Korkeakoulutus ja jatkuva oppiminen eduskuntapuolueiden ohjelmissa 2019 eduskuntavaaleissa
•Als PPTX, PDF herunterladen•
1 gefällt mir•1,627 views
Miltä näyttävät korkeakoulutus ja jatkuva oppiminen eduskuntapuolueiden vaaliohjelmissa keväällä 2019. Mukana eduskuntapuolueet SDP, Kokoomus, Keskusta, Vihreät, Perussuomalaiset, Vasemmistoliitto, RKP, Kristillisdemokraatit ja Sininen tulevaisuus.
Empfohlen
Empfohlen
Weitere ähnliche Inhalte
Was ist angesagt?
Was ist angesagt? (16)
Ähnlich wie Korkeakoulutus ja jatkuva oppiminen eduskuntapuolueiden ohjelmissa 2019 eduskuntavaaleissa
Ähnlich wie Korkeakoulutus ja jatkuva oppiminen eduskuntapuolueiden ohjelmissa 2019 eduskuntavaaleissa (20)
Mehr von Petri Lempinen
Mehr von Petri Lempinen (15)
Korkeakoulutus ja jatkuva oppiminen eduskuntapuolueiden ohjelmissa 2019 eduskuntavaaleissa
- 1. Korkeakoulutus ja jatkuva oppiminen eduskuntapuolueiden ohjelmissa 2019 eduskuntavaaleissa Petri Lempinen, @LempinenPetri. Petri.Lempinen@arene.fi 28.2.2019
- 3. Nyt on tieteen ja tutkimuksen aika • Palautetaan käyttöön yliopisto- ja ammattikorkeakouluindeksi. • Tehdään tieteen ja tutkimuksen kunnianpalautus. Varmistetaan riittävä perusrahoituksen • taso, jotta tutkijoilla on mahdollisuus keskittyä tutkimiseen. • Vahvistetaan tutkimusinfrastruktuurien resursseja ja sujuvoitetaan kansainvälisten opiskelijoiden ja tutkijoiden Suomeen saapumisen käytäntöjä.
- 4. Toimivampi korkeakoulutus • Mahdollistetaan entistä useammalle korkeakoulutus. Nostetaan nuorisoikäluokkien korkeakoulututkinnon suorittamistavoite vähintään 50 prosenttiin. Jatketaan opiskelijavalintojen uudistamista. Selvitetään korkeakoulujen heikon läpäisyasteen syyt ja laaditaan toimenpideohjelma läpäisyn parantamiseksi. • Hakijasumaa puretaan määräaikaisesti kasvattamalla sisäänottoa yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin. • Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen ohjausta kehitetään siten, että se mahdollistaa uudet ja joustavat yhteistyön ja organisoitumisen muodot. • Eri hallintomuotoisten korkeakoulujen sisäisen autonomian tila ja sen suhde perustuslain vaatimuksiin arvioidaan. • Kehitetään korkeakoulujärjestelmää oppijan ja jatkuvan oppimisen alustaksi. Erilaisilla oppijoilla on joustavat mahdollisuudet hyödyntää Suomen kaikkien korkeakoulujen koulutustarjontaa.
- 5. Ihmislähtöinen jatkuvan oppimisen uudistus • Toteutetaan ihmislähtöinen jatkuvan oppimisen uudistus ja vastataan näin yksilöiden ja työmarkkinoiden tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Valmistellaan malli henkilökohtaisesta osaamistilistä, jonka turvin yksilö voi hankkia tarvitsemaansa koulutusta. työmarkkinoiden tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Valmistellaan malli henkilökohtaisesta osaamistilistä, jonka turvin yksilö voi hankkia tarvitsemaansa koulutusta. • Kehitetään monimuotoista koulutustarjontaa kaikkien koulutusasteiden osalta tukemaan jatkuvaa oppimista. • Tavoitellaan nykyistä laajemmin ihmisryhmiä, jotka eivät nyt osallistu aikuiskoulutukseen. Omana kohderyhmänään tunnistetaan ne aikuiset, joilta puuttuu perusasteen jälkeinen koulutus tai joilla on puutteelliset perustaidot. • Yksilön osaamisen tunnustamista tuetaan systemaattisesti todennetun osaamisen rekisterin kautta. Laaditaan kansalliset osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet, joiden tavoitteena on tehdä eri tavoin hankittu yksilön osaaminen näkyväksi koulutusjärjestelmässä ja työelämässä. • Luodaan kattavat elinikäisen ohjauksen palvelut, jotta kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet jatkuvaan oppimiseen. Tarjotaan ohjausta ja tietoa jatkuvan oppimisen tueksi.
- 7. Osaamisella ja oppimisella mahdollisuuksiin kiinni • Vahvistetaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen profiloitumista, yhteistyötä ja työnjakoa. • Käynnistetään suunnitelmallinen ohjelma TKI-panosten nostamiseksi neljään prosenttiin BKT:sta. • Monipuolistetaan korkeakoulujen mahdollisuuksia kerätä yksityistä rahoitusta. • Kannustetaan toisen asteen ja korkea-asteen opiskelijoita osallistumaan vaihtoon. • Tunnistetaan nopeasti muuttuvan työelämän tarpeet ja siirretään koulutuksessa painopistettä tutkintokeskeisyydestä osaamiskeskeisyyteen. • Korkeakoulujen koulutustarjontaa avataan nykyistä joustavammin ihmisten ja työelämän hyödynnettäväksi. • Rakennetaan työelämään jatkuvan oppimisen malli, jossa vastuuta on sekä työntekijällä, työnantajalla että julkisella vallalla. • Rakennetaan edellytykset hyvin toimiville aikuiskoulutusmarkkinoille.
- 9. Rajaton oppiminen • Työelämän nopeassa murroksessa ihminen tarvitsee uudenlaisia taitoja, valmiuksia ja tukea. Tämä tarkoittaa mittavaa, jopa miljoonan ihmisen uudelleen kouluttamista seuraavan kymmenen vuoden aikana. • Koulutuksen rahoituksessa painopiste tulee siirtää tutkintojen sijasta osaamisen painottamiseen jatkuvan oppimisen periaatteella. Monimuotoista muunto-, uudelleen- ja täydennyskoulutusta pitää vahvistaa. Korkeakoulujen pitää edistää nykyistä tehokkaammin jatkuvaa oppimista. • Oppimisesta on tehtävä rajatonta, jatkuvaa ja paikasta riippumatonta. Yksi uusi ratkaisu on tarjota korkeakoulutusta yhdeltä alustalta. Portaali olisi aluksi sähköinen ja siitä voisi valita eri korkeakoulujen tarjonnasta sopivia opintokokonaisuuksia. • Korkeakoulutuksen tulee olla jokaisen saavutettavissa. Ehdotamme kansallista korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelmaa. Jokaisessa maakunnassa on oltava vähintään yksi korkeakoulu. • Korkeakoulujen vahva itsehallinto turvaa tutkimuksen ja opetuksen ja itsenäisyyden. Myös tulevaisuudessa pitää huolehtia tieteen teon riippumattomuudesta ja taata korkeakouluille resurssit perustutkimuksen tekemiseen. • Tutkimus- ja kehityspanokset on nostettava neljän prosentin tasolle bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa sekä yritysten että julkisten TKI-investointien lisäämistä.
- 11. Rahoituksella jatkuvuutta ja työrauhaa • Uudistetaan korkeakoulujen rahoitusmalleja vähentämällä indikaattorien määrää ja lisäämällä kiinteä perusrahoitusosuus sekä tuotettuihin opintojaksoihin perustuva rahoituselementti. Vastikkeeton perusrahoituksen osuus olisi 20% rahoituksesta. • Vahvistetaan mahdollisuuksia työn ja opiskelun yhteensovittamiseen huomioimalla osa-aikainen opiskelijuus korkeakoulujen rahoitusmallissa ja tavoitteellisissa suoritusajoissa. • Lisätään opiskelijapalautteen ja laadullisen työllistymisen painoarvoa rahoitusmallissa. • Maltillistetaan tutkinnon suorittamiseen liittyviä tavoiteaikakertoimia. • Vaikutetaan Euroopan unionissa siihen, että EU:n panostus tutkimusrahoitukseen ja korkeakouluyhteistyöhön kasvaa. • Vihreät tavoittelee yliopistoille 180 miljoonan euron ja ammattikorkeakouluille 80 miljoonan euron perusrahoituksen korotusta. Korkeakoulujen rahoitus sidotaan indeksiin.
- 12. Korkeakoulut kuuluvat kaikille • Poistetaan lukukausimaksut kaikilta opiskelijoilta. • Parannetaan maahanmuuttajien jatko-opintovalmiuksia lisäämällä opinto-ohjausta ja monialaista yhteistyötä perheiden kanssa. Tarjotaan suomen tai ruotsin kielen opintoja riittävien kielellisten valmiuksien saavuttamiseksi. • Tuetaan aliedustettuja ryhmiä korkeakouluopintoihin hakeutumisessa esimerkiksi järjestämällä valmentavia opintoja maahanmuuttajataustaisille nuorille, purkamalla tiettyjen alojen sukupuolittuneisuutta sekä varmistamalla, että vammaisuus ei estä opintojen suorittamista • Tuodaan korkeakouluopinnot saavutettavaksi kaikille tarjoamalla maksuttomia avoimen korkeakoulun opintoja niille, jolla ei ole vielä korkeakoulututkinnon suoritusoikeutta. • Varmistetaan, että korkeakouluopiskelu on yhtä mahdollista niin lukiosta kuin ammatillisesta oppilaitoksesta valmistuneille tukemalla opiskelutaitojen kehittymistä ja tarjoamalla riittävän laajat yleissivistävät opinnot. • Tutkijoiksi ja korkeakoulujen opetus- ja tutkimusvirkoihin päätyy suhteessa enemmän miehiä. Kehitetään sukupuolten edustusta esimerkiksi perheystävällisyydellä ja anonyymien rekrytointien kautta. • Vahvistetaan opiskelijoiden ja työntekijöiden ääntä korkeakouluhallinnossa ja toimielimissä. Julkisoikeudellisissa yliopistoissa kollegioiden asemaa pitää vahvistaa, säätiöyliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa puolestaan osallistaa nykyistä enemmän opiskelijoita ja henkilökuntaa toiminnan kehittämiseen ja siihen liittyvään päätöksentekoon.
- 13. Jatkuva oppiminen uudelle tasolle • Toteutetaan kaikkien korkeakoulujen yhteinen opetustarjonnan jakamisen alusta, jonka kautta kursseille voidaan ottaa opiskelijoita riippumatta siitä, ovatko he kirjoilla korkeakouluissa. • Tehdään avoimesta korkeakoulutuksesta maksutonta työttömille, toisen asteen päättäneille ja muille, joilla ei ole korkeakoulututkinnon suoritusoikeutta. • Lisätään väyliä ja tapoja hyväksilukea aiempia opintoja yli sektorirajojen ja helpotetaan alan vaihtamista korkeakoulun sisällä tai niiden välillä. • Parannetaan mahdollisuuksia edistää opintoja työttömyysturvalla tai sairauspäivärahalla. Edistetään joustavaa siirtymää eri tukimuotojen välillä, kunnes perustuloon siirrytään. • Vihreät tavoittelee 65 miljoonan euron panostuksia jatkuvaan oppimiseen. Rahoitusta ohjataan mm. avoimien yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opintotarjonnan laajentamiseen ja kehittämiseen sekä maksuttomiin avoimen korkeakoulun opintoihin.
- 14. Sujuvat polut oppimiseen ja tutkimiseen • Vahvistetaan korkeakoulujen autonomiaa opiskelijavalinnasta päätettäessä ja poistetaan vaatimukset ensikertalaiskiintiöistä sekä ylioppilastutkinnon perusteella valittavien kiintiöistä. • Lisätään väyliä ja tapoja hyväksilukea aiempia opintoja yli sektorirajojen ja helpotetaan alan vaihtamista korkeakoulun sisällä tai niiden välillä. • Vahvistetaan mahdollisuuksia työn ja opiskelun yhteensovittamiseen huomioimalla osa-aikainen opiskelijuus korkeakoulujen rahoitusmallissa ja tavoitteellisissa suoritusajoissa. • Kasvatetaan ennustettavien ja pitkän aikavälin rahoituselementtien painoarvoa suhteessa lyhyisiin hankkeisiin, jotta tutkijoiden työ voidaan turvata pitkäjänteisesti. • Vahvistetaan tohtoreiden työelämäosaamista lisäämällä työelämäopintoja tutkinnon yhteyteen. • Lisätään yliopistojen ja kolmannen sektorin yhteistyötä, jotta tohtoreita työllistyisi yhä enemmän myös korkeakoulukentän ulkopuolelle. • Luodaan rakenne, jossa kaikki väitöskirjaa tekevät voivat kuulua johonkin tutkijakouluun tai - yhteisöön. Kehitetään korkeakoulujen esihenkilötyötä ja henkilöstöpolitiikan osaamista. • Puolustetaan tutkijoiden sananvapautta ja puututaan sananvapautta kaventavaan häirintään ja vihapuheeseen.
- 15. Huippututkimus on yhteiskunnan ystävä • Korotetaan Suomen Akatemian myöntövaltuuksia kansainvälisesti vertautuvalle hyvälle tasolle. • Siirretään valtion tukea elinkeinoelämälle tehottomista yritystuista tutkimukseen ja koulutukseen sekä valtion omistusten siirtoa ylläpitävästä uutta luovaan ja TKI-panostuksia lisäävään yritystoimintaan, jonka osana voitaisiin myös pääomittaa korkeakouluja. • Palautetaan Business Finlandin soveltavan tutkimuksen rahoitus tasolle, joka mahdollistaa kunnianhimoisen ja tuloksellisen tutkimustyön myös pidemmissä hankkeissa. • Korkeakoulujen soveltavan tutkimuksen sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta on vakiinnutettava nykyisten hankerahoituskäytäntöjen sijaan. • Tieteentekemisen edellytyksien parantamiseksi tulee myös perustaa opetusministerin salkkuun yhdistettävä poikkihallinnollinen tiedeministerin salkku. • Kehitetään yliopistojen ja valtionhallinnon välille yhteistyö- ja rahoitusmuotoja, joiden avulla saadaan tutkimukseen pohjaavia selvityksiä ajankohtaisten päätösten tueksi. • Lisätään Business Finlandin innovaatiosetelin käyttöä ja luodaan yhteistyökanavat pienten ja keskisuurten yritysten sekä korkeakoulujen välille. • Varmistetaan, että EU:n myöntämä rahoitus on jatkossakin hyödynnettävissä TKI-toimintaan ja soveltavaan tutkimukseen. • Vihreät tavoittelee yhteensä 40 miljoonan euron tasokorotuksia tutkimukseen sisältäen Suomen Akatemian myöntövaltuuksien korotuksen ja valtion tutkimuslaitosten rahoituksen korotuksen.
- 17. Ammatillista korkeakoulutusta työelämän tarpeisiin • Alueellista vaikuttavuutta kehitettävä entisestään. • Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalle vauhtia. • Mahdollisuus syventää opintoja työelämälähtöisesti, lisättävä muuntokoulutusta. • Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen duaalimalli säilytettävä, mutta yhteistyötä lisättävä. • Perussuomalainen koulutuspoliittinen ohjelma on rakennettu siten, että sen toimenpide-ehdotukset eri tasoilla palvelevat elinikäisen oppimisen päämäärää. Elinikäistä oppimista – aikuiskoulutus uudistettava
- 18. Yliopistomaailmaan uutta puhtia • Yliopistoja tulee kehittää sivistysyliopistomallin perusteella. • Perustutkimukselle on taattava riittävä ja vakaa rahoitus pitkäjänteisesti. • Selkeitä päällekkäisyyksiä on poistettava ja profilointia tehtävä vahvuuksien mukaan, ottaen huomioon alueelliset näkökohdat. • Ideologinen huuhaa lopetettava. • Osaamisen kaupallistamisen ja akateemisen yrittäjyyden pullonkaulat on avattava. • Huomio tieteen, teknologian ja innovaatioympäristön haasteisiin, teknillistä ja luonnontieteellistä osaamista vaalittava. • Alumniverkostoja ja ulkopuolista rahoitusta tulee kehittää. • Koulutusvientiä on edistettävä. EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksujen pitää vastata vähintään todellisia kustannuksia.
- 20. Turvaamme korkeakoulutuksen riittävän, avoimen ja vakaan julkisen rahoituksen Palautamme yliopisto- ja ammattikorkeakouluindeksit osaksi rahoitusta ja varmistamme myös sektoritutkimuslaitosten riittävän rahoituksen. Valtion tutkimusrahoituksen painopistettä pitää siirtää tuntuvasti yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitukseen. Kilpailutetun rahoituksen on oltava vain täydentävää Turvaamme mahdollisuuden korkeakoulutukseen jokaisessa maakunnassa Koulutus on keskeisessä roolissa, niin eri alueiden työvoiman saatavuuden ja työllisyyden kuin nuorten hyvinvoinnin näkökulmista. Jokaisessa Suomen maakunnassa täytyy olla yliopisto tai ammattikorkeakoulu. Nostamme tutkimuksen, kehityksen ja innovaatioiden rahoituksen maailman huipputasolle Asetetaan tavoitteeksi tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen (TKI) nostaminen viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Julkisen rahoituksen osuuden on oltava vähintään yksi prosentti, mikä edellyttää lisäpanostuksia tieteen ja korkeakoulujen perusrahoitukseen sekä yritysten TKI- tukiin.
- 21. Tuemme opiskelua ja sujuvoitamme pääsyä jatko- opiskeluun. • Ylioppilaskirjoitusten painoa jatkovalinnoissa vähennetään. Kiintiöistä ja rajoituksista luovutaan ja mahdollistetaan myös pääsykoemuotoinen väylä jatko-opintoihin. • Koulutusasteiden nivelvaiheita helpotetaan esimerkiksi maksuttomilla avoimen korkeakoulun opinnoilla, joiden avulla on mahdollista hakeutua tutkinto-opiskelijaksi. • Toteutetaan koko koulutuspolun kattava koulutuksen tasa-arvosuunnitelma, jossa huomioidaan erityisesti aliedustettujen ryhmien pääsy korkeakoulutukseen.
- 22. Vasemmistoliitto • Kaikille työttömille työnhakijoille oikeus omaehtoiseen opiskeluun. Mahdollistamme omaehtoisen opiskelun työttömyysturvalla, ja otamme käyttöön osa-aikaisten työntekijöiden opintosetelit. Työn ohessa opiskeleville turvaamme oikeuden työajan lyhentämiseen. Työajan lyhennys voidaan toteuttaa esimerkiksi nelipäiväisenä työviikkona. Kehitämme muuntokoulutuksia, jotka tukevat sekä yksilöiden että elinkeinorakenteen kehittymistä sekä avointa ammatillista toisen asteen koulutusta.
- 24. Eduskuntavaalit kovat koulutusvaalit Haluamme • Maksuttoman korkeakoulun myös tulevaisuudessa. • Taata kaikille mahdollisuuden jatkokoulutukseen uuden työn saamiseksi. • Edistää jatkuvaa oppimista – rahoituspohjaa on laajennettava. Haluamme, että kolmikantayhteistyössä laaditaan malli, jossa työnantaja ja –tekijä sekä koulutusta tarvitseva osallistuvat rahoitukseen. • Turvata korkeakoulujen perusrahoituksen ennakoitavuuden ja jatkuvuuden pitkällä tähtäimellä – monien erilaisten lyhytaikaisten hankkeiden sijaan tarvitaan riittävää perusrahoitusta. • Julkinen ja yksityinen rahoitus tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatioihin on vuonna 2025 neljä prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta.
- 26. Laadukasta koulutusta, kulttuuria ja liikuntaa kaikillet • Korkeakouluverkon on oltava kattava, jotta osaajia riittää ja alueiden elinvoima turvataan joka puolella Suomea. Korkeakoulutuksen aloituspaikkoja on lisättävä niille aloille, joilla on työvoimapulaa. Opintopolkumahdollisuuksia sekä joustavia täydennys- ja muuntokoulutusmahdollisuuksia on lisättävä. • Elinikäisen oppimisen tarve korostuu. Uudelleenkouluttautumisen ja koulutuksen täydentämisen ja laajentamisen pitää olla houkuttelevaa ja joustavaa. Koulutuksessa on huomioitava alueelliset tarpeet. Koulutusvientiä on lisättävä. Osaaminen kilpailuvaltiksi
- 28. Sinisen tulevaisuuden korkeakouluohjelma • Suomen kielen asema on turvattava. Suomen kielen asema tieteen, opetuksen ja hallinnon kielenä on turvattava. Kannatamme myös velvoittavaa suomen kielen opiskelua kansainvälisille opiskelijoille ja toimia, joilla edistetään pitkään maassa olevien vierailevien tutkijoiden suomen kielen oppimista. • Korkeakoulut tukemaan hakijoita pääsykokeisiin valmistautumista. Korkeakoulujen pitää tukea hakijoita pääsykokeisiin valmistautumisessa. Näin edistetään mahdollisuuksien tasa-arvoa, sillä kalliiden valmennuskurssien painoarvo laskee ja jokaisella hakijalla olisi varallisuuteen katsomatta mahdollisuus saada tukea mm. pääsykoemateriaaliin perehtymisessä ja vastaustekniikan opettelussa. • Avoimen korkeakoulun kautta enemmän tutkinto-opiskelijoita. Kannatamme avoimessa korkeakoulussa suoritettujen opintojen perusteella tutkinto-opiskelijoiksi otettavien määrän kasvattamista. Tutkinto-opiskelijoiksi hyväksyttävien osaamistaso ei saa olla pääsykokeiden kautta tulevia matalampi. • Virkamiesruotsista luovuttava. Kannatamme vapaata kielivalintaa ja pakollisesta ruotsin kielen opiskelusta luopumista. Suomalaisten monipuolista kielitaitoa on lisättävä. Ruotsinkieliset palvelut on turvattava muulla tavoin. • Kesäopetustarjontaa on parannettava. Korkeakoulujen kesäopetustarjonnan on oltava riittävää ja mielekästä. Kesäopinnot tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuden joustavampaan opiskeluun ja nopeuttavat valmistumista esi- merkiksi niiden osalta, joilla ei ole kesätöitä. • Eroon ylioppilaskuntien pakkojäsenyydestä.
- 29. Sinisen tulevaisuuden korkeakouluohjelma • Ei keskittämiselle. Emme kannata yliopistojen vähentämistä ja muutaman suuren yliopiston perustamista. Maamme kokoon ja yliopistojen käytössä oleviin resursseihin nähden suomalaiset yliopistot pärjäävät yliopistojen välisessä vertailussa hyvin. Yliopistot ovat ensisijaisesti tutkimuslaitoksia, mutta niillä on suuri merkitys myös alue- ja työvoimapoliittisesti. • Vähemmän maistereita, enemmän kandeja. Haluamme, että nuoret voivat yhä useammin siirtyä työelämään kandidaatiksi valmistuttuaan. Maistereita tarvitaan, mutta nykyistä vähemmän. Ylikouluttaminen ei ole taloudellisesti perusteltua. Julkisen sektorin tulisi palkata enemmän henkilöitä, joilla on alempi korkeakoulututkinto. Tulevaisuuden työelämässä työkokemuksella on yhä enemmän arvoa tutkintouskovaisuuden sijaan. • Osaamisen huoltovarmuudesta huolehdittava. Huoltovarmuuden kannalta kriittisten alojen riittävästä osaajien määrästä sekä osaamisen ylläpidosta ja kehittämisestä on huolehdittava. Huoltovarmuus edellyttää laadukasta koulutusjärjestelmää korkea-asteelle ja tutkimuksen soveltamiseen asti. • Opiskelijamäärät vastaamaan tarvetta. Korkeakoulujen opiskelijamääriä on tarkistettava vastaamaan paremmin työelämän tulevaa tarvetta. Ruotsinkielisten opiskelupaikkojen määrää on suhteutettava ruotsinkielisten määrään. • Pienyritysten ja korkeakoulujen yhteistyötä. Korkeakoulujen ja yritysten yhteistyön edistämiseen on etsittävä lisää keinoja. Näin edistetään niin tutkimuksen tekoa kuin innovaatioiden syntyä ja tuotekehitystä.
- 30. Sinisen tulevaisuuden korkeakouluohjelma • Lisää muunto- ja täydennyskoulutusta. Korkeakoulujen on lisättävä muunto- ja täydennyskoulutusta. Myös avointen korkeakouluopintojen tarjontaa on lisättävä. • Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen vahvuudet tunnistettava. Ammattikorkeakoulujen vahvuus on korkean tason ammatillisessa osaamisessa ja yliopistojen vahvuus tutkimuksen teossa. Kannatamme yhteistyön tiivistämistä niin sektoreiden sisällä kuin niiden välillä. • Ulkomaisten opiskelijoiden lukukausimaksut säilytettävä. EU/ETA-alueen ulkopuolisilta opiskelijoilta on perittävä lukukausimaksuja. Lukuvuosimaksut mahdollistavat suomalaisten korkeakoulujen kilpailun kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla. Maksujen tulee jäädä korkeakoulujen käyttöön koulutuksen laadun parantamiseksi. • Lisää tutkimus- kehitys- ja innovaatiorahoitusta. Yhteiskunnan varoilla on syytä tukea sellaista yhteiskunnallisesti hyödyllistä innovaatiotoimintaa, joka jäisi ilman tukia toteutumatta. Tavoitteeksi on otettava, että TKI-menoihin käytetään yhteensä vähintään 4 prosenttia bruttokansantuotteesta. • Pääsykokeista ei pidä luopua kokonaan. Tärkeintä on, että opiskelijat ovat alalle soveltuvia ja motivoituneita. Yhdellä koulutusasteella epäonnistuminen tai aiemmat opintovalinnat eivät saa johtaa siihen, että jatko- opintopaikkaa on käytännössä mahdoton saada. Emme kannata todistusvalinnan lisäämistä.