hyvä  vuonna 1990  Loimaan  useimmat omia  laaja  ‐ 06.00 välillä  eikä  mahdollisuuksia,  kassassa  sukulaisia  työntekijälle  työntekijä ei  vielä  kiinnostunut  2 G  Oy  Joiden ihmisten  Yrittäjäyhdistys ja  9 kokoaikaista ja 1  Liikuntasetel Työaikajoustoja Työnantajalle  Työmenetelmät,  perustettu   kanssa oli  Työnantajaliitto  osa‐aikainen  it , yrityksen  , tasoitusta  tilitoimisto ja  koulutusta alan  vuonna 1978   puhetta  (tytär)  autot ja  parin viikon  työnantajaliitt laitoksessa  järjestäytymisest työterveysh sisällä  o tulkitsee  Pitäjänmäessä  ä takavuosina.  uolto yli  soittamalla,  Haastattelussa  minimin  TES OK  oli PAM 1 ja  työntekijälle  Loimaan kassa 1.  TES ei ole tuttu    2 H Oy  6 eri liitoissa 1  6 työntekijä ja 1  yrityksellä  Palavereita ja  Työnantajalle  Työntekijällä  perustettu  toiminimellä  toiminimellä  autoja  saunailtoja  ei tuttu,  jatko‐opintoja  vuonna 1988  (haastateltu)  tilitoimisto  mutta omalla  neuvoo  ajalla  tarvittaessa ja  työntekijälle  TES on outo          
SAK · Tutkimustieto 2/2009 21 3 Arkea puusepänteollisuuden pienillä työpaikoilla 3.1 Työpaikat Työpaikoilla tehdyt työt vaihtelevat suuresti sen mukaan millaisia tuotteita kussakin yrityksessä valmistetaan. Koska tarkoituksenamme on käsitellä aineistoa luottamuksellisesti siten, että yksittäinen yrittäjä tai työntekijä ei ole tämän aineiston perusteella tunnistettavissa, ei yksilöintiä voida tehdä toimialanimikkeistöä tarkemmaksi. Haastatteluun osallistuneilla työpaikoilla tehdään siis mm. mittatilaustöitä isoille yrityksille ja kotitalouksille, uniikkeja tuotteita laatua arvostaville kuluttajille, tyylihuonekaluja, merkkihuonekaluja, verhousta yrityksille ja yksityisille, alan entisöintitöitä, malleja, muotteja, messurakenteita, kalusteovia sekä väliovia, projektikohtaisia töitä, portaik- koja ja alan pinnoitustöitä. Kaikkea tätä ja enemmänkin, yksittäisestä tuot- teesta aina kokonaisiin sisustusratkaisuihin saakka. Näitä töitä tekevät alan ammattityöntekijät ”päällään, käsillään ja sydämel- lään” kuten työnantaja yrityksestä (3 G) näkemyksensä hyvästä puusepäs- tä tiivisti. Haastatteluun suostuneilla puusepänteollisuuden työpaikoilla pienten yritys- ten koko vaihteli pienestä perheyrityksestä, jossa kaksi henkilöä, joista toi- nen työntekijäasemassa (3A) aina seitsemän työntekijän yritykseen (3H) sekä yritykseen, jolla oli kahdessa toimipaikassa 6+2 työntekijää ja lisänä kolmisen harjoittelijaa (3E). Tyypillisin työpaikan koko haastatteluun suos- tuneilla yrityksillä oli neljän tai viiden työntekijän työpaikka (3C, 3D, 3F sekä 3G). Puusepänteollisuudessa on monia sellaisia toimialoja, joissa tyypillisin yrityskoko on yhden työntekijän yritys. Esimerkiksi verhoomojen kohdalla yritystä voidaan pitää jo isona, jos yrityksellä on kolmekin työntekijää. Työpaikkoina toimivat eri tavoin ositetut tehdashallit ja kaupunkiseuduilla myös kerrostalojen sokkeloiset pohja- tai kellarikerrokset toimivat myynti- ja/tai työtiloina. Tilojen luonne aiheutti tarvetta käyttää luovuutta rauhoitet- tuun taukojenpitoon: kahdella työpaikalla oli käytössä perinteinen ”vellikello” (3 E, 3 H), jonka soidessa kaikkinainen koneiden käyttö oli kiellettyä. Osalla työ oli muutoin tauotettu siten, että työntekijöillä oli oikeus meluttomaan taukoon tai työpisteet olivat niin kaukana toisistaan ja sosiaalitiloista, että tällaista ongelmaa ei työpaikalla edes muodostunut. Kaikilla työpaikoilla so- siaalitilat eivät siis olleet asiallisella tasolla. Yritysten vahvuuksista Kyselimme myös yrittäjiltä oman yrityksensä vahvuuksista ja siitä, miten he ovat menestyneet odotuksiinsa nähden ja mitkä syyt ovat tähän vaikutta- neet ja saimme seuraavanlaisia vastauksia:
22 SAK · Tutkimustieto 2/2009 ”Kyllä minä sanoisin, että luotettavuus ja joustavuus, koska työt tulevat erit- täin lyhyellä varoitusajalla ja tietenkin tämä osaaminen” kertoi yrittäjä (3A) yrityksensä vahvuuksista. Yritys on alueellisesti hyvin sijoittunut siten, että tämänlaatuiset markkinat ovat lähes heidän hallussaan, koska työssä käy- tettävä kone on harvinainen. Asiakassuhteita on pitkältä ajalta ja nettisivut on pidetty ajan tasalla. Yrittäjä toteaakin: Työmäärä on ollut tällä hetkellä sellainen, että sen laajentaminen edellyttäisi lisähenkilöiden ottamista ja toiseen vuoroon siirtymistä ja sen varmuus, miten se riittää, niin sitä ei ole lähdetty edes kokeilemaan.” Yrittäjällä on yhteistyökumppaneita ja kaikki tuotteet tehdään tilausten perusteella. ”Aikataulussa pysyminen on hirveän tärkeää tänä päivänä, jos kerran lip- sahdat siitä, niin luultavasti ne ei kysy seuraavan kerran sulta enää tarjous- ta. Että sanoisin, että aikataulut ja laatu on oltava kohdallaan,” totesi palkit- tu puuteollisuusyrittäjä (3B), jonka perheessä on ollut puusepänteollisuuden yritystoimintaa jo monen sukupolven ajan. Hän kertoo: ”Pääkaupunkiseu- dulla meidät tunnetaan, että hirveän vähän me tehdään tällä alueella. Asi- akkaat löytävät meidät suunnittelutoimistojen kautta ja jonkin verran netin kautta… Jotkut isot talot ovat meidän yhteistyökumppaneita, ne ostaa meil- tä sellaista määrättyä osaamista, mitä he eivät itse valmista… Tilauskan- nan vaihtelu on tällä alalla aika rajua ja suhdanteet muuttuu nopeaan. Töitä saa tehdä menestymisen eteen.” ”Työajat pitää sopeuttaa niin, että asiakkaille ei tule mitään haittoja siitä ja sitten luotettavuus, että asiakas saa tilaamansa silloin kun haluaa”. Yrittäjä, jonka yritys on pitkäikäinen ja tunnettu (3C), ja jolla on pieni henkilöstömää- rä, mutta joka on suuri alallaan kertoo: ” Uudiskohteista tulee tarjouspyyntö- jä toimistojen kautta ja vanhoihin asiakkaisiin pidetään yhteyttä… Jos töitä ei ole tarpeeksi on mentävä kolkuttelemaan ovia ja katselemaan missä kunnossa (vanhojen asiakkaiden) paikat on.” ”Meillä kai lähinnä vahvuutena on se, että tehdään mittojen mukaan – juuri sellaiseksi kuin asiakas toivoo.” Yrittäjä (3D) on alalla tunnettu ja pitkäaikai- nen yrittäjä, joka erottuu hyvin myös logollaan. Yritys on pieni ja omistaja kertoo, että heillä on yhteistyökumppaneinaan myyntimiehiä, jotka ostavat tuotteet sovittuun hintaan ja myyvät ne edelleen sopimaansa hintaan. Toi- nen tapa on ostaa tuotteet suoraan yrittäjältä, joka on hinnoitellut koko tuo- tantonsa. Yhteistyökumppaneina on myös asennuspalvelua tarjoavia yrittä- jiä, joita suositellaan asiakkaille. ”Meillä on korkea moraali tämän oman työn suhteen. Jos me tehdään pöytä ja sen jälkeen tehdään se pakkauslaatikko, niin se pakkauslaatikko tehdään yhtä hyvin kuin se pöytä”, selittää laadun käsitettä yrittäjä (3E) ja jatkaa: ”Hintakilpailutilanteeseen ei ole varaa, koska meidän tapa valmistaa ei ole halvin”. Tällä yrittäjällä on puusepänteollisuuden yritystoimintaa perheessä jo monen sukupolven ajan. Hän kertoo, että: ” Kodin kalusteiden valmista- minen ja markkinointi on hyvin vaikeaa ja yhä enemmän tehdään puuse- päntöitä rakennusliikkeille ja rakennustarpeisiin.” Pitkäaikaisen yrityksen on mukauduttava yhteiskunnan muutoksiin. Asennustyötä ulkoistetaan tulevai-
SAK · Tutkimustieto 2/2009 23 suudessa. Design-menestyksen saavuttaneella yrityksellä on oma mallisto ja erityiskohteita on esitelty myös lehdistössä .Omissa liiketiloissa on myynnissä omaa mallistoa ja sitä viedään myös pohjoismaihin. Luottoarkki- tehdit suosittelevat yritystä asiakkailleen. Tuotteet ovat hinnakkaita, mutta laatuunsa nähden hinta on käypä. Kohderyhmänä ovat laatutietoiset yksi- tyiset asiakkaat ja julkiskohteet. ”Asiakkaat saadaan yhdistämällä perinteis- tä osaamista moderniin tekniikkaan… myös pintakäsittelyssä koetetaan ke- hittää jatkuvasti uutta ja seurataan trendejä.” ”Minä sanoisin, että nämä hyvät pitkäaikaiset yhteistyökumppanit ja se, että meidän työt tunnetaan laadukkaina”. Yrittäjä keskikokoisesta pienyritykses- tä (3F) kertoo markkina-alueen nykyään olevan pääkaupunkiseutu sekä alue, jossa tuotantoa harjoitetaan. Yrittäjä on pitkään ollut alan töissä ja opetustehtävissä ja perustanut oman yrityksensä. Lama-ajan ohi on selvitty Venäjän viennillä. Konekantaa on uusittu ja pidetty huolta, että siltäkin osin säilytään kilpailukykyisenä. Suuremmat kohteet asennetaan itse ja ulkopuo- lisia asentajia suositellaan muutoin. Pitkään yrittäjänä toimineena hyvät yh- teistyösuhteet hankintapuolen ihmisiin tuovat tarjouspyyntöjä. Tämä yrittäjä koki rintamaiden ulkopuolella jaettavat investointituet uhkaksi, sillä Etelä- Suomen yritykset toimivat samoilla markkinoilla ”kehitysalueiden” yritysten kanssa. Kun on uhrauksin vetänyt firman lama-ajankin läpi, niin vääristy- miksi koetut asiat harmittavat, esimerkiksi velkasaneeraus eo. investointitu- kien ohella. Tukea ajatuksille ei yrittäjäjärjestöistäkään saa, ”koska suurin osa liiton jäsenistä on näillä tukialueilla”. ”Meidän menestystekijämme on kyky ymmärtää mitä toinen haluaa. Asia- kasta pitää kuunnella ja katsoa ympärille kun ollaan arvioimassa, että mitä hän voisi haluta. Me emme tee töitä sen mukaan, miltä meistä tuntuu” tote- aa yrittäjä (3G) suuresta yrityksestä alallaan, jolla toimipaikka kahdessa eri pisteessä. Näiden lisäksi yrityksellä on omat liiketilat. Yrityksellä ontuontia pohjoismaista ja Baltian maista ja vientiä lähinnä Ruotsiin ja Viroon. ”Kun hyvän työn tekee, siitä yleensä puhutaan. Internetin blogit ovat hyvä kana- va… Ennen asiakkaat kävi liikkeessä paljon enemmän, mutta nykyään istu- taan työpaikalla netin ääressä ja soitellaan ja kysellään tuotteista. Meillä on statistiikka tuossa niin me nähdään aika kivasti, koska meidän sivuilla käy- dään. Kahdentoista maissa ja sitten iltaisin.” Suomessa yrityksellä on jälleenmyyjiä, jotka ostavat pieniä eriä. Kysyntää tuotteille saadaan aikaan yhteistyössä eri sisustuslehtien kans- sa/välityksellä myös sisustussuunnittelijat tuovat asiakkaita. Yrittäjä luon- nehtii tuotteitaan sanalla ”sielukkaita” ja kuvaa sillä sitä, että jokaisella esi- neelläkin voi olla tarina, mikä tekee siitä mielenkiintoisen. ”Palvelualttius, sanoisin, on vahvuutemme. Asiakas voi määritellä koon, kuosin, sävyn – kaikki on liikkuvaa osaa. Ja tietysti se laatu. Se täytyy olla hyvä, muuten sille hinnalle ei ole mitään perusteita.” Pienen yrityksen (3H) yrittäjä, joka toimittaa myytyä tuotetta toimipisteeseen toimitettavaksi edel- leen loppuasiakkaalle sekä tuottaa pienessä mittakaavassa myös sisustus- palveluja, pitää sisustuslehtiä merkittävänä kanavana tuotteiden kysynnälle:
24 SAK · Tutkimustieto 2/2009 ”Nehän on minun mielestäni sellainen iso asia, tietysti toinen iso asia on te- levisio. Näistä asioita kun puhutaan paljon niin ihmisten mielenkiinto herää ja kun sitä sisustamista on jatkuvasti esillä niin varmasti joku prosentti tart- tuu siihen ja alkaa katsoa kotiaan, että hetkinen, mikä on homman nimi, pi- täisikö meidän pikkuisen sävyä muuttaa ja kun se on siinä mielessä hyvä, että kun jos yhtä paikkaa muuttaa niin se jatkaa sitä systeemiä todennäköi- sesti eteenpäin ja se onkin pikkaisen isompi kun alun perin on ajateltu.” Laadusta kilpailuvalttina yrittäjä kertoo vielä, että ”toimitamme vielä irtopääl- lisiä 20 vuotta vanhoihin sohviin. Elikkä se antaa tietyn viitteen jo siitä, mikä on rungon laadun ja pehmusteiden tilanne.” 3.2 Kollektiivista osaamispääomaa Korkeatasoinen ammattiosaaminen on siis ykkösasia kaikilla yrityksen työn- tekijöillä. Pienillä työpaikoilla työtä tehdään yleensä rinta rinnan, sillä työn- antajat ovat yhtä lailla työntekijöitä. Tosin he samalla myös opastavat ja an- tavat ohjeita ja määräyksiä työntekoa koskien. Alan oppilaitoksista ei tule täysin valmiita ammattimiehiä työnantajien tarpeisiin, vaan eräänlainen mestari-kisälli -malli elää edelleen vahvana näillä työpaikoilla. Vaadittavan ammattitaidon hankkimisen ideaalimallina monet työnantajat ja työntekijät pitivät puuseppäpuolen kolmivuotisen ammattikoulun jälkeen työpaikalla tapahtuvaa erikoistumista. Jos se vaatii erityisen syvällisiä taito- ja, voisi avuksi ottaa oppisopimuksen. Näin teoria ja käytäntö yhdistyisivät sopivalla tavalla, ja työntekijän laaja-alainen ammattitaito antaa turvaa työ- markkinoilla laajemminkin. Oppisopimusjärjestelmää piti kokemuksensa pe- rusteella hyvänä työnantaja (3F)”vaikka siihen pari vuotta meneekin, ennen kuin se tuottaa tuloksia.” Toiselle työnantajalle (3E) tämä oli liikaa:”… oppi- sopimuksessa olevalle maksetaan oikeata palkkaa ja sitten se on paljon poissa, valtion tukea pitäisi saada ensimmäisen vuoden palkkakuluihin”. 3A, työnantaja: ”Jotenkin tuntuu, että jos ottaa harjoittelijoita, niin niitä pitäi- si olla aikaa myös opastaa ja sitten siitä tulee melkein enemmän kustan- nuksia kuin hyötyä monessa tapauksessa, että se ei välttämättä vastaa työnantajan puolelta niitä odotuksia, mitä sille asetetaan… Ihannejärjestel- mä ammattiin tulossa olisi ammattikoulu ja sen päälle joku tapahtuva har- jaantuminen työpaikalla, kun näin käsityövaltaisiin töihin tullaan.” ”…parhaimmat on tullu ammattikoulusta tulleita puuseppiä. Nämä artesaa- nit ja muut taidepuolen ihmiset – niiltä puuttuu riittävä peruskoulutus puu- sepän työhön. Mun mielestä se paranisi sillä, että koulut ja firmat tekisi enemmän yhteistyötä.” (yrittäjä 3G) Tämän työnantajan mukaan koulutus- määriä tulisi suhteuttaa alan työvoiman tarpeeseen. Erikoistumiseen panostetaan työpaikoilla. ”Tässä lähdetään ihan perintei- sesti opettelemaan sitä työntekoa hyödyntämällä laitevalmistajan cad/cam- koulutusta. Me harkittiin oppisopimuskoulutusta ja käytiin jo neuvottelemas- sakin, mutta se jäi siihen, kun sopivan koulutuspaikan löytäminen ei ollut- kaan ihan niin yksinkertaista. Suurin osa niistä jutuista oli ihan turhia, että
SAK · Tutkimustieto 2/2009 25 ehkä joku viisi opintoviikkoa olisi sellaista hyödyllistä materiaalia ja ehkä jo- takin perusjuttuja olisi ollut ihan hyvä käydä läpi.” (työntekijä 3A) Ongelmana on ammattikoulutuksen supistuminen ja nuorten vähäinen virta alan töihin. ”Puuala lopetettiin tämänkin alueen oppilaitoksessa, kun ei ollut tarpeeksi opiskelijoita, sinne ai saatu motivoiduksi nuorisoa. Töitä on yritet- ty tehdä asian hyväksi paljonkin. Ja kun meillä on joka vuosi vaikeampaa saada väkeä, virolaiset tekee alan tuotteita paljon. Kyllä Helsingin pää on kohta virolaisten hallussa kokonaan.” (yrittäjä 3B). Näin koulutuksen alasajon myötä tapahtuva oman tuotannon supistuminen johtaa tyhjiön täyt- tymiseen Suomenlahden takaa. Työntekijät arvostavat… Työntekijät osaavat arvostaa sitä, että palkan saa ajallaan; ”No kyllä var- maan ihan ok. Palkat on tulleet ajallaan ja silleen.” (3H). Tämä ei kaikissa yrityksissä ollut itsestään selvää. Työntekijät arvostavat myös sitä, että ”ai- nakin täällä saa äänensä kuulumaan paljon paremmin kuin isoissa työpai- koissa” kertoi työntekijä (3 A), joka on työskennellyt isoilla rakennusfirmoil- la. Pienillä työpaikoilla asioista pystytään myös sopimaan nopeasti. ”Että jos tarvitsee jotakin pientä vapaata, niin asioista pystyy sopimaan helposti”, kertoi työntekijä yrityksestä (3 F). Muutenkin työntekijät arvostivat kautta lin- jan sitä, että vapaa-aikaa yleensä saa silloin kun tarvitsee, kunhan tekee tunnit sisään. Lisäksi tuli esille, että pienissä työpaikoissa työ itsessään on mielenkiintoisempaa kuin isoissa firmoissa. ”Vähän niin kuin uniikkikappa- leita tehdään jokainen, niin on se paljon parempi, kuin tehdä sitä yhtä ja samaa sarjatuotannossa,” työntekijä (3G) sanoi. Työntekijät pitivät työtään mielenkiintoisena ja kehittävänä. Työssä näkee kätensä jäljen, ja monelle puutyöt ovat palkkatyön lisäksi harrastus. Alan vaihto vilahtaa toisinaan mielessä. Ammatillisista tulevaisuudenodotuksis- taan työntekijät kertoivat: ”Tässähän ei tietysti paljoa pääse ylenemään eikä silleen, että tavallaan mä olen miettinyt, että lähtisin kouluun – jollekin ihan eri alalle”, sanoi työntekijä (3D). ”Tällä hetkellä varmaankin palkka on tär- kein. Hirveästi odotuksia ei ole. Tässä on ehkä vähän turhautunut pienten yritysten arkeen ja vähän sellaiset alanvaihtoajatukset ehkä päällimmäise- nä”, kertoi työntekijä yrityksestä (3E). ”Mä olen vähän miettinyt, että kun on näin kauan ollut, voisi jotain muutakin vähän tehdä”, totesi työntekijä yrityk- sestä (3H). Töiden riittävyydestä ja työpaikan pysyvyydestä kannetaan myös huolta (työntekijät yrityksistä 3B ja 3F). Työnantajatoimintaa lähietäisyydellä Työnantajat arvostavat myös työntekijöitään, eivätkä pitkät työsuhteet pie- nillä työpaikoilla olleet harvinaisia. Ainakin viidellä työpaikalla kahdeksasta oli yli 10 vuoden työsuhteita, joillakin jopa yli 20 vuotta kestäneitä.”Pitää sanoa, että meidän kaverit ei ole sairaslomilla, en muista koska ne on vii- meksi ollut, että siitä pitää antaa kavereille täysi kymppi”, sanoi pienen yri- tyksen työnantaja (3D).
26 SAK · Tutkimustieto 2/2009 Työnantaja yrityksestä (3E): ”Meillä on varmasti kaupungin ahkerin maalari ja paras puuseppä sekä paras hioja, mutta se mikä minua ärsyttää suun- nattomasti on se, ettei nämä ammattimiehet voi koskaan kehua toisiaan.” Yrittäjä (3F), joka luonnehti johtamistaan keskustelevaksi johtamiseksi, an- taa työntekijöille haasteita kunkin kykyjen mukaan ja itsenäisyyden aste kasvaa osaamisen myötä, joka puolestaan motivoi alalle. Kyseinen yrittäjä kertoi tekevänsä yhteistyötä koulujen kanssa ja itsekin toimineensa opetus- tehtävässä. ”Hyvä ammattitaito yhdistettynä tiimityöhön ja hyvään ryhmä- henkeen.” Myös yrittäjä (3G) kertoi, että ”kykyjen mukaan. Silleen, että porras kerral- laan. En vaadi liikoja, mutta aina pikkaisen lisään löylyä. Ja sitten kun minä näen, mihin päin on suuntautunut, niin sitten pukataan sinne päin. Mutta se ei tarkoita, että mikä helpoiten sujuu, sitä saisi aina tehdä. Minä yritän opet- taa vähän muutakin, ettei mene liian yksipuoliseksi.” Yrittäjä (3E) kertoi myös parhaaksi luonnehtimastaan työntekijästä seuraa- vaa: ”Ei hänestä tullut yrityksen kantavaa työntekijää heti, vaan hän on tul- lut töihin poikana ja tehnyt kaikkia hommia ja kasvanut. Koska hän on ollut kiinnostunut asioista ja hänelle on annettu myöskin mahdollisuus oppia.” Yrittäjä (3B) ”Me tehdään erikoistuotteita, niin kyllä siinä täytyy olla jatku- vasti jonkun paikalla, joka tietää miten ne toteutetaan, mutta samalla itsekin tekee työtä siinä. Kyllä se on tärkeätä, että koetaan, että tässä tehdään hommia, että saadaan ne työpaikat säilymään.” Yrityksessä (3H) työpisteet olivat järjestetyt suurehkoon tehdashalliin siten, että työpisteet etenivät työvaiheittain. Rungon valmistus, kumitus, leikkuu, ompelu, heloitus, pakkaus. Työnantaja vertaa työpaikan käytäntöä soluun. Se on hyvin pitkälle itse toimiva, eli kun tilaus tulee sisään, niin se kirjataan rekisteriin. Työ etenee läpi salin vaiheittain ja työnantaja seuraa tuotetta vaihe vaiheelta ja koska mitat ja materiaalit vaihtelevat, voidaan tarkemmat työohjeet antaa vasta siinä vaiheessa, kun työ on kirjattu saapuneeksi. Töitä löytyi keväällä 2008, mutta… Yleinen työnantajanäkemys siis oli, että ammattitaitoisten ja pätevien työn- tekijöiden löytäminen oli vaikeata. Nuorisoa tulee töihin alan ammattikou- luista yhä vähemmän, kun koulutuslinjoja on lakkautettu hakijoiden puut- teessa. Mielikuvaa alasta pitää parantaa jos aikoo saada väkeä töihin. ”Alan arvos- tus on huono… Ala ei kiinnosta nuorisoa, se ei ole trendiala ja kyllähän se on varmaan syytä alan palkkauksessakin… Tänä päivänäkin meidän oma järjestö tekee hirveästi töitä tämän imagon parantamiseksi. Tietoa pitäisi saada kouluille enemmän. Nykyään koetaan vielä aika pitkälle, että nämä on pölyisiä ja ikäviä hommia ja meillähän koneet tekee jo tänä päivänä ihan samalla lailla kun muuallakin,” kertoi työnantaja yrityksestä (3B).
SAK · Tutkimustieto 2/2009 27 ”Kyllä tuonne tuotantoon mies saataisiin jos tarvitaan, mutta hyviä myynti- miehiä on vaikea löytää”, kertoi yrittäjä (3D), jolla yhteistyökumppanit hoita- vat tuotteiden myynnin. ”Meillä on ensimmäistä kertaa henkilöstöpulaa. Yleensä nuoria löytyy, jotka haluavat oppia, että nytkin on kolme harjoittelijaa tuossa. Nuoria on palkattu ainakin yksi vuodessa töihin. Vanhat pysyy, mutta nuoret vaihtuvat viiden kuuden vuoden välein. Me ollaan monelle myöskin ensimmäinen työpaik- ka,”kertoi yrittäjä (3E). ”Saatavuus on vaikea ja vaihtuvuus on nopea” sanoo työnantaja yrityksestä (3G). Kysyttäessä, mikä tekee saatavuudesta vaikean, yrittäjä kertoo: ”Vii- me vuonna kävi seitsemän puuseppää kääntymässä ja meillä on edelleen- kin haku päällä; puuttuu taidot tai työmotivaatio ja tietty vastuullisuus. Vas- tavalmistuneilta puuttuu työssäolokokemus eli tieto siitä, millaista on olla töissä. Alalle tullaan näiden ohjelmien ja muiden takia liian heppoisin perus- tein. Ihan kunnollinen peruskoulutuskin on vähissä nykyään.” ”Ammatti-ihmisten saatavuus on erittäin huono,” toteaa työnantaja yrityk- sestä (3H). Tiedusteltaessa syytä työnantaja jatkaa: ”Aivan tarkkaan en osaa määritellä, mutta sanotaan, että noin 15 vuotta sitten saatavuus oli erittäin hyvä. Mutta kun näitä yrityksiä hävisi niin ammatti-ihmisetkin kävi- vät vähiin, eli ilmeisesti siirtyivät kokonaan toiselle alalle. Osa lähti varmasti konkurssien myötä eläkkeelle ja osa uudelleen koulutukseen ja niin edel- leen.” Työnantaja yrityksestä (3B) kertoo: ”Me ollaan kyllä aika kovassa puristuk- sessa. Virolaiset ja Venäjältä tulevat, vievätkö ne työmaat meiltä. Meidän on tehtävä yhdessä töitä, sillä eihän pimeää työvoimaa kukaan halua. Ei me pystytä sen kanssa kilpailemaan. Monet arvostavat, että tuote valmiste- taan Suomessa ja näillä säännöillä ja jokainen tietää mitä silloin saa. Me maksetaan kaikki velvoitteet ja jos niin ei olisi niin yhteiskuntahan kaatuu ja työpaikat häviää.” 3.3 Edunvalvontaa Palkat on suurimmalla osalla sovittu tuntipalkan käsitteen pohjalta eikä työn vaativuuden arviointijärjestelmää ole käytössä yhdessäkään haastatteluun suostuneissa yrityksissä. Työntekijöiden tuntipalkat asettuvat haastatteluun osallistuneissa työpai- koissa noin 8-11 euron välille – joillakin työpaikoilla tuntipalkka sisältää pekkaspäivät, joissakin yrityksissä työehtosopimuksen vastaisella tavalla. Tes-käytännön mukaisesti myös useimmissa yrityksissä maksettiin tilissä 5,9 prosenttia työajan lyhennysrahaa, jolloin vapaapäivät pidettiin yleensä työntekijän toivomana aikana. Poikkeuksiakin oli. Kysyttäessä työnantajalta (3G) pidetäänkö pekkasvapaita vai saadaanko ne rahana, oli vastaus: ”Ei mitenkään. Meillä ei kukaan halua pitää pekkasvapaita, tuskin ne edes tie- tää niistä”. Ja yrittäjä jatkoi ”mutta sitten jos tarvii lähteä aikaisemmin niin
28 SAK · Tutkimustieto 2/2009 vapaata saa. Sisään tehdään pitkiä pyhiä, joskus etukäteen joskus jälkikä- teen. Se on sitä joustavuutta puolin ja toisin.” Pienessä perheyrityksessä (3A) todettiin, että palkka ylittää työehtosopi- muksessa luetellut vähimmäistuntipalkat. Palkkojen taso alalla yleisesti ot- taen nähdään haastateltujen työntekijöiden keskuudessa liian alhaisena. Työntekijät listasivat pienten yritysten huonoihin puoliin mm. sen, että isommilla työpaikoilla annettavat erilaiset palkkiot tai bonukset puuttuvat pieniltä työpaikoilta lähes pääsääntöisesti, poikkeuksena yritys (3B), jossa hyvinä vuosina jaetaan koko henkilöstölle tasasuuruinen euromäärä, joka on maksimissaan ollut 1000 euroa. Kysyttäessä tuleeko palkalla toimeen oli yleisin vastaus, että lisääkin voisi tulla, mutta seliteltiin myös, että ”ei tule, koska meillä on inflaatio lähtenyt jylläämään aika voimallisesti, se huomataan polttoaineen ja ruuan hinnas- sa, jotka on nousseet viimeisen puolen vuoden aikana rajusti” (työntekijä 3C). ”Välillä tulee välillä ei, menoja joutuu vähän sovittelemaan, mutta ylei- sesti ottaen nämä taulukkopalkat on älyttömän alhaiset,”sanoi työntekijä yri- tyksestä (3D). ”No kyllä nykyään tuntuu kun kaikki hinnat nousee, että vä- hän tiukkaa on ollut,” kertoi työntekijä yrityksestä (3H). Muita työsuhde-etuuksia löytyi haastatelluista yrityksistä vähän: ham- mashoito ja silmälasit joka toinen vuosi (pieni perheyritys, 3A) sekä työnan- tajan työntekijöilleen maksama yksityinen sairauskuluvakuutus (3C, työnte- kijämäärältään pieni, suuri alallaan). Erikoisempiakin tapoja huolehtia työntekijöistä esiintyi. Eräs työnantaja ker- toi tukevansa työntekijöitään tarpeen vaatiessa. Esimerkiksi jos joku tarvitsi pesukoneen, se hankittiin ja jos joltakin työntekijältä hajosi kulkupeli alta, niin työnantaja saattoi auttaa sen hankinnassa jne. Pääasiana yrittäjä piti sitä, että kenelläkään ei olisi niin ylitsepääsemättömiä ongelmia työpaikalle tulon tai vapaa-aikansa kanssa, että työnteko siitä vaarantuisi. Työehtosopimuksen kohtuuttomuutta ei yksikään työnantaja valittanut: ”Ei ole tullut edes mieleen, koska tämä ei ole yritykselle mikään kultakaivos, eikä se ole näille työntekijöillekään. Tämä meidän ala on matalapalkka-ala, että ei niiltä voi lähteä tinkimään missään vaiheessa, jos niin pitkälle on mentävä, niin silloin on vedettävä se johtopäätös, ettei tämä homma enää lyö leiville ja jotain muuta on aloitettava tekemään,” kiteytti työnantaja yri- tyksestä (3F). Työaika ja paikallinen sopiminen Kahdeksan tunnin työpäivä oli haastatteluun osallistuneiden työpaikkojen käytännöissä yleisin. Yhdessä yrityksessä malli oli perinteisin - työaika oli yhdeksän tuntia ja tunnin ruokatauko – ja tässä työpaikassa pekkaspäivät pidettiin myös aina vapaana. Työnantaja keskikokoisesta yrityksestä (3B) sanoikin, että ”jokaisen on muistettava, että omassa elämässään pitäisi sit- ten olla vapaa aikaakin. Tämä on niin vaativa ala meillä, että pitäisi olla se laatu hyvää ja voiko väsyneenä oikein tehdä sitä?”
SAK · Tutkimustieto 2/2009 29 Lyhyempää päivää on voitu tehdä sovittaessa myös pienessä perheyrityk- sessä (3A). Yrityksessä, jossa on pieni työntekijämäärä, mutta joka on alal- laan suuri (3C), pidetään pekkaspäivät vapaana ja ajankohdasta sovitaan yhdessä. Ylitöiden osalta on paikallisesti sovittu, että niistä saa + 50%. Me- nettely ei ole lain mukainen. Työntekijä yrityksessä (3C) kertoo, että hän ei tästä syystä tee ylitöitä kuin pakon edessä, korkeintaan kaksi tuntia. Eräässä yrityksessä oli paikallisesti sovittu uudesta palkanmuodostustavas- ta (laskettiin vuosipalkka ja palkanmaksu suoritettiin kerran kuukaudessa tasasuuruisin erin), työkäytännöistä ja ympäristöä vähemmän kuormittavis- ta käytännöistä. Työnantajan mukaan uusista ideoista keskustellaan ja tar- vittaessa äänestetään (3E). Yrityksessä (3F) työaika sijoittuu kello 7-15.30 välille siten, että heillä on 40 minuutin ruokatauko ja perjantaisin kaikki lähtevät kello 14 pois. Yritykses- sä (3H) pekkaspäivät pidettiin vapaana, työpäivä muodostui samoin 8 tun- nin mittaiseksi ja oli sovittu, että työt aloitetaan perjantaisin jo kello 6 aamul- la ja kaikki pääsevät aikaisin pois. Yrityksessä (3G) oli käytössä joustava työaika siten, että työntekijän mu- kaan työpäivä on 8 tunnin mittainen ja tarvittaessa saa vapaata pakollisiin virastomenoihin. Pitemmät vapaa-ajat tehdään sisään tunti tunnista periaat- teella. Pekkasia ei ”tunnettu”, mikä ei vastaa työehtosopimuksen kirjainta. Työaika on usealla työpaikalla sovittu joustavaksi siten, että työntekijällä on mahdollisuus saada vapaata ja tehdä tunnit sisään hänelle sopivana ajan- kohtana. Tämä nähtiin poikkeuksetta hyvänä asiana haastateltujen työnte- kijöiden keskuudessa. Työehtosopimuksen tunnettuus Työehtosopimus oli tuttu kuudessa haastattelupaikassa. Työehtosopimusta ei tunnettu pienessä perheyrityksessä (3A). Yritys oli pitkään toiminut kah- den yrittäjän voimin, sittemmin yhden ja oli vasta äskettäin palkannut yhden työntekijän (yrittäjän poika), joten työehtosopimusta ei tunnettu tästäkään syystä. Työehtosopimus oli niin ikään tuntematon työnantajalle yrityksessä (3G), jonka työnantaja oli järjestäytynyt Suomen Yrittäjiin. Työntekijöiden puolelta työehtosopimus näytti selkeältä puolelle työnteki- jöistä ja kolme työntekijää luonnehti sitä vaikealukuiseksi. Yksi täsmensi, että tulkintaongelmia oli nimenomaan tämän työn vaativuuden arviointijär- jestelmän tiimoilta (3C). 3.4 Järjestäytyminen ja yhteistoiminta Työntekijöiden järjestäytymistä työpaikalla selvitettiin haastattelemalla yhtä työntekijää kullakin työpaikalla. Useimmissa tapauksissa haastateltu ei tiennyt työtovereiden järjestäytymisestä, vaan asia jäi arvailujen ja mieliku- vien varaan. Tämä osoittaa, että työpaikan arkisissa keskusteluissa ja
30 SAK · Tutkimustieto 2/2009 muussa yhteydenpidossa ammattiyhdistys- tai edunvalvonta-asiat eivät ole tärkeyslistan alkupäässä. Puu- ja erityisalojen liittoon oli järjestäytynyt työntekijöitä seitsemällä työ- paikalla. (Järjestäytymisestä tarkemmin katso taulukko sivulla 35.) Eräältä työpaikalta oli yksi henkilö järjestäytynyt myös Henkilöstöunioniin (HU). HU:n muodostaa 16 jäsenyhdistystä ja se on Palkansaajajärjestö Pardian jäsenjärjestö ja osa STTK:ta. Haastatelluista työntekijöistä liiton jäseninä oli viisi. Kolmella työpaikalla oli työntekijöitä, jotka olivat hankkineet työttömyystur- vansa Yleisen työttömyyskassan (YTK) kautta, jota sijaintinsa puolesta myös ”Loimaan kassaksi” kutsutaan. Kysyttäessä, milloin olet liittynyt liittoon sekä liittymisperusteista saatiin seu- raavanlaisia vastauksia: ”Voisi sanoa, että liityin pakon edessä,”kertoi yri- tyksen (3B) työntekijä ja selvensi tapahtunutta: ”olikohan se vuonna 1986 kun oltiin asennustyömaalla missä oli nämä rakennusfirmat ja siellä oli täl- lainen luottamusmies työmaalla ja kun muut työntekijät kyseli, että mihin liit- toon te kuulutte, eikä meistä silloin kukaan kuulunut mihinkään liittoon, niin siellä ne pisti perseet penkkiin, että ne ei tee töitä samalla työmaalla, jos me ei kuuluta liittoon. Meillä pysähtyi tavallaan hommat, ei ne nyt suoranai- sesti estänyt työntekoa, mutta ei ne tehneet mitään ja sitten meille tultiin sanomaan, että meidän pitäisi liittyä liittoon, että nämä muut ei suostu te- kemään töitä.” Työntekijä oli jäänyt jäseneksi koska, ”ei siitä sinänsä mitään haittaa ollut”. Myöhemmin hän on tutustunut liiton jäsenetuihin ja kertoi seu- raavaa: ”Kyllä minä olen niitä jonkun verran katsonut ja käynyt sitten liiton reissuilla ja polttoainealennuksia on tultu jonkin verran käytettyä.” ”Siitä on älyttömän kauan, ainakin kymmenen vuotta kun liityin,” kertoi työn- tekijä yrityksestä (3D) ja jatkoi: ”Lehden kautta olen tehnyt pari reissua ke- sälomalla.” ”Minä olen liittynyt liittoon aikoinaan kesätöissä, kun leikattiin nurmikoita ja silloinen luottamusmies ehdotti ja perusteli asiat ja siitä se on lähtenyt. En- sin kuuluin kiinteistönhoitoliittoon ja sitten siitä tuli PAM ja joskus muutin sen sitten Puu- ja erityisalojen liittoon,” kertoi liittymisestään työntekijä yri- tyksestä (3F) ja jatkoi jäseneduista: ”No en nyt oikein tiedä, polttoainekin on halvempaa kylmäasemilla. Tietenkin nämä lomatuet on ihan merkittäviä, mutta itselleen ei ole vielä päässyt napsahtamaan kohdalleen.” Myöhem- min haastattelussa kävi ilmi, että lisääkin jäsenetuuksia voisi olla, ehdotuk- senaan työntekijä esitti: ”Kun tätä harrastaa loppupeleissä myös kotiolois- sa, niin työkaluihin tai työkoneisiin voisi olla kiva saada pientä avustusta tai tukea”. Siis ostoetuja voisi olla lisääkin neuvoteltuna, esimerkiksi työkoneita ostettaessa. Työntekijä (3G), joka oli järjestäytynyt Henkilöstöunioni HU ry:hyn jo aiem- massa työpaikassaan kertoi jäseneduistaan seuraavaa: ”Alennuksia saa vakuutusmaksuissa –7% ja jotakin muuta ne korvasi, taisi olla matkavakuu-
SAK · Tutkimustieto 2/2009 31 tus. Että näissä vakuutuksissa se on huomannut.” Liittymisestään työntekijä kertoi: ”Oli tapana, että kaikki työntekijät kuului siihen liittoon… että sinne kun meni töihin, niin lyötiin suoraan paperit eteen, että liity tähän.” Työntekijä (3H) kertoi, että liittoon ”on tultu liityttyä” entisen työpaikan luot- tamusmiehen innostamana. Ostoeduista hän oli käyttänyt lähinnä polttoai- nealennuksia. Työntekijöiden yhteistoiminta ja organisoituminen Työntekijöiden yhteistoiminta oli pääsääntöisesti palaverointia tauoilla. Mis- sään haastatellussa yrityksessä ei ollut tällä hetkellä luottamushenkilöä tai työsuojeluvaltuutettua. Työntekijöiden yhteistoimintaa ei joko ollut lainkaan tai se oli satunnaista. Asioista keskusteltiin keskenään joko työn lomassa tai kahvitauoilla. Yrityksen (3F), jossa oli useampia liiton jäseniä, työntekijä kertoi: ”Se tulee kyllä ihan tuossa sivussa, että jutellaan sekä muista asiois- ta, että työasioista… Niin se varmaan usein pienillä työpaikoilla onkin.” Pie- nillä työpaikoilla työntekijät kokevat olevansa yksin ja kaipaavat henkilöä, jolta voisi kysellä mieltä askarruttavia kysymyksiä, joista ei ihan liittoon asti arvata soittaa. Useimmista järjestäytyneiden työntekijöiden kertomuksista kuitenkin välittyi tavalla tai toisella se seikka, että järjestäytyminen luo turvallisuutta. Työnantajien järjestäytyminen Haastatteluihin suostuneista työpaikoista neljä työnantajaa ilmoittaa järjes- täytyneensä Puusepänteollisuus ry:hyn. Suomen Yrittäjiin kuuluvaan Puu- teollisuusyrittäjät ry:hyn kuului kuitenkin peräti seitsemän työnantajaa. Tällä liitolla on myös työehtosopimuksen tulkintapalvelua. Suomen Yrittäjiin kuu- lui työnantajia myös kauppakamarin jäsenyyden, yrittäjien paikallisjärjestön sekä käsityö- ja teollisuusyhdistyksen kautta. Pieni perheyritys (3A) ei ollut järjestäytynyt mihinkään työnantajayhdistykseen. Jäsenyydestään työnantajat kertovat mm. seuraavaa: ” Puuteollisuusyrittä- jissä meillä oli mandaattipaikka Suomen Yrittäjissä”, kertoo yrittäjä (3B). ”Nykyään saamme jäsenkirjeenä jatkuvasti mitä lainsäädäntö- ja muita muutoksia on tulossa… sitten meillä on tuomari omassa järjestössä, jolta kysytään, jos tulee hankaluuksia täällä henkilöstön kanssa tai jotakin irtisa- nomisien aikatauluja. Sieltä me saadaan aina ihan selvät ohjeet, että ei tehdä mitään omin päin. Aina kysytään kaikesta, ettei tule mitään yllätyksiä sitten, että ollaan tehty tai ymmärretty asioita väärin ja sitten joudutaan vie- lä työtuomioistuimeen tai raastupaan niiden kanssa – ne pitää eliminoida pois. Ja sen takia tällaisissa järjestöissä ollaan ehdottomasti mukana… On se työntekijöillekin sellainen turva, että aina sanotaan kun otetaan uusi työntekijä, että kuulutaan tällaiseen järjestöön, että voit olla sen puoleen huoleti, että kaikkea noudatetaan.” ”Olen ollut varmaan 25 vuotta Puuteollisuusyrittäjissä,” kertoi yrittäjä (3F). ”En ole stressannut itseäni tuon työehtosopimuksen lukemisella, vaan olen
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008

Empfohlen

Muutosturvan toimintamallin toimivuus ja kehitystarpeet
Muutosturvan toimintamallin toimivuus ja kehitystarpeetMuutosturvan toimintamallin toimivuus ja kehitystarpeet
Muutosturvan toimintamallin toimivuus ja kehitystarpeetSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
SAK:n työolobarometri 2008
SAK:n työolobarometri 2008 SAK:n työolobarometri 2008
SAK:n työolobarometri 2008Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Mahmoud, Mertsi ja Maija
Mahmoud, Mertsi ja MaijaMahmoud, Mertsi ja Maija
Mahmoud, Mertsi ja MaijaSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Osa-aikatyö yksityisillä palvelualoilla
Osa-aikatyö yksityisillä palvelualoillaOsa-aikatyö yksityisillä palvelualoilla
Osa-aikatyö yksityisillä palvelualoillaPalkansaajien tutkimuslaitos
 
SAK:n toimintakertomus 2003
SAK:n toimintakertomus 2003SAK:n toimintakertomus 2003
SAK:n toimintakertomus 2003Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Työmarkkina-avain
Työmarkkina-avainTyömarkkina-avain
Työmarkkina-avainSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Etsivatyoparitoiminta 2008
Etsivatyoparitoiminta 2008Etsivatyoparitoiminta 2008
Etsivatyoparitoiminta 2008´State Administrative Agency Southwestern Finland
 
2010 SYL Toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma
2010 SYL Toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma2010 SYL Toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma
2010 SYL Toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelmaSYL
 

Empfohlen

Muutosturvan toimintamallin toimivuus ja kehitystarpeet
Muutosturvan toimintamallin toimivuus ja kehitystarpeetMuutosturvan toimintamallin toimivuus ja kehitystarpeet
Muutosturvan toimintamallin toimivuus ja kehitystarpeetSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
SAK:n työolobarometri 2008
SAK:n työolobarometri 2008 SAK:n työolobarometri 2008
SAK:n työolobarometri 2008Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Mahmoud, Mertsi ja Maija
Mahmoud, Mertsi ja MaijaMahmoud, Mertsi ja Maija
Mahmoud, Mertsi ja MaijaSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Osa-aikatyö yksityisillä palvelualoilla
Osa-aikatyö yksityisillä palvelualoillaOsa-aikatyö yksityisillä palvelualoilla
Osa-aikatyö yksityisillä palvelualoillaPalkansaajien tutkimuslaitos
 
SAK:n toimintakertomus 2003
SAK:n toimintakertomus 2003SAK:n toimintakertomus 2003
SAK:n toimintakertomus 2003Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Työmarkkina-avain
Työmarkkina-avainTyömarkkina-avain
Työmarkkina-avainSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Etsivatyoparitoiminta 2008
Etsivatyoparitoiminta 2008Etsivatyoparitoiminta 2008
Etsivatyoparitoiminta 2008´State Administrative Agency Southwestern Finland
 
2010 SYL Toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma
2010 SYL Toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma2010 SYL Toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma
2010 SYL Toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelmaSYL
 
Kauppatieteiden kandidaattien ja maisterien valmistumishetken palaute vuodelt...
Kauppatieteiden kandidaattien ja maisterien valmistumishetken palaute vuodelt...Kauppatieteiden kandidaattien ja maisterien valmistumishetken palaute vuodelt...
Kauppatieteiden kandidaattien ja maisterien valmistumishetken palaute vuodelt...Suomen Ekonomit
 
"Terve, kuulutkos muuten liittoon?"
"Terve, kuulutkos muuten liittoon?""Terve, kuulutkos muuten liittoon?"
"Terve, kuulutkos muuten liittoon?"Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Digimedia 2003
Digimedia 2003 Digimedia 2003
Digimedia 2003 Tommi Pelkonen
 
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoillaEdunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoillaSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Organisaatioiden Rekrytointikaytannot 2009
Organisaatioiden Rekrytointikaytannot 2009Organisaatioiden Rekrytointikaytannot 2009
Organisaatioiden Rekrytointikaytannot 2009Vivi Stening
 
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestäVuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestäSuomen Ekonomit
 
Kansalaisten osallistaminen palvelusetelin kehitykseen
Kansalaisten osallistaminen palvelusetelin kehitykseenKansalaisten osallistaminen palvelusetelin kehitykseen
Kansalaisten osallistaminen palvelusetelin kehitykseenPalveluseteli-hanke
 
Käsikirja opettajille
Käsikirja opettajille Käsikirja opettajille
Käsikirja opettajille Tiina Kallio
 
Yhteisöllinen oppiminen taloushallinnon alan pienyrityksessä
Yhteisöllinen oppiminen taloushallinnon alan pienyrityksessäYhteisöllinen oppiminen taloushallinnon alan pienyrityksessä
Yhteisöllinen oppiminen taloushallinnon alan pienyrityksessäOskari Uotinen
 
Parempaan työympäristöön
Parempaan työympäristöönParempaan työympäristöön
Parempaan työympäristöönSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
AVOimesti törmäyskurssilla - Haasteita reaali- ja verkkomaailman yhdistämises...
AVOimesti törmäyskurssilla - Haasteita reaali- ja verkkomaailman yhdistämises...AVOimesti törmäyskurssilla - Haasteita reaali- ja verkkomaailman yhdistämises...
AVOimesti törmäyskurssilla - Haasteita reaali- ja verkkomaailman yhdistämises...Suomen eOppimiskeskus ry
 
Vuosina 2010 2011 kauppatieteiden tohtoreiksi valmistuneiden uran alku - suvi...
Vuosina 2010 2011 kauppatieteiden tohtoreiksi valmistuneiden uran alku - suvi...Vuosina 2010 2011 kauppatieteiden tohtoreiksi valmistuneiden uran alku - suvi...
Vuosina 2010 2011 kauppatieteiden tohtoreiksi valmistuneiden uran alku - suvi...Suomen Ekonomit
 
Tulopoliittisessa sopimuksessa vuosille 2001–2002 työmarkkinoiden keskusjärje...
Tulopoliittisessa sopimuksessa vuosille 2001–2002 työmarkkinoiden keskusjärje...Tulopoliittisessa sopimuksessa vuosille 2001–2002 työmarkkinoiden keskusjärje...
Tulopoliittisessa sopimuksessa vuosille 2001–2002 työmarkkinoiden keskusjärje...Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Keinoja positiivisen strategiakierteen aikaansaamiseksi
Keinoja positiivisen strategiakierteen aikaansaamiseksiKeinoja positiivisen strategiakierteen aikaansaamiseksi
Keinoja positiivisen strategiakierteen aikaansaamiseksiTeppo-Heikki Saari
 
Toimintasuunnitelma 2012 lausuntokierrokselle
Toimintasuunnitelma 2012 lausuntokierrokselleToimintasuunnitelma 2012 lausuntokierrokselle
Toimintasuunnitelma 2012 lausuntokierrokselleSYL
 
Hk yhdessäolon taidot ja toimivan ryhmäytymisen kor2802
Hk yhdessäolon taidot ja toimivan ryhmäytymisen kor2802Hk yhdessäolon taidot ja toimivan ryhmäytymisen kor2802
Hk yhdessäolon taidot ja toimivan ryhmäytymisen kor2802Vesa Sarmia
 
Salmela aro uupumustutkimus-verkkojulkaisu
Salmela aro uupumustutkimus-verkkojulkaisuSalmela aro uupumustutkimus-verkkojulkaisu
Salmela aro uupumustutkimus-verkkojulkaisuSYL
 
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukkoEdunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukkoSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Perhevapaat
PerhevapaatPerhevapaat
PerhevapaatSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Pro Gradu Irina Rekiranta, TVT:n käyttö maantieteen opetuksessa
Pro Gradu Irina Rekiranta, TVT:n käyttö maantieteen opetuksessaPro Gradu Irina Rekiranta, TVT:n käyttö maantieteen opetuksessa
Pro Gradu Irina Rekiranta, TVT:n käyttö maantieteen opetuksessaIrina Rekiranta
 
Palvelusetelillä fysioterapiaa?
Palvelusetelillä fysioterapiaa?Palvelusetelillä fysioterapiaa?
Palvelusetelillä fysioterapiaa?Palveluseteli-hanke
 
Askelmerkkejä tulevaisuuteen – SAK:n edustajakokouksen asiakirja
Askelmerkkejä tulevaisuuteen – SAK:n edustajakokouksen asiakirjaAskelmerkkejä tulevaisuuteen – SAK:n edustajakokouksen asiakirja
Askelmerkkejä tulevaisuuteen – SAK:n edustajakokouksen asiakirjaSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 

Weitere ähnliche Inhalte

Was ist angesagt?

Kauppatieteiden kandidaattien ja maisterien valmistumishetken palaute vuodelt...
Kauppatieteiden kandidaattien ja maisterien valmistumishetken palaute vuodelt...Kauppatieteiden kandidaattien ja maisterien valmistumishetken palaute vuodelt...
Kauppatieteiden kandidaattien ja maisterien valmistumishetken palaute vuodelt...Suomen Ekonomit
 
Organisaatioiden Rekrytointikaytannot 2009
Organisaatioiden Rekrytointikaytannot 2009Organisaatioiden Rekrytointikaytannot 2009
Organisaatioiden Rekrytointikaytannot 2009Vivi Stening
 
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestäVuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestäSuomen Ekonomit
 

Was ist angesagt? (6)

Kauppatieteiden kandidaattien ja maisterien valmistumishetken palaute vuodelt...
Kauppatieteiden kandidaattien ja maisterien valmistumishetken palaute vuodelt...Kauppatieteiden kandidaattien ja maisterien valmistumishetken palaute vuodelt...
Kauppatieteiden kandidaattien ja maisterien valmistumishetken palaute vuodelt...
 
"Terve, kuulutkos muuten liittoon?"
"Terve, kuulutkos muuten liittoon?""Terve, kuulutkos muuten liittoon?"
"Terve, kuulutkos muuten liittoon?"
 
Digimedia 2003
Digimedia 2003 Digimedia 2003
Digimedia 2003
 
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoillaEdunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla
 
Organisaatioiden Rekrytointikaytannot 2009
Organisaatioiden Rekrytointikaytannot 2009Organisaatioiden Rekrytointikaytannot 2009
Organisaatioiden Rekrytointikaytannot 2009
 
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestäVuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
 

Ähnlich wie Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008

Kansalaisten osallistaminen palvelusetelin kehitykseen
Kansalaisten osallistaminen palvelusetelin kehitykseenKansalaisten osallistaminen palvelusetelin kehitykseen
Kansalaisten osallistaminen palvelusetelin kehitykseenPalveluseteli-hanke
 
Käsikirja opettajille
Käsikirja opettajille Käsikirja opettajille
Käsikirja opettajille Tiina Kallio
 
Yhteisöllinen oppiminen taloushallinnon alan pienyrityksessä
Yhteisöllinen oppiminen taloushallinnon alan pienyrityksessäYhteisöllinen oppiminen taloushallinnon alan pienyrityksessä
Yhteisöllinen oppiminen taloushallinnon alan pienyrityksessäOskari Uotinen
 
AVOimesti törmäyskurssilla - Haasteita reaali- ja verkkomaailman yhdistämises...
AVOimesti törmäyskurssilla - Haasteita reaali- ja verkkomaailman yhdistämises...AVOimesti törmäyskurssilla - Haasteita reaali- ja verkkomaailman yhdistämises...
AVOimesti törmäyskurssilla - Haasteita reaali- ja verkkomaailman yhdistämises...Suomen eOppimiskeskus ry
 
Vuosina 2010 2011 kauppatieteiden tohtoreiksi valmistuneiden uran alku - suvi...
Vuosina 2010 2011 kauppatieteiden tohtoreiksi valmistuneiden uran alku - suvi...Vuosina 2010 2011 kauppatieteiden tohtoreiksi valmistuneiden uran alku - suvi...
Vuosina 2010 2011 kauppatieteiden tohtoreiksi valmistuneiden uran alku - suvi...Suomen Ekonomit
 
Tulopoliittisessa sopimuksessa vuosille 2001–2002 työmarkkinoiden keskusjärje...
Tulopoliittisessa sopimuksessa vuosille 2001–2002 työmarkkinoiden keskusjärje...Tulopoliittisessa sopimuksessa vuosille 2001–2002 työmarkkinoiden keskusjärje...
Tulopoliittisessa sopimuksessa vuosille 2001–2002 työmarkkinoiden keskusjärje...Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Keinoja positiivisen strategiakierteen aikaansaamiseksi
Keinoja positiivisen strategiakierteen aikaansaamiseksiKeinoja positiivisen strategiakierteen aikaansaamiseksi
Keinoja positiivisen strategiakierteen aikaansaamiseksiTeppo-Heikki Saari
 
Toimintasuunnitelma 2012 lausuntokierrokselle
Toimintasuunnitelma 2012 lausuntokierrokselleToimintasuunnitelma 2012 lausuntokierrokselle
Toimintasuunnitelma 2012 lausuntokierrokselleSYL
 
Hk yhdessäolon taidot ja toimivan ryhmäytymisen kor2802
Hk yhdessäolon taidot ja toimivan ryhmäytymisen kor2802Hk yhdessäolon taidot ja toimivan ryhmäytymisen kor2802
Hk yhdessäolon taidot ja toimivan ryhmäytymisen kor2802Vesa Sarmia
 
Salmela aro uupumustutkimus-verkkojulkaisu
Salmela aro uupumustutkimus-verkkojulkaisuSalmela aro uupumustutkimus-verkkojulkaisu
Salmela aro uupumustutkimus-verkkojulkaisuSYL
 
Pro Gradu Irina Rekiranta, TVT:n käyttö maantieteen opetuksessa
Pro Gradu Irina Rekiranta, TVT:n käyttö maantieteen opetuksessaPro Gradu Irina Rekiranta, TVT:n käyttö maantieteen opetuksessa
Pro Gradu Irina Rekiranta, TVT:n käyttö maantieteen opetuksessaIrina Rekiranta
 
Palvelusetelillä fysioterapiaa?
Palvelusetelillä fysioterapiaa?Palvelusetelillä fysioterapiaa?
Palvelusetelillä fysioterapiaa?Palveluseteli-hanke
 
Yritys Xn työnantajakuvan kehittäminen
Yritys Xn työnantajakuvan kehittäminenYritys Xn työnantajakuvan kehittäminen
Yritys Xn työnantajakuvan kehittäminenTii Möltsi
 
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2013
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2013Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2013
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2013TIVIA ry
 
Yhtiöittäminen kuntaorganisaatiossa kohti tehokkaampaa tulevaisuutta niina ...
Yhtiöittäminen kuntaorganisaatiossa kohti tehokkaampaa tulevaisuutta niina ...Yhtiöittäminen kuntaorganisaatiossa kohti tehokkaampaa tulevaisuutta niina ...
Yhtiöittäminen kuntaorganisaatiossa kohti tehokkaampaa tulevaisuutta niina ...Niina Nurmi
 

Ähnlich wie Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008 (20)

Kansalaisten osallistaminen palvelusetelin kehitykseen
Kansalaisten osallistaminen palvelusetelin kehitykseenKansalaisten osallistaminen palvelusetelin kehitykseen
Kansalaisten osallistaminen palvelusetelin kehitykseen
 
Käsikirja opettajille
Käsikirja opettajille Käsikirja opettajille
Käsikirja opettajille
 
Yhteisöllinen oppiminen taloushallinnon alan pienyrityksessä
Yhteisöllinen oppiminen taloushallinnon alan pienyrityksessäYhteisöllinen oppiminen taloushallinnon alan pienyrityksessä
Yhteisöllinen oppiminen taloushallinnon alan pienyrityksessä
 
Parempaan työympäristöön
Parempaan työympäristöönParempaan työympäristöön
Parempaan työympäristöön
 
AVOimesti törmäyskurssilla - Haasteita reaali- ja verkkomaailman yhdistämises...
AVOimesti törmäyskurssilla - Haasteita reaali- ja verkkomaailman yhdistämises...AVOimesti törmäyskurssilla - Haasteita reaali- ja verkkomaailman yhdistämises...
AVOimesti törmäyskurssilla - Haasteita reaali- ja verkkomaailman yhdistämises...
 
Vuosina 2010 2011 kauppatieteiden tohtoreiksi valmistuneiden uran alku - suvi...
Vuosina 2010 2011 kauppatieteiden tohtoreiksi valmistuneiden uran alku - suvi...Vuosina 2010 2011 kauppatieteiden tohtoreiksi valmistuneiden uran alku - suvi...
Vuosina 2010 2011 kauppatieteiden tohtoreiksi valmistuneiden uran alku - suvi...
 
Tulopoliittisessa sopimuksessa vuosille 2001–2002 työmarkkinoiden keskusjärje...
Tulopoliittisessa sopimuksessa vuosille 2001–2002 työmarkkinoiden keskusjärje...Tulopoliittisessa sopimuksessa vuosille 2001–2002 työmarkkinoiden keskusjärje...
Tulopoliittisessa sopimuksessa vuosille 2001–2002 työmarkkinoiden keskusjärje...
 
Keinoja positiivisen strategiakierteen aikaansaamiseksi
Keinoja positiivisen strategiakierteen aikaansaamiseksiKeinoja positiivisen strategiakierteen aikaansaamiseksi
Keinoja positiivisen strategiakierteen aikaansaamiseksi
 
Toimintasuunnitelma 2012 lausuntokierrokselle
Toimintasuunnitelma 2012 lausuntokierrokselleToimintasuunnitelma 2012 lausuntokierrokselle
Toimintasuunnitelma 2012 lausuntokierrokselle
 
Hk yhdessäolon taidot ja toimivan ryhmäytymisen kor2802
Hk yhdessäolon taidot ja toimivan ryhmäytymisen kor2802Hk yhdessäolon taidot ja toimivan ryhmäytymisen kor2802
Hk yhdessäolon taidot ja toimivan ryhmäytymisen kor2802
 
Salmela aro uupumustutkimus-verkkojulkaisu
Salmela aro uupumustutkimus-verkkojulkaisuSalmela aro uupumustutkimus-verkkojulkaisu
Salmela aro uupumustutkimus-verkkojulkaisu
 
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukkoEdunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
 
Perhevapaat
PerhevapaatPerhevapaat
Perhevapaat
 
Pro Gradu Irina Rekiranta, TVT:n käyttö maantieteen opetuksessa
Pro Gradu Irina Rekiranta, TVT:n käyttö maantieteen opetuksessaPro Gradu Irina Rekiranta, TVT:n käyttö maantieteen opetuksessa
Pro Gradu Irina Rekiranta, TVT:n käyttö maantieteen opetuksessa
 
Palvelusetelillä fysioterapiaa?
Palvelusetelillä fysioterapiaa?Palvelusetelillä fysioterapiaa?
Palvelusetelillä fysioterapiaa?
 
Askelmerkkejä tulevaisuuteen – SAK:n edustajakokouksen asiakirja
Askelmerkkejä tulevaisuuteen – SAK:n edustajakokouksen asiakirjaAskelmerkkejä tulevaisuuteen – SAK:n edustajakokouksen asiakirja
Askelmerkkejä tulevaisuuteen – SAK:n edustajakokouksen asiakirja
 
Yritys Xn työnantajakuvan kehittäminen
Yritys Xn työnantajakuvan kehittäminenYritys Xn työnantajakuvan kehittäminen
Yritys Xn työnantajakuvan kehittäminen
 
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2013
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2013Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2013
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2013
 
Yhtiöittäminen kuntaorganisaatiossa kohti tehokkaampaa tulevaisuutta niina ...
Yhtiöittäminen kuntaorganisaatiossa kohti tehokkaampaa tulevaisuutta niina ...Yhtiöittäminen kuntaorganisaatiossa kohti tehokkaampaa tulevaisuutta niina ...
Yhtiöittäminen kuntaorganisaatiossa kohti tehokkaampaa tulevaisuutta niina ...
 
sak-tyolobarometri-2022.pdf
sak-tyolobarometri-2022.pdfsak-tyolobarometri-2022.pdf
sak-tyolobarometri-2022.pdf
 

Mehr von Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...
Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...
Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...
Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...
Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 

Mehr von Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK (20)

Digiosaaminen ja teknologian muutos SAK:n aloilla
Digiosaaminen ja teknologian muutos SAK:n aloillaDigiosaaminen ja teknologian muutos SAK:n aloilla
Digiosaaminen ja teknologian muutos SAK:n aloilla
 
luottamushenkilokysely-osaaminen-tyopaikoilla.pdf
luottamushenkilokysely-osaaminen-tyopaikoilla.pdfluottamushenkilokysely-osaaminen-tyopaikoilla.pdf
luottamushenkilokysely-osaaminen-tyopaikoilla.pdf
 
Verianin ja SAK:n lakkokysely maaliskuussa 2024
Verianin ja SAK:n lakkokysely maaliskuussa 2024Verianin ja SAK:n lakkokysely maaliskuussa 2024
Verianin ja SAK:n lakkokysely maaliskuussa 2024
 
Painava syy -esite 2024 - Orpon-Purran hallituksen leikkauslista
Painava syy -esite 2024 - Orpon-Purran hallituksen leikkauslistaPainava syy -esite 2024 - Orpon-Purran hallituksen leikkauslista
Painava syy -esite 2024 - Orpon-Purran hallituksen leikkauslista
 
Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...
Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...
Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...
 
SAK:n tavoitteet vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa
SAK:n tavoitteet vuoden 2024 europarlamenttivaaleissaSAK:n tavoitteet vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa
SAK:n tavoitteet vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa
 
Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...
Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...
Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...
 
Kysely poliittisista työtaisteluista 14.12.2023
Kysely poliittisista työtaisteluista 14.12.2023Kysely poliittisista työtaisteluista 14.12.2023
Kysely poliittisista työtaisteluista 14.12.2023
 
SAK:n vero-ohjelma 2023–2027
SAK:n vero-ohjelma 2023–2027SAK:n vero-ohjelma 2023–2027
SAK:n vero-ohjelma 2023–2027
 
Ilmastonmuutoksen huomiointi SAK:laisilla aloilla 2019 ja 2023
Ilmastonmuutoksen huomiointi SAK:laisilla aloilla 2019 ja 2023Ilmastonmuutoksen huomiointi SAK:laisilla aloilla 2019 ja 2023
Ilmastonmuutoksen huomiointi SAK:laisilla aloilla 2019 ja 2023
 
koyhyysriski-sak-aloilla-jasentutkimus-2023.pdf
koyhyysriski-sak-aloilla-jasentutkimus-2023.pdfkoyhyysriski-sak-aloilla-jasentutkimus-2023.pdf
koyhyysriski-sak-aloilla-jasentutkimus-2023.pdf
 
haastattelututkimus-duunareiden-palkkakoyhyydesta.pdf
haastattelututkimus-duunareiden-palkkakoyhyydesta.pdfhaastattelututkimus-duunareiden-palkkakoyhyydesta.pdf
haastattelututkimus-duunareiden-palkkakoyhyydesta.pdf
 
Occupational health care in a nutshell
Occupational health care in a nutshellOccupational health care in a nutshell
Occupational health care in a nutshell
 
luottamus-tyopaikan-supervoima.pdf
luottamus-tyopaikan-supervoima.pdfluottamus-tyopaikan-supervoima.pdf
luottamus-tyopaikan-supervoima.pdf
 
A catalogue of Orpo-Purra Government cuts
A catalogue of Orpo-Purra Government cutsA catalogue of Orpo-Purra Government cuts
A catalogue of Orpo-Purra Government cuts
 
Regeringen Orpo-Purras lista över nedskärningar
Regeringen Orpo-Purras lista över nedskärningar Regeringen Orpo-Purras lista över nedskärningar
Regeringen Orpo-Purras lista över nedskärningar
 
Työterveyshuolto pähkinänkuoressa
Työterveyshuolto pähkinänkuoressaTyöterveyshuolto pähkinänkuoressa
Työterveyshuolto pähkinänkuoressa
 
Painava syy -esite
Painava syy -esitePainava syy -esite
Painava syy -esite
 
Pienituloisten ostovoiman lasku
Pienituloisten ostovoiman laskuPienituloisten ostovoiman lasku
Pienituloisten ostovoiman lasku
 
SAK:n tilinpäätöstiedot 2022
SAK:n tilinpäätöstiedot 2022SAK:n tilinpäätöstiedot 2022
SAK:n tilinpäätöstiedot 2022
 

Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008

  • 1. 2·2009 Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
  • 2. Maaliskuu 2009 Lisätiedot: Tilaukset: Jyrki Helin SAK jyrki.helin@sak.fi puhelin 020 774 000 Linnea Alho linnea.alho@sak.fi SAK, PL 157 00531Helsinki
  • 3. SAK · Tutkimustieto 2/2009 1 TIIVISTELMÄ .................................................................................... 3 1 JOHDANTO ................................................................................... 5 1.1 Taustaa ................................................................................... 5 1.2 Aineisto ................................................................................... 5 1.3 Käytännön toteutus ............................................................... 7 2 SIIVOUSALA.................................................................................. 9 2.1 Työpaikat ................................................................................ 9 Yritysten kilpailutilanne ............................................................... 9 Työn organisointia .................................................................... 10 Työpaikan ilmapiiri.................................................................... 11 Osaaville aikuisille naisille töitä kunhan on ajokortti ................. 11 Työtä ja työttömyyttä ................................................................ 12 Jaksaminen .............................................................................. 12 Kiire .......................................................................................... 13 2.2 Edunvalvontaa ..................................................................... 13 Palkat ....................................................................................... 13 Muita työsuhde-etuuksia .......................................................... 14 Esillenousseita tes-tulkintaongelmia......................................... 14 2.3 Järjestäytyminen ja yhteystoiminta ................................... 14 2.4 Viestiä ay-liikkeelle .............................................................. 15 3 ARKEA PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN PIENILLÄ TYÖPAIKOILLA ........................................................................................................ 21 3.1 Työpaikat .............................................................................. 21 Yritysten vahvuuksista .............................................................. 21 3.2 Kollektiivista osaamispääomaa .......................................... 24 Työntekijät arvostavat… ........................................................... 25 Työnantajatoimintaa lähietäisyydellä ........................................ 25 Töitä löytyi keväällä 2008, mutta…........................................... 26 3.3 Edunvalvontaa ..................................................................... 27 Työaika ja paikallinen sopiminen .............................................. 28 Työehtosopimuksen tunnettuus................................................ 29 3.4 Järjestäytyminen ja yhteistoiminta .................................... 29 Työntekijöiden yhteistoiminta ja organisoituminen ................... 31 Työnantajien järjestäytyminen .................................................. 31 Yhteistoiminnan muodoista työnantajien ja työntekijöiden välillä ................................................................................................. 32 Koulutus ja tiedonsaanti ........................................................... 32
  • 4. 2 SAK · Tutkimustieto 2/2009 3.5 Pienen työpaikan ongelmia................................................. 33 Palkanmaksupäivä vaihtelee .................................................... 33 Työterveyshuollosta ................................................................. 33 3.6 Viestiä ay-liikkeelle .............................................................. 34 4 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELUALA ...................................... 37 4.1 Työpaikat .............................................................................. 37 Yritysten tuottamat palvelut ...................................................... 37 Yksityisen sosiaalipalvelualan toimintaympäristö ..................... 39 Rahoituspohja ja työsuhteet ..................................................... 40 Työvoiman saatavuus .............................................................. 41 Työn organisointi ...................................................................... 42 …voittoa tavoittelevissa organisaatioissa ................................. 42 …voittoa tavoittelemattomissa organisaatioissa....................... 43 Motivaation lähteet ja työssä viihtyminen ................................. 43 4.2 Edunvalvonta ....................................................................... 44 Kilpailutilanne ja tes-palkat ....................................................... 45 Työehtosopimusten tuntemus .................................................. 46 Palkka ja työajat ....................................................................... 47 Työehtosopimuksen ylittävät etuudet ....................................... 48 Koulutus ................................................................................... 48 4.3 Järjestäytyminen ja yhteistoiminta .................................... 49 Hajanainen järjestökenttä ......................................................... 49 Työnantajien järjestäytyminen .................................................. 50 Yhteistoiminta työpaikalla ......................................................... 51 Työntekijöiden keskinäinen yhteistoiminta ............................... 51 Paikallinen sopiminen .............................................................. 52 Kehittämisehdotuksia ............................................................... 53 4.4 Viestiä ay-liikkeelle .............................................................. 54 YHTEENVETOA ............................................................................. 61 5.1 Eroja ja yhtäläisyyksiä......................................................... 61 Sosiaaliala kilpakenttänä .......................................................... 61 Teollisuudessa ja palvelualoilla yhteisiä piirteitä ...................... 62 Silppuuntunut työ ..................................................................... 63 Suhtautuminen ammattiyhdistysliikkeeseen ............................. 63 Koulutus ja tiedontarve ............................................................. 64 5.2 Johtopäätöksiä .................................................................... 65 Järjestäytymisen vahvistaminen ............................................... 65 Järjestäytyminen helpoksi ja tavoiteltavaksi silpputyöntekijöille 66 Luottamusmies ......................................................................... 66 Työsuojeluvaltuutettu ............................................................... 67 TES ja valvonta ........................................................................ 67 Palveluja myös työnantajille ..................................................... 68
  • 5. SAK · Tutkimustieto 2/2009 3 Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää yhteistoimintaa ja työntekijöiden edunvalvontakäytäntöjä pienillä, alle kymmenen henkeä työllistävillä työ- paikoilla. Esimerkkityöpaikat poimittiin siivous-, puusepänteollisuus- ja yk- sityisen sosiaalipalvelualan toimipaikkarekistereistä. Tutkimusmenetelmänä oli työpaikoilla tehtävät teemahaastattelut. Tutkimuksessa haastateltiin työ- paikoilla sekä työnantajia että työntekijöitä. Enemmistö tutkittujen alojen työpaikoista täytti useita ns. proaktiivisen, ”hy- vän työpaikan” tunnusmerkkejä. Tunnusomaista ”hyvälle työpaikalle” on, että työnantaja arvostaa työntekijöitä ja heidän työpanostaan, keskustelu- yhteydet ovat hyvät, työehtosopimuksen noudattaminen on itsestäänsel- vyys, työpaikka on koulutusmyönteinen, työpaikalla on yhteishenkeä ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet omaan työhönsä ovat aitoja. Yksityi- sillä aloilla olleiden lukuisten kieltäytymisten vuoksi aineisto saattaa antaa alojen kokonaisuudesta todellisuutta positiivisemman kuvan. ”Hyviä työ- paikkoja” oli tässä tutkimuksessa enemmän kuin niissä SAK:n viimeisen noin kymmenen vuoden aikana tekemissä tutkimuksissa, joissa asiaa on selvitetty. On kuitenkin syytä huomioida, että ns. hyvät työpaikat päästävät muita mieluummin ay-liikkeen tutkijat työpaikalle haastattelemaan. Siten ai- neisto voi olla valikoitunutta. Sosiaalipalvelualalla kilpailutus ja businessajattelu leviävät ja ne vaikuttavat työyhteisöjen toiminnan reunaehtoihin – joskus myös itse työhön. Tässä näkyy tunnistettava muutos viisi vuotta aikaisempaan aineistoon. Voittoa tavoittelemattomilla, yhdistysten omistamilla toimipaikoilla ollaan huolissaan toiminnan jatkumisen puolesta. Tämä näkyi etenkin työnantaja-asemassa olevien esimiesten haastatteluissa. Toistaiseksi voimassaolevien työsuhtei- den tarjoaminen on vaikeutunut, sillä yhä suurempi osa tuloista tulee pät- kissä ja rahaa on hankittava usealta eri taholta. Yksityisten alojen pienillä työpaikoilla järjestäytyminen oli selvästi vähäi- sempää kuin julkisen sektorin kyljessä olevalla yksityisellä sosiaalipalvelu- alalla. Ammatillinen järjestäytyminen oli tapahtunut useimmiten ennen työ- suhteen syntymistä pieneen yritykseen, joko aikaisemmassa, suuressa työpaikassa tai oppilasjäsenyyden kautta. Ammattiyhdistysliikkeeseen suh- tauduttiin myönteisesti sekä työnantajien että työntekijöiden keskuudessa. Työaika-asioissa tai niihin liittyvissä korvauskysymyksissä on kohdattu TES -tulkintaongelmia. Odotuksena työmarkkinaosapuolille esitettiin, että työeh- tosopimuksen tulee olla sellainen, että jokainen pienen työpaikan työntekijä ja työnantaja pystyy ymmärtämään sen määräykset kertalukemisella. Työ- ehtosopimusten vaikeaselkoisuus nousi esiin useassa työpaikkahaastatte- lussa. Epätyypillisten työsuhteiden yleistymisen myötä esimerkiksi silppu-
  • 6. 4 SAK · Tutkimustieto 2/2009 työntekijöiden 1 oikeudet ja taloudellinen asema vaatii ammattiyhdistysliik- keeltä erityistoimia neuvonnan, työttömyysturvan ja sosiaalietuuksien kehit- tämisessä. Sellaisille pätkätyöoppaille olisi kysyntää, jotka ymmärtävät pätkätyönteki- jän elämäntilanteen kokonaisuuden työn, työttömyyden, vaihtelevien tulo- jen, sosiaaliturvan, pakkoyrittäjyyden ja vaihtelevien viranomaiskäytäntöjen viidakossa. Olisi hyvä, jos liittojen nettisivustolta pieni työnantaja – tai hänen palkanlas- kentansa hoitava taho – voisi vaivatta löytää ajan tasalla olevat työehtoso- pimuksiin liittyvät velvoitteet. Netissä tulisi voida myös esittää kysymyksiä ja saada nopeasti menettelytapaohjeita. Yksityisen sosiaalipalvelualan useilla työpaikoilla on työsuojeluvaltuutettu, joka edustaa moneen liittoon kuuluvia työntekijöitä. Edunvalvonta-asioissa valtuutettua voisi ohjata tarkkailemaan työaikakysymyksiä, jotka jo osaltaan sivuavat valtuutetun toimenkuvaa. Järjestäytymisen parantamisen olennaisin asia pienilläkin työpaikoilla on jäsenyyden tarjoaminen. Suurilla työpaikoilla asian hoitaa yleensä luotta- musmies – esimerkiksi tämän tutkimuksen ketjumaisissa yrityksissä oli näin. Pienillä työpaikoilla tarvitaan muita toimia. Pitää pohtia, voitaisiinko ammattiosastojen ja liiton alue- ja keskuselinten resursseja keskittää niin, että saataisiin alueilla kiertäviä järjestäjiä/ toimitsijoita/ TES-neuvojia/ luot- tamusmiehiksi valtuutettuja. Heidän avullaan saataisiin TES:n noudattami- sen tasoa parannettua ja tätä kautta vahvistettua uskoa ammattiyhdistys- liikkeen merkitykseen. Jäsenyyttä voidaan tarjota tämän ohessa. Työnantajat haluavat hoitaa TES- ja lakivelvoitteensa oikein, mutta aina ei oma tai tilitoimiston asiantuntemus riitä. Ay-liikkeen tulisikin pohtia, voisiko työehtotietoutta lisätä liiton verkkosivustojen avulla. Konkreettisen hyödyn saisivat työpaikan työntekijät ja imagohyödyn palveleva ay-liike. 1 Silpputyöksi kutsutaan epäsäännöllistä työtä, jota seuraa työttömyysjakso.
  • 7. SAK · Tutkimustieto 2/2009 5 1 Johdanto 1.1 Taustaa Pienillä, alle kymmenen työntekijän työpaikalla työskentelee neljäsosa SAK:n liittojen jäsenistöstä. Osuus on pysynyt samantasoisena jo viiden- toista vuoden ajan. Luottamusmiestoiminnassa pienillä työpaikoilla on ta- pahtunut kehitystä parempaan suuntaan viimeksi kuluneen viiden vuoden aikana, mutta edelleenkin luottamusmies työpaikalla on harvinaisuus. Am- mattiyhdistysliikkeelle on tärkeätä tietää, miten pienillä työpaikoilla voidaan, joten tutkiminen on tarpeen. Vuoden 2003 syksyllä haastateltiin pienten työpaikkojen työnantajia ja työn- tekijöitä elintarviketeollisuuden, ravintola-alan ja yksityisen sosiaalipalvelu- alan työpaikoilla. Tulokset on julkaistu raportissa ”Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla, SAK:n tutkimustieto 2/2004. Tämä raportti on jatkoa viisi vuotta sitten käynnistetylle tavalle selvittää paikan päällä työpaikan käytäntöjä ja ihmisten tuntoja. Selvityskohteena oli, millaisia pienet työpai- kat ovat työyhteisöinä, miten yhteistoiminta työnantajan kanssa sujuu, mi- ten työntekijät ovat järjestäytyneet, miten työntekijöiden edunvalvonta on organisoitu ja mitä odotuksia on ammattiyhdistysliikkeelle. Tämänkertainen tiedonkeruu suunnattiin puusepänteollisuuden, siivous- ja puhdistusalan sekä yksityisen sosiaalipalvelualan työpaikoille. Näille aloille on tunnus- omaista pienten työpaikkojen suuri määrä. Yksityistä sosiaalipalvelualaa lukuun ottamatta ne eivät myöskään ole olleet SAK:n alakohtaisissa työ- paikkatutkimuksissa viime vuosina. Tutkimuksen työpaikkahaastattelut tehtiin keväällä ja kesällä 2008. Niinpä tutkimus kertoo nousukauden harjalla olleiden pienten yritysten ja niiden työntekijöiden tilanteesta. Keskeinen ongelma monella työnantajalla oli tuol- loin pätevän työvoiman saatavuus, eikä esimerkiksi rahoitusongelmia ollut. Myös työntekijöiden uskoivat pääsääntöisesti nousujohtoiseen kehitykseen. Raportin kirjoittamisen aikaan loppuvuonna 2008 taloustilanne teollistu- neissa maissa alkoi huonontua nopeassa tahdissa. Jos haastattelut tehtäi- siin tätä kirjoitettaessa helmikuussa 2009, kohdattaisiin todennäköisesti toi- senlaista todellisuutta ainakin yksityisillä aloilla. 1.2 Aineisto Tutkimusmenetelmänä on työpaikoilla tehtävät haastattelut. Työnantaja- asemassa olevilta kerättiin yrityksen perustiedot, tiedot työsuhdeasioista sekä odotukset henkilöstölle ja ammattiyhdistysliikkeelle. Lisäksi kartoitim- me niitä tekijöitä, jotka tekevät pienestä yrittäjästä menestyvän ja toisaalta, mitkä ovat sellaisia tekijöitä, jotka pieni yrittäjä arjessaan katsoo yritystoi- mintansa esteiksi tai mahdollisiksi rajoitteiksi. Työntekijöiltä (tai luottamusmieheltä tai työsuojeluvaltuutetulta, jos heidät oli tehtäviinsä valittu) kartoitimme sitä, miltä tuntuu olla töissä pienellä työ-
  • 8. 6 SAK · Tutkimustieto 2/2009 paikalla, mitkä ovat heidän työehtonsa, ovatko he järjestäytyneitä, millaiset mahdollisuudet heillä on toisaalta oman alansa ja toisaalta ammattiyhdis- tystiedon koulutukseen sekä ennen kaikkea, mitkä ovat ne kaikkein poltta- vimmat ongelmat pienillä työpaikoilla. Lisäksi keräsimme viestiä ammatti- yhdistysliikkeelle. Tämän perusjaottelun lisäksi tarkastelimme alakohtaisesti muutamia aihealueita tarkentavin lisäkysymyksin. Kussakin liitossa haastateltiin vastuualueen toimitsijaa. Työpaikkahaastat- telut toteutettiin siten, että samalla työpaikalla haastateltiin sekä työntekijöi- den että työnantajan edustajaa. Haastattelut tehtiin vuoden 2008 huhtikuun ja kesäkuun välisenä aikana. Maantieteellisesti työpaikat sijoittuivat Tampe- reen eteläpuoliseen Suomeen. PAM:n ja Puuliiton osalta työpaikat poimittiin satunnaisotannalla Tilasto- keskuksen ylläpitämästä yritysrekisteristä. PAM:n osalta valintaa rajoitettiin kiinteistöpalvelualan yrityksiin, jotka olivat käytännössä siivousliikkeitä. Puuliiton osalta puusepänteollisuuden alaa rajoitettiin seuraaviin toimiala- nimikkeisiin: muiden huonekalujen valmistus, muiden keittiökalusteiden valmistus, muiden puutuotteiden valmistus, muiden toimisto- ja myymäläka- lusteiden valmistus, muu rakennuspuusepäntuotteiden valmistus, puupak- kausten valmistus sekä tuolien ja istuinten valmistus. JHL:n osalta käytettiin Stakesin ylläpitämää rekisteriä yksityisen sosiaalipalvelualojen tuottajista vuodelta 2006. Haastateltavina oli yhteensä 60 henkilöä (Puusepänteollisuus 17+liiton toi- mitsija,siivousala 17+kaksi liiton toimitsijaa, yksityiset sosiaalipalvelualat 22+liiton toimitsija), joista hankkeeseen osallistuneiden liittojen keskustoi- mistojen toimitsijoita oli neljä, työnantajan edustajia 29 ja työntekijöiden edustajia 27. Työntekijöiden edustajista luottamusmiehiä löytyi vain sosiaa- lipalvelualan työpaikoilta. Työsuojeluvaltuutettuja oli sosiaalipalvelualalla ja kiinteistöpalveluissa. Puusepänteollisuuden työpaikoilta ei tällä kertaa löy- tynyt yhtään luottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua. Yksi haastatelluista toimi konsernimuotoisten yritysten pääluottamusmiehenä ja neljä toimi työ- suojeluvaltuutetun tehtävissä. Työpaikoilla tehtyjen haastattelujen lisäksi etsittiin tutkittavia aloja koskevaa tai sivuavaa työolotietoa SAK:n vuoden 2005 jäsentutkimuksen aineistosta. Siitä tehtiin SAK:n toimistossa tähän kohderyhmään fokusoituja lisäajoja, joiden tuloksia on kerrottu tämän raportin sopivissa asiayhteyksissä. Alla on taulukko toteutuneista haastatteluista sekä kieltäytymisistä ja niiden ilmoitetuista syistä. PAM Puuliitto JHL Kirjeitä lähtenyt yrityksiin 23 23 12 Toteutuneet haastattelut 8 8 11 Toteutumattomat haastattelut 15 15 1 Kieltäytynyt osallistumasta 10 9 - Suostunut – perunut myöhemmin - 2 - On lopettanut/lopettamassa toimintansa 1 1 1
  • 9. SAK · Tutkimustieto 2/2009 7 Omistajanvaihdos - 1 - Toimintaa supistettu - 1 - Ei tavoitettu 3 1 - Kuului eri sopimuksen piiriin 1 - - Puhelinkeskusteluja yhteensä 29 33 27 Yhteydenottoyrityksiä puhelimitse yhteensä 51 41 - Fakseja yhteensä 1 3 - Sähköposteja yhteensä 7 5 6 Lisätietoa kirjeitse 1 - - Kieltäytymisen syiksi ilmoitettiin: PAM - kova kiire ja työntekijöitä uupuu - aikapula - eivät tarvitse haastattelua - liian kiire koska tekee sekä siivouspalvelua että karjan hoitoa - aluksi sanoo miettivänsä asiaa, mutta sitten ei vain enää vastaa puhelimeen - työntekijä ja työnantaja liian kiireisiä Puuliitto - työnantajan mukaan työntekijöillä ei ole kiinnostusta haastattelun antoon - ei kiinnosta, kiire - ovat suoritepalkalla, eivät jouda haastatteluun - omistajanvaihdoksen takia uudella omistajalla ei vielä kokemusta alasta - työnantaja sairauslomalla - koska vapaaehtoista, kieltäytyy - yrityksen toimintaa supistettu, joten katsoo, ettei sovi tutkimukseen - pakotettu aikoinaan rakennusliiton jäseneksi, joten ei halua kuulla asiasta JHL -yritys fuusioitunut suurempaan, eikä enää täyttänyt pienen yrityksen/työpaikan eh- toa. Liiteosiossa (sivut 69–78) on työpaikoille kirjeenä lähetetty haastattelupyyn- tö sekä työpaikkahaastattelun kysymysrunko. Liitteenä on myös SAK:n jär- jestötutkimus 2005:n aineistosta toukokuussa 2008 tehty lisäajo, jossa kar- toitettiin alle 10 hengen siivous-, puusepänteollisuuden ja sosiaalipalvelu- alan työpaikoilla olevien ammattiliiton jäsenten näkemyksiä työstään ja työ- paikastaan. Tämä antaa mahdollisuuden kurkistaa, miltä asiat näyttävät pe- rinteisen kvantitatiivisen lomaketutkimuksen menetelmin selvitettynä. Mo- nissa kohdin tulokset tukevat työpaikkahaastatteluissa esille nousseita tun- toja, vaikka aineiston pienuus ei annakaan mahdollisuutta laajamittaisille yleistyksille. 1.3 Käytännön toteutus PAM:n siivouspalvelualan haastattelut teki Jyrki Helin. Puuliiton puusepän- teollisuuden alan haastattelut teki Merike Ottosson ja kahdella työpaikalla haastattelijana oli myös Jyrki Helin. JHL:n yksityisen sosiaalipalvelualan haastattelut teki Tarja Kaukovaara, viidellä työpaikalla haastattelijana oli
  • 10. 8 SAK · Tutkimustieto 2/2009 myös Jyrki Helin. Haastattelujen litteroinneista ovat vastanneet Eva Fager, Tarja Kaukovaara sekä Merike Ottosson. Luvun kaksi on kirjoittanut Jyrki Helin, luvun kolme Merike Ottosson ja Jyrki Helin sekä luvun neljä Linnea Alho; luku viisi on Jyrki Helinin ja Linnea Alhon vastuulla. Asiantuntevaa palautetta tekstistä ovat antaneet Tuija Kinnunen JHL:stä, Timo Rautarinta Puuliitosta sekä Juhani Salonen PAM:sta. Erityiskiitos myös Erkki Laukkaselle SAK:sta, Antti Veirtolle PAM:sta ja Timo Rautarin- nalle järjestötutkimusaineisto 2005 lisäajoista. Suurin kiitos kuuluu haastateltavaksi suostuneiden työpaikkojen työntekijöil- le ja työnantajille ystävällisestä suhtautumisesta ja ajan uhraamisesta yh- teisen asiamme eteen. Tämän raportin asiasisällöstä ja tulkinnoista vastaavat luonnollisesti kirjoit- tajat.
  • 11. SAK · Tutkimustieto 2/2009 9 2 Siivousala Siivous- ja puhdistusalan työehtosopimus on osa kiinteistöpalvelualan työ- ehtosopimusta, joka astui voimaan 1.10.2007 ja on voimassa 31.3.2010 as- ti. Tässä selvityksessä käytetään termiä siivousala, koska kaikki poimintaan osuneet yritykset olivat siivousalalta. Hieman mutkikkaaksi tilanteen teki, että haastatteluja tehtäessä huhti–kesäkuussa 2008 ei ollut osapuolten al- lekirjoittamaa, työehtosopimukseen liittyvää ”puhdistus- ja siivousalan palk- kausjärjestelmä ” -liitettä. Asiakirjat jätettiin näin ollen työpaikoille moniste- muodossa. 2.1 Työpaikat Haastatelluista kahdeksasta työpaikasta seitsemän oli yksityisiä yrityksiä. Yksi oli työosuuskunta. Yrityksistä yksi oli muodoltaan toiminimi ja kuusi oli osakeyhtiöitä. Osakeyhtiöistä kolme oli yhden omistajan sataprosenttisessa omistuksessa ja kolmessa oli omistajina myös perheenjäseniä 20–50 pro- sentin osuudella. Kaikissa yrityksissä omistaja osallistui myös työntekoon. Työntekijämäärä oli kaikissa yrityksissä pääsääntöisesti alle kymmenen, ti- lapäisinä huippuhetkinä se saattoi hetkeksi ylittyä muutamalla työntekijällä. Yrittäjistä yksi oli mies ja kuusi naista; osuuskunta oli myös naisvetoinen. Haastatelluista työntekijöistä miehiä oli kaksi (2E ja2F) ja loput kuusi naisia. Taulukkomuotoinen kuvaus työpaikoista on sivuilla 19–20. Yritysten kilpailutilanne Yrittäjillä on erilaisia toimintakonsepteja, mutta kaikki toimivat kilpailuilla markkinoilla ja jokainen haastateltava yritys mainitsi vahvuudekseen luotet- tavuuden, rehellisyyden ja työn laadun. Suuri osa asiakkaista oli useimmilla yrityksillä pitkäaikaisia liikesuhteita, mutta vaihtuvuuttakin oli, ja uusia koh- teita hankittiin jatkuvasti. Työntekijämäärä vaihteli työtilanteen mukaan kai- killa yrityksillä. Kilpailutilanteen näkevät myös työntekijät (2A): ” No neuvottelut (työnanta- jan ja työntekijöiden kesken) käy niin, että kaikista asioista voi neuvotella ja useimmiten päästään ihan yhteisymmärrykseen, mutta kuitenkin pienyrittä- jä on tässä raa´assa maailmassa ihan samassa asemassa kuin työntekijä, että haluja olisi toimia vielä eri lailla, mutta ei pysty, koska myös hänen kä- det on sidottu. Mutta hän pyrkii hoitamaan kaikki mahdollisuuden mukaan, mitä me niin kuin toivotaan - palkkauksen, työaikojen – mutta kaikki ei ole mahdollista, että tämä (työ- ja kilpailutilanne, kirj.huom.) vaihtelee niin pal- jon.” Näin totesi ns. keikkatyötä tekevän yrityksen työntekijä, takavuosien ay-aktiivi. Siivoustyötä kilpailutetaan yhä laajemmin myös julkisissa kiinteistöissä, esimerkiksi koulusiivouksessa. 2E työnantaja: ”Tämä julkinen kilpailutus on se, mikä on hirveä mörkö meillä. Moni sopimus loppuu ja ne joudutaan sit- ten kilpailuttamaan kun tämä lainsäädäntö muuttui. Tällainen pieni toimija niin kuin minä olen - kun ei ole laatustandardeja, eikä ole niihin oikein varaa olekaan - niin monesti jää vähän altavastaajaksi. Brysselissä isot firmat on
  • 12. 10 SAK · Tutkimustieto 2/2009 kyllä lobanneet tämän homman niin, että kun julkisia hankintoja tehdään, niin siellä pienet paikalliset toimijat kyllä jää jalkoihin.” Haastattelija: ”No mutta tämähän on merkittävä yritystoiminnan este, jos markkinat tällaisesta syystä kaventuu?” 2E, työnantaja: ” Se on nyt tällä hetkellä, mikä on menossa, niin pahalta näyttää. Isot firmat pystyy tarjoa- maan niin halvalla, että ei voi kuin ihmetellä. Mutta kaikkeen pitää sopeutua – se on nyt uusi laki ja sillä sipuli.” Haastattelija:” Miten ne nyt sitten pystyy tarjoamaan halvemmalla, kun työ- voima kuitenkin maksaa vähintään sen työehtosopimuksen minimin?” 2E, työnantaja: ” Kyllä siinä on vissiin se suuruuden laki, että jos halutaan valla- ta joku määrätty ala, niin tehokas keino on alaspainettu hinta ja joka kate- taan yrityksen muusta toiminnasta. Mutta minun pitäisi toimia kannattavasti joka ikisellä asiakkaalla. Että en minä voi ottaa yhtään sinne sellaista tap- piollista… on niin, että viisi ihmistä joutuisin irtisanomaan (jos koulusiivous menee toiselle yritykselle, haast.huom.), että pitää toivoa, että tämä ostaja tajuaa sen.” Myös toinen yrittäjä (2B) oli kohdannut niin matalia tarjouksia kilpailevilta työnantajilta, että ne eivät millään voi mahtua asiallisten työ- normien piiriin. Kahdessa yrityksessä (2C ja 2D) oli yrityksen työntekijä perustanut oman firman, vieden myös asiakkaita mukaan. Yrittäjistä asia tuntui harmilliselta ja epäreilulta, mutta liiketoiminnalliset vauriot saatiin korjattua varsin nope- assa tahdissa. Työn organisointia Yhden yrityksen (2A)siivoustyö oli pääsääntöisesti ryhmänä tapahtuvaa, jol- loin samassa suurehkossa kohteessa oli useita ihmisiä, yleensä myös työ- hön osallistuva yrittäjä. Useimmiten työt tehtiin yksin tai työparin kanssa ilman, että työnjohtoa oli paikalla. Järjestelmää pidettiin toimivana ja se tarjosi myös työntekijälle työaikajoustoa asiakkaan kanssa sovituissa rajoissa. Tämä johti hyvin har- voin kielteiseen asiakaspalautteeseen. Työ oli siis itsenäistä, mitä työnteki- jät arvostivat suuresti. Työntekijät pitivät työn ja työajan järjestelyistä. 2F, työntekijä: ”Työaika si- joittuu lähinnä ilta-aikaan, mutta se on kuten sanoin niin onneksi aika väl- jästi määritelty, että sen ihan pystyy vähän ihan miettimään mihin aikaan nyt sitten menet töihin, että jos on harrastuksen puolesta tarve olla illalla esimerkiksi kokouksessa niin sitten mennään vähän myöhemmin siihen varsinaiseen leipätyöhön. Lomat on pystytty sovittamaan ihan omien toivei- den mukaan – niitä on kuunneltu oikein hyvin ja ei niissä ole ollut mitään, että kesällä on saanut ihan hyvän kesäloma… lomarahat tulleet sitten lo- man yhteydessä ihan täsmällisesti. ” Työnantaja osallistui työprosessiin kaikissa haastatelluissa yrityksissä. Kahdessa yrityksessä (2A, 2E) oli joku työntekijöistä ryhmävanhimman
  • 13. SAK · Tutkimustieto 2/2009 11 asemassa opastamassa ja organisoimassa työntekoa ja ratkomassa pieniä ongelmia työn toimeksiantajan kanssa. Tämä asema näkyi palkassa; yh- dessä yrityksessä (2B) tähän tehtävään oli kouluttautumassa palveluohjaa- jakoulutuksessa oleva omistajan tytär. Työpaikan ilmapiiri SAK:n järjestötutkimus 2005:n aineistosta tehtiin lisäajo tämän raportin alo- jen pieniltä työpaikoilta (ks. liite sivulla 72–78). Sen mukaan kehittyneitä, hyväksi koettuja työpaikkoja oli lähes 60 prosenttia, kehittyviä, heikkolaatui- sia noin viidennes, ja väliryhmään jäi myös viidennes. Luvut ovat huomat- tavan positiivisia, esimerkiksi verrattuna eri alojen luottamusmiehiltä saa- tuun palautteeseen. Sen sijaan kokemuksissaan kehittymismahdollisuuk- sista työssä vastaajat jakautuivat kolmeen ryhmään: runsas kolmasosa koki mahdollisuuksia olevan paljon tai melko paljon. Suunnilleen saman verran koki, että kehittymismahdollisuuksia ei ollut lainkaan ja vajaa kolmannes ei osannut sanoa tai arvioi mahdollisuuksia olevan jonkin verran. Johdon ko- ettiin kuitenkin asettavan tehokkuuden muun edelle yli 60 prosentissa SAK:n järjestötutkimuksen vastauksissa. Siivousalan työntekijöistä puolet piti tärkeimpänä asiana työpaikan pysyvyyttä ja varmuutta, palkka- ja ansio- taso oli keskeisintä runsaalle viidennekselle ja noin kolmasosa piti tärkeim- pänä työn mielenkiintoisuutta ja vaihtelevuutta sekä hyviä työtovereita. Hieman yli puolet piti työtä erittäin tärkeänä ja vajaa puolet melko tärkeänä omassa elämässään. Työpaikoilla työntekijöitä haastatellessa tämä positiivisväritteinen näkemys työpaikan ilmapiiristä ja asioiden hoidosta oli vallitseva; näin haastattelut tukivat järjestötutkimusaineistosta saatuja tuloksia. Osaaville aikuisille naisille töitä kunhan on ajokortti Haastattelut tehtiin keväällä 2008, noususuhdanteen aikana. Ammattitai- toisten tai sellaisiksi haluavien työntekijöiden löytäminen varsinkin kokoai- katyöhön oli työnantajilla keskeinen ongelma (2A, 2B, 2C, 2D, 2F, 2G), joka joissakin tapauksissa rajoitti uusien toimeksiantojen vastaanottoa . Kaksi työnantajaa (2E, 2H) ei kokenut rekrytointiongelmia; toinen katsoi sen joh- tuvan tarjotusta palkkatasosta ja mahdollisuudesta juuri työntekijän kannal- ta tarkoituksenmukaisesti ajoitettuun ja organisoituun työhön, toinen puo- lestaan katsoi työntekijöidensä verkoston auttavan sopivien löytymisessä. Ajokortti oli myös välttämättömyys monissa yrityksissä, mutta keski-ikäisiltä naisilta se usein puuttuu, ja vaikeuttaa näin muutoin sopivan henkilön työ- hönottoa (2B). Opiskelijoista oli apua kolmelle yrittäjälle (2C, 2E, 2H), jotka olivat yrittäjä- joukon iältään nuorimmat. Kahdella yrityksellä keikkatyötä tekevät opiskeli- jat muodostivat motivoituneen ja riittävän ammattitaitoisen reservin, jonka turvin muiden työntekijöiden lomakauden sijaistukset hoituivat hyvin, sa- moin kiireisimpien aikojen ruuhkahuiput. Kaikki pitivät tähän hyvään työnte- kijöiden saatavuuteen syynä alan yleisen tason ylittävää palkkatasoa ja mo- lemmin puolin joustavia työkäytäntöjä.
  • 14. 12 SAK · Tutkimustieto 2/2009 Useat työnantajat halusivat töihin suomalaisia naisia, koska se esimerkiksi teki kotisiivouksen ongelmattomaksi, kun asiakkaalla ja työntekijällä on yh- teinen kieli. Yhdellä (2E) oli töissä myös maahanmuuttajia, ja yksi yrittäjä (2A) oli kohdannut viranomaisvaikeuksia koettaessaan palkata työhön Vi- ron venäläisiä. Tämä oli hänen mielestään merkillistä, koska maiden pitäisi olla samaa talousaluetta ja työvoiman liikkuvuuden vapaata. Työntekijät pitivät työllistymismahdollisuuksiaan hyvinä, jos uutta työpaik- kaa joutuisi etsimään. Valtaosalla haastatelluista oli vuosia kestänyt työ- suhde juuri nykyiseen työnantajayritykseen ja työnantajaa pidettiin hyvänä työnantajana. Näille haastatelluille työntekijöille – yhtä osa-aikaista lukuun ottamatta – siivoustyö ei ollut läpikulkuammatti, vaan työ jota tehdään myös tulevaisuudessa. Työtä ja työttömyyttä Teollisuuden, rakentamisen ja liikenteen ”raskaampaa” siivousta tekevässä yrityksessä työntekijöistä viisi oli toistaiseksi voimassaolevassa työsuhtees- sa ja 4–10 tilapäisesti työhön kutsuttavia; silloin kun yrittäjä on saanut toi- meksiantoja, tämä osa väestä kutsutaan töihin. Kun toimeksianto on pitkä- aikainen, työ on täysipäiväistä. Sitä saattaa seurata työtön jakso, jolloin ti- lapäisesti työhön kutsuttavat työntekijät saavat työttömyyskassaltaan useimmiten soviteltua päivärahaa. Jos työttömyysjaksot ovat epäsäännölli- siä, soviteltu päiväraha korvaa työntekijäkokemuksen mukaan tulonmene- tyksiä huonosti verrattuna esim. tilanteeseen, jossa on säännönmukaisia parin viikon välein toistuvia työttömyysjaksoja. Myös työttömyyskassojen pitkiä käsittelyaikoja moitittiin sekä työntekijöiden että työnantajan puolel- ta.(2A). Jaksaminen 2A, työntekijä.” Suurin ongelma tässä työssä on jaksaminen. Tämä on just johtuen tästä, meillä on aina tavallansa urakkatyö, vaikka se näkyy ehkä juuri tässä palkassa - se on vähän isompi, mutta ei ehkä riittävä - että me joudutaan tekemään ihan urakkaluontoisesti, että me pystytään pitämään nämä paikat, siis työntekijöillä ja työnantajalla. Me ollaan niin kuin enem- män vastuussa kun ihan tavallinen ison firman siivooja. Että koska me tie- detään oma vastuumme ja se ongelma on se nämä pitkät päivät, työajat, ne voi olla yöllä, aamuyöllä ja se voi olla että on 14 tuntia, että nukutaan vä- lillä 4 tuntia ja taas jatketaan, niin tämä on se suurin ongelma. Että tätä ei voi auttaa.” Tämänlaatuista keikkatyötä teki yksi yritys kahdeksasta, muille työ tehtiin säännönmukaisesti päivä- tai iltatyönä. SAK:n 2005 järjestötutkimuksen li- säajon mukaan jaksotyön osuus siivousalan pienissä yrityksissä on 14 pro- senttia, joka vastaa varsin hyvin näissä haastatteluissa saatua osuutta. Kahdeksankymmenprosenttisesti alalla tehdään säännöllisiä päivä-/ilta-/yö- tai aamuvuoroja.
  • 15. SAK · Tutkimustieto 2/2009 13 Kiire Työn keskeiseksi haittapuoleksi useat työntekijät mainitsivat oma- aloitteisesti kiireen. Kiire johtuu tiukoista aikatauluista sekä työsuoritukses- sa että siirtymisistä työkohteesta toiseen. Työllä on ”urakkaluonteinen” piir- re, jolloin kiireen syynä on se, että halutaan tehdä työ hyvin. Tämän hyvin tehdyn työn etiikka johtaa työvauhdin kiristämiseen. SAK:n järjestötutki- muksen siivousalan aineistosta puolestaan nousee esiin, että kaksi kol- masosaa ei koe työssään raskaaksi aikapainetta, ja noin kolmasosalla se rajoittuu työajan johonkin osaan. Työtä ei myöskään koettu eristyneeksi, sil- lä järjestötutkimuksen vastaajista yli 90 prosenttia oli tekemisissä toisten ihmisten kanssa vähintään puolet työajastaan, vaikka yksin työskenteli noin 70 prosenttia. Melko paljon tai erittäin paljon omaa työtä koskeviin järjeste- lyihin ja oman työn tekemisen järjestykseen työpaikalla saattoi vaikuttaa noin kaksi kolmasosaa ja työtahtiin 90 prosenttia. Sen sijaan siihen, millais- ta työtä tekee, saattoi vaikuttaa vain joka kuudes. 2.2 Edunvalvontaa Palkat Useimmissa työpaikoissa työntekijät totesivat, että alan yleinen ongelma on palkkataso. ”Kymmenen vuotta olen ollut alan töissä ja palkka on 10,53€ tunti, joten ei siinä hurraamista ole”. Toisaalta siivoustyötä toisena työnään tekevä, siis alalla tilapäisesti työskentelevä totesi: ”Palkkaa saan 9 euroa tunnilta, ja sen ok. Teen tätä toisena työnä maksaakseni asuntolainan pois, vielä vuoden verran”. Kaikki haastattelut tehtiin Etelä-Suomessa, jossa yleinen käytäntö ainakin haastatelluissa yrityksissä oli keväällä 2008 mak- saa yli työehtosopimuksen minimien tuntipalkkojen vaihdellessa kahdek- sasta eurosta kahteentoista. Palkat ylittivät kaikissa haastatelluissa yrityksissä työehtosopimuksen mi- nimin. Yksinäisissä tai parityökohteissa toimittiin yleensä urakkaperiaatteel- la. Yhdessä yrityksessä (2E) oli käytössä kuukausipalkka. Useimmat oma-aloitteisesti sopimuspalkkatasoa kommentoineista työnan- tajista pitivät sitä liian alhaisena ja käytännön palkkataso olikin jokaisessa yrityksessä tes-tason minimejä korkeampi. Kuitenkin kilpailutilanteissa työ- kohteista mukana on yrityksiä, jotka tarjoavat töitä tes-palkkatason pohjalta. Tästä syystä yleinen käsitys oli, että tes-palkkoja tulee nostaa. Syinä oli, et- tä palkalla tulee tulla toimeen, hyvän työvoiman saaminen alalle ja alan ar- vostuksen nousu. Esim. näin: ”Valtaosa Suomen kansallisomaisuutta ovat kiinteistöt, keskiaikaisista kirkoista hartiapankkitaloihin. Niiden kunnossapi- täminen on aivan välttämätöntä. Kunnossapidon yksi alue on siivoustyö, jol- la pitäisi olla tämän tehtävän mukainen arvostus. Arvostuksen tulisi näkyä myös palkkauksessa; liitot nostamaan siivoustyön palkkaa, niin työvoi- maongelmatkin katoavat ja alan kehityskin nopeutuu”. (2H, työnantaja) ”Palkat pitää saada nousemaan. Nykyisillä ei tule toimeen varsinkaan pää- kaupunkiseudulla. Yksi pieni työnantaja ei pysty paljon nostamaan nykyi- sessä kilpailutilanteessa. Liitot asialle”. (2G, yrittäjä, työnantajaliiton jäsen)
  • 16. 14 SAK · Tutkimustieto 2/2009 Periaate sopimuspalkkojen nostosta hyväksyttiin yrittäjien keskuudessa yleisesti, mutta epäilyskin oli ”…alalle voisi ihan reippaat korotukset laittaa, mutta ovatko kotisiivoukset ostajat valmiita maksamaan, vai tekevätkö työn itse, vai syntyisikö alle tes-tason tehtävän halpatyön markkinat” (2C, nais- yrittäjien jäsen) ”Pienet yritykset kuolevat, kun vaatimukset kasvavat ja isot alan yritykset määräävät tahdin. Yrittäjän on esim. sunnuntaityöt tehtävä itse, kun ei ole varaa maksaa korvauksia.”(2F, yrittäjäyhdistyksen, jäsen) Muita työsuhde-etuuksia Palkan lisäksi muita yrityksissä käytössä olevia työsuhde-etuuksia olivat matkat työpaikalle, työvaatteet ja jalkineet, ravintoetu, suppeaa laajempi työterveyshuolto (2A, 2E, 2F, 2G,2H), liikuntasetelit (2G) ja hieroja kerran kuukaudessa (2C). Yrityksen auto – useimmiten yrityksen logoilla varustettu pakettiauto – oli enemmistössä yrityksistä työntekijällä kotiparkissa helpottaen näin työmat- koja ja muutakin liikkumista. Esillenousseita tes-tulkintaongelmia Yhdellä työpaikalla työehtosopimuksen tulkintaongelmaksi olivat nousseet arkipyhäkorvaukset ”keikkatyössä”, siis työssä, jossa työhön kutsutaan epäsäännöllisesti silloin, kun työnantaja saa toimeksiantoja. Kun arkipyhä ei osu työjaksolle, on keskusteluun noussut pyhäpäivän korvausvelvolli- suus. (2A) Samoin oli ongelmia kohdattu sairausloma-asioissa keikkatyös- sä, kun sairastuminen ei tapahdu työnteon hetkellä. Myös soviteltu päivä- raha keikkatyössä on ongelmallinen, kun työtuntien määrä vaihtelee ja työ- jaksot ovat esim. viikon mittaisia tai kolmen viikon mittaisia. Näissä tapauk- sissa kuukauden tulo on pienempi kuin tilanteessa, jossa työtä on tarjolla kuukausittain kahden viikon jaksoissa ja soviteltu päiväraha osaltaan tukee toimeentuloa. 2.3 Järjestäytyminen ja yhteystoiminta (Järjestäytymisestä haastatelluissa yrityksissä tarkemmin katso taulukko sivuilla 19 ja 20.) Haastateltujen työntekijöiden keskuudessa ammatillinen järjestäytyminen PAM:iin ei ollut pääsääntö. Yksi oli Metalliliiton jäsen (2A), peruna menneil- tä ajoilta. Tässä länsisuomalaisessa yrityksessä työnantaja suosi järjestäy- tymistä, ja monet olivat PAM:n jäseniä. Ne, jotka eivät olleet ammatillisesti järjestäytyneitä, olivat järjestäneet työttömyysturvansa YTK:n välityksellä. Työttömyyskassa olikin tässä tapauksessa välttämätön sovitellun päivära- han saamiseksi, kun työmäärä keikkaluontoisessa työssä vaihteli suuresti. Yksi, iltatyötä toisena työnään tekevä, oli verohallinnon STTK:laisen liiton jäsen (2C). Hän arveli muiden kokoaikaisten työntekijöiden olevan PAM:ssa, mutta ei tiennyt varmasti.
  • 17. SAK · Tutkimustieto 2/2009 15 Yksi haastatelluista oli PAM:n jäsen (2E). Tämä miespuolinen työntekijä oli maahanmuuttaja, jonka liittojäsenyys oli syntynyt edellisessä työpaikassa, suuressa siivousyrityksessä. Muiden tämän työnantajan (joka ei ollut vä- himmässäkään määrin ay-vastainen) työntekijöiden järjestäytymisestä ei ole tietoa. Loput viisi haastateltua työntekijää olivat ay-liikkeen ulkopuolella. Heistä yksi oli omistajan poika (2F) ja yrityksessä työskenteli käytännössä vain perheenjäseniä. Yksi oli omistajan tytär (2B), ja tässä yrityksessä hän arvioi vain harvan olevan liiton jäsen. Kaksi haastatelluista oli muutoin vain järjes- täytymättömiä; toinen heistä (2G) oli varmistanut työttömyysturvansa yksi- tyisessä työttömyyskassassa ja oli työpaikkansa työsuojeluvaltuutettu; muista työntekijöistä hän arveli joidenkin olevan PAM:n jäseniä. Yksi oli yrit- täjä (2H) ja työskenteli näin isommalle siivousyritykselle alihankkijana; täs- sä länsisuomalaisessa yrityksessä muut kuusi työntekijää olivat ”eri liitois- sa”, kuten haastateltava asiaa kuvasi . Puolessa haastatelluista yrityksistä todennäköisesti enemmistö työntekijöistä oli PAM:n jäseniä; näissäkin oli myös järjestäytymättömiä, jotka olivat järjestäneet työttömyysturvansa YTK:n kautta. Työpaikoista yhdelle oli valittu työnantajan aloitteesta työsuojeluvaltuutettu, joka oli yksityisen työttömyyskassan jäsen (2G).Luottamusmiestä ei ollut yhdelläkään työpaikalla. Länsisuomalaisissa yrityksissä – joista toinen tosin toimi pääsääntöisesti pääkaupunkiseudun kohteissa – järjestäytyminen oli paremmalla tolalla kuin muualla, mutta ammattiliittojäsenyys ei ollut niissäkään pääsääntö. Varmasti työtovereidensa jäsenyyksistä ei tiennyt yksikään haastateltava, joten asia ei liene keskustelujen tärkeimpiä asioita silloin, kun työntekijät kohtaavat. Yleensähän työntekijät työskentelivät yksin tai työpareittain. Usealla työnantajalla (2B, 2D, 2F), oli kokemusta ammattiyhdistystoimin- nasta ennen yrittäjäksi ryhtymistä. Kaikkien työnantajien suhtautuminen jär- jestäytymiseen oli positiivinen. Näin asian olivat ymmärtäneet myös työnte- kijät. Yhdessä yrityksessä (2G)- vaiheessa, jossa työntekijöitä oli enemmän - koetettiin etsiä luottamusmiestä työntekijöiden joukosta, mutta vapaaeh- toista ei löytynyt. Työnantaja omalta puoleltaan suhtautui rohkaisevasti luot- tamusmiehen valintaan. Se, että ay-jäsenyys ei ole edes lähimmän työtoverin tiedossa osoittanee, että asia ei ole merkittävän kiinnostuksen kohteena. Tämän raportin yh- teenvedossa on suhtautumiskysymyksiä käsitelty laajemmin. 2.4 Viestiä ay-liikkeelle 2A, työnantaja: ”Osa on töihin tarvittaessa kutsuttavia, ja heillä jää sitten tietenkin osa kuukaudesta työttömäksi niin tietyissä liitoissa korvausten maksukäsittelyt viipyy liian kauan eli nää ihmiset on vähän ahdingossa.”
  • 18. 16 SAK · Tutkimustieto 2/2009 Haastattelija: ”Onko PAM tällainen liitto, jossa ne viipyvät kauan?” 2A, työnantaja: ”On. Varsinkin silloin kun ihminen hakee sitä ensimmäisiä kertoja tai ensimmäistä kertaa, niin käsittelyaika on tuhottoman pitkä, että käsittely pitäisi nopeuttaa. Ne maksetaan puolentoista kahden kuukauden viiveellä, jopa yli – se on kohtuutonta. Kun liiton työttömyyskassa saa nämä työntekijöiden raha-asiat hoidettua liukkaammin niin se riittää mulle.” 2A, työntekijä: ”No meidän keikkatyöläisten taholta mä lähettäisin SAK:lle terveisiä, kun tällaisia työntekijöitä on olemassa (me ei todellakaan olla ai- noat), niin pitäkää siitä työntekijäporukasta myös huolta, että niillä on selvät sopimukset myös olemassa, vaikka työ on silppumaista. Ne jäävät mones- sa asiassa roikkumaan sinne johonkin – tiedä mihin sopimuksiin. Jos ei ole hyvä työnantaja niin kukaan ei pidä huolta niistä ja välttämättä työntekijöistä kaikista ei ole oman etunsa valvojaksi eikä pysty omia puoliaan pitämään, meitä on myös hiljaisia, jotka ei saa ääntään kuuluviin.” 2B, työnantaja: ”No, jaa tääkin on nyt sitten sillä lailla, että varmaan ihan hyvin on kaikki neuvottelut mennyt, et tätä viimeisintä työehtosopimusta nyt on jouduttu vähän aikaa ootteleen, mutta olihan se aikamoinen kädenvään- tö. Mut niinku mä sanoin niin mä oon kyllä kaikille meidän tytöille sanonut, että liittykää nyt johonkin liittoon, että ihan sen takia kun ei koskaan tiedä näistä tilanteista, mitä tapahtuu, et on ainakin se turva.” 2C, työnantaja: ”No, mä olen kaikille kehottanut, että heti pitää liittyä liittoon kun tulee töihin, mutta se, että suurin osa on valinnut kuitenkin tämän ns. Loimaan kassan, ihan sen vuoksi, että siinä on halvin hinta, ja tavallaan sit- ten samat edut sillä tavalla, että saa sen ansiosidonnaisen päivärahan jos jää pois. Mulla on sattunut silleen, että yksi työntekijä oli neljä kuukautta töissä ja jäi sairaslomalle, eikä pystynyt tekemään siivoustyötä, niin sitten, no mä otin sen sitten meille kotiin lastenhoitajaksi ja me saatiin sille sitten riittävä tulotaso ja nykyään hän opiskelee uutta ammattia sitten, että kyllä ne on hyvät systeemit mitä on luotu. 2C työntekijä: ”Ehkä pitäisi panostaa enemmän noihin, saada ne niin kuin mukaan alusta saakka, kun ne rupee yleensäkin sitä uraputkea itselleen te- kemään.” 2E työnantaja: ”No se on sama, että pienille pitää antaa mahdollisuudet. Tämän kilpailutuksen tarkoitushan oli se, että tehdä niin kuin tasapuoliset mahdollisuudet. Se ei ole enää tasapuolista, kun on isot vastaan pienet. Nyt kun olen ollut noilla tarjouskierroksilla, niin siellä on nämä Suomen viisi isointa siivousliikettä ja minun firmani. Minähän niin kuin pärjään kun koulu- tusta, mutta kun ajattelee vaikka maahanmuuttajan perustamaa siivousyri- tystä, ei heillä ole julkiselle puolelle mitään mahdollisuutta. Jos SAK keksisi jonkun vastaavan luokittelujärjestelmän kuin nämä luokituslaitokset, että on hyvä työnantaja tai reilu työnantaja. Nyt katsotaan vain hintaa, eikä kiinnos- tuta, että mistä se henkilökunta tulee ja kuinka se voi – että kunhan hinta on hyvä ja luottoluokitus kunnossa niin saatte kohteen.”Haastattelija: ”No
  • 19. SAK · Tutkimustieto 2/2009 17 tämä on oikein hyvä idea, ruvetaan kehittelemään tätä eteenpäin.” ”Jos ois semmonen, että työntekijät saisi itse päättää, että me halutaan meidän työnantajalle tuollainen ja sitten se menee tietysti siihen, että työnantaja käskee, että nyt menette tuollaisen hakemaan, että nyt haette mulle kun- niamerkkiä…joo.” 2E, työntekijä: ”Ammattiyhdistysliitto on semmosta, että jos tulee joskus työttömäksi , sieltä saa vähän apua. Palkinto pomolle tekee firman tutuksi koko Suomessa. Meillä on pieni firma mutta voi olla joskus isompi palkit- seminen on ihan tervetullut.” 2F, työnantaja: ”No pikkaisen pitäisi ruveta ajattelemaan pieniä yrittäjiä enemmän. Ei pienillä yrittäjillä o le varaa maksaa kohta enää palkkoja. Pie- net yritykset rupee kuolemaan, koska ei ole varaa maksaa työntekijöille palkkaa, ei yrittäjät jaksa iät ja ajat vetää. Et kyllä vaan se kierre tulee sieltä pikku hiljaa. Puhutaan, että – no isoilla yrityksillä – isoilla ketjuilla on asiat ihan erikseen. Mut ei, ei pienet voi sillä lailla maksaa niitä kaikkia lisiä ym. Että on pakko tehdä itse sunnuntait töitä, nyt kun on tullut sunnuntaikaup- pa, , että pikkasen täytyisi ajatella pieniä yrittäjiä.” 2F, työntekijä: ”Sanotaan nyt niin, että tuollaisella isoilla työpaikoilla se on hyvin helppoa ja varmasti siellä niin kuin tulee helposti liityttyä liittoon, kos- ka siellä tuota on ihan erilailla näkyvästi esillä se liiton toiminta. Mun mie- lestä pitäisi entistä enemmän liiton tulla ulospäin, suunnata enemmän nuo- rille , että ei elä sellainen käsitys ukkokerhosta. Toinen asia on, mikä minua itseäni on niin kuin hieman ärsyttänyt on se, että yritetään vetää yhtäläi- syysmerkkiä esimerkiksi SAK:n ja SDP:n välille. Että se on asia, joka karsii varmasti monia sellaisia, jotka olisi ehkä aikeissa liittyä, mutta tuota kun se koetaan tällaiseksi, että siinä on puolue jotenkin taustalla tai muuta niin se on huono asia.” 2G, työnantaja:” Mä koen itse monesti, että mä olen enemmän se työntekijä kun se työnantaja. Mä luulen millä, että se raha on millä saadaan enemmän työn arvostusta tälle alalle. Me ollaan avustettu asunnon hankinnoissa,ja jos on ollut tarvetta niin muutoinkin autettu. Kun ihmisten elämäntilanteet muuttuu niin niissä yritetty joustaa, että jos heillä on vapaan tarvetta niin lä- hes aina se yritetty järjestää niin että saa sen. Ja tuota pyrin siihen, etten ainakaan nipota mistään turhasta, ja ettei pilkkua viilata puolin ja toisin… Pyrin antamaan hyvää palautetta on tietenkin mukava antaa kun sitä saa asiakkailta, että soitan ”hei, tuli sulle kiitosta.” Se ollaan päätetty, että lapset ei tätä jatka, että on helpompikin tapa tienata leipäänsä.” 2G, työntekijä: ”Nuorten asiat, lapsiperheiden asiat, kaikki tällaiset ay- liikkeen hoitoon” 2H, työnantaja: ”Jäsenmaksut pienemmäksi, ne on ihan hirveen isot. Kun ottaa huomioon mitä työntekijät sillä saa, ainakin tällaisessa yrityksessä missä ei koskaan tuu mitään selkkauksia. Ei tarvita oikeusihmisiä eikä mui-
  • 20. 18 SAK · Tutkimustieto 2/2009 ta. Ihalainenkaan ei pysty mitään tekemään, että siivousalalla palkat esim. että isommat pystyisi maksamaan vähän enemmän palkkaa työntekijöille.”
  • 21. Yhteistoiminna Työaika‐ ja  Työntekijöiden  Työnantajan  Työsuhde‐ n muodot  Koulutus‐ ja  Organisointiehdotukset  PAM  Koko alallaan  paikallinen  TES‐tuntemus  Muuta  järjestäytyminen järjestäytyminen  etuudet  (työnantaja‐ tiedonsaanti  /Polttavin ongelma  sopiminen  työntekijät)  2 A  Oy  1 Metalli, PAM  Yrittäjäyhdistys  Pieni/keskikokoine Palkka yli  Työaika riippuu  Palavereita ja  Työnantajalle  Ammattikoulutu Työn keikkaluonne,  Suomen‐, ruotsin‐ ja  perustettu  useita ja Loimaan  n 5‐6 kokoaikaista,  TES:n 9,5 ‐  asiakkaan  työnantaja  TES on selkeä  sta saadaan  lyhyet  englannin kielen taito tarpeen  vuonna 1990  kassassa useita.  4‐10 tilapäistä  12 euroa  aikataulusta  mukana  ja työntekijät  teknisiin  toimeksiantosopimukse työssä. Passiongelmia viron  Työnantaja yllyt‐ työhön  työmatkat,  työprosessissa  TES ei saada  välineisiin  t ‐> yrittäjäriskiä  venäläisiä palkatessa . PAM:n  tänyt liittymään  kutsututtavia  työvaatetus  tietoa on  työntekijälle  työttömyyskassa hidas.   liittoon tai  ja ravintoetu  Metallin  Sairasajan palkka  kassaan  jäsenen  keikkatyössä  mielestä  2 B   Oy  Ei tietoa  Yrittäjäyhdistys  9 kokoaikaista   Virkistystilais Päivätyö,  Palavereita  Työantaja  Työnantaja mukana työssä  perustetttu  korkeintaan  lisäksi  uuksia,  ajankohdan saa  kerran viikossa  selkeä, vihdoin  vuonna 1998  harva  toiminimellä  kuntosalikor päättää itse  jossa käydään  saatiin  keikkaväkeä.  tit ja  läpi  Keskikoko‐optimia  autonkäyttö‐ siivousaluemuu mahdollisuu tokset mm.  s  2 C  1  STTK  Ei varsinaiseesti  2 kokoaikaista ja 3  Hieroja  Palavereita pari  Työnohessa  Työnantajalle  Työnantaja on  Työntekijä lähti, perusti  Työnantaja mukana työssä.  Toiminimi  päätoimen  (naisyrittäjien  osa‐aikaista.  1/viikossa  ja  kertaa  keskustallaan  on tullut  siivous‐  oman yrityksen ja vei  Työntekijän arvio  perustettu  mukaan,  jäsen)  Alallaan pieni  illanistujaisia  vuodessa, ei  työsuojelupiiril teknikko, pitää  asiakkaita mukanaan  työnantajasta hyvä ja palkka  vuonna 1997  kokoaikaiset  varsinaista  tä neuvoja, TES  ammatti‐ hyvä  ehkä PAMissa  sopimista  on vaikea  taitoaan yllä.  saada  Työnantaja  Työntekijälle ei  järjestää  avaudu  ammattitaidon  helposti, voisi  ylläpitoa ja uutta  olla  nettisivuilla  2 D  Osakkaat ovat  Keskisuuri yritys  Osakkaille,    Onko osuuskunta  Asiakkaille luvataan,että  Osuuskunta  ay‐jäseniä (6)  alallaan 6  tuoton  työnantaja‐ vai  työntekijä saa reilun  perustettu  Palkollisia on (3)  osakasta,  pohjalla  työntekijäyhteisö  korvauksen ‐> perustelee  vuonna 1997  työtunteja 20 ‐ 25  esim.  hintatasoa ja laatua ja että  viikossa, 3  teatterimatk kakkii turvavarusteet on  työntekijää, osa‐ oja,  käsillä  aikaisia, tunteja  joululahjoja  vähemmän  tms. 
  • 22. 2 E  1 PAM  Yrittäjäyhdistys  7 kokoaikaista ja 2  Kertapalkkioi Aluemuutoksist Työn ohessa  TES ok ja  Alan väline ja  Asiakkaille kerrotaan, että saa  Toiminimi  (haastateltu) ,  vuodesta 2007  osa‐aikaista  sta  a sovitaan  keskustellaan  palkat selvästi  muuta  reilun korvauksen ‐>  perustettu  muista ei ole  erikoiskohtei kirjallisesti  yli  koulutusta,  perustelee hinta‐ ja  vuonna 1992  tietoa.  sta , tasajako Jatkokoulutus on  laatutasoa ja että kakkii  ja  Työsuojeluvaltuu ollut  turvavarusteet on käsillä, reilu  Osakeyhtiö  tettu on  työntekijöiden  meininki  perustettu  kohdalla esillä  vuonna 1995  2 F Oy   Kukaan ei ole  Yrittäjäyhdistys  4 henkilöä kaikilla  Työterveysh autonomiaa,  Päivittäistä  TES ei tuttua  Työnantaja  Liiton edustajan käynti  perustettu  liitossa ei  37,50 tuntia/vko  uolto on  työt kello 17.00  jutustelua  työnantajalle  tarjoa  työpaikalla voisi olla hyvä  vuonna 1990  Loimaan  useimmat omia  laaja  ‐ 06.00 välillä  eikä  mahdollisuuksia,  kassassa  sukulaisia  työntekijälle  työntekijä ei  vielä  kiinnostunut  2 G  Oy  Joiden ihmisten  Yrittäjäyhdistys ja  9 kokoaikaista ja 1  Liikuntasetel Työaikajoustoja Työnantajalle  Työmenetelmät,  perustettu   kanssa oli  Työnantajaliitto  osa‐aikainen  it , yrityksen  , tasoitusta  tilitoimisto ja  koulutusta alan  vuonna 1978   puhetta  (tytär)  autot ja  parin viikon  työnantajaliitt laitoksessa  järjestäytymisest työterveysh sisällä  o tulkitsee  Pitäjänmäessä  ä takavuosina.  uolto yli  soittamalla,  Haastattelussa  minimin  TES OK  oli PAM 1 ja  työntekijälle  Loimaan kassa 1.  TES ei ole tuttu    2 H Oy  6 eri liitoissa 1  6 työntekijä ja 1  yrityksellä  Palavereita ja  Työnantajalle  Työntekijällä  perustettu  toiminimellä  toiminimellä  autoja  saunailtoja  ei tuttu,  jatko‐opintoja  vuonna 1988  (haastateltu)  tilitoimisto  mutta omalla  neuvoo  ajalla  tarvittaessa ja  työntekijälle  TES on outo          
  • 23. SAK · Tutkimustieto 2/2009 21 3 Arkea puusepänteollisuuden pienillä työpaikoilla 3.1 Työpaikat Työpaikoilla tehdyt työt vaihtelevat suuresti sen mukaan millaisia tuotteita kussakin yrityksessä valmistetaan. Koska tarkoituksenamme on käsitellä aineistoa luottamuksellisesti siten, että yksittäinen yrittäjä tai työntekijä ei ole tämän aineiston perusteella tunnistettavissa, ei yksilöintiä voida tehdä toimialanimikkeistöä tarkemmaksi. Haastatteluun osallistuneilla työpaikoilla tehdään siis mm. mittatilaustöitä isoille yrityksille ja kotitalouksille, uniikkeja tuotteita laatua arvostaville kuluttajille, tyylihuonekaluja, merkkihuonekaluja, verhousta yrityksille ja yksityisille, alan entisöintitöitä, malleja, muotteja, messurakenteita, kalusteovia sekä väliovia, projektikohtaisia töitä, portaik- koja ja alan pinnoitustöitä. Kaikkea tätä ja enemmänkin, yksittäisestä tuot- teesta aina kokonaisiin sisustusratkaisuihin saakka. Näitä töitä tekevät alan ammattityöntekijät ”päällään, käsillään ja sydämel- lään” kuten työnantaja yrityksestä (3 G) näkemyksensä hyvästä puusepäs- tä tiivisti. Haastatteluun suostuneilla puusepänteollisuuden työpaikoilla pienten yritys- ten koko vaihteli pienestä perheyrityksestä, jossa kaksi henkilöä, joista toi- nen työntekijäasemassa (3A) aina seitsemän työntekijän yritykseen (3H) sekä yritykseen, jolla oli kahdessa toimipaikassa 6+2 työntekijää ja lisänä kolmisen harjoittelijaa (3E). Tyypillisin työpaikan koko haastatteluun suos- tuneilla yrityksillä oli neljän tai viiden työntekijän työpaikka (3C, 3D, 3F sekä 3G). Puusepänteollisuudessa on monia sellaisia toimialoja, joissa tyypillisin yrityskoko on yhden työntekijän yritys. Esimerkiksi verhoomojen kohdalla yritystä voidaan pitää jo isona, jos yrityksellä on kolmekin työntekijää. Työpaikkoina toimivat eri tavoin ositetut tehdashallit ja kaupunkiseuduilla myös kerrostalojen sokkeloiset pohja- tai kellarikerrokset toimivat myynti- ja/tai työtiloina. Tilojen luonne aiheutti tarvetta käyttää luovuutta rauhoitet- tuun taukojenpitoon: kahdella työpaikalla oli käytössä perinteinen ”vellikello” (3 E, 3 H), jonka soidessa kaikkinainen koneiden käyttö oli kiellettyä. Osalla työ oli muutoin tauotettu siten, että työntekijöillä oli oikeus meluttomaan taukoon tai työpisteet olivat niin kaukana toisistaan ja sosiaalitiloista, että tällaista ongelmaa ei työpaikalla edes muodostunut. Kaikilla työpaikoilla so- siaalitilat eivät siis olleet asiallisella tasolla. Yritysten vahvuuksista Kyselimme myös yrittäjiltä oman yrityksensä vahvuuksista ja siitä, miten he ovat menestyneet odotuksiinsa nähden ja mitkä syyt ovat tähän vaikutta- neet ja saimme seuraavanlaisia vastauksia:
  • 24. 22 SAK · Tutkimustieto 2/2009 ”Kyllä minä sanoisin, että luotettavuus ja joustavuus, koska työt tulevat erit- täin lyhyellä varoitusajalla ja tietenkin tämä osaaminen” kertoi yrittäjä (3A) yrityksensä vahvuuksista. Yritys on alueellisesti hyvin sijoittunut siten, että tämänlaatuiset markkinat ovat lähes heidän hallussaan, koska työssä käy- tettävä kone on harvinainen. Asiakassuhteita on pitkältä ajalta ja nettisivut on pidetty ajan tasalla. Yrittäjä toteaakin: Työmäärä on ollut tällä hetkellä sellainen, että sen laajentaminen edellyttäisi lisähenkilöiden ottamista ja toiseen vuoroon siirtymistä ja sen varmuus, miten se riittää, niin sitä ei ole lähdetty edes kokeilemaan.” Yrittäjällä on yhteistyökumppaneita ja kaikki tuotteet tehdään tilausten perusteella. ”Aikataulussa pysyminen on hirveän tärkeää tänä päivänä, jos kerran lip- sahdat siitä, niin luultavasti ne ei kysy seuraavan kerran sulta enää tarjous- ta. Että sanoisin, että aikataulut ja laatu on oltava kohdallaan,” totesi palkit- tu puuteollisuusyrittäjä (3B), jonka perheessä on ollut puusepänteollisuuden yritystoimintaa jo monen sukupolven ajan. Hän kertoo: ”Pääkaupunkiseu- dulla meidät tunnetaan, että hirveän vähän me tehdään tällä alueella. Asi- akkaat löytävät meidät suunnittelutoimistojen kautta ja jonkin verran netin kautta… Jotkut isot talot ovat meidän yhteistyökumppaneita, ne ostaa meil- tä sellaista määrättyä osaamista, mitä he eivät itse valmista… Tilauskan- nan vaihtelu on tällä alalla aika rajua ja suhdanteet muuttuu nopeaan. Töitä saa tehdä menestymisen eteen.” ”Työajat pitää sopeuttaa niin, että asiakkaille ei tule mitään haittoja siitä ja sitten luotettavuus, että asiakas saa tilaamansa silloin kun haluaa”. Yrittäjä, jonka yritys on pitkäikäinen ja tunnettu (3C), ja jolla on pieni henkilöstömää- rä, mutta joka on suuri alallaan kertoo: ” Uudiskohteista tulee tarjouspyyntö- jä toimistojen kautta ja vanhoihin asiakkaisiin pidetään yhteyttä… Jos töitä ei ole tarpeeksi on mentävä kolkuttelemaan ovia ja katselemaan missä kunnossa (vanhojen asiakkaiden) paikat on.” ”Meillä kai lähinnä vahvuutena on se, että tehdään mittojen mukaan – juuri sellaiseksi kuin asiakas toivoo.” Yrittäjä (3D) on alalla tunnettu ja pitkäaikai- nen yrittäjä, joka erottuu hyvin myös logollaan. Yritys on pieni ja omistaja kertoo, että heillä on yhteistyökumppaneinaan myyntimiehiä, jotka ostavat tuotteet sovittuun hintaan ja myyvät ne edelleen sopimaansa hintaan. Toi- nen tapa on ostaa tuotteet suoraan yrittäjältä, joka on hinnoitellut koko tuo- tantonsa. Yhteistyökumppaneina on myös asennuspalvelua tarjoavia yrittä- jiä, joita suositellaan asiakkaille. ”Meillä on korkea moraali tämän oman työn suhteen. Jos me tehdään pöytä ja sen jälkeen tehdään se pakkauslaatikko, niin se pakkauslaatikko tehdään yhtä hyvin kuin se pöytä”, selittää laadun käsitettä yrittäjä (3E) ja jatkaa: ”Hintakilpailutilanteeseen ei ole varaa, koska meidän tapa valmistaa ei ole halvin”. Tällä yrittäjällä on puusepänteollisuuden yritystoimintaa perheessä jo monen sukupolven ajan. Hän kertoo, että: ” Kodin kalusteiden valmista- minen ja markkinointi on hyvin vaikeaa ja yhä enemmän tehdään puuse- päntöitä rakennusliikkeille ja rakennustarpeisiin.” Pitkäaikaisen yrityksen on mukauduttava yhteiskunnan muutoksiin. Asennustyötä ulkoistetaan tulevai-
  • 25. SAK · Tutkimustieto 2/2009 23 suudessa. Design-menestyksen saavuttaneella yrityksellä on oma mallisto ja erityiskohteita on esitelty myös lehdistössä .Omissa liiketiloissa on myynnissä omaa mallistoa ja sitä viedään myös pohjoismaihin. Luottoarkki- tehdit suosittelevat yritystä asiakkailleen. Tuotteet ovat hinnakkaita, mutta laatuunsa nähden hinta on käypä. Kohderyhmänä ovat laatutietoiset yksi- tyiset asiakkaat ja julkiskohteet. ”Asiakkaat saadaan yhdistämällä perinteis- tä osaamista moderniin tekniikkaan… myös pintakäsittelyssä koetetaan ke- hittää jatkuvasti uutta ja seurataan trendejä.” ”Minä sanoisin, että nämä hyvät pitkäaikaiset yhteistyökumppanit ja se, että meidän työt tunnetaan laadukkaina”. Yrittäjä keskikokoisesta pienyritykses- tä (3F) kertoo markkina-alueen nykyään olevan pääkaupunkiseutu sekä alue, jossa tuotantoa harjoitetaan. Yrittäjä on pitkään ollut alan töissä ja opetustehtävissä ja perustanut oman yrityksensä. Lama-ajan ohi on selvitty Venäjän viennillä. Konekantaa on uusittu ja pidetty huolta, että siltäkin osin säilytään kilpailukykyisenä. Suuremmat kohteet asennetaan itse ja ulkopuo- lisia asentajia suositellaan muutoin. Pitkään yrittäjänä toimineena hyvät yh- teistyösuhteet hankintapuolen ihmisiin tuovat tarjouspyyntöjä. Tämä yrittäjä koki rintamaiden ulkopuolella jaettavat investointituet uhkaksi, sillä Etelä- Suomen yritykset toimivat samoilla markkinoilla ”kehitysalueiden” yritysten kanssa. Kun on uhrauksin vetänyt firman lama-ajankin läpi, niin vääristy- miksi koetut asiat harmittavat, esimerkiksi velkasaneeraus eo. investointitu- kien ohella. Tukea ajatuksille ei yrittäjäjärjestöistäkään saa, ”koska suurin osa liiton jäsenistä on näillä tukialueilla”. ”Meidän menestystekijämme on kyky ymmärtää mitä toinen haluaa. Asia- kasta pitää kuunnella ja katsoa ympärille kun ollaan arvioimassa, että mitä hän voisi haluta. Me emme tee töitä sen mukaan, miltä meistä tuntuu” tote- aa yrittäjä (3G) suuresta yrityksestä alallaan, jolla toimipaikka kahdessa eri pisteessä. Näiden lisäksi yrityksellä on omat liiketilat. Yrityksellä ontuontia pohjoismaista ja Baltian maista ja vientiä lähinnä Ruotsiin ja Viroon. ”Kun hyvän työn tekee, siitä yleensä puhutaan. Internetin blogit ovat hyvä kana- va… Ennen asiakkaat kävi liikkeessä paljon enemmän, mutta nykyään istu- taan työpaikalla netin ääressä ja soitellaan ja kysellään tuotteista. Meillä on statistiikka tuossa niin me nähdään aika kivasti, koska meidän sivuilla käy- dään. Kahdentoista maissa ja sitten iltaisin.” Suomessa yrityksellä on jälleenmyyjiä, jotka ostavat pieniä eriä. Kysyntää tuotteille saadaan aikaan yhteistyössä eri sisustuslehtien kans- sa/välityksellä myös sisustussuunnittelijat tuovat asiakkaita. Yrittäjä luon- nehtii tuotteitaan sanalla ”sielukkaita” ja kuvaa sillä sitä, että jokaisella esi- neelläkin voi olla tarina, mikä tekee siitä mielenkiintoisen. ”Palvelualttius, sanoisin, on vahvuutemme. Asiakas voi määritellä koon, kuosin, sävyn – kaikki on liikkuvaa osaa. Ja tietysti se laatu. Se täytyy olla hyvä, muuten sille hinnalle ei ole mitään perusteita.” Pienen yrityksen (3H) yrittäjä, joka toimittaa myytyä tuotetta toimipisteeseen toimitettavaksi edel- leen loppuasiakkaalle sekä tuottaa pienessä mittakaavassa myös sisustus- palveluja, pitää sisustuslehtiä merkittävänä kanavana tuotteiden kysynnälle:
  • 26. 24 SAK · Tutkimustieto 2/2009 ”Nehän on minun mielestäni sellainen iso asia, tietysti toinen iso asia on te- levisio. Näistä asioita kun puhutaan paljon niin ihmisten mielenkiinto herää ja kun sitä sisustamista on jatkuvasti esillä niin varmasti joku prosentti tart- tuu siihen ja alkaa katsoa kotiaan, että hetkinen, mikä on homman nimi, pi- täisikö meidän pikkuisen sävyä muuttaa ja kun se on siinä mielessä hyvä, että kun jos yhtä paikkaa muuttaa niin se jatkaa sitä systeemiä todennäköi- sesti eteenpäin ja se onkin pikkaisen isompi kun alun perin on ajateltu.” Laadusta kilpailuvalttina yrittäjä kertoo vielä, että ”toimitamme vielä irtopääl- lisiä 20 vuotta vanhoihin sohviin. Elikkä se antaa tietyn viitteen jo siitä, mikä on rungon laadun ja pehmusteiden tilanne.” 3.2 Kollektiivista osaamispääomaa Korkeatasoinen ammattiosaaminen on siis ykkösasia kaikilla yrityksen työn- tekijöillä. Pienillä työpaikoilla työtä tehdään yleensä rinta rinnan, sillä työn- antajat ovat yhtä lailla työntekijöitä. Tosin he samalla myös opastavat ja an- tavat ohjeita ja määräyksiä työntekoa koskien. Alan oppilaitoksista ei tule täysin valmiita ammattimiehiä työnantajien tarpeisiin, vaan eräänlainen mestari-kisälli -malli elää edelleen vahvana näillä työpaikoilla. Vaadittavan ammattitaidon hankkimisen ideaalimallina monet työnantajat ja työntekijät pitivät puuseppäpuolen kolmivuotisen ammattikoulun jälkeen työpaikalla tapahtuvaa erikoistumista. Jos se vaatii erityisen syvällisiä taito- ja, voisi avuksi ottaa oppisopimuksen. Näin teoria ja käytäntö yhdistyisivät sopivalla tavalla, ja työntekijän laaja-alainen ammattitaito antaa turvaa työ- markkinoilla laajemminkin. Oppisopimusjärjestelmää piti kokemuksensa pe- rusteella hyvänä työnantaja (3F)”vaikka siihen pari vuotta meneekin, ennen kuin se tuottaa tuloksia.” Toiselle työnantajalle (3E) tämä oli liikaa:”… oppi- sopimuksessa olevalle maksetaan oikeata palkkaa ja sitten se on paljon poissa, valtion tukea pitäisi saada ensimmäisen vuoden palkkakuluihin”. 3A, työnantaja: ”Jotenkin tuntuu, että jos ottaa harjoittelijoita, niin niitä pitäi- si olla aikaa myös opastaa ja sitten siitä tulee melkein enemmän kustan- nuksia kuin hyötyä monessa tapauksessa, että se ei välttämättä vastaa työnantajan puolelta niitä odotuksia, mitä sille asetetaan… Ihannejärjestel- mä ammattiin tulossa olisi ammattikoulu ja sen päälle joku tapahtuva har- jaantuminen työpaikalla, kun näin käsityövaltaisiin töihin tullaan.” ”…parhaimmat on tullu ammattikoulusta tulleita puuseppiä. Nämä artesaa- nit ja muut taidepuolen ihmiset – niiltä puuttuu riittävä peruskoulutus puu- sepän työhön. Mun mielestä se paranisi sillä, että koulut ja firmat tekisi enemmän yhteistyötä.” (yrittäjä 3G) Tämän työnantajan mukaan koulutus- määriä tulisi suhteuttaa alan työvoiman tarpeeseen. Erikoistumiseen panostetaan työpaikoilla. ”Tässä lähdetään ihan perintei- sesti opettelemaan sitä työntekoa hyödyntämällä laitevalmistajan cad/cam- koulutusta. Me harkittiin oppisopimuskoulutusta ja käytiin jo neuvottelemas- sakin, mutta se jäi siihen, kun sopivan koulutuspaikan löytäminen ei ollut- kaan ihan niin yksinkertaista. Suurin osa niistä jutuista oli ihan turhia, että
  • 27. SAK · Tutkimustieto 2/2009 25 ehkä joku viisi opintoviikkoa olisi sellaista hyödyllistä materiaalia ja ehkä jo- takin perusjuttuja olisi ollut ihan hyvä käydä läpi.” (työntekijä 3A) Ongelmana on ammattikoulutuksen supistuminen ja nuorten vähäinen virta alan töihin. ”Puuala lopetettiin tämänkin alueen oppilaitoksessa, kun ei ollut tarpeeksi opiskelijoita, sinne ai saatu motivoiduksi nuorisoa. Töitä on yritet- ty tehdä asian hyväksi paljonkin. Ja kun meillä on joka vuosi vaikeampaa saada väkeä, virolaiset tekee alan tuotteita paljon. Kyllä Helsingin pää on kohta virolaisten hallussa kokonaan.” (yrittäjä 3B). Näin koulutuksen alasajon myötä tapahtuva oman tuotannon supistuminen johtaa tyhjiön täyt- tymiseen Suomenlahden takaa. Työntekijät arvostavat… Työntekijät osaavat arvostaa sitä, että palkan saa ajallaan; ”No kyllä var- maan ihan ok. Palkat on tulleet ajallaan ja silleen.” (3H). Tämä ei kaikissa yrityksissä ollut itsestään selvää. Työntekijät arvostavat myös sitä, että ”ai- nakin täällä saa äänensä kuulumaan paljon paremmin kuin isoissa työpai- koissa” kertoi työntekijä (3 A), joka on työskennellyt isoilla rakennusfirmoil- la. Pienillä työpaikoilla asioista pystytään myös sopimaan nopeasti. ”Että jos tarvitsee jotakin pientä vapaata, niin asioista pystyy sopimaan helposti”, kertoi työntekijä yrityksestä (3 F). Muutenkin työntekijät arvostivat kautta lin- jan sitä, että vapaa-aikaa yleensä saa silloin kun tarvitsee, kunhan tekee tunnit sisään. Lisäksi tuli esille, että pienissä työpaikoissa työ itsessään on mielenkiintoisempaa kuin isoissa firmoissa. ”Vähän niin kuin uniikkikappa- leita tehdään jokainen, niin on se paljon parempi, kuin tehdä sitä yhtä ja samaa sarjatuotannossa,” työntekijä (3G) sanoi. Työntekijät pitivät työtään mielenkiintoisena ja kehittävänä. Työssä näkee kätensä jäljen, ja monelle puutyöt ovat palkkatyön lisäksi harrastus. Alan vaihto vilahtaa toisinaan mielessä. Ammatillisista tulevaisuudenodotuksis- taan työntekijät kertoivat: ”Tässähän ei tietysti paljoa pääse ylenemään eikä silleen, että tavallaan mä olen miettinyt, että lähtisin kouluun – jollekin ihan eri alalle”, sanoi työntekijä (3D). ”Tällä hetkellä varmaankin palkka on tär- kein. Hirveästi odotuksia ei ole. Tässä on ehkä vähän turhautunut pienten yritysten arkeen ja vähän sellaiset alanvaihtoajatukset ehkä päällimmäise- nä”, kertoi työntekijä yrityksestä (3E). ”Mä olen vähän miettinyt, että kun on näin kauan ollut, voisi jotain muutakin vähän tehdä”, totesi työntekijä yrityk- sestä (3H). Töiden riittävyydestä ja työpaikan pysyvyydestä kannetaan myös huolta (työntekijät yrityksistä 3B ja 3F). Työnantajatoimintaa lähietäisyydellä Työnantajat arvostavat myös työntekijöitään, eivätkä pitkät työsuhteet pie- nillä työpaikoilla olleet harvinaisia. Ainakin viidellä työpaikalla kahdeksasta oli yli 10 vuoden työsuhteita, joillakin jopa yli 20 vuotta kestäneitä.”Pitää sanoa, että meidän kaverit ei ole sairaslomilla, en muista koska ne on vii- meksi ollut, että siitä pitää antaa kavereille täysi kymppi”, sanoi pienen yri- tyksen työnantaja (3D).
  • 28. 26 SAK · Tutkimustieto 2/2009 Työnantaja yrityksestä (3E): ”Meillä on varmasti kaupungin ahkerin maalari ja paras puuseppä sekä paras hioja, mutta se mikä minua ärsyttää suun- nattomasti on se, ettei nämä ammattimiehet voi koskaan kehua toisiaan.” Yrittäjä (3F), joka luonnehti johtamistaan keskustelevaksi johtamiseksi, an- taa työntekijöille haasteita kunkin kykyjen mukaan ja itsenäisyyden aste kasvaa osaamisen myötä, joka puolestaan motivoi alalle. Kyseinen yrittäjä kertoi tekevänsä yhteistyötä koulujen kanssa ja itsekin toimineensa opetus- tehtävässä. ”Hyvä ammattitaito yhdistettynä tiimityöhön ja hyvään ryhmä- henkeen.” Myös yrittäjä (3G) kertoi, että ”kykyjen mukaan. Silleen, että porras kerral- laan. En vaadi liikoja, mutta aina pikkaisen lisään löylyä. Ja sitten kun minä näen, mihin päin on suuntautunut, niin sitten pukataan sinne päin. Mutta se ei tarkoita, että mikä helpoiten sujuu, sitä saisi aina tehdä. Minä yritän opet- taa vähän muutakin, ettei mene liian yksipuoliseksi.” Yrittäjä (3E) kertoi myös parhaaksi luonnehtimastaan työntekijästä seuraa- vaa: ”Ei hänestä tullut yrityksen kantavaa työntekijää heti, vaan hän on tul- lut töihin poikana ja tehnyt kaikkia hommia ja kasvanut. Koska hän on ollut kiinnostunut asioista ja hänelle on annettu myöskin mahdollisuus oppia.” Yrittäjä (3B) ”Me tehdään erikoistuotteita, niin kyllä siinä täytyy olla jatku- vasti jonkun paikalla, joka tietää miten ne toteutetaan, mutta samalla itsekin tekee työtä siinä. Kyllä se on tärkeätä, että koetaan, että tässä tehdään hommia, että saadaan ne työpaikat säilymään.” Yrityksessä (3H) työpisteet olivat järjestetyt suurehkoon tehdashalliin siten, että työpisteet etenivät työvaiheittain. Rungon valmistus, kumitus, leikkuu, ompelu, heloitus, pakkaus. Työnantaja vertaa työpaikan käytäntöä soluun. Se on hyvin pitkälle itse toimiva, eli kun tilaus tulee sisään, niin se kirjataan rekisteriin. Työ etenee läpi salin vaiheittain ja työnantaja seuraa tuotetta vaihe vaiheelta ja koska mitat ja materiaalit vaihtelevat, voidaan tarkemmat työohjeet antaa vasta siinä vaiheessa, kun työ on kirjattu saapuneeksi. Töitä löytyi keväällä 2008, mutta… Yleinen työnantajanäkemys siis oli, että ammattitaitoisten ja pätevien työn- tekijöiden löytäminen oli vaikeata. Nuorisoa tulee töihin alan ammattikou- luista yhä vähemmän, kun koulutuslinjoja on lakkautettu hakijoiden puut- teessa. Mielikuvaa alasta pitää parantaa jos aikoo saada väkeä töihin. ”Alan arvos- tus on huono… Ala ei kiinnosta nuorisoa, se ei ole trendiala ja kyllähän se on varmaan syytä alan palkkauksessakin… Tänä päivänäkin meidän oma järjestö tekee hirveästi töitä tämän imagon parantamiseksi. Tietoa pitäisi saada kouluille enemmän. Nykyään koetaan vielä aika pitkälle, että nämä on pölyisiä ja ikäviä hommia ja meillähän koneet tekee jo tänä päivänä ihan samalla lailla kun muuallakin,” kertoi työnantaja yrityksestä (3B).
  • 29. SAK · Tutkimustieto 2/2009 27 ”Kyllä tuonne tuotantoon mies saataisiin jos tarvitaan, mutta hyviä myynti- miehiä on vaikea löytää”, kertoi yrittäjä (3D), jolla yhteistyökumppanit hoita- vat tuotteiden myynnin. ”Meillä on ensimmäistä kertaa henkilöstöpulaa. Yleensä nuoria löytyy, jotka haluavat oppia, että nytkin on kolme harjoittelijaa tuossa. Nuoria on palkattu ainakin yksi vuodessa töihin. Vanhat pysyy, mutta nuoret vaihtuvat viiden kuuden vuoden välein. Me ollaan monelle myöskin ensimmäinen työpaik- ka,”kertoi yrittäjä (3E). ”Saatavuus on vaikea ja vaihtuvuus on nopea” sanoo työnantaja yrityksestä (3G). Kysyttäessä, mikä tekee saatavuudesta vaikean, yrittäjä kertoo: ”Vii- me vuonna kävi seitsemän puuseppää kääntymässä ja meillä on edelleen- kin haku päällä; puuttuu taidot tai työmotivaatio ja tietty vastuullisuus. Vas- tavalmistuneilta puuttuu työssäolokokemus eli tieto siitä, millaista on olla töissä. Alalle tullaan näiden ohjelmien ja muiden takia liian heppoisin perus- tein. Ihan kunnollinen peruskoulutuskin on vähissä nykyään.” ”Ammatti-ihmisten saatavuus on erittäin huono,” toteaa työnantaja yrityk- sestä (3H). Tiedusteltaessa syytä työnantaja jatkaa: ”Aivan tarkkaan en osaa määritellä, mutta sanotaan, että noin 15 vuotta sitten saatavuus oli erittäin hyvä. Mutta kun näitä yrityksiä hävisi niin ammatti-ihmisetkin kävi- vät vähiin, eli ilmeisesti siirtyivät kokonaan toiselle alalle. Osa lähti varmasti konkurssien myötä eläkkeelle ja osa uudelleen koulutukseen ja niin edel- leen.” Työnantaja yrityksestä (3B) kertoo: ”Me ollaan kyllä aika kovassa puristuk- sessa. Virolaiset ja Venäjältä tulevat, vievätkö ne työmaat meiltä. Meidän on tehtävä yhdessä töitä, sillä eihän pimeää työvoimaa kukaan halua. Ei me pystytä sen kanssa kilpailemaan. Monet arvostavat, että tuote valmiste- taan Suomessa ja näillä säännöillä ja jokainen tietää mitä silloin saa. Me maksetaan kaikki velvoitteet ja jos niin ei olisi niin yhteiskuntahan kaatuu ja työpaikat häviää.” 3.3 Edunvalvontaa Palkat on suurimmalla osalla sovittu tuntipalkan käsitteen pohjalta eikä työn vaativuuden arviointijärjestelmää ole käytössä yhdessäkään haastatteluun suostuneissa yrityksissä. Työntekijöiden tuntipalkat asettuvat haastatteluun osallistuneissa työpai- koissa noin 8-11 euron välille – joillakin työpaikoilla tuntipalkka sisältää pekkaspäivät, joissakin yrityksissä työehtosopimuksen vastaisella tavalla. Tes-käytännön mukaisesti myös useimmissa yrityksissä maksettiin tilissä 5,9 prosenttia työajan lyhennysrahaa, jolloin vapaapäivät pidettiin yleensä työntekijän toivomana aikana. Poikkeuksiakin oli. Kysyttäessä työnantajalta (3G) pidetäänkö pekkasvapaita vai saadaanko ne rahana, oli vastaus: ”Ei mitenkään. Meillä ei kukaan halua pitää pekkasvapaita, tuskin ne edes tie- tää niistä”. Ja yrittäjä jatkoi ”mutta sitten jos tarvii lähteä aikaisemmin niin
  • 30. 28 SAK · Tutkimustieto 2/2009 vapaata saa. Sisään tehdään pitkiä pyhiä, joskus etukäteen joskus jälkikä- teen. Se on sitä joustavuutta puolin ja toisin.” Pienessä perheyrityksessä (3A) todettiin, että palkka ylittää työehtosopi- muksessa luetellut vähimmäistuntipalkat. Palkkojen taso alalla yleisesti ot- taen nähdään haastateltujen työntekijöiden keskuudessa liian alhaisena. Työntekijät listasivat pienten yritysten huonoihin puoliin mm. sen, että isommilla työpaikoilla annettavat erilaiset palkkiot tai bonukset puuttuvat pieniltä työpaikoilta lähes pääsääntöisesti, poikkeuksena yritys (3B), jossa hyvinä vuosina jaetaan koko henkilöstölle tasasuuruinen euromäärä, joka on maksimissaan ollut 1000 euroa. Kysyttäessä tuleeko palkalla toimeen oli yleisin vastaus, että lisääkin voisi tulla, mutta seliteltiin myös, että ”ei tule, koska meillä on inflaatio lähtenyt jylläämään aika voimallisesti, se huomataan polttoaineen ja ruuan hinnas- sa, jotka on nousseet viimeisen puolen vuoden aikana rajusti” (työntekijä 3C). ”Välillä tulee välillä ei, menoja joutuu vähän sovittelemaan, mutta ylei- sesti ottaen nämä taulukkopalkat on älyttömän alhaiset,”sanoi työntekijä yri- tyksestä (3D). ”No kyllä nykyään tuntuu kun kaikki hinnat nousee, että vä- hän tiukkaa on ollut,” kertoi työntekijä yrityksestä (3H). Muita työsuhde-etuuksia löytyi haastatelluista yrityksistä vähän: ham- mashoito ja silmälasit joka toinen vuosi (pieni perheyritys, 3A) sekä työnan- tajan työntekijöilleen maksama yksityinen sairauskuluvakuutus (3C, työnte- kijämäärältään pieni, suuri alallaan). Erikoisempiakin tapoja huolehtia työntekijöistä esiintyi. Eräs työnantaja ker- toi tukevansa työntekijöitään tarpeen vaatiessa. Esimerkiksi jos joku tarvitsi pesukoneen, se hankittiin ja jos joltakin työntekijältä hajosi kulkupeli alta, niin työnantaja saattoi auttaa sen hankinnassa jne. Pääasiana yrittäjä piti sitä, että kenelläkään ei olisi niin ylitsepääsemättömiä ongelmia työpaikalle tulon tai vapaa-aikansa kanssa, että työnteko siitä vaarantuisi. Työehtosopimuksen kohtuuttomuutta ei yksikään työnantaja valittanut: ”Ei ole tullut edes mieleen, koska tämä ei ole yritykselle mikään kultakaivos, eikä se ole näille työntekijöillekään. Tämä meidän ala on matalapalkka-ala, että ei niiltä voi lähteä tinkimään missään vaiheessa, jos niin pitkälle on mentävä, niin silloin on vedettävä se johtopäätös, ettei tämä homma enää lyö leiville ja jotain muuta on aloitettava tekemään,” kiteytti työnantaja yri- tyksestä (3F). Työaika ja paikallinen sopiminen Kahdeksan tunnin työpäivä oli haastatteluun osallistuneiden työpaikkojen käytännöissä yleisin. Yhdessä yrityksessä malli oli perinteisin - työaika oli yhdeksän tuntia ja tunnin ruokatauko – ja tässä työpaikassa pekkaspäivät pidettiin myös aina vapaana. Työnantaja keskikokoisesta yrityksestä (3B) sanoikin, että ”jokaisen on muistettava, että omassa elämässään pitäisi sit- ten olla vapaa aikaakin. Tämä on niin vaativa ala meillä, että pitäisi olla se laatu hyvää ja voiko väsyneenä oikein tehdä sitä?”
  • 31. SAK · Tutkimustieto 2/2009 29 Lyhyempää päivää on voitu tehdä sovittaessa myös pienessä perheyrityk- sessä (3A). Yrityksessä, jossa on pieni työntekijämäärä, mutta joka on alal- laan suuri (3C), pidetään pekkaspäivät vapaana ja ajankohdasta sovitaan yhdessä. Ylitöiden osalta on paikallisesti sovittu, että niistä saa + 50%. Me- nettely ei ole lain mukainen. Työntekijä yrityksessä (3C) kertoo, että hän ei tästä syystä tee ylitöitä kuin pakon edessä, korkeintaan kaksi tuntia. Eräässä yrityksessä oli paikallisesti sovittu uudesta palkanmuodostustavas- ta (laskettiin vuosipalkka ja palkanmaksu suoritettiin kerran kuukaudessa tasasuuruisin erin), työkäytännöistä ja ympäristöä vähemmän kuormittavis- ta käytännöistä. Työnantajan mukaan uusista ideoista keskustellaan ja tar- vittaessa äänestetään (3E). Yrityksessä (3F) työaika sijoittuu kello 7-15.30 välille siten, että heillä on 40 minuutin ruokatauko ja perjantaisin kaikki lähtevät kello 14 pois. Yritykses- sä (3H) pekkaspäivät pidettiin vapaana, työpäivä muodostui samoin 8 tun- nin mittaiseksi ja oli sovittu, että työt aloitetaan perjantaisin jo kello 6 aamul- la ja kaikki pääsevät aikaisin pois. Yrityksessä (3G) oli käytössä joustava työaika siten, että työntekijän mu- kaan työpäivä on 8 tunnin mittainen ja tarvittaessa saa vapaata pakollisiin virastomenoihin. Pitemmät vapaa-ajat tehdään sisään tunti tunnista periaat- teella. Pekkasia ei ”tunnettu”, mikä ei vastaa työehtosopimuksen kirjainta. Työaika on usealla työpaikalla sovittu joustavaksi siten, että työntekijällä on mahdollisuus saada vapaata ja tehdä tunnit sisään hänelle sopivana ajan- kohtana. Tämä nähtiin poikkeuksetta hyvänä asiana haastateltujen työnte- kijöiden keskuudessa. Työehtosopimuksen tunnettuus Työehtosopimus oli tuttu kuudessa haastattelupaikassa. Työehtosopimusta ei tunnettu pienessä perheyrityksessä (3A). Yritys oli pitkään toiminut kah- den yrittäjän voimin, sittemmin yhden ja oli vasta äskettäin palkannut yhden työntekijän (yrittäjän poika), joten työehtosopimusta ei tunnettu tästäkään syystä. Työehtosopimus oli niin ikään tuntematon työnantajalle yrityksessä (3G), jonka työnantaja oli järjestäytynyt Suomen Yrittäjiin. Työntekijöiden puolelta työehtosopimus näytti selkeältä puolelle työnteki- jöistä ja kolme työntekijää luonnehti sitä vaikealukuiseksi. Yksi täsmensi, että tulkintaongelmia oli nimenomaan tämän työn vaativuuden arviointijär- jestelmän tiimoilta (3C). 3.4 Järjestäytyminen ja yhteistoiminta Työntekijöiden järjestäytymistä työpaikalla selvitettiin haastattelemalla yhtä työntekijää kullakin työpaikalla. Useimmissa tapauksissa haastateltu ei tiennyt työtovereiden järjestäytymisestä, vaan asia jäi arvailujen ja mieliku- vien varaan. Tämä osoittaa, että työpaikan arkisissa keskusteluissa ja
  • 32. 30 SAK · Tutkimustieto 2/2009 muussa yhteydenpidossa ammattiyhdistys- tai edunvalvonta-asiat eivät ole tärkeyslistan alkupäässä. Puu- ja erityisalojen liittoon oli järjestäytynyt työntekijöitä seitsemällä työ- paikalla. (Järjestäytymisestä tarkemmin katso taulukko sivulla 35.) Eräältä työpaikalta oli yksi henkilö järjestäytynyt myös Henkilöstöunioniin (HU). HU:n muodostaa 16 jäsenyhdistystä ja se on Palkansaajajärjestö Pardian jäsenjärjestö ja osa STTK:ta. Haastatelluista työntekijöistä liiton jäseninä oli viisi. Kolmella työpaikalla oli työntekijöitä, jotka olivat hankkineet työttömyystur- vansa Yleisen työttömyyskassan (YTK) kautta, jota sijaintinsa puolesta myös ”Loimaan kassaksi” kutsutaan. Kysyttäessä, milloin olet liittynyt liittoon sekä liittymisperusteista saatiin seu- raavanlaisia vastauksia: ”Voisi sanoa, että liityin pakon edessä,”kertoi yri- tyksen (3B) työntekijä ja selvensi tapahtunutta: ”olikohan se vuonna 1986 kun oltiin asennustyömaalla missä oli nämä rakennusfirmat ja siellä oli täl- lainen luottamusmies työmaalla ja kun muut työntekijät kyseli, että mihin liit- toon te kuulutte, eikä meistä silloin kukaan kuulunut mihinkään liittoon, niin siellä ne pisti perseet penkkiin, että ne ei tee töitä samalla työmaalla, jos me ei kuuluta liittoon. Meillä pysähtyi tavallaan hommat, ei ne nyt suoranai- sesti estänyt työntekoa, mutta ei ne tehneet mitään ja sitten meille tultiin sanomaan, että meidän pitäisi liittyä liittoon, että nämä muut ei suostu te- kemään töitä.” Työntekijä oli jäänyt jäseneksi koska, ”ei siitä sinänsä mitään haittaa ollut”. Myöhemmin hän on tutustunut liiton jäsenetuihin ja kertoi seu- raavaa: ”Kyllä minä olen niitä jonkun verran katsonut ja käynyt sitten liiton reissuilla ja polttoainealennuksia on tultu jonkin verran käytettyä.” ”Siitä on älyttömän kauan, ainakin kymmenen vuotta kun liityin,” kertoi työn- tekijä yrityksestä (3D) ja jatkoi: ”Lehden kautta olen tehnyt pari reissua ke- sälomalla.” ”Minä olen liittynyt liittoon aikoinaan kesätöissä, kun leikattiin nurmikoita ja silloinen luottamusmies ehdotti ja perusteli asiat ja siitä se on lähtenyt. En- sin kuuluin kiinteistönhoitoliittoon ja sitten siitä tuli PAM ja joskus muutin sen sitten Puu- ja erityisalojen liittoon,” kertoi liittymisestään työntekijä yri- tyksestä (3F) ja jatkoi jäseneduista: ”No en nyt oikein tiedä, polttoainekin on halvempaa kylmäasemilla. Tietenkin nämä lomatuet on ihan merkittäviä, mutta itselleen ei ole vielä päässyt napsahtamaan kohdalleen.” Myöhem- min haastattelussa kävi ilmi, että lisääkin jäsenetuuksia voisi olla, ehdotuk- senaan työntekijä esitti: ”Kun tätä harrastaa loppupeleissä myös kotiolois- sa, niin työkaluihin tai työkoneisiin voisi olla kiva saada pientä avustusta tai tukea”. Siis ostoetuja voisi olla lisääkin neuvoteltuna, esimerkiksi työkoneita ostettaessa. Työntekijä (3G), joka oli järjestäytynyt Henkilöstöunioni HU ry:hyn jo aiem- massa työpaikassaan kertoi jäseneduistaan seuraavaa: ”Alennuksia saa vakuutusmaksuissa –7% ja jotakin muuta ne korvasi, taisi olla matkavakuu-
  • 33. SAK · Tutkimustieto 2/2009 31 tus. Että näissä vakuutuksissa se on huomannut.” Liittymisestään työntekijä kertoi: ”Oli tapana, että kaikki työntekijät kuului siihen liittoon… että sinne kun meni töihin, niin lyötiin suoraan paperit eteen, että liity tähän.” Työntekijä (3H) kertoi, että liittoon ”on tultu liityttyä” entisen työpaikan luot- tamusmiehen innostamana. Ostoeduista hän oli käyttänyt lähinnä polttoai- nealennuksia. Työntekijöiden yhteistoiminta ja organisoituminen Työntekijöiden yhteistoiminta oli pääsääntöisesti palaverointia tauoilla. Mis- sään haastatellussa yrityksessä ei ollut tällä hetkellä luottamushenkilöä tai työsuojeluvaltuutettua. Työntekijöiden yhteistoimintaa ei joko ollut lainkaan tai se oli satunnaista. Asioista keskusteltiin keskenään joko työn lomassa tai kahvitauoilla. Yrityksen (3F), jossa oli useampia liiton jäseniä, työntekijä kertoi: ”Se tulee kyllä ihan tuossa sivussa, että jutellaan sekä muista asiois- ta, että työasioista… Niin se varmaan usein pienillä työpaikoilla onkin.” Pie- nillä työpaikoilla työntekijät kokevat olevansa yksin ja kaipaavat henkilöä, jolta voisi kysellä mieltä askarruttavia kysymyksiä, joista ei ihan liittoon asti arvata soittaa. Useimmista järjestäytyneiden työntekijöiden kertomuksista kuitenkin välittyi tavalla tai toisella se seikka, että järjestäytyminen luo turvallisuutta. Työnantajien järjestäytyminen Haastatteluihin suostuneista työpaikoista neljä työnantajaa ilmoittaa järjes- täytyneensä Puusepänteollisuus ry:hyn. Suomen Yrittäjiin kuuluvaan Puu- teollisuusyrittäjät ry:hyn kuului kuitenkin peräti seitsemän työnantajaa. Tällä liitolla on myös työehtosopimuksen tulkintapalvelua. Suomen Yrittäjiin kuu- lui työnantajia myös kauppakamarin jäsenyyden, yrittäjien paikallisjärjestön sekä käsityö- ja teollisuusyhdistyksen kautta. Pieni perheyritys (3A) ei ollut järjestäytynyt mihinkään työnantajayhdistykseen. Jäsenyydestään työnantajat kertovat mm. seuraavaa: ” Puuteollisuusyrittä- jissä meillä oli mandaattipaikka Suomen Yrittäjissä”, kertoo yrittäjä (3B). ”Nykyään saamme jäsenkirjeenä jatkuvasti mitä lainsäädäntö- ja muita muutoksia on tulossa… sitten meillä on tuomari omassa järjestössä, jolta kysytään, jos tulee hankaluuksia täällä henkilöstön kanssa tai jotakin irtisa- nomisien aikatauluja. Sieltä me saadaan aina ihan selvät ohjeet, että ei tehdä mitään omin päin. Aina kysytään kaikesta, ettei tule mitään yllätyksiä sitten, että ollaan tehty tai ymmärretty asioita väärin ja sitten joudutaan vie- lä työtuomioistuimeen tai raastupaan niiden kanssa – ne pitää eliminoida pois. Ja sen takia tällaisissa järjestöissä ollaan ehdottomasti mukana… On se työntekijöillekin sellainen turva, että aina sanotaan kun otetaan uusi työntekijä, että kuulutaan tällaiseen järjestöön, että voit olla sen puoleen huoleti, että kaikkea noudatetaan.” ”Olen ollut varmaan 25 vuotta Puuteollisuusyrittäjissä,” kertoi yrittäjä (3F). ”En ole stressannut itseäni tuon työehtosopimuksen lukemisella, vaan olen