Karin Lepolan esitys Vesihuolto 2015 - päivillä Turussa 21.5.2015. Aiheena Vesihuoltolinjojen siirtojen kustannusvastuut

1. VESIHUOLTOLINJOJEN SIIRTOJEN
KUSTANNUSVASTUUT
Vesihuolto 2015 –päivät, 21.5.2015
Karin Lepola

2. COPYRIGHT©PÖYRY
VESIHUOLTOLAITOSTEN KEHITTÄMISRAHASTON HANKE
2
 Kuopion Veden hanke alkoi 5/2014
 Raportti julkaistiin VVY:n sivuilla 12/2014
– http://www.vvy.fi/files/3902/Johtosiirtojen_kustannusvastuut_raportti_09092014_(4).pdf
 Rahoittajat / ohjausryhmä: VVY ja Kuopion Vesi
– Yhteistyö Kuntaliiton kanssa
 Haastattelut puhelimitse:
– Helsingin seudun ympäristöpalvelut, Joensuun Vesi, Jyväskylän Energia Oy, Kouvolan Vesi,
Lappeenrannan Energia Oy, Oulun Vesi, Porin Vesi, Tampereen Vesi, Turun vesilaitos
– Joensuun kaupungin tekninen sektori, Turun kaupungin tekninen sektori
 Kirjallisuusselvityksestä, hankkeen koordinoinnista, haastatteluista,
toimintamallianalyysistä ja raportoinnista vastasi Pöyry Finland Oy

3. COPYRIGHT©PÖYRY
TAUSTA JA TAVOITTEET
3
 Vesihuoltojohtoja siirretään mm. kaupunkirakenteen muuttuessa
– Tilanteet, joissa vesihuoltojohtojen siirto ei ole vesihuoltolaitoksen tarve
– Kustannusjakoihin ei ole yhtenäisiä periaatteita
– Kustannuksista sopimisessa ongelmia mm. siirrettävän verkoston arvostuksessa
– Vesihuoltolaitos ei voi juuri vaikuttaa saneerausmenetelmään eikä ajankohtaan
 Johtosiirroilla useita eri osapuolia ja intressejä
– Vesihuoltolaitokset
– Kunnat ja kaupungit
– Yksityiset toimijat, kiinteistöjen omistajat
– Valtio (Liikennevirasto, ELY)
– Teleoperaattorit
– Kaukolämpö- ja maakaasuyhtiöt
 Yleisillä alueilla johtosiirtojen kustannusjaot usein ongelmallisempia, koska suorat
rahalliset hyödyt ovat usein pienempiä tai niitä ei voida niin hyvin mitata kuin yksityisillä
kiinteistöillä
 Hankkeen tavoitteena helpot ja keskimäärin oikeudenmukaiset toimintamallit
johtosiirtojen kustannusjakoon vesihuoltolaitosten ja kuntien välille

4. COPYRIGHT©PÖYRY
MITÄ TEHTIIN?
4
 Lainsäädäntö
– Maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999
– Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta 682/2014
– Kiinteistönmuodostamislaki 554/1995
– Vesilaki 587/2011
– Vesihuoltolaki 119/2001
– Laki vesihuoltolain muuttamisesta 681/2014
 Kirjallisuusselvitys ja haastattelut
– Käytännöt kunnissa ja muilla toimialoilla
 Toimintamallianalyysi
 Suositukset

5. COPYRIGHT©PÖYRY
LAINSÄÄDÄNTÖ (1/2)
5
YLEISILLE ALUEILLE SIJOITETUT JOHDOT
 Maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999
– 12 luku 89 §:
– ”Jos yleisellä alueella sijaitseva johto, laite tai rakennelma vaikeuttaa asemakaavan
toteuttamista tai kadunpitoa taikka on maisemaan tai kaupunkikuvaan soveltumaton, johdon,
laitteen tai rakennelman omistaja tai haltija on velvollinen siirtämään sen kunnan
hyväksymään paikkaan.
– ” Kunta tai se, jonka vastuulla yleisten alueiden toteuttaminen on, vastaa
siirtokustannuksista, jollei ole kohtuullista edellyttää johdon, laitteen tai rakennelman
omistajan tai haltijan vastaavan siirtokustannuksista kokonaan tai osittain taikka jollei
siirtokustannusten jaosta ole toisin sovittu. ”
– HE101/1998 Yksityiskohtaiset perustelut:
– Siirtokustannusten jaon kohtuullisuutta arvioitaessa tulee ottaa huomioon muun ohella
sijoittamisesta kulunut aika. Kohtuullisuutta voidaan arvioida myös vaihtoehtoisten
ratkaisujen ja niistä osapuolille aiheutuvien kustannusten pohjalta. Siirtokustannusten
jaosta olisi mahdollisuus sopia toisinkin.
 Vesihuoltolaki 119/2001 ja laki vesihuoltolain muuttamisesta 681/2014
– Jos vesihuoltolaitos ja täten sen asiakkaat eivät hyödy johtosiirroista, lain mukaan ei ole
mahdollista rahoittaa johtosiirtoja vesihuoltolaitoksen perimillä maksutuloilla.

6. COPYRIGHT©PÖYRY
LAINSÄÄDÄNTÖ (2/2)
6
YKSITYISTEN KIINTEISTÖJEN ALUEELLE SIJOITETUT JOHDOT
 Maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999
– 21 luku 162 §:
– ”Kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi päättää 161 §:ssä tarkoitettua johdon tai laitteen
sijoittamista koskevasta muutoksesta noudattaen soveltuvin osin kiinteistönmuodostamislain
160 §:ää. Mitä sanotussa pykälässä säädetään oikeutetusta kiinteistöstä, koskee yhdyskuntaa
palvelevien johtojen ja laitteiden osalta kuntaa taikka johdon tai laitteen ylläpitäjää.”
 Kiinteistönmuodostamislaki 554/1995
– 14 luku 164 §:
– ”Jos rasite poistetaan tai siirretään taikka sen käyttämistä rajoitetaan tai käyttämisestä
annettuja määräyksiä muutetaan, on rasiteoikeuden haltijalla oikeus saada korvaus
toimenpiteen aiheuttamista menetyksistä siltä, joka saa toimenpiteestä hyötyä. Korvausta
vähennetään toimenpiteestä korvauksen saajalle aiheutuvaa hyötyä vastaavasti. Jos
korvausvelvollisia on useita, he osallistuvat korvauksen maksamiseen saamansa hyödyn
mukaan.”

7. COPYRIGHT©PÖYRY
KUSTANNUSJAOISSA KÄYTETTYJÄ PERIAATTEITA
7
VESIHUOLTO
 Johtosiirron tarvitsija maksaa kokonaisuudessaan johtosiirrot
– Johtosiirron tarvitsijan hyödyt yleensä ilmeiset mm. isojen kaupunkien
täydennysrakentamishankkeissa tai kiinteistöjen omissa laajennushankkeissa
– Isojen hankkeiden sisällä varattu rahoitus johtosiirroille
 Yleiset sopimukset kustannusjaosta vesihuoltojohtojen iän mukaisesti
– Lineaarinen kustannusjakomalli esim. 40 vuoden käyttöiällä (myös 30 vuotta käytössä)
– Vesihuoltolaitos maksaa johtosiirron kokonaiskustannuksista 2,5% * putken ikä
– Verkoston toiminnallisuuden ja rakenteen muuttuessa kustannusjaoista voidaan sopia erikseen
 Yksittäiset sopimukset
– Vesihuoltolaitos maksaa putkimateriaalin, johtosiirron tarvitsija maanrakennustyöt
– Vesihuoltolaitokselle maksetaan korvaus esim. nykyisten putkien perusteella ja vesihuoltolaitos
rakentaa omalla kustannuksellaan uuden verkoston (esim. verkoston kapasiteetin lisäys,
toiminnallisuuden parantaminen)
– Yksittäisten toimijoiden kanssa tehtävät sopimukset, joissa voidaan ottaa huomioon mm. tulevat
vesihuoltolaitoksen saamat lisätulot
– Valtion tekemät sopimukset johtojen sijoittamisesta tiealueelle, joissa määritellään vesihuoltolaitos
maksajaksi
SÄHKÖ- JA TELEVERKOSTOT
 Sijoitus- tai yhteistoimintasopimukset, joissa ratkaisevaa on verkoston ikä

8. COPYRIGHT©PÖYRY
TOIMINTAMALLIT JA PERIAATTEET KUSTANNUSJAKOIHIN
8
 Ensisijaisena periaatteena ”Aiheuttaja maksaa” –periaate
– Johtosiirron tarvitsija maksaa kokonaisuudessaan johtosiirrot
– Vesihuoltolaitoksen mahdolliset saamat hyödyt ovat pienet verrattuna hankkeen hyötyihin tai niitä
ei ole muuten tarvetta arvioida (esim. rahoitus)
– Yksityiset kiinteistöt
 Sovitut kustannusjakomallit
– Auttavat eri osapuolia arvioimaan erilaisten hankkeiden kustannuksia/hyötyjä
– Eivät aina yksittäisissä hankkeissa vastaa täysin hyötyjen suhdetta
– Esimerkiksi prosentuaalinen kustannusjakomalli, jossa otetaan huomioon putken ikä
– Käytössä laajasti televerkostojen osalta
 Korvaussopimukset
– Hankekohtaisesti vesihuoltolaitos antaa tarjouksen hankkeen toteuttajalle vesihuoltojohtojen
siirrosta (huomioidaan olevan putken nykykäyttöarvo)
– Vesihuoltolaitos voi huomioida hyötynsä, johtosiirtojen kustannusriski jää vesihuoltolaitokselle
 Sijoitussopimuksilla voidaan määritellä johtosiirtojen kustannusjakojen periaatteita
– Voidaan sopia kustannusjaosta siten, että hyötynäkökulmia otetaan tietyllä tavalla huomioon
– Voivat perustua edellä kuvattuihin toimintamalleihin

9. COPYRIGHT©PÖYRY
TOIMINTAMALLIESIMERKKI, PROSENTUAALINEN
KUSTANNUSJAKOMALLI
9
 Vesihuoltojohtojen käyttöiän määrittely, keskiarvot vesihuoltolaitoksella tai erityisesti
putken kokoon/ materiaaliin liittyvä taulukointi
Rakentamisvuosi
Johdon käyttöikä (vuotta)
Vesijohto Jätevesiviemäri Hulevesiviemäri
-1970 50 50 60
1971-1980 45 50 60
1981-1990 50 50 60
1991- 60 60 70

10. COPYRIGHT©PÖYRY
SUOSITUKSET
10
 Kustannusjako aiheuttamisperiaatteen mukaisesti
– Yleisesti johtosiirtoa vaativan hankkeen hyötyjen tulee olla selvästi suuremmat kuin kustannukset
 Vesihuoltolaitoksen saamat selvät hyödyt ja niiden kustannusosuus voidaan arvioida
neuvottelemalla osapuolten kesken kustannusjakomallien pohjalta
– Prosentuaalinen kustannusjako esimerkiksi putkimateriaalien osalta
– Korvaussopimus
– Verkoston kapasiteetin/putkimateriaalien muutokset
– Verkoston pituuden muutos tai uusi toteutusratkaisu
 Kustannusjakomallit ovat parhaimmillaan hyvä apu kunnan ja vesihuoltolaitoksen
välisessä yhteistyössä
– Yhteistyö ja neuvottelut sujuvampia
– Hankesuunnittelussa voidaan aikaisessa vaiheessa huomioida vesihuoltoverkostot
– Hankkeen kustannusoptimointi ja mahdollisuus mm. kehittää verkostoa

11. COPYRIGHT©PÖYRY
KIITOS!
17 JANUARY 2012
PÖYRY POWERPOINT 2010 TEMPLATE 11
Lisätietoja:
Reijo Kuivamäki, Pöyry Finland Oy, reijo.kuivamaki@poyry.com
Karin Lepola, Pöyry Finland Oy, karin.lepola@poyry.com