Mata Kuliah Literary Appreciation

1. LLiitteerraarryy AApppprreecciiaattiioonn
TThhee iimmppoorrttaannccee ooff lleeaarrnniinngg PPrroossee ((FFiiccttiioonn))
 WWee ccaann iimmpprroovvee EEnngglliisshh LLaanngguuaaggee tthhrroouugghh rreeaaddiinngg aanndd
aannaallyysseess..
 IInnccrreeaassiinngg ssttuuddeenntt’’ss ccoommpprreehheennssiioonn ooff tthhee mmaatteerriiaall aanndd
eessttaabblliisshhiinngg aa ppeerrssoonnaall ccoonnnneeccttiioonn ttoo iitt..
 WWee kknnooww tthhee ccuullttuurree ooff mmaannyy ppeeoopplleess..
 IItt pprroovviiddeess uuss mmoorraall mmeessssaaggeess..
 WWee ccaann lleeaarrnn mmaannyy tthhiinnggss aabboouutt lliiffee..

2. PPrroossee
TThhee aaiimm aanndd jjuussttiiffiiccaattiioonn ooff rreeaaddiinngg ffiiccttiioonn aarree::
AA.. EEnnjjooyymmeenntt
BB.. UUnnddeerrssttaannddiinngg
FFiiccttiioonnss iiss ccllaassssiiffiieedd iinnttoo ttwwoo ccaatteeggoorriieess::
AA.. LLiitteerraattuurree ooff eessccaappee
BB.. LLiitteerraattuurree ooff iinntteerrpprreettaattiioonn
KKiinnddss ooff rreeaaddeerr
11.. TThhee IImmmmaattuurree rreeaaddeerr
22.. TThhee ddiissccrriimmiinnaattiinngg rreeaaddeerr ((mmaattuurree rreeaaddeerr))

3. TToo aannaallyyzzee ffiiccttiioonn
 iinnttrriinnssiicc tthheeoorryy
 EExxttrriinnssiicc tthheeoorryy
..
SSoommee eelleemmeennttss ooff pprroossee::
 AAlluurr (( PPlloott))
 LLaattaarr ((SSeettttiinngg)):: TTeemmppaatt,, wwaakkttuu,, ssoossiiaall--bbuuddaayyaa..
 TTookkoohh (( CChhaarraacctteerr))
 SSuudduutt PPaannddaanngg ((PPooiinntt ooff VViieeww))
 GGaayyaa ddaann NNaaddaa ((SSttyyllee aanndd TToonnee))
 SSiimmbbooll ((SSyymmbbooll))
 TThheemmee

4. PPlloott
TThhee sseeqquueennccee ooff iinncciiddeennttss oorr eevveennttss ooff wwhhiicchh aa ssttoorryy iiss
ccoommppoosseedd..
TThhee ssttrruuccttuurree ooff pplloott
BBeeggiinnnniinngg::
EExxppoossiittiioonn:: iitt pprroovviiddeess uuss wwiitthh aa cceerrttaaiinn aammoouunntt ooff
iinnffoorrmmaattiioonn.. WWee aarree iinnttrroodduuccee ttoo tthhee ssttoorryy’’ss ttiittllee
cchhaarraacctteerr..
TThhee MMiiddddllee::
CCoonnfflliicctt,, ccoommpplliiccaattiioonn aanndd cclliimmaaxx
TThhee llaawwss ooff pplloott::
PPllaauussiibbllee,, ssuurrpprriissee,, ssuussppeennssee,, ddiilleemmmmaa,, iirroonnyy..

5. Conflict: A clash of aaccttiioonnss,, iiddeeaass,, ddeessiirreess,, oorr wwiillllss..
MMaann aaggaaiinnsstt mmaann..
MMaann aaggaaiinnsstt hhiimmsseellff
MMaann aaggaaiinnsstt eennvviirroonnmmeenntt..
CClliimmaaxx:: wwhheenn tthhee ccoommpplliiccaattiioonn aattttaaiinnss iittss hhiigghheesstt ppooiinntt ooff
iinntteennssiittyy..
TThhee EEnndd::
OOuuttccoommee ooff tthhee ssttoorryy
HHaappppyy eennddiinngg
UUnnhhaappppyy eennddiinngg
IInnddeetteerrmmiinnaattee eennddiinngg
PPlloott MMaanniippuullaattiioonn::
CCooiinnssiiddeennccee,,
CChhaannccee

6. PPlloott ssttrruuccttuurree
exposition
Rising action
crises
climax
ending
Falling action

7. LLaattaarr ((sseettttiinngg))::
NNeeuuttrraall sseettttiinngg aanndd ssppiirriittuuaall sseettttiinngg
PPllaaccee sseettttiinngg
TTiimmee sseettttiinngg
SSoocciiaall sseettttiinngg
TTookkoohh ((CChhaarraacctteerr))::
MMaaiinn CChhaarraacctteerr,, aannttaaggoonniisstt,, ffooiill cchhaarraacctteerr,, mmiinnoorr
cchhaarraacctteerr..
CChhaarraacctteerriizzaattiioonn:: ffllaatt cchhaarraacctteerr,, rroouunndd ((ccoommpplleexx))
cchhaarraacctteerr..

8. p Sudut paannddaanngg ((PPooiinntt ooff VViieeww))
FFiirrsstt PPeerrssoonn ppooiinntt ooff vviieeww
OOmmnniisscciieenntt PPooiinntt ooff vviieeww::
LLiimmiitteedd oommnniisscciieenntt
OObbjjeeccttiivvee ppooiinntt ooff vviieeww

9. Theme: The theme ooff aa ppiieeccee ooff ffiiccttiioonn iiss iittss
ccoonnttrroolllliinngg iiddeeaa oorr iittss cceennttrraall iinnssiigghhtt.. IItt ccaann bbee
pprreesseenntteedd iimmpplliissiittllyy// eexxpplliissiittllyy
SSyymmbbooll:: SSyymmbbooll iiss ssoommeetthhiinngg wwhhiicchh mmeeaannss mmoorree tthhaann
wwhhaatt iitt iiss..
IIrroonnyy:: iirroonnyy ooff ssiittuuaattiioonn
ddrraammaattiicc iirroonnyy
vveerrbbaall iirroonnyy

10. TTeeoorrii EEkkssttrriinnssiikk ((EExxttrriinnssiicc TThheeoorryy))
 PPeemmaakkaaiiaann mmeettooddee iinnii aakkaann mmaammppuu mmeenngguunnggkkaapp
sseebbeerraappaa jjaauuhh ttaannggggaappaann ppeemmbbaaccaa ssaassttrraa..
 PPeenneelliittiiaann ssaassttrraa mmeerruuppaakkaann wwiillaayyaahh ggaarraapp yyaanngg uunniikk
ddiibbaannddiinngg bbiiddaanngg hhuummaanniioorraa yyaanngg llaaiinn..
 PPeenneelliittiiaann ssaassttrraa mmeennggaarraahh kkeeppaaddaa kkaarryyaa ssaassttrraa sseebbaaggaaii
ppaaddaa ffaakkttaa ssoossiiaall ddaann ffaakkttaa mmeennttaall..
 PPeenneelliittiiaann kkuuaalliittaattiiff yyaanngg mmeenngguuttaammaakkaann kkeeddaallaammaann
ppeenngghhaayyaattaann tteerrhhaaddaapp iinntteerraakkssii aannttaarr kkoonnsseepp yyaanngg
sseeddaanngg ddiikkaajjii sseeccaarraa eemmppiirriiss..

11. PPeennttiinnggnnyyaa KKrriittiikk SSaassttrraa
KKrriittiikk ssaassttrraa mmeerruuppaakkaann uuppaayyaa ppeemmaahhaammaann ddaann
ppeennaappssiirraann kkaarryyaa ssaassttrraa yyaanngg ssiisstteemmaattiikk uunnttuukk
mmeenniimmbbaanngg bboobboott kkaarryyaa ssaassttrraa ((PPuuiissii,, DDrraammaa,, PPrroossaa))
SSeebbaaggaaii uuppaayyaa uunnttuukk mmeenngghhiinnddaarrii kkrriittiikk ssaassttrraa yyaanngg
bbeerrbbaauu nnaarrkkiissuuss (( mmeemmuujjii ddiirrii)) ddaann nnaaccaattiissmmee
(( kkeeccaammaann)) .. KKrriittiikk ssaassttrraa yyaanngg bbaaiikk yyaanngg mmaammppuu
bbeerrddiirrii ddiitteennggaahh--tteennggaahh ddaann ttiiddaakk mmeemmiihhaakk

12. mmeettooddee
 MMeemmppeellaajjaarrii ssaassttrraa iibbaarraatt mmeemmaassuukkii hhuuttaann,, mmaakkiinn
ddaallaamm mmaakkiinn lleebbaatt,, mmaakkiinn bbeellaannttaarraa.. KKaarryyaa ssaassttrraa
aaddaallaahh ffeennoommeennaa kkeemmaannuussiiaaaann yyaanngg kkoommpplleekkss ddaann
ddaallaamm.. DDii ddaallaammnnyyaa ppeennuuhh mmaakknnaa yyaanngg hhaarruuss ddiiggaallii
mmeellaalluuii ppeenneelliittiiaann yyaanngg ddaallaamm.. TTaannppaa mmeettooddee,,
ppeenneelliittiiaann ssaassttrraa jjuuggaa sseekkeeddaarr mmeemmbbaaccaa uunnttuukk
kkeenniikkmmaattaann sseemmeennttaarraa..

13. Epistimologi ( unsur-uunnssuurr ffiilloossooffii)) iillmmuu ppeennggeettaahhuuaann..
KKaarryyaa ssaassttrraa sseebbaaggaaii oobbyyeekk ppeenneelliittiiaann mmeerruuppaakkaann
ffaakkttaa hhuummaanniioorraa yyaanngg aammaatt ppeelliikk..
JJiikkaa iillmmuu eekkssaakkttaa mmeennggaannddaallkkaann kkeetteerruukkuurraann yyaanngg
aakkuurraatt,, ssaassttrraa sseebbaaggaaii oobbyyeekk ppeenneelliittiiaann lleebbiihh
mmeemmeerrlluukkaann kkeeddaallaammaann ppeemmaahhaammaann tteerrhhaaddaapp
mmaakknnaa..
OObbyyeekkttiivviittaass iillmmiiaahh >><< ssuubbyyeekkttiivviittaass iillmmiiaahh..
Penelitian sastra mampu mengungkap fakta kemiskinan,
fakta kultural, fakta simbol, dan fakta lain di dalamnya.
Fakta-fakta ini akan berceceran dalam teks sastra.
Pemahaman teks akan menggunakan kode bahasa, kode
kultural dan kode sastra.

14. The Postmodern/ Contemporary
Fiction
Kaum postmodern yang dipelopory oleh Lyotard
dalam bukunya The Postmodern Condition,
telah menentang mitos mitos modern.
Postmodern telah menghilangkan batas-batas;
Seni = kehidupan masa kini
Elit yang hirarkhis = budaya populer
Gabungan stilistik = percampuran kode

15. Poskolonial
Teori ekstrinsik
Teori Gender
Psikoanalisis
Feminisme Poskolonial

16.  TTeeoorrii GGeennddeerr
 TTeeoorrii iinnii ddiigguunnaakkaann uunnttuukk mmeemmaahhaammii ppeerrssooaallaann
kkeettiiddaakkaaddiillaann ssoocciiaall yyaanngg ddiiaallaammii kkaauumm ppeerreemmppuuaann..
 GGeennddeerr bbeerrbbeeddaa ddeennggaann jjeenniiss kkeellaammiinn// SSEEXX
 SSeexx:: ppeemmbbaaggiiaann jjeenniiss kkeellaammiinn yyaanngg ddiitteennttuukkaann
sseeccaarraa bbiioollooggiiss yyaanngg mmeelleekkaatt ppaaddaa jjeenniiss kkeellaammiinn..
 GGeennddeerr:: BBeerrkkaaiittaann ddeennggaann ppeennssiiffaattaann yyaanngg mmeelleekkaatt
ppaaddaa ddiirrii llaakkii--llaakkii ddaann ppeerreemmppuuaann bbuukkaann sseeccaarraa
bbiioollooggiiss ttaappii ddiikkoonnssttrruukkssii oolleehh mmaassyyaarraakkaatt sseeccaarraa
ssoossiiaall ddaann kkuullttuurraall.. ((SSoocciiaall aanndd ccuullttuurraall
ccoonnssttrruuccttiioonn))
 ((CCoonnrraadd PPhhiilllliippss KKoottttaakk))

17.  Bagaimana Gender merasuk kkeeddaallaamm ppeemmiikkiirraann
mmaassyyaarraakkaatt??
 MMeellaalluuii pprroosseess ssoossiiaalliissaassii sseeccaarraa ssoocciiaall ddaann kkuullttuurraall
 MMeellaalluuii kkeeaaggaammaaaann
 MMeellaalluuii kkeekkuuaassaaaann nneeggaarraa sseehhiinnggggaa ppeerrbbeeddaaaann
ggeennddeerr ddiiaannggggaapp kkooddrraatt..
 KKooddrraatt ppeerreemmppuuaann aaddaallaahh:: mmeennggaanndduunngg,,
mmeellaahhiirrkkaann,, mmeennyyuussuuii ddaann iinnii ttiiddaakk bbiissaa
ddiippeerrttuukkaarrkkaann ddeennggaann llaakkii--llaakkii// ttuuggaass iibbuu..


18.  PPeerrbbeeddaaaann sseeccaarraa bbiioollooggiiss::
 LLaakkii llaakkii::
 MMeemmiilliikkii ppeenniiss,, ddaann jjaakkuunn..
 LLeebbiihh bbeerroottoott,, ddaann bbaannyyaakk bbuulluu rraammbbuutt ppaaddaa ttuubbuuhh..
 BBeerrssuuaarraa bbeerraatt ddaann mmeemmpprroodduukkssii ssppeerrmmaa..
 PPeerreemmppuuaann::
 MMeemmiilliikkii aallaatt rreepprroodduukkssii sseeppeerrttii rraahhiimm ddaa ssaalluurraann
uunnttuukk mmeellaahhiirrkkaann..
 MMeemmpprroodduukkssii sseell tteelluurr
 MMeemmiilliikkii vvaaggiinnaa..
 MMeemmppuunnyyaaii aallaatt mmeennyyuussuuii..

19.  CCoonnttoohh kkeettiiddaakkaaddiillaann ggeennddeerr..
 IIssttrrii yyaanngg mmeennddaappvvtt kkeekkeerraassaann ((vviioolleennccee)) ddaallaamm
rruummaahh ttaannggggaa ((KKDDRRTT))
 TTrraaffffiicciinngg ((ppeerrddaaggaannggaann ppeerreemmppuuaann))
 PPlleecceehhaann sseexxuuaall ((sseexxuuaall hhaarrrraassmmeenntt))
 PPeelleecceehhaann ppssiikkoollooggiiss
 MMeellaarraanngg ppeerreemmppuuaann mmeennjjaaddii ppeemmiimmppiinn,, ddssbb
 BBeennttuukk yyaanngg llaaiinn;; MMaarrggiinnaalliissaassii,, ssuubboorrddiinnaassii,, ddaann
sstteerreeoottiipp..
 PPeerreemmppuuaann yyaanngg mmeenngguukkuuhhkkaann ggeennddeerr aattaauu yyaanngg
mmeenngggguuggaatt ggeennddeerr..

20. TTeeoorrii ffeemmiinniisstt
DDeennggaann sseemmaakkiinn bbaannyyaakknnyyaa kkeettiiddaakkaaddiillaann ggeennddeerr
ppeerreemmppuuaann bbaannggkkiitt uunnttuukk mmeennuunnttuutt hhaakk--hhaakknnyyaa..
TTookkoohh ffeemmiinniiss:: ppeerreemmppuuaann yyaanngg bbeerraannii mmeennuunnttuutt
hhaakknnyyaa sseebbaaggaaii mmaannuussiiaa uunnttuukk mmaammppuu mmaannddiirrii
sseeccaarraa eekkoonnoommii..
MMaaccaamm22 tteeoorrii ffeemmiinniiss::
FFeemmiinniissmmee lliibbeerraall
FFeemmiinniissmmee rraaddiikkaall
FFeemmiinniissmmee ppoossmmooddeerrnn ddssbb..

21. The Appointment iinn SSaammaarraa
WW.. SSoommmmeerrsseett MMaauugghhaamm
DDeeaatthh ssppeeaakkss:: tthheerree wwaass aa mmeerrcchhaanntt iinn BBaaggddaadd wwhhoo sseenntt hhiiss sseerrvvaanntt ttoo
mmaarrkkeett ttoo bbuuyy pprroovviissiioonnss aanndd iinn aa lliittttllee wwhhiillee tthhee sseerrvvaanntt ccaammee bbaacckk,,
wwhhiittee aanndd ttrreemmbblliinngg,, aanndd ssaaiidd,, mmaasstteerr,, jjuusstt nnooww wwhheenn II wwaass iinn tthhee
mmaarrkkeett ppllaaccee II wwaass jjoossttlleedd bbyy aa wwoommaann iinn tthhee ccrroowwdd aanndd wwhheenn II
ttuurrnneedd II ssaaww iitt wwaass ddeeaatthh tthhaatt jjoossttlleedd mmee.. SShhee llooookkeedd aatt mmee aanndd mmaaddee
aa tthhrreeaatteenniinngg ggeessttuurree;; nnooww,, lleenndd mmee yyoouurr hhoorrssee,, aanndd II wwiillll rriiddee aawwaayy
ffrroomm tthhiiss cciittyy aanndd aavvooiidd mmyy ffaattee.. II wwiillll ggoo ttoo SSaammmmaarraa aanndd tthheerree
ddeeaatthh wwiillll nnoott ffiinndd mmee.. TThhee mmeerrcchhaanntt lleenntt hhiimm hhiiss hhoorrssee,, aanndd tthhee
sseerrvvaanntt mmoouunntteedd iitt,, aanndd hhee dduugg hhiiss ssppuurrss iinn iittss ffllaannkkss aanndd aass ffaasstt aass tthhee
hhoorrssee ccoouulldd ggaalllloopp hhee wweenntt.. TThheenn tthhee mmeerrcchhaanntt wweenntt ddoowwnn ttoo tthhee
mmaarrkkeettppllaaccee aanndd hhee ssaaww mmee ssttaannddiinngg iinn tthhee ccrroowwdd aanndd hhee ccaammee ttoo mmee
aanndd ssaaiidd,, WWhhyy ddiidd yyoouu mmaakkee aa tthhrreeaatteenniinngg ggeessttuurree ttoo mmyy sseerrvvaanntt wwhheenn
yyoouu ssaaww hhiimm tthhiiss mmoorrnniinngg?? II wwaass aassttoonnooiisshheedd ttoo sseeee hhiimm iinn BBaaggddaadd,,
ffoorr II hhaadd aann aappppooiinnttmmeenntt wwiitthh hhiimm ttoonniigghhtt iinn SSaammmmaarraa..

22. AAnnaalliisseess
PPooiinntt ooff VViieeww::
SSeettttiinngg:: PPllaaccee SSoocciiaall TTiimmee
CCoonnfflliicctt:: MM >><< MM MM >><< HHss MM >><< EE
CChhaarraacctteerr:: mmaaiinn CChh MMiinnoorr CChh
TToonnee aanndd ssttyyllee
TThheemmee:: mmaaiinn // mmiinnoorr tthheemmee MMoorraall mmaassssaaggeess::
SSyymmbbooll
PPlloott:: CChhrroonnoollooggiiccaall FFllaasshhbbaacckk CCoommpplliiccaatteedd
IIrroonnyy:: SSiittuuaattiioonn IIrroonnyy ddrraammaattiicc II VVeerrbbaall II
DDiilllleemmmmaa
SSuussppeennccee mmiisstteerryy cchhaannccee ccooiinncciiddeennccee
EEnnddiinngg:: HHaappppyy UUnnhhaappppyy iinnddeetteerrmmiinnaattee EEnnddiinngg

23. KKeeyywwoorrddss::
PPaattrriiaarrcchhyy// ppaattrriiaarrcchhaall ssyysstteemm
OOpppprreessssiioonn.. DDiissccrriimmiinnaattiioonn.. SSeexxuuaall hhaarraassssmmeenntt..
PPhhyyssiiccaall oorr mmeennttaall vviioolleennccee.. SSeexx oobbjjeecctt,, ffiinnaanncciiaallllyy
iinnddeeppeennddeennccee..
BBiinnaarryy ooppppoossiittiioonn::
PPoowweerr >><< ppoowweerrlleessss
SSuuppeerriioorr >><< iinnffeerriioorr
DDoommiinnaanntt >><< ssuubboorrddiinnaattee
PPuubblliicc >><< ddoommeessttiicc
SSuubbjjeecctt>><< oobbjjeecctt

24. 11.. GGooddffaatthheerr DDeeaatthh 22
22.. UUnniiccoorrnn 22
33.. RRoossee ffoorr EEmmiillyy 55
44.. TThhee tteellll--ttaallee hheeaarrtt 44
55.. GGiimmppllee tthhee FFooooll 44
66.. SSttoorrmm 22
77.. TToo BBuuiilldd AA FFiirree 55
88.. AA cclleeaann WWeellll 22
99.. TThhee LLootttteerryy 55
1100.. VVaannkkaa 22
1111.. TThhee RRooaadd 22
1122.. TThhee DDeeaatthh ooff IIvvaann IIllllyycchh 1122

25.  TTeeoorrii ppssiikkooaannaalliissiiss
DDaassaarr ddaassaarr ppssiikkooaannaalliissaa FFrreeuuddiiaann
SSiieeggmmuunndd FFrreeuudd llaahhiirr 11885566 ddii MMoorraavviiaa
TTeeoorrii PPssiikkooaannaalliissaa::
AA.. SSttrruukkttuurr kkeepprriibbaaddiiaann MMaannuussiiaa::
IIdd // PPlleeaassuurree PPrriinncciippllee
EEggoo // RReeaalliittyy PPrriinncciippllee
SSuuppeerreeggoo// MMoorraalliittyy pprriinncciippllee

26. DDiinnaammiikkaa KKeepprriibbaaddiiaann::
NNaalluurrii:: BBeerrbbaaggaaii kkeebbuuttuuhhaann bbaaddaanniiaahh mmaannuussiiaa
mmeenniimmbbuullkkaann bbeerrbbaaggaaii kkeetteeggaannggaann aattaauu
kkeeggaaiirraahhaann ddaann aakkaann tteerruunnggkkaapp mmeellaalluuii sseejjuummllaahh
ppeerrwwaakkiillaann mmeennttaall ddaallaamm bbeennttuukk ddoorroonnggaann//
kkeeiinnggiinnaann yyaanngg ddiisseebbuutt nnaalluurrii ((iinnssttiinncctt))
AA.. NNaalluurrii hhiidduupp ((EErrooss))
EEnneerrggii yyaaaanngg mmeennddaassaarriinnyyaa ddaallaahh lliibbiiddoo
BB.. NNaalluurrii mmaattii (( TThhaannaattooss))
bbeennccii ddaann aaggrreessiivviittaass

27. Dalam agresivitas mmaannuussiiaa mmeemmiilliikkii kkeecceemmaassaann//
AAnnxxiieettyy
AA.. KKeecceemmaassaann rriiiill ((RReeaall AAnnxxiieettyy))
BB.. KKeecceemmaassaann NNeerroossiiss ((nneeuurroottiicc aannxxiieettyy))
CC.. KKeecceemmaassaann mmoorraall ((MMoorraalliittyy aannxxiieettyy))
UUnnttuukk mmeenngghhaaddaappii bbeerrbbaaggaaii kkeecceemmaassaann ddaann mmeennjjaaggaa
eeggoo ddaarrii aannccaammaann lluuaarr ddaann ddaallaamm mmaakkaa mmaannuussiiaa
mmeennggeemmbbaannggkkaann sseejjuummllaahh mmeekkaanniissmmee ppeerrttaahhaannaann
((ddeeffeennccee mmeecchhaanniissmm))

28. AA.. RReepprreessii ((rreepprreessssiioonn)):: mmeenneekkaann ddaallaamm aallaamm ttaakk
ssaaddaarr iinnggaattaann// ppiikkiirraann// ppeerraassaaaann yyaanngg mmeennggaannccaamm
rraassaa aammaann eeggoo
BB.. PPrrooyyeekkssii ((PPrroojjeeccttiioonn)):: mmeennggeennaakkaann ppaaddaa oorraanngg
llaaiinn ddoorroonnggaann// iimmppuullss yyaanngg ttaakk ddaappaatt ddiitteerriimmaa ddiirrii
sseennddiirrii.. MMeenngguubbaahh kkeecceemmaassaann mmoorraall mmeennjjaaddii
kkeecceemmaassaann rriiiill
CC.. PPeemmbbeennttuukkaann rreeaakkssii ((RReeaaccttiioonn FFoorrmmaattiioonn))::
mmeennaammppiillkkaann ssiikkaapp ddaann ppeerriillaakkuu yyaanngg jjuussttrruu
bbeerrllaawwaannaann ddeennggaann ppiikkiirraann ddaann ppeerraassaaaann yyaanngg
sseebbeennaarrnnyyaa..

29. K Fiksasi (Fixation): Keeaaddaaaann bbeerrttaahhaann ppaaddaa ttaahhaapp
ppeerrkkeemmbbaannggaann yyaanngg sseebbeennaarrnnyyaa ssuuddaahh hhaarruuss ddiillaalluuii
uunnttuukk mmeenngghhiinnddaarr ddaarrii ffrruussttaassii ddaann bbaahhaayyaa ttaahhaapp
ppeerrkkeemmbbaannggaann bbaarruu..
RReeggrreessii ((RReeggrreessssiioonn)):: mmeennaammppiillkkaann kkeemmbbaallii bbeerrbbaaggaaii
ppeerriillaakkuu yyaanngg kkhhaass ddaarrii ttaahhaapp tteerrjjaaddii ffiikkssaassii..
PPeennggaalliihhaann ((ddeenniiaall)) mmeemmiinnddaahhkkaann kkaatteekkssiiss kkeeppaaddaa
oobbyyeekk yyaanngg lleebbiihh aammaann ((ttiiddaakk mmeenniimmbbuullkkaann
kkeecceemmaassaann)) aattaauu lleebbiihh tteerrjjaannggkkaauu
RRaassiioonnaalliissaassii:: mmeemmbbeerriikkaann ppeennjjeellaassaann aattaauu
““ppeemmbbeennaarraann”” bbaaggii hhaall yyaanngg mmeennggaannccaamm eeggoo sseeppeerrttii
kkeeggaaggaallaann aattaauu kkeettiiddaakkssaanngggguuppaann..

30. MMaakknnaa mmiimmppii// DDrreeaamm ccoonntteenntt::
MMiimmppii mmeennuurruutt SSiieeggmmuunndd FFrreeuudd aaddaallaahh jjaallaann rraayyaa
mmeennuujjuu kkeettaakkssaaddaarraann kkaarreennaa ppaaddaa ssaaaatt ttiidduurr eeggoo
sseebbaaggaaii ffiilltteerr ddaallaamm kkeeaaddaaaann lleemmaahh..
aa.. MMaanniiffeesstt ddrreeaamm:: yyaaiittuu mmiimmppii sseebbaaggaaiimmaannaa kkiittaa
iinnggaatt,, lleennggkkaapp ddeennggaann bbeerrbbaaggaaii ddeettiill//eelleemmeennnnyyaa
((ddaann ddiisseebbuutt mmaanniiffeesstt ddrreeaamm ccoonntteenntt))
bb.. LLaatteenntt ddrreeaamm ccoonntteenntt yyaaiittuu bbeerrbbaaggaaii kkeeiinnggiinnaann,,
ddoorroonnggaann,, ppiikkiirraann yyaanngg mmeerruuppaakkaann iissii aattaauu ppeessaann
mmiimmppii sseebbeennaarrnnyyaa..

31. superego
ego
id
id