Pöyry Forum May 22, 2019: Presentation by Satu Lyyra on benefits of proactive remediation
•Als PPTX, PDF herunterladen•
0 gefällt mir•134 views
Pöyry's webinar held on May 22,2019 on cost management of remediation of contaminated soil. Language of the presentation: Finnish
Empfohlen
Empfohlen
Weitere ähnliche Inhalte
Was ist angesagt?
Was ist angesagt? (7)
Mehr von Pöyry
Mehr von Pöyry (20)
Pöyry Forum May 22, 2019: Presentation by Satu Lyyra on benefits of proactive remediation
- 1. Maaperän kunnostuksen kustannukset hallintaan kestävällä tavalla Pöyry Forum Webinaari 22.05.2019
- 2. COPYRIGHT©PÖYRY 2 Ennakoivan maa-alueiden kunnostuksen hyötynäkö- kulmat: miksi kunnostaa, vaikka laki ei vaatisi? Satu Lyyra Osastopäällikkö, Ympäristökonsultointi Pöyry Finland Oy
- 3. COPYRIGHT©PÖYRY 3 Miksi kunnostaa vaikka laki ei vaadi? Myyjällä selontekovelvollisuus ostajalle maaperän pilaantuneisuudesta Kunnostustarve ja -taso määräytyvät riskinarvioinnin tulosten perusteella Aiheuttaja maksaa – jos aiheuttajaa ei tiedetä, omistaja on velvollinen maksamaan kunnostuksen In situ kunnostus useimmiten mahdollista, jos kunnostus suunnitellaan hyvissä ajoin -> mahdollistaa kustannustehokkaan kunnostuksen Jopa yli 30% kustannussäästöt perinteiseen menetelmään verrattuna
- 4. COPYRIGHT©PÖYRY 4 Esimerkki: Öljyhiilivedyillä pilaantunut asfalttiasema Helsingissä Kunnostus kohteessa tehtiin massanvaihtotyönä Pilaantuneiden maiden määrä kolminkertaistui arvioidusta Kiireinen aikataulu (vuokrasuhde oli päättymässä) Suppeat tutkimukset tutkimuksissa ei kannata säästää Historiatiedot kohteesta olivat puutteelliset, minkä vuoksi tutkimuksia ei oltu osattu kohdentaa vanhoihin riskikohteisiin
Hinweis der Redaktion
- Kiitos Antti. Tuon muutamia näkökohtia esille miksi potentiaalisesti pilaantunut alue kannattaa tutkia ja tarpeen mukaan kunnostaa, vaikka laki ei vaadi.
- Laki vaatii: Ympäristönsuojelulaissa ja PIMA-asetuksessa määritellään tarve pilaantuneen maaperän ja pohjaveden tutkimisesta ja kunnostamisesta, ja viranomainen tekee päätöksen alueen kunnostustarpeesta Tilanteita, joissa tarve arvioidaan ovat tyypillisesti luvitustilanteet/toiminnan muutos/alueelle rakennetaan/onnettomuustilanteet. Viranomaisella oikeus vaatia maa- ja/tai pohjavesitutkimukset, jos oletetaan, että merkittävää pilaantuneisuutta esiintyy Aiheuttaja maksaa – jos aiheuttajaa ei tiedetä, omistaja maksaa (kustannukset voivat olla pahimmillaan miljoonanluokkaa ja ne tulevat esille, kun aluetta kehitetään). Tyypillisiä tällaisia kunnostettavia alueita ovat kaatopaikat, teollisuussaitit ym. Mutta miksi sitten kunnostaa vaikka laki ei vaadi? Myyjällä selontekovelvollisuus ostajalle maaperän pilaantuneisuudesta Jos on syytä epäillä pilaantuneisuutta, kunnostustarve ja -taso määräytyvät riskinarvioinnin tulosten perusteella. Riskinarvioinnissa huomioidaan säädökset ja raja-arvot (normit). Jos sitten pilaantuneisuutta löytyy, aiheuttaja maksaa – jos aiheuttajaa ei tiedetä, omistaja on velvollinen maksamaan kunnostuksen (se voi olla alueen kiinteistönomistaja tai -haltija tai kunta) Miten kustannuksia voidaan minimoida? In situ kunnostus useimmiten mahdollista, jos kunnostus suunnitellaan hyvissä ajoin -> mahdollistaa kustannustehokkaan ja kestävän kunnostuksen -> jopa yli 30% kustannussäästöt perinteiseen menetelmään verrattuna
- Pöyry on toteuttanut satoja PIMA-tutkimuksia, riskiarvioita, ja kunnostussuunnitelmia. -Kunnostus kallista, jos maaperä pilaantunut. -Kiinteistösijoittajan kannalta olisi riskittömämpää, että kiinteistön historiatiedot ovat käytettävissä (esim. tieto sijaitseeko kiinteistö vanhan kaatopaikan tai teollisuussaitin päällä). Tämä oli hyvä esimerkki siitä, minkä vuoksi kunnostus kannattaa tehdä hyvissä ajoin. Minkä hintaista kustannus on? Kustannukset vaihtelevat valtavasti kohteesta riippuen. Massanvaihdon kustannukset vaihtelevat välillä karkeasti arvioiden 50 EUR – 100 EUR/t, jolloin yhden kohteen kunnostuskustannukset voivat olla jopa miljoonaluokkaa Pöyryn kokemuksen mukaisesti kustannus on vaihdellut kohteesta riippuen mutta 8000 EUR – 3 EURm