Mitä ammatillisen koulutuksen järjestäjien on huomioitava jo nyt, kun he rakentavat strategiaansa? Vuonna 2018 voimaan tulee uusi lainsäädäntö, jonka pitäisi tuoda yhtenäinen ammatillinen koulutus.
Ammatillisen koulutuksen reformin valmistelu on kesken, mutta reformin seurantaryhmässä on yksimielisyys monista asioista. Linjauksia löyty myös Sipilän hallituksen toimintasuunnitelmasta 14.4.2016.
4. Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry
Muuttuva toimintaympäristö huomioitava
• Työikäinen väestö ja syntyvyys vähentyneet.
• Maassamuutto ja maahanmuutto lisääntyvät.
• Työ- ja elinkeinoelämän muuttuvat tarpeet – teknologinen kehitys.
• Suurtyöttömyys ja työvoimapula samanaikaisesti.
• Perusopetuksen oppimistulokset heikentyneet.
• Maakunta- ja soteuudistus muuttavat julkisia palveluita ja hallintoa.
• Ulottuuko julkisten palveluiden yhtiöittäminen koulutukseen?
5. Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry
20 vuotta ammatillista koulutusta on eriytetty
koulutusmuotojen ja kohderyhmien mukaan.
Nyt keskitytään yhdistäviin tekijöihin.
Tämä vaikuttaa järjestelmän lisäksi
koulutuksen järjestäjien tehtäviin, organisaatioihin
ja todennäköisesti myös määrään.
Puretaan #raja-aidat
6. Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry
Viisi asiakasryhmää jatkossakin
• Peruskoulun päättävät ja vailla tutkintoa olevat nuoret.
• Työssä olevat aikuiset.
• Työttömät työnhakijat.
• Maahanmuuttajat – velvoite kotouttamiskoulutukseen?
• Yritykset, työpaikat ja työyhteisöt:
• Prof. Vesa Harmaakorpi: 96 % innovaatioista syntyy työn arjessa.
• Ammatillisella koulutuksella rooli innovaatiotoiminnassa.
• Työelämän kehittämisen on oltava osa kaikkea koulutusta.
7. Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry
Ammatillisen tutkinnon suorittaminen 2018:
Tutkinnon osa kerralla eteneviä henkilökohtaisia
polkuja, joissa oppimisympäristöt vaihtuvat
tutkinnon suorittajan ja yritysten tarpeiden sekä
tutkinnon vaatimusten mukaan.
#Reformi tutkinnon suorittamiseen
8. Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry
Kysyntälähtöinen ammatillinen koulutus
• Koulutuspalvelun tuottamista, ei oppilaitoksen ylläpitämistä.
• Lähtökohtana aina asiakkaiden tarpeet, ei oppilaitoksen tarjonta.
• Hakijalla mahdollisuus päästä koulutukseen ympäri vuoden.
• Kaksi pääväylää koulutukseen:
• Yhteishaku: ammatillinen, valmistava ja lukio
• Jatkuva haku.
• TE-hallinto ohjaa omat asiakkaansa koulutukseen.
• Reformi ei saa muuttaa työttömien oikeutta hakeutua koulutukseen.
• Ovatko SORA-säädökset ajan tasalla?
9. Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry
Yksi tapa suorittaa tutkinto
• Yhtenäinen henkilökohtaistaminen - soveltuu jokaiselle opiskelijalle.
• Osaamisen tunnustamisesta tulossa koulutuksen järjestäjän velvollisuus.
• Koulutus keskittyy puuttuvan osaamisen hankkimiseen.
• Yksi tapa osoittaa ja arvioida osaamista.
• Osaaminen näytetään pääsääntöisesti työelämässä.
• Koulutuksen järjestäjän ja työelämän edustaja arvioivat näytöt.
• Koulutuksen järjestäjä myöntää tutkinnon ja todistuksen
10. Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry
Osaamisen hankkiminen
• Oppimisympäristöjä työpaikoilla,
oppilaitoksissa tai virtuaalimaailmassa.
• Hyödynnetään myös arkioppiminen.
• Oppilaitoksesta työpaikan kaltainen.
Työssä oppiminen
• Koulutussopimus
• Ei ole työsopimus
• Pedagoginen vastuu koulutuksen järjestäjällä
• Oppisopimus
• Hallinnollisen ja taloudellinen taakan keventäminen
11. Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry
Ammattiosaamisen määrittää työelämä
• Koulutussopimus, oppisopimus, näytöt ja osaamisen arviointi työpaikoilla korostavat
työelämän käytännön roolia ammatillisen tutkinnon suorittamisessa.
• Työelämän järjestöt ja Opetushallitus jakavat vastuun tutkintojen kehittämisestä.
• Uusi osaamisen ennakoinnin foorumi muodostuu 11 alakohtaisesta ryhmästä.
• Tutkintotoimikunnat uudistuvat kehittämään ammatillisia tutkintoja, varmistamaan
näyttöjen toteuttamista ja käsittelemään arviointia koskevat oikaisuvaatimukset.
Vaarana on uuden byrokratian synty
• OKM on esittänyt, että tutkintotoimikunnat arvioisivat koulutuksen järjestäjäkohtaiset
tutkinnoittain eriytyvät näyttöjen toteutus- ja arviointisuunnitelmat.
12. Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry
Vähemmän tutkintoja
• Laaja-alaisissa tutkinnoissa eri ammatteihin johtavia osaamisalueita:
• Ammatillinen perustutkinto, 180 osaamispistettä.
• Ammattitutkinto, 120, 150 tai 180 osaamispistettä.
• Erikoisammattitutkinto 160, 180 tai 210 osaamispistettä.
• Nykyistä joustavampi mahdollisuus yhdistää eri tutkintojen osia.
• Valtakunnalliset tutkinnon perusteet säilyvät.
• Tutkinnot antavat yleisen jatko-opintokelpoisuuden.
• Ammatti- ja erikoisammattitutkinnon voi suorittaa ilman alan
perustutkinnon suorittamista.
13. Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry
Lisää joustavuutta koulutuksen järjestämiseen ja
toiminnan organisoimiseen paikallisesti.
Jatkossakin tarvitaan erilaisia koulutuksen järjestäjiä.
Koulutuksen järjestäjien on tehtävä valintoja.
#Reformi
14. Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry
Joustavuutta elinkeinoelämän palvelemiseen
Väestö keskittyy, mutta työvoimaa tarvitsevia yrityksiä on kaikkialla:
• Koulutusmahdollisuuksia tarvitaan koko maassa. On oltava mahdollisuus
ylläpitää pientäkin toimipistettä, joka on tukikohta eri ammatteihin
valmistumiselle ja työssä oppimiselle.
• Kaikkea koulutusta ei tarvitse tarjota koko maassa, mutta työelämän
osaamistarpeisiin vastaavan monipuolisen koulutuksen tarjonta on
turvattava.
• Siirtymisen oppilaitoksesta työssä oppimiseen ja takaisin on oltava helppoa.
• Koulutamme huippuosaajia ja ehkäisemme syrjäytymistä samanaikaisesti.
• Nuorten ja aikuisten opiskelijoiden määrä vaihtelee maan eri osissa.
15. Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry
Järjestämislupa 1.1.2018 -
• OKM myöntää koulutuksen järjestämiseen yhden luvan, jos toiminnalle
on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset ja tarve.
• Luvassa määritettäneen koulutustehtävä: tutkinnot, valmistavat
koulutukset, vaativa erityisopetus ja erityiset kohderyhmät kuten vankien
ja työttömien koulutus.
• Tutkintojen järjestämissopimukset poistuvat.
• Lupa oikeuttaa järjestämään
• koulutusta tutkinnossa vaadittavan osaamisen hankkimiseksi ja
• näyttöjä osaamisen osoittamiseksi.
• Lupa oikeuttaa tutkinnon myöntämiseen.
• Säädelläänkö opetuskieliä, maantieteellistä aluetta tai koulutusmuotoja?
16. Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry
Työhallintoa palveleva koulutus
Hankinta ja kilpailutus korvautumassa byrokratialla
• Koulutuksen järjestäjä voi hakea koulutustehtävää TE-hallinnon tarpeisiin.
• Mahdollisuus rajoitettuun koulutustehtävään, jos ei ole järjestämislupaa.
• TE- hallinto laatii suunnitelman OKM:n rahoituspäätöksen pohjaksi.
• OKM tekee valtionosuuteen oikeuttavan rahoituspäätöksen.
• Lisäksi alueellinen työ- ja elinkeinopoliittinen koulutustarve-esitys.
• TE-hallinto päättää opiskelijavalinnoista.
• Koulutusta oltava tarjolla ympärivuotisesti.
17. Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry
Rahoitus
• Kustannusperusteisesta budjettiperusteiseksi, sidotaan indeksiin.
• Perus-, suoritus-, vaikuttavuusrahoitus korostavat koulutuksen
järjestäjän vastuuta tutkinnon suorittamisesta
• Perusrahoituksen lähtökohtana on opiskelijavuosien määrä, joka
määrittyy koulutuksen järjestäjän ja OKM:n tuloskeskustelussa.
• Suoritusrahoitusta tutkinnon osista ja tutkinnosta.
• Vaikuttavuusrahoitusta ainakin työllistymisestä tai jatko-opintoihin
siirtymisestä.
• Työllistyminen ja jatko-opintoihin siirtyminen laadun mittareita.
• Mitä on strategiarahoitus?
18. Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry
Miten valmistautua tulevaan?
Ratkaisuja on tehtävä jo ennen kuin lain lopullinen sisältö on tiedossa:
• Löytääkö asiakas yhtenäisen ammatillisen koulutuksen tarjonnan?
• Mikä on organisaation erityinen tehtävä tai tuote?
• Mistä voi luopua, kun rahoitus supistuu?
• Miten parannamme yhteistyötä työelämän kanssa?
• Millaista henkilöstöä tarvitaan jatkossa?
• Onko henkilöstön osaaminen ja muutoskyky ajan tasalla?
• Minkälainen organisaatio vastaa asiakkaiden tarpeisiin?