1. Hyvä, paha media ja kasvatus –seminaari
Tampere 27.3.2009
Minna-Riitta Luukka, Jyväskylän yliopisto
minna-riitta.luukka@jyu.fi
2. Muuttuvat teksti- ja mediamaisemat –hanke (TOLP)
TEKSTI- JA MEDIAMAAILMOJEN
& KÄYTÄNTEIDEN
KOHTAAMISIA?
Koulu & vapaa-aika
Opettajat & Oppilaat
Äidinkieli & muut kielet Koulu & tietämysyhteiskunta
(Tytöt & pojat)
(Äk opet & vk opet)
Yleiskuva = kuvaus ilmiöstä – mitä ja miten? >> kyselytutkimus
Kohti ymmärtämistä – miksi? >> laadulliset aineistot
Pedagogiset haasteet? >> interventiot
Lisätietoa hankkeesta: www.jyu.fi/tolp
3. Teoreettisia lähtökohtia ja keskeisiä käsitteitä
Holistinen lähestymistapa
Sosiokulttuurinen näkökulma
• kieleen, teksteihin
• kielen käyttöön, tekstikäytänteisiin
• identiteetteihin
• oppimiseen
• pedagogiikkaan
Tekstitaidot ja -käytänteet
Monimediaisuus
Monikielisyys ja –kulttuurisuus
4. Kyselyn toteutus
Aineisto kerätty keväällä 2006
Perustuu edustavaan otokseen kolmesta ryhmästä:
– 1) suomenkielisen peruskoulun 9. luokan oppilaat
– 2) äidinkielen opettajat, jotka opettavat 9. luokalla
– 3) vieraiden kielten opettajat, jotka opettavat 9. luokalla
Kyselyyn vastanneet:
– 1720 oppilasta (toteutettu koulukyselynä)
• 102 suomenkielisestä peruskoulusta
– 740 opettajaa (toteutettu postikyselynä)
• 417 äidinkielen opettajaa ja 324 vieraiden kielten opettajaa
Vastausprosentti:
– Oppilaat 86 %
– Äidinkielen opettajat 41,7 %
– Vieraiden kielten opettajat 32,4 %
5. Kyselystä saatu yleiskuvaa
Vapaa-ajan käytänteistä:
– Mitä medioita käytetään, kuinka paljon, usein, missä?
– Mihin tarkoitukseen, kenen kanssa, millä kielellä?
– Mitä luetaan, kirjoitetaan?
– Millaisia käsityksiä opettajilla ja oppilailla on medioista, vapaa-
ajan käytänteistään ja niiden merkityksestä…
Koulun käytänteistä:
– Mikä opetusta ohjaa, mitkä ovat tavoitteet?
– Miten työskennellään (kenen / mikä kanssa)?
– Mitä luetaan, kirjoitetaan, tuotetaan?
– Mitä ja miten ja kuka arvioi? Entä antaa palautetta?
– Millaisia käsityksiä opettajilla ja oppilailla on kielten
opetuksesta, oppimisesta, arvioinnista, työskentelytavoista,
materiaaleista jne.
6. Rajaus tänään
Nuorten vapaa-ajan media- ja tekstiarki
Äidinkielen opetuksen media- ja tekstiarki
Mitä ja millaista?
Kohtaavatko?
Entäs sitten?
7. Nuorten media-arki
Arki vahvasti medioitu – saavutettavuus erittäin hyvä –
välineistä ja mahdollisuuksista ei pulaa
Monipuolista, useat mediat ovat läsnä yhtäaikaisesti
Media-arki painottuu uusmedioihin ja television
katseluun
Interaktiiviset mediat läheisimpiä, omimpia
Nuoret pääsevät medioiden pariin hyvin monenlaisissa
tiloissa ja ympäristöissä - koti erityisesti uusmedian
osalta keskeisin
Painettujen tekstien käyttö on niin ikään melko yleistä,
mutta ei kovin intensiivistä
Internet on yleismedia: tiedonhaun, ajanvieton,
yhteydenpidon ja rentoutumisen media
Visuaalinen, tarinallinen, lyhyiden tekstien media-arki
8. Tyttöjen ja poikien ”mediaprofiilit”
Puhelin
100
WWW Messenger TV Elokuvat
Aikakauslehdet IRC
Säköposti
90
Sanomalehdet Iltapäivälehdet
80
Radio
70
60
50
40
Tietokonepelit
30
Kirjat
20
9. Internet
Eniten vuorovaikutukseen ja sivujen selailuun
Internet sosiaalisena mediana – jonkin verran enemmän tytöille
Verkkopelaaminen ja yhdessä pelaaminen pojille tyypillisempää
Keskustelupalstat, omat sivut, blogit vielä melko harvinaisia
Facebook ei vielä tämänikäisten foorumi > IRC galleria
Suosituimmat sivustot:
– Erilaiset nettiyhteisöt ja yhteydenpitosivut: IRC galleria
suosituin – Messenger, erilaiset chat –sivustot. Lähes
puolet mainitsi 5 suosituimman joukossa.
– Pelisivut
– Urheiluun ja liikuntaan liittyvät sivut
– Muut harrastussivut
– Tiedonhakusivustot, verkkolehdet, palvelusivustot
Yhteydenpito suomeksi, pelisivut, selailu monikielistä
10. Nuorten lukuharrastukset vapaa-ajalla
90 %
70 %
tekstiviestit
50 %
Sarjakuvat sähköpostit
Uutiset Arvostelut
Nuorten lehdet
30 %
Pääkirjoitukset Nuorten kirjat keskustelu-
palstat
Aikakauslehdet Fantasia
Kaunokir.
Yleisönosasto Esitteet
Oppikirjat Päiväkirjat
Dekkarit
10 % Blogit
Scifi, runot Tietokrijat Raportit
Oppaat
Sadut Lomakkeet
Media Kaunok. Tietokir. Hallinnolliset Henkilökoht.
11. TOLPin tuloksia (-06)
MURSUn tuloksia (-99*)
• Elävät laitteiden keskellä, käyttävät Valikoima laajentunut
monipuolisesti eri medioita
Vaihtunut netiksi
• Televisio yleismedia – viihteen väline
• Lähes kaikki käyttivät tietokonetta, kone kotona
Kone ja yhteys 95 %:lla
75 %:lla, nettiyhteys puolella
• Puolet luki kirjoja vähintään kerran viikossa,
Vähentynyt, yksi kolmasosa
1-5 kirjaa puolessa vuodessa
Vähentynyt
• Kolme neljästä luki aikakauslehtiä joka viikko
Ennallaan
• Lähes kaikki sarjakuvia silloin tällöin
Arkipäiväistynyt lisää
• Uusmediat osa päivittäistä media-arkea
Ennallaan
• Radiota kuuntelivat lähes kaikki, tytöt enemmän
• Kahdella kolmesta oma kännykkä 97 %:lla kännykkä
• Tytöt lähettivät enemmän tekstiviestejä Ero pienentynyt
•MURSU, ks. Luukka et. al. 2001: Mediat nuorten arjessa. 13–19-vuotiaiden mediakäytöt
Vuosituhannen taitteessa. Jyväskylä: Soveltavan kielentutkimuksen keskus
12. Koulun tekstikäytänteet
Käytänteet sidoksissa kontekstiin – koulu
diskurssiyhteisönä
– Omat tekstit, tavat toimia tekstien kanssa
– Ihanteet, arvot ja normit
– Useita ”piilovaikuttajia”: ops, strategiatekstit,
viranomaiset, oppikirjat, arvioinnin käytänteet,
opettajien koulutus, ”perimätieto”…
Koulun tekstitaidot vs. arjen tekstitaidot – kaksi eri
maailmaa?
Koulun kieli ”vieraana kielenä” – erilainen tapa
hahmottaa maailmaa
Luokkahuone käytänteiden ”sulatusuunina”?
Oppilaat (ja opettajat) tuovat omat arjen
käytänteensä, kielensä mukanaan.
13. Koulun arki vahvasti monomediainen
ja printtikeskeinen
Luetuimpia: kaunokirjalliset tekstit, tarinat ja pohtivat
tekstit; mediateksteistä sanomalehtitekstit, uutiset =
kielelliset, lineaariset tekstit
– Tärkeimpiä opettajien mielestä: kaunokirjalliset
tekstit
Vähiten luettuja: oppilaiden valitsemat tekstit,
sarjakuvat, visuaaliset tekstit (lomakkeet, kaavakkeet,
taulukot), Internetin tekstit
Tuotetuimpia: koulukirjoitelmat ym. lineaariset tekstit
– Tärkeimpiä opettajien mielestä: kirjoitelmat, esitelmät
ja muut lineaariset ja monomodaaliset tekstit
Vähiten tuotettuja: nauhoitukset, www-materiaalit ym.
epälineaariset ja multimodaaliset tekstit
14. Mitä materiaaleja opettajat sanovat käyttävänsä?
aikakauslehdet
sanomalehdet
Internet
videot
tietokirjat
kaunokirjallisuus
oppikirja
0% 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
en koskaan harvoin joskus usein
16. Tekstimaailmojen eroja
Nuorten vapaa-aika Koulu
– monimediainen - yksimediainen
– multimodaalinen - kielellinen, lineaarinen
– interaktiivinen - monologinen
– sosiaalinen - yksinäinen
– epämuodollinen – muodollisempi
– itse valittu – ei itse valittu
– omaääninen, tarjoaa – muiden ääntä kaiuttava,
omistajuuden teksteihin omistajuus vähäisempi
– kulttuurisesti ja – kulttuurisesti kanonisoitu,
kielellisesti melko yksikielinen
monimuotoinen – vieras, ”keinotekoinen”
– autenttinen
17. Opettajien ja oppilaiden kohtaamisia?
Media- ja tekstiarki varsin erilainen kuin oppilaiden
Opettajien mediakäytöt yksipuolisempia – perinteisempiä
Erityisesti nuorten suosimat mediakäytöt vieraita –
suurelle osalle täysin tuntemattomia
Internet hyötykäytössä – viihdekäyttö ja sosiaalinen käyttö
selvästi vähäisempää
Opettajat elävät painettujen ja lineaaristen tekstien
maailmassa – multimodaalinen tekstimaailma vieras
Asenteet teknologiaa kohtaan periaatteessa myönteiset –
nähdään työvälineenä, välttämättömyytenä
Ei erityistä innostusta tuoda sitä luokkahuoneeseen
18. Opettajien teknologia- ja uusmediataidot ja
asenteet?
nettipelit
tietokonepelit
IRC, Mese, Skype
keskustelufoorumit
esitysgrafiikka
0% 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Osaan hyvin Osaan jonkin verran, haluan oppia En osaa, haluan oppia En osaa enkä halua oppia
19. Oppilaiden media-
arki
monipuolisempaa
Oppilaat hallitsevat
paremmin netin
Tärkeä keskustella Oppilaat
mediakäytöistä
Opettajat
Kinnostuneita opp.
Teksteistä
samalla
aaltopituudella
0 20 40 60 80 100
20. Media – oppimisen kohde vai osa toimintaa?
Osa elämisen tapaa – toimintaympäristö ja yhteisö
Median rooleja:
– Viihdyttäjä, elämysten antaja
– Tiedonvälittäjä
– Yhteiskunnallinen vaikuttaja
– Maailmankuvan muokkaaja – rakentaja
– Identiteettien rakennusväline
– Yhteisöllisyyden ja esilläolon areena
– Toimintaympäristö, oppimisympäristö
Koulussa näistä toteutuu vain osa
Media ”ympättynä” lisänä – opiskelun kohteena, ei
osana toimintaa ja käytänteitä
21. Lopuksi
Mitä pidetään lukemisena, kirjoittamisena? Mitä medioita
arvostetaan? Mihin koulussa sosiaalistutaan?
Koulun haasteena
– tukea ja laajentaa nuorten teksti- ja mediakäytänteitä
– antaa tilaa erilaisten identiteettien tuottamiseen
– irrottautua monokulttuurisuudesta, yksikielisistä
käytänteistä ja jäykistä merkityksistä
• Kuinka halukkaita nuoret ovat osallistumaan erilaisiin
aktiviteetteihin ja luomaan tietoa yhdessä?
• Kuinka halukkaita he ovat valuttamaan vapaa-ajan
tekstikäytänteitä ja yhteisöjen jäsenyyksiä koulumaailmaan?
– Opiskelun kohteesta (sisällöstä & tuotteesta) osaksi
toimintaa ja käytänteitä
– Irti vastakkainasettelusta
– Ajattelutavan muutos (niin opettajien kuin oppilaidenkin)
– Ennemminkin kyse pedagogisesta haasteesta ja
muutoksesta
22. Ajattelutapa 1 Ajattelutapa 2
Tiedon varmuus, ennakoitavuus, pysyvyys Tiedon suhteellisuus, muuttuvuus
Materiaalisuus – tieto sijaitsee jossain Immateriaalisuus – sijaitsee toiminnassa
Yksilön tiedot ja taidot Yhteisön / ryhmän tiedot ja taidot
Institutionaalinen asiantuntijuus Jaettu, otettu asiantuntijuus
Teksti on tuote, autonominen, monologinen Teksti on prosessi, dialoginen, sosiaalinen
Monomodaalisuus Multimodaalisuus
Mediat = opiskelun kohde, sisältö Mediat = toimintaympäristö
Mediataidot = irrallinen taito Mediataidot = toimintatapa, opiskelutapa,
Teksti on paikka jossa kieli sijaitsee osa arkea ja kaikkea toimintaa
Tekstillä tehdään tekoja
Teollinen maailma Jälkiteollinen maailma
”Formaali oppiminen”? ”Wikioppiminen”?
Oppikirjat & koulun käytänteet? opettajien oppilaiden
vapaa-aika? vapaa-aika?
23. Lisää aiheesta
Luukka, M.-R. , S. Pöyhönen, A. Huhta, P. Taalas, M. Tarnanen & A.
Keränen 2008. Maailma muuttuu – mitä tekee koulu? Äidinkielen ja
vieraiden kielten tekstikäytänteet koulussa ja vapaa-ajalla. Jyväskylän
yliopisto: Soveltavan kielentutkimuksen keskus.
Taalas, P., M. Tarnanen, M. Kauppinen & S. Pöyhönen 2009
(hyväksytty). Media landscapes in school and in free time – two parallel
realities? Nordic Journal of Digital Literacy.
Luukka, M-R., J. Hujanen, A. Lokka, T. Modinos, S. Pietikäinen, A.
Suoninen 2001. Mediat nuorten arjessa. 13-19-vuotiaiden nuorten
mediakäytöt vuosituhannen taitteessa. Jyväskylän yliopisto: Soveltavan
kielentutkimuksen keskus.
Modinos, T. & A. Suoninen (toim.) 2003. Merkillinen media. Tekstit
nuorten arjessa. Jyväskylän yliopisto: Soveltavan kielentutkimuksen
keskus.
TOLP-hankkeen julkaisuja ja esitelmiä, ks.
http://www.jyu.fi/hum/laitokset/solki/en/research/projects/tolp/publications
