Yritysten ja kuntien ilmastoyhteistyö käyntiin -webinaarin esitykset 11.2.2021
•
0 gefällt mir•647 views
Ilmastoreivit -webinaarissa käsiteltiin kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyötä ja sen mahdollistamista monista eri näkökulmista. Tilaisuudessa saatiin tietoa kunnan yritysyhteistyön suunnittelemiseksi ja oppeja muiden kuntien kokemuksista sekä tuotiin myös esille yritysnäkökulma ilmastoyhteistyöhön. Webinaarissa lanseerattiin ympäristöministeriön Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelman rahoittamassa jatkohankkeessa tuotettu hiilineutraalisuomi.fi -sivun osio kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyöstä ja esiteltiin hankkeessa yrityksille ja kunnille tuotettuja materiaaleja.
Empfohlen
Empfohlen
Weitere ähnliche Inhalte
Was ist angesagt?
Was ist angesagt? (11)
Ähnlich wie Yritysten ja kuntien ilmastoyhteistyö käyntiin -webinaarin esitykset 11.2.2021
Ähnlich wie Yritysten ja kuntien ilmastoyhteistyö käyntiin -webinaarin esitykset 11.2.2021 (20)
Mehr von Motiva
Mehr von Motiva (20)
Yritysten ja kuntien ilmastoyhteistyö käyntiin -webinaarin esitykset 11.2.2021
- 1. Yritysten ja kuntien ilmastoyhteistyö käyntiin Ilmastoreivit-webinaari 11.2.2021
- 2. Toimintatavat Mikrofonit pidetään mykistettynä ja videokuva suljettuna. Webinaarin aikana voi lähettää kysymyksiä ja kommentteja chattiin. Kysymyksiin palataan esityksen tai osion lopussa tai chatissä. Webinaari tallennetaan ja se julkaistaan www.hiilineutraalisuomi.fi/yritysyhteistyo sivuilla, kuten myös esitykset. Jos sinulla on teknisiä ongelmia, kysy niistä chatissa tai lähetä sähköpostia osoitteeseen saara.ronkainen@motiva.fi.
- 3. Ohjelma 9.00 Aloitus ja tervetuloa Olli-Pekka Pietiläinen, ympäristöministeriö Okariina Rauta, Motiva Oy 9.10 Yritysten ja kuntien ilmastoyhteistyö Jaana Federley, Motiva Oy Susanna Horn, Suomen ympäristökeskus (SYKE) 9.55 Kiinnostavia esimerkkejä kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyöstä: Turku • Jussi Mälkiä, Meriaura • Risto Veivo, Turun kaupunki Lappeenranta • Janne Kauppi, MetsoOutotecGroup • Ilkka Räsänen, Lappeenrannan kaupunki Lahti • Saara Viento, Citycon • Elina Ojala, Lahden kaupunki 10.55 Tauko 11.05 Tuki ja rahoitus kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyölle ja ilmastotoimille Markku Mäkelä, Business Finland Rami Erkkilä, Kuntarahoitus 11.25 Yritysyhteistyön merkitys kunnalle ja yritysten mahdollisuudet ilmastotyölle Jarkko Huovinen, Kuntaliitto Sampo Seppänen, Suomen Yrittäjät 11.45 Lopetus ja keskustelua
- 4. Yritysten ja kuntien ilmastoyhteistyö Susanna Horn, Suomen ympäristökeskus Syke Jaana Federley, Motiva Oy
- 5. TOIMINTAMALLI 1. Yhteistyömallin rakentaminen 2. Yhteistyön tavoitteiden määrittely 3. Yritysten kontaktointi ja motivointi 4. Tiedolliset valmiudet ilmastotyön toteutukseen 5. Työvälineet yrityksille 6. Tulosten seuranta ja vaikuttavuuden varmistaminen 7. Viestintä Yhteistyömallin rakentaminen Yhteistyön tavoitteiden määrittely Yritysten kontaktointi ja motivointi Tiedolliset valmiudet ilmastotyön toteutukseen Työvälineet yrityksille Tulosten seuranta ja vaikuttavuuden varmistaminen Viestintä
- 7. Yhteistyömallin on hyvä olla strukturoitu ja pitkäjänteinen. Jonkun on otettava vetovastuu. Toimintamallin määrittelyä • Tavoite – Määritellään toiminnalle ja mukaan lähteville yrityksille tavoitteet • Toiminta-ajatus – Määritellään toiminnalle raamit; miten tavoitteisiin päästään • Rakenne – Päätetään, miten kunnan ja yritysten vuorovaikutteinen yhteistyö saadaan toteutettua • Vastuutaho ja muut toimijat – Päätetään, kuka ottaa vastuun toiminnan käynnistämisestä ja ylläpidosta • Rahoitus – Ratkaistaan, miten toiminta rahoitetaan • Yritykselle tarjottavat työvälineet – mitä välineitä yritys pystyy yhteistyön kautta hyödyntämään • Tietopohja – varmistetaan, että toimintamalli pitää sisällään riittävän asiantuntemuksen (esim. ilmastoon ja liiketoimintaan liittyvä asiantuntemus)
- 8. Ilmastoasioiden tulisi näkyä kunnan ja yrityksen strategiassa ja operatiivisessa toiminnassa
- 9. Mitkä ovat ilmastoyhteistyön haasteita? Resurssien puute • Resurssien puute kunnissa ja yrityksissä (aika, työvoima, raha) • Toiminnan sitovuus, tuleeko yrityksen sitoa liikaa resursseja? Kontaktointi • Alkusysäyksen aikaansaaminen • Oikea keskustelupartnerin löytäminen • Konkreettisten syiden löytäminen osallistumiselle. • Tarvitaan myös pienet ja mikroyritykset mukaan Tavoitteiden asettaminen • Tavoitteet eivät saa olla liian yleisellä tasolla, mutta silti kunnianhimoisia • Tavoitteiden erilaisuus (eri yrityksillä) • Yritysten tavoitteet ovat erilaisia kuin kunnilla Sitoutuminen • Tarvitaan vahva sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin • Johdon ja työntekijöiden sitoutuminen (strateginen ja operatiivinen taso) Viestintä • Viestinnän avulla näkyvyyttä ja selkeyttä, mutta ei viherpesua • Negatiivisista asioista viestiminen • Osa yritystiedoista voi olla sensitiivistä • Sisällön ymmärtäminen saattaa aiheuttaa ongelmia Ymmärrys ja tieto • Näkemys työn hyödyistä, konkretiasta, arvoketjusta, strategisista mahdollisuuksista voi olla vaillinaista. • Eri yrityksillä erilainen tiedon tarve ja taso. Tietoa tarvitaan kootusti: toisille perusasioita, toisille syvällisempää. • Informaation panttaaminen: ei jaeta tietoa esim. hyvistä ilmastoratkaisuista • Muutosvastarinta: Ei hyödynnetä omia, muiden kokemuksia, tai haluta uudistaa toimintaa • Substanssitiedon puute: ei ole esim. hiilijalanjälki- tai energia-asiantuntijoita, ilmastoliiketoiminnan/ - strategian osaajia tms. • Miten tietoa jaetaan helposti? Priorisointi • Mitkä asiat tärkeimpiä? Esim. sisäiset asiat elinkaarellisten vaikutusten sijaan • Eri aikakäsitys, eri toimijoilla eri ”vauhti” tehdä asioita, ml. poliittiset toimijat Foorumien lukumäärä • Foorumien vähäisyys tai toimimattomuus, toisaalta myös paljon pirstaloituneita verkostoja Toiminnan ylläpito • Työnjaon selkiintymättömyys (kunta ja yritykset) • Jatkuvuuden varmistaminen • Toiminnan ylläpitäjän on hyvä olla ns. neutraali taho Vaikuttavuus • Edistymisen seurattavuus • Kuinka mitataan tavoitteisiin pääsyä ja konkreettisia tuloksia? • Mikä on aidosti vaikuttavaa ilmastotyötä, mikä on marginaalista? • Vaikuttavuuteen ei päästä, ellei ymmärretä oman työn tärkeyttä ja mahdollisuuksia Vastuut ja työnjako • Vastuiden selkiintymättömyys (kunta ja yritykset) • Työnjakoon vaikuttavat myös henkilökemiat; tulevatko avainhenkilöt keskenään toimeen?
- 10. 2. Yhteistyön tavoitteiden määrittely
- 11. Tavoitteet ilmastoyhteistyölle • Toiminnan on hyvä olla tavoitteellista. Verkoston toiminta ei ole itseisarvollista, vaan verkoston tuloksia ja vaikuttavuutta tulee seurata. • Yhteneväiset pitkän aikavälin tavoitteet (hiilineutraalisuus, kiertotalous), mutta yrityksen tavoitteissa korostuvat liiketaloudelliset hyödyt. • Määritellään verkostolle tavoitteet, jotka pilkotaan yritysten omiin tavoitteisiin. • Yrityksen ilmastotavoitteet voivat liittyä suoriin päästöihin (scope 1), ja epäsuoriin päästöihin/vaikutuksiin (sähkön tuotannon päästöt/scope 2; toimittajien ja tuotteiden käytön päästöt/scope 3). Jotta voidaan arvioida, mistä suurimmat vaikutukset syntyvät, tarvitaan elinkaarellisia tietoja (ks. Työkalut). • Ilmastoyhteistyössä voidaan puhua yrityksen hiilijalanjäljen pienentämisestä tai kädenjäljen suurentamisesta. Kädenjäljen suurentaminen tarkoittaa yleensä tuotteisiin liittyviä innovaatioita. • Yhtenä tavoitteena yritykset voivat harkita myös kulutustottumuksiin (ylikulutukseen) puuttumista. • Tavoitteet liittyvät myös tietojen saatavuuteen.
- 12. Eri tavoitteita/päämääriä ilmastoyhteistyölle Kunnan tavoitteita • Saada oman alueensa yritykset mukaan tavoittelemaan hiilineutraalisuutta ja jätteettömyyttä • Parantaa alueen yritysten toimintaedellytyksiä • Luoda alueen yrityksille kilpailuetua • Parantaa kunnan imagoa ja houkuttelevuutta • Luoda vuorovaikutteinen keskusteluyhteys kunnan ja yritysten välillä • Parantaa toimitusvarmuutta Yrityksen tavoitteita • Vähentää päästöjä • Säästää rahaa (min. energian ja raaka-aineiden käyttö) • Saada liiketoimintahyötyjä ja kilpailuetua • Löytää uusia asiakkaita tai uusia liiketoimintamahdollisuuksia • Löytää uusia yhteistyöpartnereita • Saada luotettavaa ja ajantasaista tietoa ilmastonmuutoksesta • Saada käytännönläheisiä työvälineitä hiilineutraalisuuden saavuttamiseksi • Saada positiivista näkyvyyttä, julkisia viestintäkanavia
- 13. 3. Yritysten kontaktointi ja motivointi ilmastotyöhön
- 14. Motivointi on tiedon lisäämistä • Jotta yritykset aktivoituvat ilmastonmuutoksen hillinnässä, sisällyttävät sen strategiseen päätöksentekoonsa ja operatiiviseen työhönsä, tulee heidän olla motivoituneita ja ymmärtää ilmiön eri näkökulmat. • Yritysten on hyvä tiedostaa, mitä mahdollisuuksia ja uhkia ilmastonmuutokseen liittyy ja mitä vahvuuksia tai heikkouksia omassa toiminnassa näihin liittyen on. Nämä voivat olla sektorikohtaisia (regulaatio, markkinariskit) tai yrityskohtaisia (maine, kilpailukyky, tuote). • Koko arvoketjun ja siihen liittyvien ilmastovaikutusten tiedostaminen on myös tärkeää, jotta voidaan löytää tehokkaimmat toimenpiteet ja uudet liiketoimintamallit. • Usein pienillä ja keskisuurilla yrityksillä ei ole erillisiä resursseja tähän työhön. Lisäksi ilmastotyön suunnittelu ja toteutus yksin voi olla tehotonta. Tämän takia on tärkeä saada motivoitua yritykset yhteisiin verkostoihin, joissa jaetaan tietoa, tuetaan toisia, annetaan hyviä esimerkkejä, motivoidaan vaikuttavuuteen ja luodaan yhteistä tarinaa. https://www.sciencemag.org/news/2017/06/here-s-how-much-climate-change-going-cost-your-county
- 15. Mitkä asiat tekevät ilmastotyöstä tärkeää yrityksille? • Kustannustehokkuus (l. energia- ja materiaalitehokkuus) • Riskienhallinta • Maine, brändi • Henkilöstön motivointi Liiketoiminnalliset (sisäiset) syyt • Tiukkeneva lainsäädäntö: päästörajat, päästökauppa, energiatehokkuuslait, luvat • Tulevat muutokset • Innovaatiotuet Regulaatioon liittyvät syyt • Asiakkaat ja kuluttajat • Sijoittajat • Järjestöt • Sosiaalinen hyväksyttävyys/toimilupa Sidosryhmien vaatimukset • Kilpailijoiden muutos • Raaka-ainemarkkinoiden, kysynnän, tarjonnan ja hintojen muutos Markkinoiden muutos • Tulvat • Kuivuus • Ääri-ilmiöt Fyysiset muutokset KILPAILUETU
- 16. 4. Tiedolliset valmiudet ilmastotyön toteutukseen
- 17. Tiedollisten valmiuksien lisääminen • Toimintamallin ja verkoston pitäisi saada ajankohtainen, päivitetty tieto käyttöönsä • Verkoston substanssitiedot kattavat monia eri osaamisalueita ja tietoja voi saada monesta eri asiantuntijaorganisaatiosta • Tietojen saamiseen ja verkostossa jakamiseen voidaan hyödyntää erilaisia tilaisuuksia tai yhteistyömalleja
- 18. Tilaisuudet •Sektorikohtaisia teemoja (liikenne, metsä, maatalous, teollisuus, energia, rahoitus, tekstiili, ICT, jne.) •Regulaatio •Kunnan tarjoama tuki, kunnan omat sitoumukset •Rahoitus •Tulevaisuuden skenaariot •Ilmastonmuutosstrategiat •Tekniset ratkaisut •Ilmastonmuutosviestintä •Vapaaehtoiset aloitteet •Vaikuttavuus, miten sitä mitataan •Luonnontieteet: vaikutukset vesistöihin, monimuotoisuuteen, ilmastoon •Ilmastonmuutos ja terveys Teematilaisuudet •Yritysten keskinäisen yhteistyön edistäminen (matchmaking) •Strukturoituja tilaisuuksia tai toimia nettialustan avulla Verkostointitilaisuudet •Työpajoissa ongelmista voidaan keskustella kehittämistarpeina •Työpajoissa on tärkeää olla teema ja fasilitoija, joka vetää työpajaa eteenpäin ja summaa tulokset ja jatkotoimenpiteet •Työpajat ovat parhaimmillaan kasvokkain tapahtuvia tilaisuuksia, mutta virtuaalisiin työpajoihin on myös työkaluja Työpajat
- 19. Yhteistyö tutkimus- ja koulutussektorin kanssa Tiedollisia valmiuksia kunnissa ja yrityksissä voi myös syventää tutkimus- /projektiyhteistyön muodossa tutkimuslaitosten, yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, ammatillisten oppilaitosten kanssa Tutkimusprojekteille voidaan hakea julkista rahoitusta esimerkiksi Business Finlandilta, jolla on erilaisia tukimuotoja yhteistyöhankkeisiin. Lisäksi EU Horisontti 2020, Euroopan aluekehitysrahasto ja EIP Agri rahoittavat sekä EU-tason että paikallisia kehityshankkeita. Yhteistyö koulutussektorin kanssa voi pitää sisällään myös lopputöiden teettämistä, kurssitöitä, harjoittelujaksoja, tms. Koulutussektori valmistaa yrityksille seuraavia osaajia, joten yhteistyö petaa asiaan valmistautuneita työntekijöitä. Tutkimuslaitoksista ilmastonmuutosta tutkitaan mm. SYKEssä, Lukessa, VTT:llä, FMI:llä Metlassa, VATT:ssa, THL:ssä https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/rahoitus/ https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/rahoitus/horisontti-2020/yhteiskunnalliset-haasteet/ilmastotoimet-ymparisto-resurssitehokkuus-ja-raaka-aineet/
- 20. 5. Olemassa olevat työkalut, verkostot ja vinkit yritysten resurssiviisaustyöhön
- 21. Yritysten resurssiviisaustyö • Energia Sekä hankittu että itse tuotettu uusiutuva ja päästötön energia. • Raaka-aineet ja materiaalien käsittely Materiaalien käytön tehostaminen, kierrätettyjen materiaalien hyödyntäminen omassa toiminnassa sekä vähähiiliset raaka-aineet. • Tuotanto ja tilat Prosessin tehokkuus, energian ja materiaalien kulutuksen vähentäminen. • Liikenne ja logistiikka Ajoneuvojen, logistiikan ja työmatkaliikkumisen päästöihin vaikuttaminen. • Tuotteet ja palvelut Yhteiskunnan muiden toimijoiden päästöjen vähentämistä tukevien palveluiden ja tuotteiden kehittäminen eli hiilikädenjäljen kasvattaminen. • Kierrätys ja kiertotalous Prosessien, toiminnan ja tuotteiden suunnittelu kiertäviksi. • Hankinnat Ilmastovaikutusten vähennystoimet hankintakriteereissä ja ostetuissa palveluissa sekä hankintaketjujen läpinäkyvyys. • Tietoisuus Ilmasto-osaamisen ja tietoisuuden nosto koko arvoketjussa sekä vähäpäästöisten kulutus- ja käyttäytymistottumusten tukeminen. Resurssiviisaustyötä voidaan tehdä monella tavalla, omia päästöjä pienentämällä ja vaikuttamalla arvoketjun päästöihin. Sopiva lähestymistapa yritykselle määräytyy mm. yrityksen toimintatapojen ja ilmastotyön tavoitteiden mukaan.
- 22. Oman toiminnan arviointi • Hiilijalanjäljen laskenta • Mikä - Hiilijalanjälki kuvaa tuotteen tai tekemisen kuormittavuutta ilmastolle koko sen elinkaaren ajalta. • Miksi - Yrityksen toiminnan ja tuotteiden ilmastovaikutuksia voi alkaa vähentää tavoitteellisesti ja kustannustehokkaasti, kun tiedetään mistä päästöt aiheutuvat. • Avuksi - Syken laskurit, OpenCO2, WWF:n ilmastolaskuri • LCA-laskuri • Miksi - Laskurilla voi laskea kevennetysti yrityksen suorat ja epäsuorat CO2-päästöt. Tämän avulla lasketaan hiilijalanjälki ja voidaan löytää alueita, joihin yritys vaikuttaa suoraan itse, tai joiden vähentäminen vaatii alihankintaketjujen tai tuotteiden muuttamista • Mikä - Y-hiilari laskuri Syke • LCA-klinikka • Mikä - Elinkaariklinikka-toimintamallissa yrityksiä autetaan löytämään tuotteensa keskeisimmät ympäristövaikutukset sekä kehitysideoita tuote- tai prosessitasolla tuotteen ja yrityksen kilpailukyvyn edistämiseksi. Klinikat ovat maksuttomia. • Lisätietoja - Syke
- 23. Oman toiminnan arviointi • Hiilikädenjälki • Miksi - Yritys pystyy osoittamaan myös ilmaston kannalta positiivisia vaikutuksia, esim. tuotteidensa kautta. • Lisätietoja - Syke, VTT, Harvard • Oman arvoketjun selvittäminen • Mikä – Monet yritykset toimivat verkostoissa eli niiden liiketoiminta syntyy tyypillisesti osana laajempaa alihankintaketjua. Myös ympäristövaikutuksia tulisi arvioida koko arvoketjun osalta. • Miten - Miten yritys voi vaikuttaa arvoketjun muiden toimijoiden tuottamiin ilmastovaikutuksiin mm. hankintojen, energiamerkintöjen ja ympäristömerkkien, ympäristösertifikaattien ja päästökriteerien avulla. • Ilmasto-SWOT PK yrityksille • Miksi – Pystytään ottamaan huomioon oman organisaation vahvuudet ja heikkoudet sekä ulkoisen toimintaympäristön luomat mahdollisuudet ja uhat ja luomaan näiden perusteella ilmastostrategia (liiketoimintastrategiaan kytkettynä). • Lisätietoa – Jyväskylän yliopisto, BalticClimate
- 24. Energiatehokkuus • Energiatesti • Mikä - Netistä löytyvällä testillä voi tutkia miten paljon energiakuluja olisi mahdollista vähentää fiksulla ja tehokkaalla energiankäytöllä. • Lisätietoa - Energialeikkuri • Energiakatselmus • Mikä - Energiakatselmuksessa analysoidaan katselmuskohteen energian käyttö, selvitetään energiansäästöpotentiaali ja ehdotetaan konkreettisia säästötoimenpiteitä kannattavuuslaskelmineen. • Lisätietoa - Motivan sivut, tuki haetaan Business Finlandilta • Energiatehokkuussopimukset • Mikä - Ministeriöiden, toimialaliittojen, yritysten ja yhteisöjen välisillä vapaaehtoisilla energiatehokkuussopimuksilla edistetään energiatehokkuuden toteutusta eri toimialoilla. • Lisätietoa – Energiatehokkuussopimusten sivut, tukea energiatehokkuusinvestoinneilleen Business Finland
- 25. Energiatehokkuus • Energianeuvonta • Mitä - Alueelliset energianeuvojat antavat puolueetonta tietoa energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian lisäämisen keinoista. • Mistä - Lista alueellisista energianeuvojista löytyy Energiaviraston sivuilta. • Oheishyödyt • Mitä - Energiatehokkuuden parantaminen tuottaa monipuolisia hyötyjä energiansäästön lisäksi. • Miksi - Investointipäätöksiä valmisteltaessa ja tehtäessä, kannattaa oheishyödyt liittää tarkasteluihin ja laskelmiin mukaan. Hyötyjen entistä kattavampi tunnistaminen ja arvottaminen voi kannustaa investoimaan energiatehokkuuteen. • Lisätietoa - Motivan raportti ja esimerkkejä, Työkalu oheishyötyjen arviointiin • Pieniä energiatehokkuustoimia ilman investointeja • Mitä - Energiansäästöt eivät välttämättä vaadi suuria investointeja, vaan säästöjä voi saavuttaa pienin systemaattisin askelin ja käytäntöjä tehostaen. • Lisätietoa - Energiatehokkuussopimusten sopimustulokset sivuilta voi käydä katsomassa minkälaisia toimenpiteitä muut yritykset ovat toteuttaneet.
- 26. Materiaalitehokkuus • Testit ja tarkastuslistat • Lisätietoa - Materiaalitehokkuustesti, Toimialakohtaiset testit, Tarkastuslistat • Materiaalikatselmus • Mikä - Materiaalikatselmus on käytännön työkalu yrityksen toiminnan tehostamiseen ja materiaalivirtojen hallintaan. • Lisätietoa - Motivan sivut, katselmuksia tekevät konsultit, tukea haetaan Business Finlandilta • Materiaalitehokkuuden sitoumukset • Mikä - Materiaalitehokkuuden vapaaehtoisten sitoumusten tavoitteena on parantaa yritysten kannattavuutta ja pienentää ympäristövaikutuksia. Materiaalitehokkuuden sitoumus on elinkeinoelämän ja valtionhallinnon välinen vapaaehtoinen toimintamalli. • Lisätietoa - Motivan sivut
- 27. Kiertotalous • FISS-toiminta • Mikä - Teolliset symbioosit (Finnish Industrial Symbiosis System) on yhteistyöhön perustuva toimintamalli, jolla pyritään auttamaan yrityksiä ja muita toimijoita tehostamaan keskinäistä resurssien hyödyntämistä sekä synnyttämään uutta liiketoimintaa. Tavoitteena on nostaa materiaalien jalostusarvoa ja aikaansaada uusia kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluita. Lähtökohtana on se, että yhden toimijan jäte tai sivuvirta voi olla toisen yrityksen raaka-ainetta. • Lisätietoa - Maakunnissa toimintaa ohjaavat aluekoordinaattorit. Lisätietoa toiminnasta ja aluekoordinaattoreiden yhteystiedot löydät FISS:n sivulta. • Materiaalitori • Mikä - Materiaalitori on tarkoitettu yritysten ja organisaatioiden jätteiden ja tuotannon sivuvirtojen ammattimaiseen vaihdantaan. Materiaalitorissa voi myös etsiä ja tarjota näihin liittyviä palveluja, kuten jätehuolto- ja asiantuntijapalveluja. • Lisätietoa - Materiaalitori, Motivan sivut
- 28. Energian hankinta ja tuotanto • Energian hankinta • Miten - Nopea ja helppo tapa vähentää päästöjä on siirtyä ostamaan päästötöntä sähköä. Ostoenergian päästöt vaihtelevat tuottajittain ja alueittain. Tietoja syntyvistä päästöistä saa energiantoimittajilta. • Lisätietoa - Energiaviraston Sähkön hintavertailusivut(suunnattu kuluttajille), Motivan sähkön alkuperätakuu • Uusiutuvan energian tuottaminen • Mitä - Uusiutuvaa energiaa ovat aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergia, maalämpö sekä aalloista ja vuoroveden liikkeistä saatava energia. Bioenergiaa ovat puolestaan puuperäiset polttoaineet, peltobiomassat, biokaasu ja kierrätyspolttoaineiden biohajoava osa. • Lisätietoa - Business Finland voi myöntää energiatukea uusiutuvan energian tuotantoa tai käyttöä varten, Motiva – Lämpöpumput, Aurinkotekninen Yhdistys ry, Motiva aurinkosähkö, Motiva aurinkolämpö, Aurinkosähköä kotiin –sivusto, Suomen Biokierto & Biokaasu ry, Bioenergia ry, Tuulivoimayhdistys, Lähienergia
- 29. Muuta • Ilmastoasioiden sisällyttäminen yrityksen strategiaan ja johtamiseen • Mitä - Ilmastokysymysten edistämistä yrityksessä auttaa ilmastokysymysten sisällyttäminen osaksi yrityksen liiketoimintastrategiaa. Tällöin ilmastoasiat eivät jää irrallisiksi projekteiksi, vaan ne kytkeytyvät yrityksen ydinliiketoimintaan. • Lisätietoa - Ekokompassi, WWF Green Office, ISO 14001, ISO 50001, Energiatehokkuusjärjestelmät ETJ ja ETJ+, EMAS • Hankinnat • Mikä - Hankinnat ovat tärkeä osa yritysten vastuullisuutta. Omilla hankinnoillaan yritykset voivat merkittävästi myötävaikuttaa myös resurssiviisaiden ratkaisujen ja tekniikan yleistymiseen. • Lisätietoa – Motivan sivut, LCC laskureita, Joutsenmerkki • Liikenne ja logistiikka • Mitä - Omien ajoneuvojen, logistiikan ja työmatkaliikkumisen päästöjä voi vähentää esimerkiksi optimoimalla ajoreittejä ja ajotapaa, ottamalla käyttöön uutta kalustoa tai käyttämällä uusiutuvia polttoaineita ja muita päästöttömiä käyttövoimia, käyttämällä kuljetuksessa ympäristövastuullisia kuljetusliikkeitä sekä ympäristöystävällisempiä kuljetusmuotoja tai kannustamalla tai tukemalla työntekijöitä kulkemaan työmatkat kävellen, pyörällä, kimppakyydillä tai julkisilla liikennevälineillä. • Lisätietoa – Autovertaamo, Tieliikenteen vastuullisuusmalli, Traficom, Aja vaihtoehtoa, Fiksusti töihin
- 30. 6. Tulosten seuranta ja vaikuttavuuden arviointi
- 31. Asetettujen tavoitteiden seuranta • Asetetut tavoitteet vaikuttavat siihen miten toimintaa seurantaan ja siitä raportoidaan. • Tietojen ja datan kerääminen voidaan usein kokea haastavaksi ja työlääksi mutta raportointi on ainoa keino seurata toiminnan vaikuttavuutta ja sitä ollaanko menossa oikeaan suuntaan. • Seurantatiedon kerääminen on tärkeää toiminnan ohjaamisen kannalta. Mihin kannattaa panostaa? Mistä saadaan vaikuttavimmat tulokset? Missä pitäisi vielä parantaa? • Seurannan tuloksia voidaan myös hyödyntää viestinnässä ja uuden toiminnan suunnittelussa. • Toimintaa käynnistettäessä tulee sopia ja miettiä; • Resurssit ja työnjako: Kuka tulee seuraamaan ja keräämään datan yrityksissä ja kuka hoitaa asiaa kunnassa. • Mittarit: Oikeiden mittarien löytäminen tavoitteen seuraamiseen. • Seurannan taso: Toiminnan seuranta tulee mitoittaa oikein toiminnan laajuuden suhteen. • Miten, minne ja millä aikataululla tiedot raportoidaan.
- 32. Tulosten seuranta ja vaikuttavuuden arviointi • Seurannan tasot voidaan asetta esimerkiksi liittyjittäin, jolloin mukana voi olla monella tavalla ja seurannasta ei tule kenellekään ylitsepääsemätön rasite. • Pidemmällä toiminnassa olevat yritykset voivat asettaa tavoitteita ja seurata niitä tarkemmin. • Yritykset jotka ovat alussa mukana vain viestintä- ja oppimismielessä, voivat kehittää toimintaansa siihen suuntaan, että voivat asettaa tavoitteita ja seurata niitä. • Yksikertaisimmillaan seuranata voi olla sitä, että liittyjä kertoo omin sanoin minkälaista toimintaa yrityksissä on toteutettu verkoston tavoitteisiin liittyen. • Kehittyneemmissä seurantatavoissa arvioidaan/lasketaan toteutettujen toimien vaikutusta kasvihuonepäästöihin tai esimerkiksi yrityksen tulokseen.
- 33. 7. Viestintä
- 34. Viestinnän merkitys • Ilmastotyössä teot ovat tärkeintä, mutta viestimällä yrityksen ilmastoteoista ja tavoitteista, pystytään osoittamaan ympäristövastuullisuuttaan ja rakentamaan imagoa. • Kunnan aktiivinen rooli ilmastotyössä ja sen viestimisessä kannustaa kuntalaisia, järjestöjä ja yrityksiä osallistumaan. • Ilmastotyöstä viestimisellä on keskeinen merkitys, sillä tiedon välittäminen kunnan ilmastotyöstä sekä kuntaorganisaation sisällä että sen ulkopuolelle on tärkeää. Jos kunta viestii aktiivisesti ilmastotyöstään, se motivoi myös muita toimimaan ja luo positiivisen ilmapiriin yhteistyölle ja osallistumiselle. • Asiasta kannattaa viestiä yleistajuisella ja konkreettisella tavalla. • Usein käytännön esimerkit tehdyistä toimenpiteistä ja saavutetuista vaikutuksista kiinnostavat. • Päästöjen ja päästövähennysten suuruusluokan konkretisointi. Mitä luvut tarkoittavat käytännössä?
- 35. Mistä, kenelle ja miten? • Mistä asioista kannattaa viestiä? • Tavoitetilasta ja asetetuista tavoitteista • Toteutetuista toimista tai tuotteiden hiilijalanjäljen pienentämisestä • Vaatimuksia toimittajille ja yhteistyötahoille • Osallistumisesta hankkeisiin tai verkostoihin • Yrityksen sertifioiduista laatujärjestelmistä tai ympäristömerkeistä • Myös ongelmista ja haasteista kannattaa vistiä avoimesti • Kenelle? • Asiakkaille ja kuntalaisille • Yhteistyökumppaneille • Henkilöstölle • Medialle ja suurelle yleisölle • Mitä kanavia voi hyödyntää? • Verkoston omat alustat (nettisivut, some) • Tilaisuudet, webinaarit • Kunnan tarjoamia alustoja (nettisivut, some) • Yritysten oman viestinnän ja markkinoinnin hyödyntäminen • Yhteisiä viestintäkampanjoita • Uutiskirjeet • Yhteinen alusta tai foorumi
- 36. Oma sivusto yritysyhteistyön materiaalille: hiilineutraalisuomi.fi
- 37. Kaikki materiaali kootusti yhdella alustalla • Kaikki aineistot on koottu verkkosivuille https://hiilineutraalisuomi.fi/yritysyhteistyo • Materiaalit on jäsennelty erikseen pk-yrityksille ja kunnille
- 38. • Sivustolle on laitettu myös muuta materiaalia, mm. kalvot ja animaatiot. • Koko aineiston käyttö on vapaata ja suotavaa! Kunnat ja yritykset voivat käyttää niitä esim. tehdessään omia verkkosivustojaan, ottaessaan yhteyttä yrityksiin tms. Lähde (hiilineutraalisuomi.fi/yritysyhteistyo) on syytä mainita, jos siteeraa sivuilta suurempia aineistokokonaisuuksia. • On olennaista, että käyttäjä kokee tiedon omaksi. Tämän takia kannustamme kuntia ja yrityksiä tekemään omat sivustonsa. SYKEn ja Motivan aineisto on tarkoitettu avuksi ja virikkeeksi.
- 39. Kiinnostavia esimerkkejä kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyöstä
- 40. Turku
- 41. Jussi Mälkiä / Meriaura Group Yritysten ja kuntien ilmastoyhteistyö käyntiin – Ilmastoreivit-webinaari 11.2.2021
- 42. • 1986: Meriaura Oy perustettiin. Toiminta oli aluksi harrastusmuotoista; Jussi Mälkiä ystävineen osti Aura- hinaajan pääasiassa majoituskäyttöön Estelle-laivan kunnostusprojektin tueksi sekä ympäristöjärjestöjen palvelukseen. • 1993: Laivan ylläpito osoittautui kalliiksi, ja siksi toimintaa alettiin viedä kaupallisempaan suuntaan. Liiketoiminta oli aluksi epäsäännöllistä ja laivastossa oli vain yksi hinaaja. • 1996: Ensimmäisen rahtialuksen hankinta.Vuosikymmenen lopussa laivastossa oli 4 rahtialusta. • 2000: Company continued growing rapidly by expanding the number of contract customers, acquiring new vessels and recruiting new staff. • 2010: Meriaura Group tekee investointeja bio- ja kiertotalouteen ja kehittää uusia ympäristöystävällisempiä aluksia • 2020: Kuljetussuorite n. 3,0 M tonnia (n. 3 % Suomen ulkomaankaupan merikuljetuksista). Meriaura Group työllistää n. 160 henkilöä n. 55M€ liikevaihdolla.
- 43. • Erikoislastialuksemme ovat olleet mukana lähes kaikissa Euroopan merkittävimpien avomerituulipuistojen rakennuksessa • Kuljetamme paljon kierrätysmateriaaleja ja uusioraaka-aineita, kuten lasimurskaa, rautaromua, kipsiä, jne. • Kuljetamme biopolttoaineita kuten haketta ja kierrätyspuuta jota käytetään voimalaitoksissa korvaamaan hiiltä • Meriaura Group voitti kipsin kuljetuksen ja levityksen Varsinais- Suomen pelloille,suurin vesiensuojeluprojekti 2020-2025 ”In the frontline of developing sustainable shipping”
- 44. • vahvaa osaamista ja ennakkoluulotonta asennetta biopolttoaineiden kehittämiselle. • Uusimmat EcoCoaster-alukset käyttävät säännöllisesti 100% bioöljyä. • Ensimmäinen merikuljettaja joka voi tarjota lähes hiilineutraalin merikuljetuksen • Valmistamme bioöljyn omassa yritysryhmässämme • Raaka-aine tulee elintarviketeollisuuden sivuvirroista (kuten ravintoiloiden käytetyt paistoöljyt) • Ei kilpaile ruoantuotannon kanssa • Jätepohjainen bioöljy on eettisesti kestävää ja vähentää CO2 päästöjä jopa 96%
- 45. • Raskaskuljetus kansilastialukset • M/V ’Aura’ in 2008 -> Konsepti kopioitu ja levinnyt ympäri maailman • M/V ’Meri’ in 2012 -> paranneltu ’Aura’ ja maailman ensimmäinen bioöljykäyttöön suunniteltu alus • VG EcoCoasterTM kuivalastialukset ’Eeva VG’ ja ’MirvaVG’ 2016 • Erittäin energiatehokas-> kulutus lähes puolet pienempi perinteiseen verrattuna • Mahdollisuus käyttäävaihtoehtoisia polttoaineita • Parempia ilmastoystävällisiä merikuljetusratkaisuja ei ole tullut markkinoille vielä • Hiilineutraali laivakonsepti suunnitteilla • 100% uusiutuvaa energiaa-> yhdistäen bioöljyä & akkuteknologiaa • Platformi ajattelu • Mahdollisimman automaattinen lastinkäsittely ja digitaalinen lastivirtojen kontrollointi
- 46. • Meriaura Group on tehnyt mittavia investointeja kiertotalouden ratkaisuihin • Sybimarin kehittämä suljetun kierron konsepti on innovaatio, joka yhdistää ruoan ja energiantuotannon kokonaisuudeksi, jossa jätteet, ravinteet, vesi, lämpö ja hiilidioksidi kiertävät takaisin tuotantoon. • Ekosysteemiin kuuluu vesiviljelylaitos, biokaasulaitos, bioöljyn tuotantolaitos Uudessakaupungissa • Koko tuotantoketju on mahdollisimman hiilineutraali • Maalla kasvatetun kalan ravinnepäästöt kuormittavat huomattavasti vähemmän herkkää Itämerta. • Kokonaisuus on ainutlaatuinen Suomessa, jopa koko maailmassa.
- 47. • Science park • Åbo Akademi • Turun Yliopisto • Turku AMK / tällä hetkellä käynnissä ” Merikartta-projekti” • Lukuisia opinnäytteitä (n. 10 kpl) • Hiilineutraali Turku 2029 työryhmä Koemme mielekkääksi paikallisen verkoston yhteistyön ja arvostamme aktiivista yhteydenpitoa Ilmasto- tai resurssiviisaustyö on vaativaa pioneerityötä jossa ajurina toimii ”maailman parannus”
- 48. Ilmastotekoja ja kiertotaloutta yhdessä Ilmastoreivit 11.2.2021 Ilmastojohtaja Risto Veivo
- 49. Tavoite Turku on hiilineutraali 2029 ja resurssiviisas 2040 Turun kaupunkistrategia Jätteettömyys (2040) Päästöttömyys (2029) Kestävä luonnonvarojen käyttö (2040)
- 50. The European Commission made the choice based on information in the Covenant of Mayors system. In 2020, Turku was selected as the best mid-sized climate city in Europe
- 51. Turku on hiilineutraali vuonna 2029. Sen jälkeen kaupungin tavoite on olla ilmastopositiivinen eli ilmakehää viilentävä. Jokaisen turkulaisen panos tarvitaan, jotta saavutamme ilmastotavoitteemme. Turku on yksi parhaista ilmastokaupungeista maailmassa Kaupungin toimilla voidaan vähentää edelleen puolet alueen päästöistä, loppuihin tarvitaan yhteisöt, asukkaat ja yritykset mukaan. Hiilineutraali Turku tehdään yhdessä! Ilmastotyön hyödyt asukkaille ja yrityksille: Elinvoimaa ja työtä Hyvinvointia ja terveyttä Puhdas ympäristö, raikas ilma, vihreä ja viihtyisä kaupunki Lue lisää: 1.5 asteen elämä Kuva: iStock Parempaa elämänlaatua ja sujuvaa arkea
- 52. Turku tavoittelee ilmastopositiivisuutta, ensimmäisenä suomalaisena kaupunkina Tämä saavutetaan • Vauhdittamalla siirtymistä kiertotalouteen ja resurssiviisauteen. • Etsimällä ilmastoratkaisuja yhdessä yritysten ja oppilaitosten kanssa. • Investoimalla uusiutuvaan energiaan, vähähiiliseen liikkumiseen ja kestävään kaupunkirakenteeseen. • Lisäämällä hiilinieluja ja ottamalla käyttöön paikallinen päästökompensaatiomalli. Ilmasto-osaaminen on Turun vahvuus. Se tuo alueelle: Mainehyötyä ja vetovoimaa Uusia kumppanuuksia, ratkaisuja ja innovaatioita Kilpailukykyä, investointeja ja uusia liiketoiminta- malleja Hiilineutraalia Turkua on tekemässä kasvava joukko yrityksiä! Lue lisää: www.turku.fi/hiilineutraaliturku Kuva: iStock
- 53. Ilmastotekoja / esimerkki: Turku Energia Hiilineutraali kaukolämpö
- 54. Turun Ilmastojoukkue - Tekoja yhdessä! turku.fi/ilmastojoukkue / turku.fi/hiilineutraaliturku
- 55. Turku on kansainvälinen kestävän kehityksen ja kiertotalouden edelläkävijä Kiertotaloudella päästöjä voidaan vähentää tehokkaasti ja samalla luoda uutta liiketoimintaa. Turku, ICLEI ja kumppanit tekevät alueelle tiekarttaa, joka vauhdittaa siirtymistä kiertotalouteen. Lue lisää: www.turku.fi/hiilineutraali- turku/kiertotalous
- 57. Lappeenranta
- 58. TEOLLISUUDEN SIVUVIRROISTA INNOVATIIVISEEN KAUPUNKI-INFRAAN URBAN INFRA REVOLUTION – UIR Janne Kauppi, Senior Manager, T&I, Metso:Outotec Esitys by Antti Häkkinen ja Jutta Nuortila-Jokinen LUT University, Finland Lisätietoja: Jutta Nuortila-Jokinen ǁ +358 50 320 8946 ǁ jutta.nuortila-jokinen@lut.fi ILMASTOREIVIT TIETOISKU, 11.2.2021
- 59. mogroup.com With sustainable technologies economic growth and the ecological footprint can be decoupled 2 Eco-efficiency Sustainable technology Innovation Potential Courtesy of Janne Kauppi, Metso:Outotec, 2020
- 60. Urban Infra Revolution – UIR 1.11.2017-31.12.2020
- 61. Piloting The main pilot structure of the project is a 100 meters long noise barrier installed next to the railway. Also other structures will be intstalled around the city.
- 62. 3D-printing of the pilot structures
- 63. Virtual city planning Virtual planning part of the project has included the digital mapping of the whole city center of Lappeenranta
- 64. lappeenranta.fi greenreality.fi Yritysten ja kaupungin kumppanuus ympäristö- ja energia-alalla 11.2.2021 Ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen Lappeenrannan kaupunki
- 67. lappeenranta.fi greenreality.fi Greenreality Network - yritysverkosto • Tähän logot
- 68. lappeenranta.fi greenreality.fi Project P2X Joutseno • Industrial scale pilot plant in Joutseno, Lappeenranta • 40-50 MEUR • Raw materials • Hydrogen (H2) 5 000 tn from Kemira Chemicals • Carbon dioxide (CO2) 36 667 tn from Finnsementti • End products • Methanol 26 667 tn • Can be further processed to • Gasoline • Kerosine (aviation) • Diesel (to be studied) • Partners • St1, Kemira, Wärtsilä, Finnsementti, (Finnair) • City of Lappeenranta • Local SME engineering workshops 5
- 69. Riikka Hjelt-Taponen lappeenranta.fi greenreality.fi Riika Hjelt – Taponen Kulttuuritila Nuijamies Greenreality Kumppani ”Kulttuuritila Nuijamies haluaa olla Greenreality-kumppani, koska se on arvojemme mukaista ja pyrimme kiertotalouteen. Myös esiintyjämme ja asiakkaamme arvostavat sitä!” ”Ympäristössä minulle on tärkeää säilyttää vanhaa uuden rinnalla ja luontoa koskemattomana.”
- 71. lappeenranta.fi greenreality.fi 40 TAPAHTUMAA 10 TOIMENPIDETTÄ ILMASTO VESI LUONTO VIHREÄ SÄHKÖISTYMINEN GREEN LEAF VUOSI 2021 SEURAA: Greenreality.fi
- 72. lappeenranta.fi greenreality.fi Kiitos Seuraa Greenreality Some-kanavilla
- 73. Lahti
- 74. CITYCON JA TRIO LAHDEN KAUPUNGIN ILMASTOKUMPPANINA
- 75. Suomi ja Viro 42% Norja 31% Ruotsi ja Tanska 27% 4,4 EUR Miljardia Kauppakeskusten määrä CITYCON ON JOHTAVA MONIKÄYTTÖISTEN KAUPUNKIKESKUSTEN OMISTAJA, KEHITTÄJÄ JA HALLINNOIJA POHJOISMAISSA 9 10 17 2 2 69 69 CITYCON pähkinänkuoressa − Markkina-arvo EUR 4,4 Miljardia − Nettovuokratuotot 2019 MEUR 217,4 − 223 työntekijää − 40 Kauppakeskusta − Vuokrattava pinta-ala 1,2 miljoonaa m2 − Kiinteistöjen bruttopinta-ala 2,0 miljoonaa m2 − 170 miljoonaa kävijää vuosittain Kiinteistöomaisuuden arvo
- 76. CITYCON- KAUPPAKESKUKSIA URBAANEJA KOHTAAMISPAIKKOJA LÄHELLÄ IHMISTEN KOTEJA JA TYÖPAIKKOJA HYVIEN JOUKKOLIIKENNEYHTEYKSIEN ÄÄRELLÄ. TÄRKEIMMÄT KOHTEMME: – Kaupunkien keskustoissa, lähellä ihmisten koteja ja työpaikkoja – Hyvät joukkoliikenneyhteydet – Enemmän kuin shoppailua: koulutusta, terveydenhuolto, kulttuuria, toimistoja ja asuntoja 70
- 77. HIILINEUTRAALIUS SAAVUTETTAVUUS MIELYTTÄVYYS JA TURVALLISUUS ERINOMAINEN KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS MEIDÄN VASTUULLISUUSTRATEGIAMME
- 78. TAVOITE 1: HIILINEUTRAALIUS VUOTEEN 2030 MENNESSÄ STRATEGIAN TOIMEENPANO LÄHIVUOSINA: – Kaikissa kohteissa tuotetaan uusiutuvaa tai talteenotettua energiaa omaan käyttöön. – Vuoden 2025 loppuun mennessä Citycon on pienentänyt neliömetrikohtaista energiankulutustaan 10 prosentilla vuoden 2019 tasosta – Vuodesta 2018 alkaen kaikissa kohteissa käytetään 100 % vihreää sähköä omaan käyttöön. Vuoteen 2021 mennessä kaikki Cityconin ostama sähkö on vihreää. – Vuodesta 2018 alkaen kahta prosenttia nettovuokratuotoista vastaava summa budjetoidaan arvoa lisääviin energiainvestointeihin. 72 VÄHENNÄMME ENERGIANKULUTUSTA JA TUOTAMME ENEMMÄN ENERGIAA ITSE . 2030 CITYCON ON HIILINEUTRAALI
- 79. 100% KESKUKSISTA JA RAKENNUSHANKKEISTA OVAT HYVIEN JOUKKOLIIKENNEYHTEYKSIEN ÄÄRELLÄ TUEMME VIHREITÄ LIIKKUMISMUOTOJA TAVOITE 2: SAAVUTETTAVUUS SUURIN OSA KÄVIJÖISTÄ KÄYTTÄÄ VÄHÄHIILISIÄ LIIKKUMISMUOTOJA STRATEGIAN TOIMEENPANO LÄHIVUOSINA: – Kaikissa kohteissa on sähköautojen ja - polkupyörien latausmahdollisuus vuoden 2023 loppuun mennessä. – Kaikissa kohteissa kannustetaan ihmisiä pyöräilemään ja testataan erilaisia pyöräilyä edistäviä toimintatapoja. Parhaat käytännöt jalkautetaan kaikkiin kohteisiin. – Joukkoliikenneyhteyksiä kehitetään tulevaisuutta ennakoiden yhdessä paikallisten sidosryhmien kanssa. – Citycon edistää kaikkien kauppakeskustensa esteettömyyttä. 73
- 80. TAVOITE 3: MIELYTTÄVYYS JA TURVALLISUUS JATKUVASTI PARANTUVA TURVALLISUUS, VIERAANVARAISUUS JA ASIAKASPALVELUHENKISYYS STRATEGIAN TOIMEENPANO LÄHIVUOSINA: – Citycon toimii aktiivisesti ja tulevaisuutta ennakoiden luodakseen alalle turvallisuutta koskevan vakioidun toimintamallin. Kaikilla kohteilla on SAFE Retail Destination -turvallisuussertifikaatti vuoden 2022 loppuun mennessä. – Nuorten yhteistyö- ja osallisuusprojekteja käynnistetään kaikissa maissa. Vuoden 2020 loppuun mennessä kaikissa kohteissa on nuoria osallistavia toimia, ja nuorisovartijahanke jalkautetaan kaikkiin maihin vuoden 2022 loppuun mennessä. – Kaikki cityconlaiset voivat käyttää yhden päivän vuodessa vapaaehtoistyöhön Cityconin kauppakeskuksissa järjestettävissä yhteisöjä hyödyttävissä tapahtumissa 74 ASIAKKAAT, VUOKRALAISET JA TYÖNTEKIJÄT VIIHTYVÄT MEIDÄN KAUPPAKESKUKSISSA.
- 81. Teemme fiksuja ratkaisuja ja opimme toisiltamme TAVOITE:4 ERINOMAINEN KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS PARHAAT KÄYTÄNNÖT VAKIOTOIMINTATAVOIKSI STRATEGIAN TOIMEENPANO LÄHIVUOSINA: – Vastuullisuustyölle operatiivisissa tiimeissä asetetaan henkilökohtainen tavoitejärjestelmä. – Vastuullisuustoimet Cityconissa toteutetaan selkeiden prosessien mukaisesti. Parhaat käytännöt listataan teknisessä standardissamme, ja niitä sovelletaan kaikissa kehitysshankkeissa. – Vuoden 2022 loppuun mennessä kaikki kiinteistömme ovat BREEAM In-Use -sertifioituja vähintään Good-tasolla. – Kaikki uudet kehityshankkeet saavat vihreän rakennuksen sertifikaatin, jonka vähimmäistaso on BREEAM Excellent. – Citycon palkitsee vuosittain toimenpiteet, jotka parhaiten tukevat yhtiön vastuullisuusstrategiaa (palkinto voidaan myöntää esimerkiksi vuokralaisille tai yhteisöhankkeille). 75
- 82. TRIO ON LAHDEN ILMASTOKUMPPANI – SANOISTA TEKOIHIN Seuraavan kahden vuoden aikana (29.5.2022): – asennetaan aurinkovoimala Trion katolle ja viestitään siitä asiakkaille – vaihdetaan vuokralaisten kulutussähkö sertifioituun vihreään sähköön – pyritään lisäämään pyöräpaikkoja asiakkaille ja henkilökunnalle – tarjotaan opinnäyte- ja projektitöiden aiheita LAB-kiertotalousväylän opiskelijoille Näillä toimilla pienennetään kauppakeskus Trion hiilijalanjälkeä vähintään 20 %. Laskenta tehdään vuosittain ja se raportoidaan Trion verkkosivuilla. Saavutukset tähän mennessä: – Trioon asennetaan kevään 2021 aikana 323:sta aurinkopaneelista koostuva aurinkovoimala. – Kaikki Cityconin kautta ostettu sähkö on vihreätä vuoden 2021 alusta lähtien – Kaupungin kanssa tutkittiin ja varmistettiin mahdollisuus lisätä polkupyöräpaikkoja Hansatorille – Syksyllä 2020 tarjosimme LAB-kiertotalousväylän opiskelijoille kaksi projektityön aihetta – Hiilivapaa liikkuminen – Kiertotalouden mahdollistaja 76
- 83. MIKSI ILMASTOKUMPPANUUS ON MEILLE TÄRKEÄÄ? – Keino luoda uusia kumppanuuksia ja toimintamalleja asian yhteyteen, keskustelunavaaja – Yhteinen hyöty ja vaikuttavuus, kun tekijöitä on enemmän – Väline tuoda esiin toimenpiteitä, joita jo tehdään – Väline kommunikoida omasta kiinnostuksesta asiaan – Ohjaa toimintaa
- 85. Lahden kaupungin ilmastokumppanuus yrityksille ja organisaatioille Ympäristöjohtaja Elina Ojala IlmastoREIVIt 11.2.2021
- 86. Euroopan ympäristöpääkaupunki Lahti on kiertotalouden edelläkävijä ja hiilineutraali kaupunki vuonna 2025. Kaupungin omilla toimilla voidaan vaikuttaa vain osaan päästöistä. Siksi kaikkien, myös yritysten ja yhteisöjen, toimia tarvitaan.
- 87. MITEN KAUPUNKI VOI TUKEA MUIDEN TOIMIJOIDEN ILMASTOTYÖTÄ? • Lahdessa 9312 yritystä • Isoilla yrityksillä ympäristö- ja ilmastoasiat usein osana yritysvastuuta • PK-yrityksillä on kiinnostusta, mutta aina ei resursseja ja osaamista ympäristöohjelmiin ja ympäristösertifikaatteihin • ILMASTOKUMPPANUUS maanantai 15. helmikuu 2021 81
- 88. Ilmastokumppanuus • Matalan kynnyksen sitoumus yrityksille ja yhteisöille • Itse asetetut tavoitteet päästöjen alentamiseen • Vapaaehtoisuus • Maksuttomuus Sopii toimialasta riippumatta kaikille organisaatioille, jotka haluavat kehittää toimintansa ympäristövastuullisuutta! Monday, February 15, 2021 82
- 89. Tavoitteet • 2-4 tavoitetta ja toimenpidettä niiden toteuttamiseksi • Mitattavuus • Aikaikkunana lähtökohtaisesti vuosi Lahden kaupunki ja LAB- ammattikorkeakoulu tukena maanantai 15. helmikuu 2021 83 Seuranta • Kevyt seuranta, kumppanin vastuulla • Raportoidaan edistyminen tavoitteiden suhteen • Mahdollisuus palautteeseen • Uusien tavoitteiden asettaminen kun edelliset saavutettu
- 90. maanantai 15. helmikuu 2021 84
- 91. Ilmastokumppanimme maanantai 15. helmikuu 2021 85
- 92. Osuuskauppa Hämeenmaa (2020) • Aurinkosähköä tuottavien voimalaitosten asentaminen vuonna 2020 kiinteistöjen katoille 1600 MWh/a tuotannon verran ja toimien jatkaminen seuraavinakin vuosina. • Kaupan kylmälaitosten energiatehokkuusmuutoksilla 1500 MWh/a säästön saavuttaminen eli vuosina 2020-21 yhteensä 3000 MWh energiansäästö. maanantai 15. helmikuu 2021 86
- 93. Lahden Aluetaksi Oy (2020) • Taksiautojen päästötason pudottaminen keskimääräisestä luvusta 150g CO2/km (v.2019) vähäpäästöiseksi eli 100 g CO2/km. Keinoina jätepohjaisen biodieselin käyttö sekä autokannan uudistaminen. • Viestiminen vähäpäästöisistä valinnoista asiakkaille. Vähäpäästöisistä takseista tehdään tunnistettavia ja niiden valinnasta helppoa. • Uudistetaan taksiautoilijoiden työvaatteet kiertotalouden periaatteiden mukaan valmistettuihin vaatteisiin. • Toimiminen Lahti Euroopan ympäristöpääkaupunki 2021-hankkeen kumppanina. maanantai 15. helmikuu 2021 87
- 94. Sinuhe Oy (2019) • Biojätteen toimittaminen bioetanolin tuotantoon. • Vihreän sähkön kilpailuttaminen ja siihen vaihtaminen. • Kokonaispäästöjen pienentäminen 15 % energiatehokkuustoimien ja osittaisen vihreään sähköön vaihtamisen avulla. maanantai 15. helmikuu 2021 88
- 96. Tuki ja rahoitus kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyölle ja ilmastotoimille
- 97. 11.2.2021 Yritysten ja kuntien ilmastoyhteistyö käyntiin – Ilmastoreivit-webinaari 91 Yritysten ja kuntien ilmastoyhteistyö käyntiin – Ilmastoreivit-webinaari Motiva 11.2.2021 Markku Mäkelä Innovaatiorahoituskeskus Business Finland
- 98. Mitä energiatuella tavoitellaan: ▪ Uusiutuvan energian käytön lisäämistä ▪ Energiatehokkuuden eli energian säästön kasvattamista - - > Uuden teknologian hankkeita ♥♥♥ ▪ Motiva-tyyppisten energiakatselmusten teettämistä pl. suurten yritysten pakolliset energiakatselmukset ▪ 2020 alkaen: Materiaalitehokkuuden lisäämistä materiaalikatselmusten avulla (materiaalikatselmus = ”hävikkikartoitus! ▪ Vähähiilisyyttä tavoitellaan edellä mainittujen tyyppisillä hankkeilla! Yritysten ja kuntien ilmastoyhteistyö käyntiin – Ilmastoreivit-webinaari 92 11.2.2021
- 99. Hakuprosessi lyhyesti 1. Yritys lähettää energiatukihakemuksen liitteineen Business Finlandille asiointijärjestelmän kautta 2. Hakemukselle nimetään käsittelijä 3. Käsittelijä pyytää lisätietoja ja tekee tukiesityksen rahoituspäällikölle/johtajalle 4. Tukipäätös (myönteinen tai kielteinen) lähetetään yritykselle asiointijärjestelmän kautta 5. Yritys hyväksyy tukipäätöksen ja toteuttaa investointiprojektin 6. Yritys tekee kustannustilityksen ja loppuraportin investointiprojektistaan sekä toimittaa ne tarvittavine liitteineen Business Finlandille asiointijärjestelmän kautta 7. Business Finland (käsittelijä ja maksatustarkastaja) tarkistavat tilityksen ja raportin. BF maksaa energiatuen yritykselle 11.2.2021 Yritysten ja kuntien ilmastoyhteistyö käyntiin – Ilmastoreivit-webinaari 93
- 100. Energiatuki – rahoitus € 2020 11.2.2021 Yritysten ja kuntien ilmastoyhteistyö käyntiin – Ilmastoreivit-webinaari 94 0 2000000 4000000 6000000 8000000 10000000 12000000 14000000 16000000 18000000 20000000 Energiatehokkuusinvestoinnit Selvitykset ja katselmukset Uusiutuvan energian investoinnit - lämpö Uusiutuvan energian investoinnit - Polttoaineet Uusiutuvan energian investoinnit - sähkö Rahoitus
- 101. Energiatuki 2020 - rahoitetut hankkeet kpl 11.2.2021 Yritysten ja kuntien ilmastoyhteistyö käyntiin – Ilmastoreivit-webinaari 95 0 50 100 150 200 250 300 350 Energiatehokkuusinvestoinnit Selvitykset ja katselmukset Uusiutuvan energian investoinnit - lämpö Uusiutuvan energian investoinnit - polttoaineet Uusiutuvan energian investoinnit - sähkö Määrä
- 102. Uusiutuvan energian investointituet 2021 ▪ Lämpökeskushankkeet (puupolttoaineet) 10 % ▪ Lämpöpumppuhankkeet * 15 % ▪ Aurinkolämpöhankkeet 20 % ▪ Kaatopaikkakaasuhankkeet 15 % ▪ Pienvesivoimahankkeita ei rahoiteta ▪ Pientuulivoimahankkeet 20 % ▪ Pien-CHP-hankkeet 15 % ▪ Aurinkosähköhankkeet 20 % ▪ Biokaasuhankkeet 25 % ▪ Kuntasektorin uusiutuvan energian katselmukset 50 % ▪ (* pois lukien jäte- ja hukkalämmön hyötykäyttöön liittyvät hankkeet, joihin sovelletaan energiansäästöön liittyviä tukiprosentteja). Yritysten ja kuntien ilmastoyhteistyö käyntiin – Ilmastoreivit-webinaari 96 11.2.2021
- 103. Energiatehokkuus- ja säästöinvestoinnit 2021 ▪ 20 % energiatehokkuussopimuksiin liittyneille yrityksille ja yhteisöille. ▪ 25 % kun edellä olevassa käytetään ESCO-palvelua. ▪ 15 % muille kuin energiatehokkuussopimuksiin liittyneille yrityksille ja yhteisöille, kun käytetään ESCO-palvelua. Yritysten ja kuntien ilmastoyhteistyö käyntiin – Ilmastoreivit-webinaari 97 11.2.2021
- 104. Uuden teknologian hankkeet 2021 ▪ Uudelle teknologialle voidaan myöntää tapauskohtaisesti korotettua tukea (5 prosenttiyksikön korotus). Erityisillä perusteilla uudelle teknologialle voidaan myöntää myös korkeampi korotus, jos tämä on perusteltavissa uuden teknologian käyttöönoton aiheuttaman riskin ja siihen liittyvän kannattavuustarkastelun kautta. Erityisesti suurissa demonstraatiohankkeissa korotetun tuen tarve arvioidaan tapauskohtaisesti. Selvityshankkeet 2021 ▪ energiatehokkuussopimuksiin liittyvät kuntasektorin, mikroyritysten ja pk- yritysten energiakatselmukset 50 % (= MOTIVA-tyyppiset katselmukset) ▪ muut energiakatselmukset, 40 % (= MOTIVA-tyyppiset, vrt edellä) Yritysten ja kuntien ilmastoyhteistyö käyntiin – Ilmastoreivit-webinaari 98 11.2.2021
- 105. Business Finlandin innovaatiorahoitus ja ohjelmat: ▪Bio & Circular Finland - ohjelma ▪Smart Energy Finland - ohjelma ▪Innovatiiviset julkiset hankinnat - rahoitus (www.businessfinland.fi) 11.2.2021 Yritysten ja kuntien ilmastoyhteistyö käyntiin – Ilmastoreivit-webinaari 99
- 106. Ota yhteyttä BF:n energiatiimiin: LAHTI TUOTEPÄÄLLIKKÖ Markku Mäkelä +358 (0)2950 55247 MARKKU.MAKELA(AT) BUSINESSFINLAND.FI TAMPERE Timo Fager +358 (0)2950 55210 TIMO.FAGER(AT) BUSINESSFINLAND.FI OULU Satu Kuusela +358 (0)2950 55242 SATU.KUUSELA(AT) BUSINESSFINLAND.FI TAMPERE Jussi Mäkelä +358 (0)2950 55246 JUSSI.MAKELA(AT) BUSINESSFINLAND.FI SEINÄJOKI Tapani Saarenpää +358 (0)2950 55271 TAPANI.SAARENPAA(AT) BUSINESSFINLAND.FI HELSINKI Erkki Väisänen +358 (0)2950 55285 ERKKI.VAISANEN(AT) BUSINESSFINLAND.FI Yritysten ja kuntien ilmastoyhteistyö käyntiin – Ilmastoreivit-webinaari 100 11.2.2021
- 107. Vihreä rahoitus Ilmastoreivit- webinaari Rami Erkkilä 11.2.2021
- 108. 15.2.2021 Copyright Kuntarahoitus 10 2 Miksi olemme olemassa? Kunnat 53 % Keva 31 % Suomen valtio 16 % • Kunnat • Kuntien määräysvallassa olevat yhtiöt • Kuntayhtymät • Yleishyödylliset asuntotuotannon toimijat Asiakkaat Rakennamme vastuullisesti parempaa tulevaisuutta yhdessä asiakkaan kanssa. Missiomme Omistajat
- 109. Vihreä rahoitus • Vihreällä rahoituksella tarkoitetaan Kuntarahoituksen rahoitusta hankkeisiin, joilla edistetään siirtymistä vähähiiliseen ja ilmastonmuutokseen sopeutuvaan kasvuun. • Rahoitusta myönnetään laina- ja leasingrahoitteisiin hankkeisiin, kun hankkeet täyttävät vihreän rahoituksen kriteerit. Tavoitteet vihreän rahoituksen projektikategorioissa • Mitattavat positiiviset ympäristövaikutukset • Ilmastonmuutoksen lieventäminen • Mukautuminen ilmastonmuutokseen • Ympäristönhoidon edellytysten parantaminen 15.2.2021 Copyright Kuntarahoitus 10 3 Mitä vihreä rahoitus on? Lisätietoa vihreästä rahoituksesta: vimeo.com/233439647
- 110. Julkinen sektori Vihreä rahoitus 15.2.2021 Copyright Kuntarahoitus 10 4 Mitä vihreä rahoitus on? Vihreät bondit Sijoittajat Vihreitä ja innovatiivisia hankkeita ympäri Suomen Investointeja vähähiilisiin ja ympäristöystävällisiin ratkaisuihin
- 112. Vihreään rahoitussalkkuun voidaan hyväksyä ympäristöhankkeita, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ympäristövaikutuksia alla olevissa kategorioissa. 15.2.2021 Copyright Kuntarahoitus 10 6 Hankkeiden soveltuvuus rahoituksen piiriin Kestävä rakentaminen Kestävä joukkoliikenne Energia- tehokkuus Uusiutuva energia Jätehuolto Ympäristön- hoito Vesi- ja jätevesihuolto
- 113. Vihreä arviointiryhmä • Päivi Sieppi, ympäristöneuvontapäällikkö, Lahden kaupunki • Jyri Seppälä, johtaja, Suomen ympäristökeskus/kulutuksen ja tuotannon keskus • Vesa Peltola, energia-asiantuntija, Suomen Kuntaliitto 15.2.2021 Copyright Kuntarahoitus 10 7 Vihreä arviointiryhmä
- 114. Kestas 10 8 ENERGIA Uudiskohteissa energialuokkavaade A Peruskorjauksissa vähintään 30 % parannus energiatehokkuudessa Uusiutuvat energialähteet, olemassa olevien lämpöverkkojen hyödyntäminen Rakennuksen ilmatiiviys Laitteiden energiatehokkuus MATERIAALIT Kierrätysmateriaalien käyttö rakentamisessa Materiaalien kierrätettävyys elinkaaren lopussa Materiaalien pitkä käyttöaika /elinkaarisopimus Tehokkaan kierrätyksen ja jätehuollon varmistaminen rakennuksen käytön aikana Vedenkulutusta vähentävät laitteet INNOVAATIOT Kaikki toimet, jotka osoittavat intohimoa toteuttaa asioita paremmin, ympäristöystävällisemmin ja tehokkaammin kuin mitä aikaisemmin on tehty tai miten määräykset vähintään vaativat. Kestävä rakentaminen ja peruskorjaus 15.2.2021
- 115. 15.2.2021 Copyright Kuntarahoitus 10 9 Vihreän rahoituksen hyödyt Vihreällä rahoituksella rahoitettujen hankkeiden positiiviset ympäristövaikutukset auttavat pienentämään hiilijalanjälkeä ja edistävät ilmastotavoitteiden saavuttamista. Rahoitetut hankkeet ovat usein asiakkaiden kärkihankkeita. Vihreä rahoitus tuo myös Kuntarahoituksen kautta lisänäkyvyyttä ja luo positiivista julkisuuskuvaa sekä imagohyötyjä kotimaassa ja kansainvälisesti. Rahoitetut hankkeet toimivat esimerkkeinä ja referensseinä, joista omia hankkeita suunnittelevat voivat oppia omissa projekteissaan. Vihreä rahoitus on hieman normaalia rahoitusta edullisempaa.
- 116. Karhunmäen koulu Joensuussa: vimeo.com/232956557 Nummikeskus Hämeenlinnassa: vimeo.com/275644591 VAV Asuntojen Joutsenmerkki-talo Vantaalla: vimeo.com/292063709 15.2.2021 Copyright Kuntarahoitus 11 0 Lisätietoa vihreistä kohteista
- 117. 15.2.2021 Copyright Kuntarahoitus 11 1 Kiitos! Rami Erkkilä 050 348 2520 rami.erkkila@kuntarahoitus.fi
- 118. Yritysyhteistyön merkitys kunnalle ja yritysten mahdollisuudet ilmastotyölle
- 119. Yritysyhteistyön merkitys kunnalle Ilmastoreivit webinaari 11.2.2021 Jarkko Huovinen
- 120. “Kuntien taloudellinen perusta on keskeisesti riippuvainen sen alueella toimivien yritysten menestymisestä ja kyvystä luoda työpaikkoja.”
- 121. Kuntien ja yritysten vuorovaikutuksen eri muodot ja yhteistyön tavoitteet • Kunta asiakkaana – toimivat markkinat ja kehitystä tukevat sopimukset • Hankintaprosessit ja sopimukset julkisten palveluiden kehittämisessä ja innovaatioiden edistämisessä. Toiminnan kehittäminen tapahtuu hankkijan ja toimittajan yhteistyöllä. • Kunta yrityksen toimintaympäristön rakentajana - vetovoima • Kaavoitus ja siihen liittyvä vuorovaikutus (paikkakunnan vetovoimaisuus sekä asukkaille, matkailijoille että yrityksille), julkisen liikenteen palvelut ja työmatkaliikenne, asuntopolitiikka ja sen vaikutus työvoiman saatavuuteen • Kunta yrityksen kehittäjäkumppanina – kasvua ja innovaatioita • Yritysneuvonta, toimitilatarjonta, kehittämishankkeet, alueen markkinointi, innovaatiopalvelut ja -ekosysteemit (korkeakouluyhteistyö, kehittämisalustat jne.) • Kunta palvelujen järjestäjänä – sujuva arki • Ammatillisen koulutuksen omistajana vaikuttaa koulutuksen suuntautumiseen • Päivähoito ym. palvelut yritysten tarpeiden mukaan • Kunta viranomaisena – nopeat päätösprosessit ja hyvä vuorovaikutus • Kuntien rooli lupaprosesseissa ja valvonnassa • Kunta esim. tapahtumien mahdollistajana 115
- 122. Yrityksillä keskeinen rooli kuntien tavoitteiden toteutumiselle ja kuntien toiminnalla vahva vaikutus yritysten toimintaedellytyksiin.
- 124. Yritysten mahdollisuudet ilmastotyössä Yritysten ja kuntien ilmastoyhteistyö käyntiin – Ilmastoreivit -webinaari Sampo Seppänen, Suomen Yrittäjät, 11.2.2021
- 125. • Elinvoimainen kunta tarvitsee menestyviä yrityksiä • Työpaikat ja verotulot • Vuoropuhelu yritysten ja kuntien kesken • Edesauttaa kummankin menestymistä • Kuntien kunnianhimoiset ilmastostrategiat yleistyvät • Yritykset ratkaisujen tarjoajina • Yrityksien hiilijalanjäljen pienentäminen • Valtakunnallinen ja EU:n politiikka vaikuttaa kuntatasolla • Esimerkiksi energia- ja ilmastopolitiikka sekä kiertotaloustavoitteet Yrityksien ja kuntien yhteistyö
- 126. Lähde: Pk-yritysbarometrin data, kevät 2020 (n=4586) Ilmastonmuutoksen hillitsemistoimien vaikutukset pk-yrityksiin, % 4 2 3 8 17 4 12 16 23 27 73 61 51 47 41 12 19 21 18 11 7 7 9 4 4 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Toimintaansa lopettavat Ei kasvutavoitteita Asemansa säilyttäjät Kasvuhakuiset Voimakkaasti kasvuhakuiset Luo merkittävästi lisää mahdollisuuksia liiketoimintaan Luo jonkin verran lisää mahdollisuuksia liiketoimintaan Ei merkitystä liiketoimintaan Luo jonkin verran haasteita liiketoimintaan Luo merkittäviä haasteita liiketoimintaan
- 127. Lähde: Pk-yritysbarometri, kevät 2020 (n=4586). *Niistä, jotka näkevät ilmastonmuutoksen hillitsemisen tuovan mahdollisuuksia. Pk-yritysten mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, %* 35 33 29 27 24 22 19 5 0 10 20 30 40 50 Panostaa yrityksen ilmastovastuullisuuteen ja uskoo sen vahvistavan liiketoimintaa Tarjoaa teknologisia ratkaisuja, jotka vaikuttavat päästövähennyksiin Kierrätys ja uusiokäyttö lisää mahdollisuuksia Tarjoaa vähäpäästöisiä tuotteita Tarjoaa vähäpäästöisiä palveluita Tarjoaa konsultointipalveluita Toimii uusiutuvan/vähäpäästöisen energian alalla/toimitusketjuissa Muu
- 128. Lähde: Pk-yritysbarometrin data, kevät 2020 (n=4586) *Pk-yritysbarometrissa yrityksiltä on kysytty, mikä on arvionne yrityksenne tilanteesta investointien arvon osalta seuraavan vuoden kuluttua. Vastaajalla on mahdollista vastata suurempi, yhtä suuri tai pienempi. */ Saldoluku on laskettu ”suurempi” ja ”pienempi” -vastausten osuuksien erotuksena. Investointien arvon muutosodotukset (saldoluku) vuodelle 2020* 9 20 23 23 22 21 14 17 -4 -10 0 10 20 30 Toimii uusiutuvan/vähäpäästöisen energian alalla/toimitusketjuissa Tarjoaa teknologisia ratkaisuja, jotka vaikuttavat päästövähennyksiin Tarjoaa vähäpäästöisiä tuotteita Tarjoaa vähäpäästöisiä palveluita Kierrätys ja uusiokäyttö lisää mahdollisuuksia Panostaa yrityksen ilmastovastuullisuuteen ja uskoo sen vahvistavan liiketoimintaamme Tarjoaa konsultointipalveluita Muu Kaikki yritykset
- 129. • Kuntien julkiset hankinnat (21 mrd. €/v) • Mahdollistaa kysynnän vähäpäästöisille teknologioille, tuotteille ja palveluille • Energiasektori • Energiayhtiöt ja rakennukset • Maankäyttö ja kaavoitus • Liikenneratkaisut ja rakennuskanta • Neuvonta ja tiedonvälitys • Parhaat käytännöt ja resurssitehokkuus Kuntien luomia mahdollisuuksia yrityksille
- 130. • 58 % halukas lisäämään yrityksen toimia ilmastonmuutoksen hidastamiseksi • 40 % valmiita ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, vaikka se aiheuttaisi lisää kustannuksia. Yrittäjien halukkuus ilmastonmuutoksen hillitsemiseen Lähde: Yrittäjägallup, Kantar TNS Oy Suomen Yrittäjien toimeksiannosta.