Nuorten sosiaalinen vahvistaminen - NUVA tutkinto yksilöllinen työvaltainen opintopolku
•
1 gefällt mir•2,402 views
Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto, tutkinnon osa Nuorten sosiaalinen vahvistaminen - opiskelijan opas yksilöllinen työvaltainen opintopolku. Äidinkielen (Atto-aineiden) integrointi työssäoppimiseen ja työssäoppimispäiväkirja blogina
Empfohlen
Weitere ähnliche Inhalte
Was ist angesagt?
Was ist angesagt? (10)
Ähnlich wie Nuorten sosiaalinen vahvistaminen - NUVA tutkinto yksilöllinen työvaltainen opintopolku
Ähnlich wie Nuorten sosiaalinen vahvistaminen - NUVA tutkinto yksilöllinen työvaltainen opintopolku (20)
Nuorten sosiaalinen vahvistaminen - NUVA tutkinto yksilöllinen työvaltainen opintopolku
- 1. SIU VOLIS! Yksilölliset, työvaltaiset opinpolut – Opiskelijan opas
- 2. Mitä laajennettu työssäoppiminen on? SiuVolis-hankkeessa työssäoppimisen laajentamisella tarkoitetaan a) työssäoppimisen määrän ja ajan laajentamista b) ohjauksen ja tuen laajentamista c) oppimisympäristöjen laajentamista tai d) työpaikalla opittavien sisältöjen laajentaminen. Ajallisen ja määrällisen laajentamisen lisäksi huomiota on kiinnitetty sekä opiskelijoiden ohjauksen että työelämän tukemisen laajentamiseen.Sisällöllisellä laajenemisella tarkoitetaan ammatillisten tutkinnon osien entistä laajaalaisempaa oppimista työpaikalla sekä ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien ja elinikäisen oppimisen avaintaitojen integrointia työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen Työssäoppimisella tarkoitetaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävää ammatillisen perustutkinnon opetussuunnitelmanmukaista käytännön opetusta. Työssäoppiminen on opetussuunnitelman mukaista tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua työpaikalla. Samalla opiskelija saa yleisiä valmiuksia työelämää ja elinikäistä oppimista varten. Työssäoppimisen aikana opiskelija pystyy muodostamaan työ- ja elinkeinoelämän kanssa verkostoja ja kumppanuuksia, jotka parantavat opiskelijan työllistymistä
- 3. Kenelle laajennettu työssäoppiminen sopii? Laajennettu työssäoppiminen sopii useiden erilaisten opiskelijoiden tarpeisiin. Opiskelijan Opintokokonaisuuksien suorittaminen työssäoppimalla tarjoaa joustavan vaihtoehdon opintojen aloittamiseen, jatkamiseen tai nopeuttamiseen. Laajennetusta työssäoppimisesta hyötyvät opiskelijat jotka etenevät työssäoppimissuunnitelman mukaisesti erityisesti ne yksilöllisen Haluavat nopeuttaa opintojaan opiskelutyyliltään oppivat parhaiten käytännön tehtävissä kykenevät ohjattuun tavoitteelliseen opiskeluun hallitsevat alalla tarvittavia taitoja esimerkiksi aiemman koulutuksen kautta kahden tutkinnon suorittajat sopivat yritysyhteistyöhön (työpaikan aloite) Etenevät opinnoissaan hitaammin tarvitsevat erityistä tukea aiemmin keskeyttäneet, jotka palaavat opiskelemaan työelämäjakson, äitiysloman, varusmiestai siviilipalvelun jälkeen Mitä laajennettu opiskelijalle? työssäoppiminen antaa Laajennettu työssäoppiminen tarjoaa mahdollisuuden yksilöllisten tarpeiden, lähtökohtien ja oman opiskelutyylin huomioimiseen opiskelussa paremmin. Opiskelija voi valita
- 4. kontaktiopetukseen osallistumisen ja työvaltaisen oppimisen välillä tai vuorotella niitä joustavammin opintojen ajan. Työssäoppimisen aikana opiskelija on oikeutettu saamaan opintotuen ja opintososiaaliset etuudet, kuten ruokailun ja mahdollisen Kelan koulumatkatuen. Työnantaja ja opiskelija voivat myös tehdä työsopimuksen, jolloin opiskelija voi saada palkkaa. Työssäoppimiseen valmistautuminen Ajatus työssäoppimisesta Aloite laajennettuun työssäoppimiseen siirtymisestä voi tulla opiskelijalta itseltään, huoltajalta opettajalta opinto-ohjaajalta, muulta opetushenkilöstöltä työelämän edustajalta Tärkeää on aluksi selvittää ja varmistaa yhdessä opettajan ja opiskelijan kanssa hyötyykö opiskelija työvaltaisesta oppimisesta sekä millaiset ovat opiskelijan valmiudet siirtyä työelämäjaksolle. Samalla opettaja arvioi ja selvittää onko laajennettu työssäoppiminen aikataulullisesti mahdollinen opiskelijan opinnoissa. Varmistuksen jälkeen, mikäli opiskelijan katsotaan hyötyvän työssäoppimisesta, hänellä on riittävät valmiudet työskennellä työpaikalla ja työssäoppiminen sopii aikataulullisesti, aloitetaan etsimällä opiskelijalle sopiva työpaikka. Osaamisen tunnustaminen Opiskelija voi hakea aiemmin suoritettujen opintojen tai muutoin hankitun osaamisen tunnustamista/hyväksilukua, jos
- 5. ne ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään opetussuunnitelman mukaisia. Osaamista arvioidaan jo opintojen alkuvaiheessa ja osaamisen tunnustaminen on pohjana opiskelijan henkilökohtaisen tavoitteiden laatimisessa sekä tarvittavan ohjauksen ja tuen määrittelemisessä. Osaamisen tunnustamisella opiskelija voi saada kokonaisia opintokokonaisuuksia tai niiden osia suoritetuksi ja sen vuoksi osaamisen tunnustaminen tulee tehdä ennen laajennettuun työssäoppimiseen lähtemistä. Lisätietoja osaamisen tunnustamisesta saa opettajalta tai opinto-ohjaajalta. Työssäoppimispaikan valinta Työssäoppimispaikka valitaan aina sen mukaan, mitä opintokokonaisuutta opiskelija suorittaa sekä millaisia taitoja ja tietoja hänen tarvitsee työssäoppimisen aikana hankkia. Lähtökohtana toimii siis opiskelijan osaaminen ja sen kehittäminen. Työssäoppimispaikan löytämisestä vastaa ensisijaisesti opiskelija. Tarvittaessa valinnassa opiskelijaa auttavat opettaja/opinto-ohjaaja. Heidän kanssaan opiskelija tarkastelee suoritettavan opintojakson tavoitteita ja sisältöjä sekä pohtii, millainen työympäristö tukee parhaiten tavoitteiden saavuttamista. Mikäli työpaikka ehdottaa opiskelijalle laajennettua työssäoppimista tulee opiskelijan tavoitteita ja puuttuvia opintoja verrata samoin työpaikan mahdollisuuksiin. Löydettyään sopivan työssäoppimispaikan opiskelijan tulee hyväksyttää työssäoppimispaikka opettajalla. Työssäoppimissopimuksen tekeminen Hankittuaan työssäoppimispaikaksi sopivan työpaikan opiskelija, opettaja ja työpaikkaohjaaja tekevät työssäoppimissopimuksen (koulutussopimuksen), jossa
- 6. sovitaan työssäoppimisjakson kesto, käytännön toteutukseen liittyviä asioita. tavoitteet ym. Työssäoppimisen aikana Velvollisuudet ja tehtävät Opiskelija: o Noudattaa työaikaa, sopimuksia ja pelisääntöjä o Työskentelee työpaikalla ohjeiden mukaan o Käyttäytyy asiallisesti o Tekee työpaikkaohjaajan ja opettajan kanssa sovitut tehtävät o Pitää sovitulla tavalla yhteyttä opettajaan o Osallistuu Kanneljärven opistolla pidettävään työssäoppimisen reflektiopäivään o Arvioi omaa osaamistaan ja edistymistään Työpaikkaohjaaja: o Perehdyttää työssäoppijan työpaikan pelisääntöihin, työaikoihin, työtiloihin, työturvallisuuteen ja sopimuksiin o Ohjaa opiskelijan oppimista ja tukee ja opettaa häntä työpaikalla o Luo hyvän oppimisympäristön o Toteuttaa näyttöjä yhdessä opiskelijan ja opettajan kanssa o Arvioi ja antaa palautetta Opettaja: o Ohjaa opiskelijaa työssäoppimispaikan etsimisessä o Varmistaa ennakkoon, että työpaikka soveltuu työssäoppimispaikaksi
- 7. o o Suunnittelee työssäoppimisjakson yhdessä opiskelijan ja työpaikkaohjaajan kanssa Arvioi ja antaa palautetta Ohjaus ja top-käynnit Opettaja vierailee opiskelijan työpaikalla tarpeen mukaan, vähintään kolme kertaa työssäoppimisjakson aikana. Ensimmäinen vierailu sijoittuu työssäoppimisjakson ensimmäisille viikoille, jolloin varmistetaan, että toiminta työssäoppimispaikalla vastaa tavoitteita ja opiskelija on päässyt mukaan toimintaan. Toinen tapaaminen on jakson keskivaiheilla ja tällöin kartoitetaan opittua ja suunnitellaan ammattiosaamisen näyttöä. Viimeinen top-ohjaus on jakson lopussa, jossa keskustellaan työssäoppimisen tavoitteiden toteutumisesta. Vähimmäismäärän mukaiset kolme ohjaustapaamista kestävät 1-2 tuntia/tapaaminen. Lisäksi voidaan järjestää lyhempiä tapaamisia. Ammattiosaamisen näyttöä ja sen arvioimista varten varataan erikseen tarvittava aika. Mikäli opettajalla ei ole mahdollisuutta vierailla työssäoppimispaikalla, esimerkiksi pitkien kulkuyhteyksien vuoksi, suoritetaan top-ohjaukset jollakin muulla sovitulla tavalla, kuten puhelimitse, skypen tai moodlen chatin kautta. Tällöin opettaja ja opiskelija sopivat keskenään tilanteeseen sopivan yhteydenpitotavan. yhteydenottotapa ja tiheys sovittava erikseen o viikottainen yhteydenpito: e-mail, wilma, skype, puhelin ym, moodlen wikityössäoppimispäiväkirja.
- 8. o o opiskelija ja opettaja sopivat yhdessä yhteydenpitovälineen sen mukaan, mikä tilanteessa on sopivin. Yhteydenpitotapaa voidaan tarvittaessa muuttaa tai samaan aikaan voidaan käyttää useampaa tapaa. Arviointi Laajennettu työssäoppiminen merkitään suoritetuksi työtehtävien ja työtuntien tarkistamisen jälkeen. Työssäoppimisen yhteydessä toteutetaan ammattiosaamisen näyttö, joka on opiskelijan, oppilaitoksen ja työpaikan yhdessä suunnittelema, toteuttama ja arvioima työtilanne tai – prosessi. Näytössä opiskelija osoittaa osaamisensa tekemällä käytännön työtehtäviä mahdollisimman aidoissa työtilanteissa. Ammattiosaamisen näytöt annetaan kaikista ammatillisten opintojen tutkinnon osista. palautetta keskustelujen ja kommentoinnin kautta näyttöarvosana sanallinen arviointi
- 9. Laajennettu työssäoppimisen pilotti Tutkinto: Nuoriso- ja vapaa-ajan perustutkinto Tutkinnon osa: Nuorten sosiaalinen vahvistaminen Laajuus : 7 ov Koulutuspaikka: Kanneljärven opisto, Lohja Työssäoppimispaikka: sellainen nuorisotyön toimintaympäristö, jossa on mahdollista järjestää toimintaa kohdennetulle erityisryhmälle tai toimia tiivissä yhteistyössä erityisryhmän kanssa. Työssäoppimispaikoiksi sovletuu: kunnallinen erityisnuorisotyö, kohdennetun nuorisotyön toimintaympäristöt, koulujen pienryhmät tai erityisryhmät, laitokset, perhekodit, työpajat, kolmannen sektorin kohdennettu nuoristotyö jne. Tavoite: Osaa suunnitella ja ohjata toiminnallisen tilanteen, jossa tapahtuu sosiaalista vahvistamista. Osaa työskennellä erityistä tukea tarvtisevan nuoren ja hänen perheensä kanssa. Osaa ohjata nuoren ja hänen perheensä oikeiden nuorisohuollon palvelujen auttamis- ja tukijärjestelmien piiriin. Osaa työskennellä moniammatillisessa yhteistyössä työssäoppimispaikkansa jäsenenä
- 10. Työssäoppimisena opiskellaan ja otetaan haltuun: Lastensuojelulaki ja sen merkitys nuorisotyöhön* Syrjäytyminen ilmiönä (Nuorista Suomessa 2012)* Lastensuojelulaitosten toiminta * Etsivä työ Nuorisotakuu* Nuorten mielenterveysongelmat ja niihin puuttuminen Erityisen tuen tarpeessa olevien kanssa työskentely Ratkaisukeskeinen työote Moniammatillinen yhteistyö Ammattiosaamisen näyttöön valmistautuminen työssäoppimista ohjaavien kysymyksien ja oppimateriaalin avulla *Nuorten sosiaalinen vahvistaminen –tutkinnon osan tietopuolisia sisältöjä/ asioita opiskeltu kontaktijaksolla oppilaitoksessa. Opiskelijaa kannustetaan selvittämään ohjaavin kysymyksin tutkinnon tavoitteena ammattitaitovaatimukset ja työpaikkaohjaajan toivotaan varmistavan / opettavan/ kertovan miten asiat käytännön työssä näkyvät. Osan asioista opiskelija voi itse ottaa haltuun internetin lähteistä.
- 11. Työssäoppimista ohjaavat kysymykset Nuorten sosiaalinen vahvistaminen tutkinnon osan ohjaavat kysymykset perustuu tutkinnon perusteena oleviin ammattitaitovaatimuksiin, arvioinnin kohteisiin ja arviointikriteereihin. Ammattitaitovaatimukset: Mitä sosiaalinen vahvistaminen tarkoittaa? Millainen nuori tai nuorisoryhmä tarvitsee sosiaalista vahvistamista? Mitä varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä on olemassa ? Miten valitset käyttämäsi menetelmän? Miksi toimia moniammatillisessa yhteistyössä? Mitä hyötyä moniammatillisesta yhteistyöstä on ? Mitä huomioitava työskentelyssä erityistä tukea tarvitsevan nuoren ja hänen perheensä kanssa? Mitä nuoriso- ja vapaa-aikatyön ja järjestötyö voi antaa ehkäisevään lastensuojeluun? Mitkä ovat nuorisotyöntekijän velvollisuudet ja toiminnan rajat lastensuojelutyössä? Millainen auttamisjärjestelmä on? Miten ohjaat nuoren ja hänen perheensä oikeiden palvelujen piiriin?
- 12. Arviointikriteerit Työprosessin hallinta – Nuoren sosiaalinen vahvistaminen Työprosess in hallinta Sosiaalista vahvistamis ta tarvitsevan nuoren tunnistami nen Tyydyttävä Hyvä Kiitettävä Mitä tarkoittaa sosiaalinen vahvistaminen? Mitä on erityisnuorisotyö ? Mistä tunnistat sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren? Mitkä tekijät vaikuttavat erityisen tuen tarpeeseen? Mitä työmenetel miä voidaan käyttää sosiaalisee n vahvistamis een? Miten arvioit erityisen tuen tarpeen (työryhmän jäsenenä)? Työn tavotteiden asettamine n Mihin toiminnan suunnittelutyöhö n osallistut ja millaisia tavoitteita asetatte? Mitä nuoriso- ja vapaaaikatoimen menetelmi ä ja omaa osaamistasi käytät suunnitellu ssa toiminnass a? Mitä tarkoittaa moniammatillin en verkosto? Miksi toimitaan verkostona? Millainen on työpaikkasi moniammatillin en verkosto? (verkostokartta) Miten toimimalla voitte verkostona parantaa nuorten tai nuoren ryhmän elämäntaitoja? Mitä toimintaa suunnittelet kohderyhmälle itsenäisesti?
- 13. Erityistä tukea tarvitsevien nuorten kanssa työskentely Työprosessi n kehittämin en Työmenetel mien, välineiden ja materiaalin hallinta Nuorten kohtaaminen Missä nuoriso- ja vapaa-aikatyön työryhmässä toimit (julkinen, kolmassektori, yksityinen)? Millaista kohdennettua toimintaa työpaikkasi tarjoaa erityisnuorille? Miten meni? Millainen oli lopputulos? Saitko palautetta? Mitä palautetta sait? Miten työryhmäss ä ohjaat itsenäisesti toimintaa ja miten kohtaat nuoren? Miten ohjaat toimintaa tavoitteiden mukaan ja miten arvioit ohjaustilanteen sujuneen? Toteutuiko tavoitteet? Mitä osaat hyvin? Missä haluaisit vielä kehittyä? Mitä pitäisit ennallaan ja mitä muuttaisit? Tyydyttävä Hyvä Kiitettävä Mitä tarkoitetaan Miten otan Miten voin olla kontaktin aktiivinen
- 14. Nuoren läheisverkon huomioon ottaminen nuoren kohtaamisella? Miten olla aikuinen ja ammatillinen nuoren kohtaamisessa ? Miksi aikuisia tarvitaan erityistä tukea tarvitsevien nuorten ohjaamiseen? Mitä toimintaohjeita saan erityistä tukea tarvitsevien nuorten kohtaamiseen työpaikallani? Mitä tehtäviini kuuluu erityistä tukea tarvitsevien nuorten parissa? Miten kohtaan nuoren ja hänen perheensä kunnioittavasti ? erityistä tukea tarvitsevaa n nuoreen tai nuorten ryhmään? Miten kohtaan heidät itsenäisesti ? nuorten kohtaamisessa ? Miten onnistun luomaan vuorovaikutuk sellisen ja luottamukselli sen ilmapiirin erityistä tukea tarvitsevan nuoren tai nuorten ryhmän kohtaamisessa ? Miten otan huomioon nuoren ja hänen perheensä tavoitteet ja tarpeet? Miten voin omalla toiminnallani tukea nuoren ja hänen perheensä sosiaalista
- 15. Moniammati lliseen yhteistyöhön osallistumine n Yhteisöllisen toiminnan luominen Mitä ovat viranomaisten avohuollon tukitoimet? Mistä tunnistan nuoren tai perheen mahdollisen tarpeen avohuollon tukitoimille? Miten ohjaan nuoren tai perheen viranomaispalv eluiden pariin? Miten ryhmä voi toimia erityistä tukea tarvitsevan nuoren apuna? Millaisia palveluja viranomais et ja muut toimijat järjestävät syrjäytymi sen ehkäisyyn ja korjaaviin toimenpite isiin? Miten käytän ohjauksess ani vertaistue n ja ryhmän voimaa yksilön tukemisee n? vahvistumista? Millaiseen moniammatilli seen verkostotyöhö n osallistut? Mitä tarkoitetaan moniammatilli sen työskentelyn periaatteilla, miten huomioit ne työssäsi? Miten luodaan turvallinen ryhmä? Millon ryhmä on niin turvallinen, että ohjattavat erityisnuoret voivat luottaa sen tukeen?
- 16. Tyydyttävä Työnperustan a oleva tiedon hallinta Yhdyskuntara kenteiden tunteminen Lastensuojelai n mukaan toimiminen Hyvä Mitkä yhteiskunnalli set tekijät aiheuttavat syrjäytymistä ? Mitä on ehkäisevä nuorisotyö? Mitä ehkäisevän nuorisotyön palveluja käytän apuna työssäni? Millaisia sosiaalisen vahvistamise n eri muotoja hyödynnän työssäni? Milloin toimin lastensuolel ulain velvoitteen mukaisesti? Mikä on lastensuojelul ain keskeisin sisältö nuoriso- ja vapaaaikatyön kannalta? Kiitettävä Mitä eri vaikuttamisk anavia voin käyttää työssäni? Mitkä ovat auttamisjärje stelmän eri mahdollisuud et korjaavassa työssä? Miten toimin lastensuojelu n periaatteen mukaisesti? Miten huomioin julkisen sektorin ja nuorisotyön osana ehkäisevää nuorisotyötä ?
- 17. Auttamis- ja tukijärjestelm än tunteminen sekä viranomaiste n oikeuksien ja velvollisuuksi en tunteminen Miten voit hyödyntää tarvittaessa keskeisimpiä lastensuojelu n ja nuorisohuollo n palveluja, työpajatoimi ntaa, koulun järjestämiä tukitoimia ja päihdehuolto - ja mielentervey spalveluja ? Mistä löydät tarvittavat palvelut ja niiden yhteistiedot? Mikä on sosiaalityönt ekijöiden velvollisuude t ja vastuut lastensuojel ulain mukaan? Miten voin koordinoida toimintaa? Miten huomioin lastensuojel ain velvoitteet omassa käytännön työssäni? Miten voin kokonaisvalta isesti opastaa nuorta hänen tarvitsemissa tukitoimissa ja mikä on perheen kanssa tehtävän yhteistyön merkitys? Miten hyvin tunnet omat rajasi ja toimit niiden pohjalta lapsen ja nuoren edun mukaisesti? Onko lapsi ja nuori on mielellään ohjattavanasi ? Oliko ohjaustilante essa jotain mitä et hallinnut? Mitkä ovat omat lähtökohtasi,
- 18. mistä tunteet tulevat? Miten haet apua itsellesi? Miten purat tunnetilat työyhteisön kanssa? Miten erittelet lapsen purkaukset ”ulos itsestäsi”? Mitä elämää sinulla on työn ulkopuolella? Miten pidän omat asiat kunnossa? Mikä tilanne omassa elämässä? Miten vaikuttaa ohjaukseen? Elinikäisen oppimisen Tyydyttävä Hyvä Kiitettävä
- 19. avaintaidot Ammattietiik ka Mitä vaikeuksia nuorella voi olla elämässään? Mistä tiedän milloin nuori tarvitsee apua? Miten havaitsen avun tarpeen? Mitä ovat nuoristotyön periaatteet? Mitä on nuoren vastuullinen tukeminen? Miten sitoudun sovittuihin tukitoimenpit eisiin myös vaihtelevissa tilanteissa? Työssäoppimisen arviointi Opintojakson arviointi perustuu opintokokonaisuuden suorittamiseen työssäoppien ja ohjaaviin kysymyksiin vastaaminen toiminnassa /käytännön tehtävissä. Arviointi tehdään hyödyntäen itsearviointia ja toppipäiväkirjan tekstejä ja tehtyjä työtunteja. Opintokokonaisuus arvioidaan asteikolla Suoritettu /Kesken/Suorittamatta. Itsearvionnin apuna suositellaan käytettävän OPH;n http://www.osaan.fi arviointityökalua Siinä vaiheessa, kun asiat on opeteltu ja osaaminen on saavutettu työssäoppimisena, työpaikalla suunnitellaan ja sovitaan ammattiosaamisen näytön ajankohta ja sisältö. Ammattiosaamisen arviointikeskustelun aikataulu sovitaan opiskelijan, työpaikkaohjajan ja opettajan yhteistyönä.
- 20. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattiosaamisen näytön kuvaus Ammattiosaamisen näytössä opiskelija suunnittelee, toteuttaa ja arvioi eri-ikäisten vapaaehtoista ja virikkeellistä harrastustoimintaa sosiaalisen vahvistamisen näyttöön sopivassa näyttöympäristössä. Näyttöympäristö voi olla esimerkiksi nuorisotalo, koulu, projekti, lastensuojelulaitos, jossa työskennellään erityistä tukea tarvitsevien tai sosiaalista vahvistamista tarvitsevien nuorten kanssa. Näytön voi antaa yksin, yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa tai työryhmän jäsenenä. Näyttöympäristössä tulee olla näytön kannalta asianmukaiset tilat, tarvikkeet ja välineet. Näyttöympäristössä tulee olla erityistä tukea tarvitsevia lapsia tai nuoria. Sosiaalisen vahvistamisen ammattiosaamisen näyttöön sisältyy: 1) Työssäoppimisjakson aikana sovittuja työtehtäviä 2) Näytön toteuttaminen Ammattiosaamisen näyttöön sisältyvät työtehtävät Työssäoppimisjakson alussa opiskelija ja työpaikkaohjaaja yhdessä määrittävät sosiaalisen vahvistamisen ammattiosaamisen näyttöön sisältyvien arvioinnin kohteiden mukaiset suoritustavat hyödyntäen
- 21. ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteenvetolomaketta. Arvioinnin kohteita ovat sosiaalista vahvistamista tarvitsevien nuorten tunnistaminen, työn tavoitteiden asettaminen, erityistä tukea tarvitsevien nuorten kanssa työskentely, työprosessin kehittäminen, nuorten kohtaaminen, nuoren läheisverkoston huomioon ottaminen, moniammatilliseen yhteistyöhön osallistuminen, yhteisöllisen toiminnan luominen, yhteiskuntarakenteiden tunteminen, lastesuojelulain mukaan toimiminen, auttamis-ja tukijärjestelmän tunteminen sekä viranomaisten oikeuksien ja velvollisuuksien tunteminen ja ammattietiikka. Suoritustapaa kuvaavat käytännön työtehtävät ja opiskelijan oma tavoitetaso on hyvä sopia mahdollisimman tarkkaan kullekin arvioinnin kohteelle. Toiminnallinen ohjaustilanne merkitään suoritustavaksi niihin arvioinnin kohteisiin, joihin se luontevasti sopii. 1) Näytön toteuttaminen Sosiaalisen vahvistamisen ammattiosaamisen näyttöön sisältyvässä toiminnallisessa ohjaustilanteessa opiskelija suunnittelee, toteuttaa ja arvioi ryhmälle tai yksilölle suunnatun ohjaustilanteen. Opiskelija suunnittelee ohjattavien tarpeiden mukaisen ohjaustilanteen ja siihen sopivat ohjausmenetelmät. Hän tekee ohjaustilanteesta kirjallisen ohjaussuunnitelman, jota käydään läpi ja työstetään eteenpäin työssäoppimisen ohjauspäivillä opistolla. Toiminnallisen näyttötilanteen kirjallisen suunnitelman (Kanneljärven
- 22. Opiston kirjallisen työn ohjeet 2009) tulee sisältää seuraavat asiat: Kansilehti (tutkinnon osan nimi, ohjaustilanteen ajankohta ja paikka ja osoite, oma nimi) Toimintaympäristön kuvaus (viitekehys, moniammatillisuuden kuvaus) Kohderyhmän kuvaus (ikä, sukupuoli, yksilöiden kehitysvaihe, erityisen tuen tarve ja muut tekijät) Ryhmän kuvaus (ryhmän elinkaari, roolit, ryhmän dynamiikka, vahvuudet ja kehityshaasteet, ryhmän sosiaalisen vahvistamisen tuen tarve) Ohjausote (ohjausotteen valinta, omat vahvuudet ja sovellettavat periaatteet ja teoriat, kohtaamisen menetelmät ) Ohjaamistilanteen tavoitteet (ohjaustilanteen konkreettiset tavoitteet sosiaalisen vahvistamisen näkökulmasta; välitön ja pitkäkestoinen kasvatuksellinen tavoite) Ohjaamistilanteen käsikirjoitus (tapahtumien kulku, aloitus, toteutus ja lopetus), aikataulu ja perustelut) Varasuunnitelma Turvallisuussuunnitelma (sosiaalisen vahvistamisen näkökulma, henkinen ja fyysinen turvallisuus) Mikäli ohjustilanne vaatii, tulee opiskelijan hankkia alaikäisten henkilöiden huoltajien suostumus näyttöön osallistumiselle. Esimerkiksi kuvaaminen tai kuljetus näyttöpaikkaan vaativat luvan kysymisen. Tarkista oman työssäoppimispaikkasi käytänteet.
- 23. Työpaikkaohjaaja seuraa ja ohjaa opiskelijan työskentelyä ennalta sovittujen arvioinnin kohteiden osalta. Hän kerää tietoa, tekee työskentelystä huomioita ja antaa palautetta opiskelijalle. Opettaja ja työpaikkaohjaaja ohjaavat ja antavat palautetta kirjallisesta näyttösuunnitelmasta. Opiskelija toimittaa viikkoa ennen näyttöä näyttösuunnitelmansa ohjaavalle opettajalle ja työpaikkaohjaajalle luettavaksi jotta he ehtivät antaa palautetta opiskelijalle ennen varsinaista ohjaustilannetta. Ohjaustilanteen lopuksi käydään arviointikeskustelu, jossa hyödynnetään arvioinnin yhteenvetolomaketta. Arviointikeskustelussa opiskelija arvioi suunnitelmansa pohjalta omaa toimintaansa ja saa palautetta työpaikkaohjaajaltaan ja ohjaavalta opettajalta. Ammattiosaamisen näytön arviointi Arviointikeskustelu: Arvioinnin lähtökohtana on jaksolle asetetut tavoitteet ja tutkinnon osan arviointikriteerit. Arviointi on opiskelijan ohjausta siten, että hän pystyy saamansa palautteen avulla suuntaamaan toimintaansa ja tavoitteitaan. Arvioinnin apuvälineinä työpaikalla ovat työtehtävät ja niiden havainnointi sekä käytännön ohjaustilanteet. Lisäksi asiakaspalautteet, työyhteisön muiden työntekijöiden palaute, opiskelijan itsearviointi sekä mahdolliset oppimistehtävät ovat arvioinnin tukena.
- 24. Arviointikeskustelussa opiskelija arvioi ensin itse suoritustaan, oppimistaan ja kehittymistarpeitaan, minkä jälkeen ammattiosaamisen näytön arvioivat työpaikkaohjaaja ja opettaja. Opettaja/ työpaikkaohjaaja konkretisoivat keskustellen arviontikriteerit siten, että kaikilla arviointikeskusteluun osallistuvilla on yhtenevä näkemys eri tasoilla vaadittavasta osaamisesta. Opettaja, opiskelija ja työpaikan edustaja käyvät läpi opiskelijan työn tekemisen esimerkiksi siten, että opiskelija ja työpaikan edustaja kertovat miten työ meni ja sen pohjalta käydään keskustelu siitä, mille tasolle osaaminen kuvausten perusteella asettuu ja opettaja kirjaa tulokset – tavoitteena yhteinen näkemys osaamisesta. Ammattiosaamisen näytön kokonaisarviointi tapahtuu arviointikeskustelun lopuksi. Kokonaisarviointikeskustelu voidaan käydä toiminnallisen ohjaustilanteen arviointikeskustelun yhteydessä tai se voidaan käydä työssäoppimisjakson aikana tai jälkeen puhelinneuvotteluna tai yhteisessä tapaamisessa. Arviointipäätöksen tekee opettaja ja työpaikkaohjaaja. Arvioinnista vastaa oppilaitoksen opettaja. Kaikki opiskelijan arviointia koskeva arviointiaineisto on säilytettävä vähintään kuuden kuukauden ajan arvosanan antamisesta (A 603/2005 11 a §). Oppilaitos arkistoi arviointiin liittyvät lomakkeet ammattiosaamisen näytöistä.
- 25. KIRJOITUSOHJEET 1.Toppipäiväkirja /ammatillinen kehittyminen Kirjaa moodlen wiki:iin toppipäiväkirjaa päivittäin/ viikoittain tärkeimmät työtehtäväsi ja oppimiskokemuksesi sekä heränneet kysymykset ja oivallukset. Toppipäiväkirja toimii välineenä yhteydenpitoon sinun ja ohjaavan opettajan välillä. Toppipäiväkirjan avulla ohjaava opettaja tietää, mitä sinulle kuuluu. Pohdi toppipäiväkirjassasi erityisesti omaa ammatillista kehittymistäsi ohjaajana. Työssäoppimisen aikana pidetään yhteistä oppimispäiväkirjaa n. 6 hengen ryhmissä. Päiväkirjaa kirjoitetaan Moodleen Sosiaalisen vahvistamisen opintojakson kurssitilaan. Yhteisen oppimispäiväkirjan tarkoitus on, että päiväkirjan pitäjät saavat jakaa ajatuksiaan, syventää oppimistaan ja peilata omia kokemuksiaan toisten kokemuksiin tuoreeltaan. Päiväkirjan kirjoittaminen on yksi jokapäiväinen työtehtäväsi: jokaisen työpäivän päätteeksi käytät hetken päiväkirjan kirjoittamiseen. Jos et pääse kirjoittamaan työpaikalla, kirjoitat kotona. Päiväkirjaa voi kirjoittaa vain yksi henkilö kerrallaan. Jos joku muu on kirjoittamassa juuri silloin, kun itse ajattelit kirjoittaa, kokeile hetken kuluttua uudestaan! Näin kirjoitat oppimispäiväkirjaasi: Kirjaudu Moodleen osoitteessa mdledu.fi/kannelopisto.
- 26. 1) 2) 3) 4) 5) Jos olet lisännyt itsesi Sosiaalisen vahvistamisen kurssille, näkyy kurssi heti etusivulla. Klikkaa kurssin nimeä ja pääset kurssialueelle, josta löydät oman ryhmäsi oppimispäiväkirjan. Jos et ole vielä lisännyt itseäsi kurssille, etsi kurssi valitsemalla vasemmasta reunasta Navigointi-kentästä Sivuston etusivu -> Nuoriso- ja vapaaajanohjauksen perustutkinto 120ov -> Kaikille valinnaiset tutkinnonosat -> Sosiaalinen vahvistaminen -> Lisää minut kurssialueelle Valitse oman ryhmäsi oppimispäiväkirja (wiki). Lue ryhmäläistesi uudet päiväkirjamerkinnät. Kirjoittamaan pääset valitsemalla sivun yläreunasta muokkaa. Kirjoita oma merkintäsi alimmaksi: Aloita jokainen kirjoituskerta kirjoittamalla oma nimesi ja päivämäärä, jolloin kirjoitat. (Kaikkien ryhmäläisten merkinnät tulevat näkyviin samaan tiedostoon) Kirjoita tiiviisti ja asiaa (Ohjeen kohdat 6-8 ovat apukysymyksiä, joiden avulla voit keskittyä oleelliseen. Kaikkiin kysymyksiin ei todellakaan tarvitse joka päivä vastata). Kirjoita jokaisena työssäoppimispäivänä mitä opit ja oivalsit - päivän tapahtumista ja työtehtävistä ajankohtaisista asioista (sanomalehdet, lehtiartikkelit, televisio-ohjelmat, radio, ammattilehdet ym.),- keskusteluista työyhteisösi
- 27. henkilökunnan sekä nuorten kanssa. Peilaa oppimaasi aikaisemmin oppimaasi sekä työssäoppimisjakson tavoitteisiin. 6) Voit kirjoittaa myös asioista, joista haluaisit tietää ja oppia lisää. 7) Voit myös kysyä muilta ryhmäläisiltä mielipiteitä tai kommentteja sinua askarruttaviin asioihin – ja tietenkin voit vastata tai kommentoida muiden kirjoituksiin. 8) Muista tallentaa merkintäsi sivun alareunan tallenna-painikkeesta, jotta merkintäsi tallentuu ja toiset pääsevät kirjoittamaan omia merkintöjään! Joku työssäoppimista ohjaavista opettajista seuraa oppimispäiväkirjan muodostumista ja voi kommentoida oppimispäiväkirjan keskustelua. Jos sinulla tulee akuuttia kysyttävää opettajalle, ole suoraan yhteydessä ohjaavaan opettajaasi! Työssäoppimisen oppimiskokemukset puretaan reflektiopäivillä ja hops-keskusteluissa.
- 28. ATTO-aineiden integrointi ammatillisiin opintoihin ja työssäoppimiseen esimerkkinä äidinkieli 2. Blogiohje 1. Etsi itseäsi kiinnostavia blogeja ja seuraa tulevaan ammattialaasi liittyviä blogeja aktiivisesti. Löydätkö blogeja yleisesti Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksesta tai jostakin muusta työssäoppimisesi aiheeseen liittyvästä? 2. Seuraa joitakin blogeja ja poimi itsellesi vaikutteita ja tietämystä. Tilaa syötteet kiinnostavista blogeista, niin saat ne automaattisesti sähköpostiisi uusien postausten myötä. 3. Pidä koko ajan työssäoppimisen oppimispäiväkirjaa. Oppimispäiväkirjamerkintöjä on hyvä käyttää blogikirjoituksen pohjana. Muista kuitenkin, että blogi ei ole oppimispäiväkirja, vaan suunniteltu, julkinen puheenvuoro ajankohtaisesta aiheesta. 4. Kirjoita blogiasi Moodleen sinulle tehtyyn blogi-pohjaan. Uusia postauksia eli blogikirjoituksia voit kirjoittaa niin usein kuin haluat, eli niin usein kuin sinulla on sanottavaa. Suosittelemme, että kirjoitat kuitenkin vähintään kerran viikossa. Voit kirjoittaa opettajalta saamasi teeman mukaan TAI valita sellaisen aiheen, joka sinua juuri nyt pohdituttaa ja mietityttää työssäoppimisessasi. 5. Blogiasi voivat seurata muut Kanneljärven Opiston opiskelijat sekä opettajat. Muista siis, että et kerro salassa pidettäviä asioita!
- 29. Kirjoitusohje Otsikoi itse tai käytä teemaa otsikkonasi. Voit siis kirjoittaa näiden teemojen mukaan tai keksiä itse parempia! Kirjoita omista havainnoistasi, käsityksistäsi ja ajatuksistasi. Mitä ongelmia ja haasteita aiheeseen liittyy? Mihin et tiedä vastausta, mutta haluaisit tietää? Miten teema liittyy tämänhetkiseen työhösi (käytännön esimerkkejä)? Tapahtuuko yhteiskunnassamme tällä hetkellä jotain tähän teemaan liittyvää? Voit liittää blogiisi esim. ajankohtaisia, aihettasi sivuavia linkkejä. Muista tekstin viimeistely: sujuva, asiallinen kieli, lukijan työtä helpottava asettelu, kappalejako, mahdolliset lähdeviitteet. Ohjaavat teemat: 1. Sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren tunnistaminen 2. Ohjattavan kohtaaminen 3. Yhteisöllinen toiminta 4. Seksuaalikasvatus 5. Erityistä tukea tarvitsevien nuorten kanssa työskentely 6. Ammattietiikka 7. Tekijänoikeudet nuoriso-ja vapaa-aikatyössä (tämä on pakollinen, äidinkielen suoritukseen liittyvä teema) 8. Tiedonhaku nuoriso- ja vapaa-aikatyössä (tämä on pakollinen, äidinkielen suoritukseen liittyvä teema) (Teemat 7 ja 8 voi myös yhdistää muihin teemoihin, kunhan ne tulevat käsitellyiksi! Äidinkielen suorituksen kannalta on myös oleellista lisätä blogiin joitakin perusteltuja linkkejä tai lähteitä.)
- 30. Arviointi: Blogin on ennen kaikkea tarkoitus syventää oppimistasi , auttaa sinua kohdistamaan ajatuksiasi työssäoppimisesi teemoihin ja antaa sinulle väylä ammatillisten havaintojesi jakamiseen muiden kanssa. Tältä osin saat kommentteja ja palautetta ohjaavalta opettajaltasi sekä mahdollisesti muilta opiskelijoilta. Blogin pitäminen on myös äidinkielen 4. kurssin itsenäinen suorituksesi. Saat äidinkielen opettajalta sanallista palautetta vähintäänkin pakollisista teemoista (vaikka ne olisivat yhdistettyinä muihin teemoihin ( Arvionnin kohteet; Tiedonhankinta, Tekstien ymmärtäminen, Mediaosaaminen, Kirjallinen viestintä) Bloggaus osana ammatti-identiteetin kehittymistä ja asiantuntijuuden kasvua. Nuoristotyöntekijäksi opiskeleva harjoittelee nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajuuden asiantuntijaksi kasvamista. Asiantuntijuutta on tehokasta opiskella reflektoiden, sanoittaen omia näkemyksiän ja kokemuksian opituista asioista..
- 31. MILLAINEN ON HYVÄ NUVA-OPISKELIJAN BLOGI ? - kirjoita hyödyllisiä vinkkejä opiskelijakavereillesi työssäoppimisen teemaan liittyvistä asioista jaa artikkeleita aiheesta laadi kirja-arvosteluita teemaan liittyvistä uutuuksista kirjoita tapahtumaraportteja kerro kokemuksistasi Valtaosan tekstistä täytyy olla omaa sisältöäsi. Valmiit artikkelit ja hyödylliset linkit on hyvä jakaa toisillekin, mutta pelkkä jakaminen ei tee sinusta vielä asiantuntijaa. Asiantuntijabloggaamisessa on myös aatteellinen näkökulma. Suomessa on paljon pienyrittäjiä ja yhteisöjä, joilla ei ole varaa maksaa tonneja koulutuksesta ja konsultaatiosta. Heillä ei ole välttmättä aikaa edes siihen, että lukisivat oman alansa tietokirjan. Sen sijaan monella on aikaa ja rahaa käyttää aikaansa viisi minuuttia ilmaiseen blogiin. On koko yhteiskunnan etu jos osaavat ihmiset saavat äänensä kuuluviin blogilla, eikä arvokas tieto ja kokemuspääoma jää vain omaan päähän. Blogi toimii valtavana asiantuntijaosaamisen tietopankkina ja sinne linkataan usein. Blogi on arvokas keino lisätä yhteistä osaamistamme. Jos jokaiselta erikoisalalta löytyy edes kourallinen asiantuntijoita, jotka ovat valmiita jakamaan kokemustaan ilmaiseksi, se hyödyttää koko yhteiskuntaa.
- 32. MITÄ ON HYVÄ SISÄLTÖ? – kriteerit hyvään tekstiin Sisällön on oltava tarpeellista lukijalle, joten itsestäänselvyyksiä on turha postata. Tarjoa lukijalle oivalluksen mahdollisuuksia triviaalien vinkkien sijaan. Ainutlaatuisuus Onko samaa asiaa tarjolla muuallakin lapioitavaksi asti? Miten tyylisi tai näkökulmasi eroaa muiden blogeista. Uutuusarvo Uutisten esiinostaminen, tuo alan keskusteluun erilaisia näkökulmia ja esitä uudenlaisa lähestymistapoja. Alan tuoreimpien uutisten kommentointi välillä on paikallaan, mutta varo ettet jää peesaajaksi ja olemassa olevan asioiden kommentoijana. Persoonallisuus Erottaudu neutraalin tiedon tuottajista (wikipedia, toimialan kattojärjestön portaali, alan yritysten/yhteisöjen tuotemarkkinointisivuostoilta). Viihteellinen asiakirjoittaminen ja faktiokirjoittaminen Faktio on faktojen kertomista fiktion avulla siis esimerkiksi tarinan käyttöä. Paketoi tieto mielenkiintoisesti. Tarjoa tunneja järkielämys lukijalle. Kirjoita elävästi, hyödynnä huumoria, tarinoita kiinnostavia esimerkkejä ja elävää kieltä. Kehittyminen Lukijat arvostavat blogin kehittymistä ja seuraavat sitä vertaamalla vanhoja postauksia uusiin. (Katleena Kortesuo& Jarkko Kurvinen. 2011. Blogimarkkinointi, blogilla mainetta ja mammonaa. Talentum.)
- 33. Oppimateriaali: Luentomateriaali - skypro.humak.fi/bin/kanneljarven/ Moodle verkkokurssi, https://moodle2 mdledu.fi/kannelopisto Itsenäinen tiedonhankinta Kirjalliset lähteet: Puhakka, T. (toim.)2010. Ohi Puhuttu Nuoruus. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL, Nuorisotutkimusverkosto /Nuorisotutkimusseura julkaisuja 108. Valtion nuorisoasiankeskus neuvottelukeskus Nuora: Helsinki Nettilähteet: Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012-2015. Valtioneuvosto8.12.2011 http://www.minedu.fi/OPM/Nuoriso/nuorisopolitiikka/Kehitt xmisohjelma_2012-2015/ Nuorten sosiaalinen vahvistaminen kokemuksina ja käytänteinä. Lundboom. P & Herranen J. (toim.) 2011 HUMAK. Helsinki. Saatavilla sähköisenä osoitteesta: http://www.humak.fi/sites/default/files/liitteet/humak-sosvahvistaminen-verkko.pdf