Pauli Forman puheenvuoro Fountain Parkin aamiaistilaisuudessa 30.1.2014
1. Työhyvinvointi ja työssä
jatkaminen julkisella
sektorilla
Pauli Forma
Tutkimus- ja kehittämisjohtaja
Keva
Fountain Parkin aamiaistilaisuus 30.1.2014
2. Työhyvinvointiin ja työurien pidentämiseen
vaikuttavia ajankohtaisia asioita julkisella
sektorilla
•
•
•
•
•
Rakenneuudistukset
Taloudellinen niukkuus
Tuottavuuden kohottamisvaateet
Työntekijöiden keski-ikä on korkea
Monet julkisen sektorin ammatit ovat
kuormittavia
• Yhteiskunnallinen muutos vaikuttaa työoloihin
• Työolojen fyysisissä puitteissa on parannettavaa
30.1.2014
2
4. Koko julkinen sektori on ikääntynyt
Kunnat
Valtio
1821242730333639424548515457606366
Ev.lut. kirkko
18
22
25
28
31
34
37
40
43
46
49
52
55
58
61
64
67
Yksityinen sektori
Pauli Forma
5. Työhyvinvointi on tullut osaksi strategioita
”Työhyvinvointiin panostaminen on
organisaatiomme strateginen valinta”
100
90
80
70
60
50
40
30
20
10
0
2003
30.1.2014
Pauli Forma
2006
2009
2012
5
6. Henkilöstövoimavarojen seurantaan liittyvien toimenpiteiden
yleisyys
82
Terveystarkastusten tekeminen
Henkilöstötilipäätöksen tekeminen
79
Eläkepoistuman arviointi (5v)
14
78
Tarvittavan työvoiman ennakoiminen (1v)
15
62
Työhyvinvointikyselyjen tekeminen
4
29
61
24
58
Eri eläkkeille siirtymisen seuraaminen
24
56
Eläkkeellesiirtymisiän seuraaminen
25
53
Työhyviinvointi- ja työkykyriskien arviointi
34
Verkostoneuvotteluissa sovittujen toimenpiteiden seuraaminen
35
36
Puheeksiottotilanteiden määrän seuraaminen
33
39
Puheeksiottotilanteissa sovittujen toimenpiteiden seuraaminen
33
39
28
Verkostoneuvottelujen määrän seuraaminen
Osaamistarpeiden ennakointi
25
Osaamiskartoitukset
Laskelmat työkyvyttömyyyskustannuksista
17
Fyysisen kunnon testaaminen
17
säännöllisesti
30.1.2014
52
18
0%
satunnaisesti
Pauli Forma
40
48
41
56
20 %
on ainakin kerran tehty
40 %
60 %
ei ole tehty kertaakaan
80 %
100 %
en osaa sanoa
6
7. Sairauspoissaolojen, työtapaturmien ja
työkyvyttömyyseläkkeiden seuranta
0%
50 %
100 %
41
Seuraamme säännöllisesti sairauspoissaoloja
55
Tavoite sairauspoissaoloihin liittyen
3
31
Seuraamme sairauspoissaolojen kustannuksia
4
11 5
Sairauspoissaolojen taustalla olevia syitä tunnistetaan
47
Suunnitelma sairauspoissaolojen vähentämiseksi
2
10 2
Seuraamme säännöllisesti työtapaturmia
62
Meillä on työtapaturmiin liittyvä lukumääräinen tavoite
5
35
Seuraamme työtapaturmakustannuksia
5
22
Olemme tunnistaneet työtapaturmien taustalla olevia syitä
6
Olemme tehneet suunnitelman työtapaturmien ehkäisemiseksi
40
8
Alkaneita työkyvyttömyyseläkkeitä seurataan
40
8
81
Työkyvyttömyyseläkkeisiin liittyvä lukumääräinen tavoite
7
22
Varhaiseläkemenoperusteisen maksun kehitystä seurataan
38
Työkyvyttömyyseläkkeiden taustalla olevia syitä selvitetään
69
Tavoite työkyvyttömyyseläkkeiden ehkäisemiseksi
kyllä
30.1.2014
Pauli Forma
ei
4
8
7
en osaa sanoa
7
8. Työhyvinvoinnin johtamisen strategisuutta kuntaorganisaatioissa selittävä regressioanalyysi
Henkilöstöjohdon rooli
Työelämän kehittäjä
Hallinnollinen asiantuntija
Muutoksen tukija
***
Strateginen kumppani
Organisaation piirteitä
***
Työhyvinvointipäällikkö
Osakeyhtiö
*
Kuntayhtymä
***
Organisaation koko
-0,2
30.1.2014
Pauli Forma
-0,1
0
0,1
0,2
0,3
8
9. Verkkoaivoriihi työssä työurien pidentämisen
kannalta keskeisistä asioista
• Keva teetti keväällä 2013 Fountain Park Oy:ltä
verkkoaivoriihen. Teemana työurien pidentäminen.
• 5000 ihmistä osallistui, 15 000 ideaa tuotettiin.
• Verkkoaivoriihessä korostuivat työelämän kysymykset:
• Selkeä viesti siitä, että työntekijöiden näkökulmasta
työelämän olosuhteet ovat ratkaisevassa roolissa työurien
pidentämisessä.
30.1.2014
Tapani Hellstén
10. Mitkä asiat ovat kaikkein tärkeimpiä jotta työssä
jatkettaisiin pitkään? Mihin Suomessa pitäisi
keskittyä jotta työurat pitenisivät?
Perhe jakaa näkemyksiä eniten –
samanmielisimmin ajatellaan yhteistyön
tärkeydestä
Yhteistyö työpaikalla
Työyhteisön ilmapiiri
Harrastukset ja vapaa-aika
Asenteelliset
seikat
Henkinen hyvinvointi ja
työntekijän arvostus
Työterveys, työkyky &
työhyvinvointi
Johtaminen
Nuorten
työllistymine
n ja työuran
aikaistamine
n
Työn koettu mielekkyys ja
merkitys
Työn kuormitus ja työaikojen
joustavuus
Ammattitaito ja koulutus
Perhe
Työyhteisön avoimuus ja
tiedonkulku
Työympäristö ja -puitteet
Palkka
ja raha
Oma vastuu
Työkalut ja välineet
6.5.2013
Työ - ja
eläkejärjestelmän
muuttaminen
10
Mitä suurempi
pallo, sitä
enemmän
aiheesta on
puhuttu.
Pystyakseli kuvaa
asioiden koettua
tärkeyttä ja
vaaka-akseli
erimielisyyttä
niiden
tärkeydestä.
11. Missä kunnossa vanhuuseläkkeelle siirrytään?
Koettu työkyky lähellä eläkeikää olevilla ja kaikilla valtion ja kuntien
työntekijöillä
Fyysinen työkyky
100
Henkinen työkyky
100
80
80
60
60
40
40
20
20
0
Kunta
Kaikki
30.1.2014
Valtio
Lähellä eläkeikää olevat
Lähde: Forma 2013.
0
Kunta
Kaikki
Valtio
Lähellä eläkeikää olevat
11
12. Mikä on tärkein taho, jonka kanssa
eläkkeelle siirtymisestä on puhuttu?
Jokin muu taho
Ystävät
Ammattijärjestöjen edustajat
Eläkeasiamies
Muut työnantajan edustajat
Esimies
Työkaverit
Muut perheenjäsenet
Puoliso
Ei kukaan/ei puhuttu
0
10
20
Naiset
30.1.2014
30
40
50
60
70
Miehet
Lähde: Forma 2013.
12
14. Miksi eläkkeelle siirtymisestä ei ole
kerrottu työkavereille?
”Aikaa on, vielä ei kiirettä”
”Koen sen olevan henkilökohtainen asia”
”työkyvyttömyyseläke”
”Ovat liian uteliaita, haluan jäädä hiljaisuudessa” ”En halua
sipinöitä ja supinoita, kateus myös yksi syy”
”Koska moni joutuu työttömäksi samaan aikaan” ”En halua
turhaan hehkuttaa”
”Haluan olla tasavertainen työntekijä muiden joukossa, en
eläkettä odottava vanhus”
”Työryhmän motivaatio kärsii”
”Aiheuttaisi turhaa rauhattomuutta”
30.1.2014
Lähde: Saari 2013.
14
15. Miksi eläkkeelle siirtymisestä ei ole
kerrottu esimiehelle?
”Aikaa on vielä”
”Ei kiirettä”
”Ei kuulu työnantajalle”
”Miksi kertoisin?”
”Esimiestä ei kiinnosta”
”Haluan katsoa, tuleeko irtisanomisia” ”Ei kannata paljastaa
kortteja nyt”
”Oletan, että se on itsestäänselvyys”
”Ei ole kysytty” - ”Tiedetäänhän se muutenkin”
”Vaikuttaisi työtehtäviin, mitä tulisi – jäähdyttelijä vaiko yhä
tärkeä?”
30.1.2014
Lähde: Saari 2013.
15
16. Aiottu eläkeikä kunta-alalla 2009-2012 Kunta-alan
työhyvinvointi 2012 –tutkimuksen mukaan
Keskiarvot:
62,9
vuotta
62,7
vuotta
63,3
vuotta
63,5
vuotta
100 %
68 v.
90 %
23,3
80 %
70 %
25,4
67 v.
24,3
29,8
11,5
60 %
13,2
65 v.
11,6
11,6
50 %
31,8
40 %
30,9
64 v.
63 v.
32,4
31,7
30 %
62 v.
61 v.
20 %
10 %
66 v.
15,5
15
14,3
11,5
60 v.
< 60 v
0%
2009
2010
2011
2012
17. Mitä asioita jäät todennäköisesti kaipaamaan
työelämästä eläkkeelle siirtymisesi jälkeen?
• 84 % vastasi kysymykseen omin sanoin
”En mitään”
”Työn sisältö,
mielenkiintoisuus”
n. 1/15
n. 1/15
”Työkaverit”
n. 2/3 työntekijöistä
”lapset ja nuoret”
n. 1/15
”Työn antama
säännöllisyys ja rytm
n. 1/15
”Esimies”
.
”Asiakkaat ja kontaktit”
n. 1/15
1.1.2011
Etunimi Sukunimi
17
”Palkka”
n. 1/25
Lähde: Perhoniemi 2013.
18. Sairauspoissaolojen kokonaiskustannukset (EK:n malli)*
Välittömät kustannukset:
• Poissaolojen hallinnointi (tilastointi,
kuntoutus, työn uudelleen järjestely,
rekrytointikulut)
• Poissaolojen korvaamisesta aiheutuvat välittömät kustannukset (sijaiset, ylityöt, ylimääräinen henkilöstö)
• Poissaolevan työntekijään liittyvät
palkka, vastikkeettomat vuosilomat,
edellä mainittuihin liittyvät lomarahat
ja sivukulut.
• Työterveyshuoltokustannukset
Välilliset kustannukset:
• Palveluille aiheutuvat kustannukset,
kuten työssä olevien tuottavuuden
aleneminen ja palvelujen
toimitusvaikeudet.
• Tuotannon ja palvelujen laadun
heikkenemisestä aiheutuvat välilliset
kustannukset, kuten reklamaatioiden
käsittely, virheiden tarkistamisen ja
korjaaminen.
• Muut välilliset kustannukset, kuten
työilmapiirin heikentyminen,
kilpailukyvyn heikentyminen ja
maineen tai imagon heikentyminen.
* EK: Sairauspoissaolojen hallinta , 2009
Tapaturmamaksut
Työkyvyttömyysmaksut
18
19. Kuntasektorin työkyvyttömyysmenot
2,2 mrd. €/v
• Välittömät ja välilliset työkyvyttömyyskustannukset
kuntaorganisaatioissa keskimäärin 12,7 % organisaatioiden
palkkasummasta.
• Koko sektorille kustannukset ovat 2,2 miljardia euroa.
• Jos kaikki kunnat olisivat yhtä hyviä työkyvyn tukemisessa
kuin parhaat, säästöä kertyisi 410 miljoonaa euroa.
• Jos kaikissa kunnissa syntyisi kustannuksia yhtä paljon kuin
suurimpien kustannusten kunnissa, lisäkustannuksia olisi
550 miljoonaa enemmän kuin nyt.
30.1.2014
Tapani Hellstén
Laskelmat perustuvat Kevan Kaari-laskuriin, jossa on tarkasteltu
työkyvyttömyyden aiheuttamia kustannuksia suurimmissa Kevan
jäsenyhteisöissä.
21. Pieni määrä henkilöitä on pitkillä
sairauspoissaoloilla – mutta kustannuksista lähes
kolmannes muodostuu näistä poissaoloista
Sairauspoissaolojen määrä
keston mukaan
Kustannusten jakautuminen
sairauspoissaolojen keston mukaan
7
29
24
26
67
47
1-14 pv
30.1.2014
15-60 pv
Tapani Hellstén
yli 60 pv
1-14 pv
15-60 pv
yli 60 pv
22. Eri työkyvyttömyyskustannukset suhteessa
palkkasummaan kunta-alan organisaatioissa
Sairauspoissaolokustannukset
Työtapaturmakustannukset
Työkyvyttömyyseläkekustannukset
Kustannukset
vaihtelevat
merkittävästi
organisaatioiden
välillä.
22
23. Lopuksi
• Keskeistä työurien pidentämisessä on työkyvyn
ylläpito – näin jaksetaan lähelle eläkeikää.
• Ikäjohtamisen uusi tuleminen.
• Eläkkeelle siirtyminen ei saisi olla tabu
työpaikoilla.
• Työkyvyttömyys aiheuttaa merkittäviä
kustannuksia, joihin voidaan vaikuttaa.
30.1.2014
23