Muutoksen suunnat IV neljännes 2015

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA
IV neljännes (loka-joulukuu) 2015

1 TYÖLLISYYSKEHITYS
2
3
VÄESTÖKEHITYS
MUU PORIN JA PORIN SEUDUN
YLEINEN KEHITYS

Porin työllisyyskehitys loka-joulukuussa 2015
• Satakunnan työttömyysaste oli kuudenneksi alhaisin ELY-keskusalueiden joukossa:
Satakunnan alueella oli yhteensä 15 745 työtöntä työnhakijaa joulukuun lopussa 2015. Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi 709
henkilöllä (+4,7 %) joulukuun loppuun 2014 verrattuna. Satakunnan työttömyysaste oli 14,4 %, joka oli kuudenneksi alhaisin kaikkien
15 Ely-keskusalueen joukossa. Satakuntaa alhaisempi työttömyysaste oli Pohjanmaalla, Uudellamaalla, Etelä-Pohjanmaalla, Varsinais-
Suomessa ja Hämeessä.
• Työllisyysaste ja työttömyysaste heikentyivät edelleen vuoden 2015 aikana: Porin seudun
työllisyysaste oli 67,3 % vuoden 2013 lopussa. Työllisyysaste on 4,7 %-yksikköä jäljessä Porin työllisyysohjelman tavoitteesta (72 %).
Porissa oli keskimäärin 371 avointa työpaikkaa loka-joulukuussa 2015. Avoimien työpaikkojen määrä oli maltillisessa kasvussa ja oli
korkeampi kuin vastaavana ajankohtana 2013-2014. Työttömyysaste heikentyi edelleen muiden suurten ja keskisuurten kaupunkien
tavoin. Porissa oli keskimäärin 6 541 työtöntä työnhakijaa vuonna 2015. Porin työttömyysasteen vuosikeskiarvo oli 16,3 %, joka oli
korkein työttömyysasteen vuosikeskiarvo vuoden 2002 jälkeen. Porin työttömyysaste oli 2,3 %-yksikköä korkeampi kuin 25
suurimman kunnan keskiarvo.
• Porin työttömistä kolmannes pitkäaikaistyöttömiä: Porin kaupungissa oli yli vuoden työttömänä olleita
henkilöitä 2 289 henkilöä joulukuun lopussa 2015. Pitkäaikaistyöttömien määrä oli loka-joulukuussa 2015 korkeammalla tasolla kuin
vuosina 2010-2014 vastaavana ajankohtana. Pitkäaikaistyöttömiä oli kolmannes (33,4 %) kaikista työttömistä työnhakijoista. Joka
kolmannella porilaisella työttömällä on vähintään yksi työttömyyden pitkittymistä aiheuttava riskitekijä viidestä mahdollisesta ja joka
neljännellä vähintään kaksi riskitekijää.
• Nuorten työllisyystilanteen kuukausivaihtelut suuria. Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömyysaste oli
keskimäärin 15,0 % loka-joulukuussa 2015. Ero työllisyysohjelman tavoitteeseen oli +4,0 %-yksikköä. Nuorten työttömien määrä oli
loka-joulukuussa korkeampi kuin vuosina 2011-2014 vastaavana ajankohtana. Nuorten kohdalla työttömyyden kausivaihtelut ovat
suuria ja työttömyysjaksot keskimäärin lyhyempiä.
• KELA:n sakkomaksut on kasvussa, mutta aktivointiaste pysynyt hyvällä tasolla: Porin
kuntaosuus työmarkkinatuesta on kasvanut lakimuutoksen myötä ja oli yhteensä 5,75 miljoonaa euroa vuonna 2015 eli keskimäärin
479 000 euroa kuukaudessa. Porin aktivointiaste oli 35,4 % tammi-heinäkuussa 2015 ja 5:nneksi korkein 20 suurimman kaupungin
joukossa (viimeisin saatavissa oleva tilastotieto)
29.2.2016 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom

Porin työllisten määrän kehitys suhteessa koko maan
kehitykseen pitkällä aikavälillä 1987-2014

1071
974
856
608
550
445
378
346
271
350 368 396
0
200
400
600
800
1000
1200
1400
1600
Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu
2013 2014 2015
Avointen työpaikkojen määrän kehitys kuukausittain Porissa
vuosina 2013-2015
 Porin työllisyysohjelman tavoite: avointen työpaikkojen määrän lisääntyminen. Tilanne: avointen
työpaikkojen määrä oli suurempi loka-joulukuussa 2015 vuosiin 2013-2014 verrattuna
Lähde: TEM, vuosikeskiarvot TK 14A
Avointen
työpaikkojen
määrässä
kausivaihtelut
suuria
Avointen
työpaikkojen
määrä kasvoi
loka-joulu-
kuussa 2015
edellisiin vuo-
siin verrattuna

Työttömien työnhakijoiden vuosikeskiarvo vuosina 2005-2015
 Porin työttömien työnhakijoiden määrä on noussut yhtäjaksoisesti vuodesta 2011 alkaen. Porissa oli
työttömiä työnhakijoiden vuosikeskiarvo oli 6 541 vuonna 2015. Työttömien työnhakijoiden määrä nousi
korkeammaksi kuin kertaakaan vuoden 2001 jälkeen
5626
5141
4460
3980
4535
4920
4777 4784
5356
5855
6541
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

15,4
14,1
12,5
11,1
12,6 12,6 12,4 12,3
13,8
15
16,3
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Työttömyysasteen vuosikeskiarvo vuosina 2005-2015
 Porin työttömyysaste on noussut yhtäjaksoisesta vuodesta 2012 alkaen. Porin työttömyysaste kohosi 4
%-yksikköä vuosien 2012-2015 välisenä aikana. Porin työttömyysaste oli edellisen kerran yhtä korkea
vuonna 2002

Porin työttömyysasteen (%) vuosikeskiarvo suhteessa 25
suurimpaan kuntaan vuosina 2000-2015
 Porin työllisyysohjelman tavoite: Työttömyysaste alenee 25 suurimman kunnan keskiarvon tasolle
vuoden 2018 loppuun mennessä. Tilanne: Porin työttömyysaste oli 2,3 %-yksikköä korkeampi kuin 25
suurimman kunnan vuosikeskiarvo 2015
19,7
18,5
17,2
16,1
16,9
15,4
14,1
12,5
11,1
12,6 12,6 12,4 12,3
13,8
14,7
16,3
14,7
13,7
13,2
12,6 12,6
12
10,4
9,2
8,7
10,7 10,9
10,2
10,7
12,1
13
14
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Pori 25 suurinta kuntaa

Pitkäaikaistyöttömien määrä kuukausittain vuosina 2011-2015
 Porin työllisyysohjelman tavoite: pitkäaikaistyöttömyyden ja rakennetyöttömyyden vähentäminen.
Tilanne: pitkäaikaistyöttömien määrä on noussut yhtäjaksoisesti vuodesta 2010 alkaen. Porin
pitkäaikaistyöttömien määrä oli loka-joulukuussa 2015 korkeammalla tasolla kuin vuosina 2010-2014
vastaavana ajankohtana
Lähde: Satakunnan ELY-keskus, työttömät työnhakijat ja työttömyysaste kunnittain Satakunnassa TK 14A
1834 1854
1913
1948
2041
2111 2130 2143
1838
2220 2224
2184 2210 2225 2229
800
900
1000
1100
1200
1300
1400
1500
1600
1700
1800
1900
2000
2100
2200
2300
tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu
2011 2012 2013 2014 2015

Porilaisten työttömien riskitekijöiden kasautuminen 1 (2)

Porilaisten työttömien riskitekijöiden kasautuminen 2 (2)

Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä kuukausittain
vuosina 2011-2015
 Työllisyysohjelman tavoite: Nuorten työttömyysasteen aleneminen 11 %:iin kaikista työttömistä
vuoden 2018 loppuun mennessä. Tilanne: Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömyysaste oli keskimäärin
15,0 % loka-joulukuussa 2015. Ero työllisyysohjelman tavoitteeseen +4,0 %-yksikköä. Nuorten
työttömien määrä oli loka-joulukuussa korkeampi kuin vuosina 2011-2014 vastaavana ajankohtana
Lähde: Satakunnan ELY-keskus, työttömät työnhakijat ja työttömyysaste kunnittain Satakunnassa TK 14A
766
672
696
897
1061
982 977
706
1157
984 976
815
940
920
1158
300
400
500
600
700
800
900
1000
1100
1200
tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu
2011 2012 2013 2014 2015

Kunnan maksuosuus työmarkkinatuesta kuukausittain tammi-
joulukuussa 2015
 Porin työllisyysohjelman tavoite: KELA:n ”sakkomaksujen” väheneminen. Tilanne: Porin
kuntaosuus työmarkkinatuesta on kasvanut 1.1.2015 lakimuutoksen myötä. Sakkomaksu olivat
yhteensä 5,75 miljoonaa euroa vuonna 2015 eli keskimäärin 479 363 euroa kuukaudessa
Lähde: KELA, kelasto -raportit
487 494
462 203
488 119
503 665
457 430
470 834
527 969
496 078
510 122
466 467
411 167
470 819
0
50 000
100 000
150 000
200 000
250 000
300 000
350 000
400 000
450 000
500 000
550 000
600 000
Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu

Työllisyysohjelman tavoitteiden ja päämittarien toteutuminen
Tavoitteet ja tavoitetaso Toteuma
1 Työpaikkojen nettolisäys 1700 työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä Työpaikkojen määrä väheni -389 työpaikalla vuonna 2013
vuoteen 2012 verrattuna (viimeisin tilastotieto)
2. Työllisyysasteen nostaminen: 72 %:iin vuoteen 2025 mennessä
3. Työttömyysasteen aleneminen 25 suurimman kunnan keskiarvon
tasolle vuoden 2018 loppuun mennessä
25 suurimman kunnan vuosikeskiarvo 14,0 % ja Porin 16,3 % loka-
joulukuussa 2015. Porin erotus +2,3 %-yksikköä
Porin seudun työllisyysaste oli 67,4 %vuoden 2013 lopussa. Erotus
4,6 %-yksikköä suhteessa tavoitteeseen
4. Pitkäaikaistyöttömyys 10 suurimman kaupungin keskiarvon
tasolla
Porin pitkäaikaistyöttömyysaste oli 33,4 %. Laskua edelliseen
vuosineljännekseen 0,8 %-yksikköä.
5. KELA:n ”sakkomaksujen” puolittaminen vuoden 2015 tasosta KELA:n sakkomaksut kasvoivat vuonna 2015. Kunnan sakko-
maksujen osuus yhteensä 5,75 miljoonaa euroa vuonna 2015
6. Aktivointiaste 15 suurimman kaupungin keskiarvon tasolla Porin aktivointiaste oli 33,4 % heinä-syyskuussa 2015. Aktivointi-
aste oli viidenneksi korkein 15 suurimman kaupungin joukossa.
7. Nuorisotyöttömyyden aleneminen 11%:iin vuoden 2018 loppuun
mennessä
Porin nuorisotyöttömyysaste oli 15,90% loka-jouluuussa 2015.
Erotus +4,0 %-yksikköä tavoitteeseen
8. Toteutetaan työllisyyden edistämiseen liittyviä innovatiivisia
kokeiluja/avauksia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa:
Pori mukana pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeilu I:ssä. Pori
tavoittelee pilottialueen asemaa vaikeimmin työllistyvien tehtävien
siirrossa valtiolta
kunnille

Porin väestökehitys loka-joulukuussa 2015
• Satakunnan väestö on keskittynyt alueen isoihin keskustaajamiin ja muihin
taajamiin: Satakunnan asukkaista noin 72 % eli 160 000 henkilöä asui vuonna 2015 taajamissa. Neljä
kymmenestä (41 %) Satakunnan asukkaista asui vain 0,5 %:in alueella koko Satakunnan maapinta-alasta.
Samanaikaisesti lähes yhdeksän kymmenestä Satakunnan asutuista tilastoruuduista oli alle 25 asukkaan
tilastoruutuja eli maaseutumaiset alueet kattavat suuren osan alueen asutusta pinta-alasta.
• Porin asukasluvun kasvu jäi negatiiviseksi vuonna 2015: Porin asukasluku oli 85 354
asukasta vuoden 2015 lopussa. Porin väestönkehitys jäi -64 henkilöä negatiiviseksi. Porin luonnollinen väestönlisäys
oli -143 henkilöä, kuntien välinen nettomuutto +12 henkilöä ja nettomaahanmuutto +67 henkilöä. Porin väestö
väheni ensimmäisen kerran vuoden 2005 jälkeen. Tilanne oikeni vuoden 2015 viimeisellä neljänneksellä, mutta ei
kääntänyt koko vuoden kehitystä positiivieksi: Porin väestönlisäys oli vuoden viimeisellä neljänneksellä yhteensä +70
henkilöä. Esimerkiksi kuntien välinen nettomuutto oli+89 henkilöä, joka oli enemmän kuin kertaakaan vuoden 2010
jälkeen vuoden viimeisellä neljänneksellä
• Porin haasteena negatiivinen luonnollinen väestönlisäys: Porin haasteena on negatiivinen
luonnollinen väestönlisäys: kuolleisuus ylitti syntyvyyden -902 henkilöllä vuosina 2010-2015. Pori sai sen sijaan
muuttovoittoa yhteensä +1 404 henkilöä vuosina 2010-2015. Porin väestönlisäys oli yhteensä +502 henkilöä vuosina
2010-2015
• Porin vieraskielisten määrä on 12 kertaistunut vuosien 1990-2014 välisenä
aikana: Porissa oli 2 173 vieraskielistä vuoden 2014 lopussa (2,5 % koko väestöstä). Porin vieraskielisten määrä
12 kertaistui vuosien 1990-2014 välisenä aikana. Vieraskielisten määrä on kuitenkin yli kaksi kertaa alhaisempi
Porissa kuin koko maassa keskimäärin (5,7 %). Vieraskielisten osuus oli korkein Vantaalla (14,4 %), Helsingissä
(13,5 %) ja Espoossa (13,3 %) vuonna 2015. Joka toisessa kunnassa oli edelleen alle 2 % vieraskielistä väestöä eli
muita kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielisiä.

Paikkatietoisku: Satakunnan
väestö tilastoruuduittain 2015
 Satakunnan väestö on keskittynyt
isoihin taajamiin. Satakunnan asuk-
kaista noin 72 % eli 160 000 henkilöä
asui vuonna 2015 taajamissa.
 Noin yhdeksän kymmenestä (87 %)
Satakunnan asutuista tilastoruuduista
oli alle 25 asukkaan tilastoruutuja.
Maaseutumaiset alueet kattavat suuren
osan alueen asutusta maapinta-alasta.
 Neljä kymmenenestä (41 %) Satakunnan
asukkaista asuu Porin ja Rauman
keskustaajamien 39 km2 suuruisella
alueella (Satakunnan maapinta-ala 7
820 km2 ). Toisin sanoen 41 % Satakun-
nan asukkaista asuu 0,5 %:in alueella
koko Satakunnan maapinta-alasta
29.2.2016| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: Tilastokeskus)

600
650
700
750
800
850
900
950
1000
1050
1100
1150
1200
1250
1300
Elävänä syntyneet Kuolleet
Luonnollinen väestönlisäys pitkällä aikavälillä vuosina
1980-2015
 Porin luonnollisen väestönlisäyksen käännekohta oli vuosi 1998, johon saakka syntyvyys oli vuosittain
kuolleisuutta suurempaa. Vuoden 2006 jälkeen luonnollinen väestönlisäys on ollut yhtäjaksoisesti
negatiivinen. Vuonna 2015 luonnollinen väestönlisäys oli -143 henkilöä negatiivinen
Porin luonnollisen
väestönlisäyksen
käännekohta oli vuosi
1998

-900
-800
-700
-600
-500
-400
-300
-200
-100
0
100
200
300
Kuntien välinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus
Porin nettomuutto maan sisältä ja ulkomailta pitkällä
aikavälillä vuosina 1980-2015
 Pori sai suurta muuttotappiota maan sisäisestä muuttoliikkeestä yhtäjaksoisesti vuosina 1980-2002 (pl. +5
hlöä vuonna 1993). Porin kohdalla positiivinen käänne tapahtui ensimmäisen kerran vuonna 2003.
Nettomaahanmuutto on ollut positiivinen yhtäjaksoisesti Euroopan Unioniin (1995) liittymisen jälkeen.
Pori oli määrällisesti
kolmen muuttotappiolli-
simman kunnan joukossa
joka vuosi 1980-luvulla
Porin muuttotase kääntyi
positiiviseksi vuonna 2005:
merkittävä käänne
suhteessa aikaisempaan
kehitykseen

Porin väestönkehitys kvartaaleittain vuosina 2010-2015
 Porin haasteena on negatiivinen luonnollinen väestönlisäys: kuolleisuus ylitti syntyvyyden -902 henkilöllä
vuosina 2010-2015. Pori sai sen sijaan muuttovoittoa yhteensä +1 404 henkilöä vuosina 2010-2015. Porin
väestönlisäys oli yhteensä +502 henkilöä vuosina 2010-2015
Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset kuukausittain -tietokanta
-100
-50
0
50
100
150
Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto

-150
-100
-50
0
50
100
150
2010/IV 2011/IV 2012/IV 2013/IV 2014/IV 2015/IV
Porin väestönlisäys neljännesvuosittain vuosina 2010-2015
 Porin väestönlisäys oli yhteensä +656 henkilöä 1.1.2010-30.12.2015 välisenä aikana. Porin väestö väheni
-64 henkilöä vuonna 2015. Porin väestölisäys oli positiivinen vain vuoden 2015 viimeisellä neljänneksellä
(+70)

-33 -33 -58 -32
-21
-45
44
27 24 21
-13
89
19
29
72
38
65
26
-80
-60
-40
-20
0
20
40
60
80
100
120
140
2010 2011 2012 2013 2014 2015
Syntyneiden enemmyys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto
Porin väestönkehitys osatekijöittäin loka-joulukuussa
2010-2015
 Porin väestönlisäys oli yhteensä +70 henkilöä vuoden 2015 viimeisellä neljänneksellä. Kuntien välinen
nettomuutto +89 henkilöä oli enemmän kuin kertaakaan vuoden 2010 jälkeen vuoden viimeisellä
neljänneksellä
Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset kuukausittain -tietokanta

0
500
1000
1500
2000
2500
1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Porin vieraskielisten (=muut kuin suomen-, ruotsin- tai
saamenkieliset) määrän kehitys keskipitkällä aikavälillä
vuosina 1990-2014
 Porissa oli 2 173 vieraskielistä vuoden 2014 lopussa (2,5 % koko väestöstä). Porin vieraskielisten määrä 12
kertaistui vuosien 1990-2014 välisenä aikana. Vieraskielisten määrä on kuitenkin yli kaksi kertaa
alhaisempi Porissa kuin koko maassa keskimäärin (5,7 %). Vieraskielisten osuus on korkein Vantaalla (14,4
%), Helsingissä (13,5 %) ja Espoossa (13,3 %).
Vieraskielisten
määrä on
12
kertaistunut
vuosien 1990-
2014 välisenä
aikana
Porissa
vieraskielisiä
2,5 %
koko
väes-töstä
(koko maa 5,7
%)

Muu yleinen Porin ja Porin
seudun kehitys

Porin yleinen kehitys loka-joulukuussa 2015
• Porin seutu elinvoimaindeksissä toiseksi parhaassa viidenneksessä: Seutukuntien
elinvoimaindeksissä alueiden elinvoimaisuutta analysoitiin 10 rakennemuuttujan avulla, jotka liittyivät
aluetalouteen, työllisyyskehitykseen, vetovoimaan, veropohjaan ja osaamiseen. Kaikki 70 seutua jaettiin
viiteen viidennekseen 10 muuttujan keskiarvon perusteella ja jokaiselle seudulle laskettiin niin sanotut
arvopisteet. Porin seutu sijoittui toiseksi parhaaseen viidennekseen ja sijalle 25. arvopisteiden mukaan
luokiteltuna.
• Porin tilitettyjen kunnallisverojen määrä kasvoi enemmän kuin koko maassa
keskimäärin: Porin tilitettyjen kunnallisverojen määrä kasvo loka-, marras- ja joulukuussa enemmän
kuin keskimäärin koko maassa. Tilitettyjen kunnallisverojen määrä kasvoi lokakuussa 2,4 %, marraskuussa 2,9
% ja 2,1 % joulukuussa 2015. Porin kunnallisverotettavien- ja yhteisöverotulojen määrä asukasta kohden on
kuitenkin alhaisempi kuin keskimäärin muissa keskuskaupungeissa ja jää myös alle kaikkien Manner-Suomen
kuntien keskiarvon
• Vanhojen asuntojen neliöhinnat pienessä laskussa: Porin vanhojen asuntojen neliöhinta
oli kaikki talotyypit huomioiden keskimäärin 1 481 euroa neliöltä vuoden 2015 viimeisellä neljänneksellä.
Vanhojen asuntojen hinnat laskivat 1,0 % edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Porissa
vanhojen asuntojen neliöhinnat olivat viidenneksi alhaisimmat muihin maakuntakeskuksiin verrattuna vuoden
2015 viimeisellä neljänneksellä. Poria alhaisemmat neliöhinnat olivat Kouvolassa, Kajaanissa, Kotkassa ja
Raumalla. Porissa asuntojen neliöhinnat olivat 2,7 kertaa alhaisemmat kuin Helsingissä.
• Yritysperustanta edelleen positiivista taantumasta huolimatta: Porissa aloitti 333 ja
lopetti 377 yritystä vuonna 2014. Syyskuun loppuun mennessä 2015 oli aloittanut 306 yritystä. Heinäkuun
loppuun mennessä samana vuonna oli lopettanut 160 yritystä.

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI
VIIDENNESTEN KESKIARVON MUKAAN
Indeksi sisältää 10 alueen elinvoimaa kuvaavaa
rakenneindikaattoria.
Kaikki 70 seutua on jaettu viiteen viidennekseen 10
indikaattorin keskiarvon perusteella.
Indikaattorit ovat:
- BKT euroa asukasta kohden (2013)
- BTV-indeksi (2013)
- Koulutustasomittain (2014)
- Työllisyysaste % (2014)
- Työttömyysaste % (2014)
- Tulonsaajien mediaanitulot euroa per tulonsaaja
(2014)
- Taloudellinen huoltosuhde (2014)
- Kunnallis- ja yhteisöverotulot yhteensä euroa
asukasta kohden (2014)
- Kokonaisnettomuutto promillea (2010-2014)
- Tutkimus- ja tuotekehitysmenot euroa asukasta
kohden (2014)
29.2.2016| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI
ARVOPISTEIDEN MUKAAN
Indeksi sisältää 10 alueen elinvoimaa kuvaavaa
rakenneindikaattoria.
Jokainen seutu on sijoitettu paremmuusjärjes-tykseen
laskemalla yhteen 10 indikaattorin arvo-pisteet:
jokainen seutu saa yhdestä muuttujasta 1-70 pistettä
(paras arvo = 1 piste ja heikoin arvo = 70 pistettä)
Indikaattorit ovat:
- BKT euroa asukasta kohden (2013)
- BTV-indeksi (2013)
- Koulutustasomittain (2014)
- Työllisyysaste % (2014)
- Työttömyysaste % (2014)
- Tulonsaajien mediaanitulot euroa per tulonsaaja
(2014)
- Taloudellinen huoltosuhde (2014)
- Kunnallis- ja yhteisöverotulot yhteensä euroa
asukasta kohden (2014)
- Kokonaisnettomuutto promillea (2010-2014)
- Tutkimus- ja tuotekehitysmenot euroa asukasta
kohden (2014)

Tilitettyjen kunnallisverojen määrä (miljoonaa euroa)
Porissa loka-joulukuussa 2015
0
3
6
9
12
15
18
21
24
27
tammikuu
helmikuu
maaliskuu
huhtikuu
toukokuu
kesäkuu
heinäkuu
elokuu
syyskuu
lokakuu
marraskuu
joulukuu
Vuosi 2013 Vuosi 2014 Vuosi 2015
 Tilitettyjen kunnallisverojen määrän vaihtelut vähäisiä 2015 IV neljänneksellä
aikaisempien vuosien tapaan.
Lähde: Verohallinto

Tilitettyjen kunnallisverojen määrän muutos% kalenteri-
vuoden alusta Porissa ja koko maassa loka-joulukuussa 2015
0,0
0,5
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
Lokakuu Marraskuu Joulukuu
2,4
2,9
2,1
1,5
2,2
1,8
Pori Koko maa
 Tilitettyjen kunnallisverojen muutos% ei ole suoraan vertailukelpoinen koko maan
kehitykseen jaksotuksen vuoksi

Tilitettyjen yhteisöverojen määrä Porissa (euroa)
kuukausittain vuosina 2012-2015
0
1 000 000
2 000 000
3 000 000
4 000 000
5 000 000
6 000 000
2012/1
2012/2
2012/3
2012/4
2012/5
2012/6
2012/7
2012/8
2012/9
2012/10
2012/11
2012/12
2013/1
2013/2
2013/3
2013/4
2013/5
2013/6
2013/7
2013/8
2013/9
2013/10
2013/11
2013/12
2014/1
2014/2
2014/3
2014/4
2014/5
2014/6
2014/7
2014/8
2014/9
2014/10
2014/11
2014/12
2015/1
2015/2
2015/3
2015/4
2015/5
2015/6
2015/7
2015/8
2015/9
2015/10
2015/11
2015/12
 Tilitettyjen yhteisverojen määrä vaihtelee merkittävästi kuukausittain: vuoden 2015
toukokuun aikaisempaa suurempi summa selittyy työmarkkinatuen rahoitusvastuun
kompensoinnilla kunnille.

KESKUSKAUPUNKI KUNNALLISVERO €/AS. YHTEISÖVERO €/AS. YHTEENSÄ €/ASUKAS ERO ESPOOSEEN €/ASUKAS
ESPOO 4282 456 4738 0
HELSINKI 3923 499 4422 316
VANTAA 3720 334 4054 684
VAASA 3368 474 3842 896
LAPPEENRANTA 3393 270 3663 1075
HÄMEENLINNA 3421 206 3627 1111
TAMPERE 3334 282 3616 1122
TURKU 3171 427 3598 1140
SEINÄJOKI 3350 232 3582 1156
KUOPIO 3280 179 3459 1279
LAHTI 3228 217 3445 1293
KOUVOLA 3224 210 3434 1304
KOKKOLA 3149 279 3428 1310
ROVANIEMI 3270 157 3427 1311
OULU 3217 168 3385 1353
KAJAANI 3216 153 3369 1369
JYVÄSKYLÄ 3192 151 3343 1395
PORI 3095 212 3307 1431
MIKKELI 3070 196 3266 1472
JOENSUU 2910 220 3130 1608
MANNER-SUOMEN KUNNAT 3326 268 3594 1144
Kunnallis- ja yhteisöverojen määrä asukasta kohden
maakuntien keskuskaupungeissa vuonna 2014
Lähde: Tilastokeskus; Valtiovarainministeriö KAO

Vanhojen asuntojen hintojen kehitys Porissa viimeisellä
neljänneksellä 2010-2015
 Porissa vuonna 2015 IV neljänneksellä tapahtui 1 %:n hintojen lasku ed. vuoden
vastaavaan neljännekseen verrattuna
Lähde: Tilastokeskus, vanhojen asuntojen hintaindeksi
Vuosi/neljäs
neljännes (loka-
joulukuu)
Neliöhinta €/m2 Indeksi (2010=100) Muutos% edellisen
vuoden vastaavaan
neljännekseen
2010 1 379 103,3 1,8
2011 1 387 103,2 -0,1
2012 1 386 104,0 0,8
2013 1 460 107,0 2,9
2014 1 493 106,6 -0,4
2015 1 481 105,5 -1,0

Vanhojen asuntojen hintojen kehitys Porissa ja muissa suurissa
kaupungeissa loka-joulukuussa vuonna 2015
Lähde: Tilastokeskus, vanhojen asuntojen hintaindeksi
Kaupunki Neliöhinta €/m2 Indeksi (2010=100) Muutos edelliseen vuoteen
(indeksi 2010=100)
Helsinki 4 003 112,1 2,0
Espoo-Kauniainen 3 253 104,4 0,5
Vantaa 2 615 101,9 0,4
Porvoo 2 366 106,4 5,1
Tampere 2 363 108,0 1,2
Turku 1 961 106,4 2,3
Pori 1 481 105,5 -1,0
Rauma 1 415 93,6 -4,0
Lappeenranta 1 755 100,3 -4,1
Kotka 1 346 88,8 -2,3
Kouvola 1 256 94,2 3,8
Hämeenlinna 1 974 101,1 0,3
Kuopio 1 960 102,8 -0,3
Jyväskylä 1 869 102,8 0,4
Vaasa 1 864 111,7 0,6
Seinäjoki 1 816 108,1 -2,6
Kokkola 1 640 114,3 -2,8
Mikkeli 1 778 95,3 -3,5
Joensuu 1 868 104,4 0,5
Oulu 1 745 96,2 -0,8
Kajaani 1 301 94,0 0,7

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Porissa
kvartaaleittain 2005-2015
0
20
40
60
80
100
120
140
160
180
I/2005
II/2005
III/2005
IV/2005
I/2006
II/2006
III/2006
IV/2006
I/2007
II/2007
III/2007
IV/2007
I/2008
II/2008
III/2008
IV/2008
I/2009
II/2009
III/2009
IV/2009
I/2010
II/2010
III/2010
IV/2010
I/2011
II/2011
III/2011
IV/2011
I/2012
II/2012
III/2012
IV/2012
I/2013
II/2013
III/2013
I/2014
II/2014
III/2014
IV/2014
I/2015
II/2015
III/2015
Aloittaneita Lopettaneita
 Porissa aloitti 333 ja lopetti 377 yritystä vuonna 2014. Syyskuun loppuun mennessä
2015 oli aloittanut 306 yritystä. Heinäkuun loppuun mennessä samana vuonna oli
lopettanut 160 yritystä.
Lähde: Tilastokeskus, aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten tietokanta

Yrityskannan kehitys Porissa kvartaaleittain
2005-2014
4020
4719
4000
4100
4200
4300
4400
4500
4600
4700
4800
I/2005
II/2005
III/2005
IV/2005
I/2006
II/2006
III/2006
IV/2006
I/2007
II/2007
III/2007
IV/2007
I/2008
II/2008
III/2008
IV/2008
I/2009
II/2009
III/2009
IV/2009
I/2010
II/2010
III/2010
IV/2010
I/2011
II/2011
III/2011
IV/2011
I/2012
II/2012
III/2012
IV/2012
I/2013
II/2013
III/2013
IV/2013
I/2014
II/2014
III/2014
IV/2014
 Yritystilaston tiedot ovat muuttuneet Tilastokeskuksen yritystilastojärjestelmän uudistuksessa. Uudistuksen
yhteydessä tietojen muodostamista yritysten lopetuksista on tarkennettu, mikä vaikuttaa vuosien 2013 ja -
14 yrityskannan pienenemiseen eikä ole siten suoraan vertailukelpoinen aikaisempiin tilastoihin.
Lähde: Tilastokeskus, aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten tietokanta

Muutoksen suunnat IV neljännes 2015

Empfohlen

Empfohlen

Weitere ähnliche Inhalte

Was ist angesagt?

Was ist angesagt? (20)

Ähnlich wie Muutoksen suunnat IV neljännes 2015

Ähnlich wie Muutoksen suunnat IV neljännes 2015 (20)

Muutoksen suunnat IV neljännes 2015