Metsäbiotalous kasvuun -hankkeen 2020 järjestämän Puurakentaminen ja uudet puutuotteet -tilaisuuden materiaalia. Puurakentaminen Suomessa - Jouni Silvast, Suomen metsäkeskus

1. Valtakunnallinen
Jouni Silvast
Puurakentaminen
Eura 13.2.2020

2. Metsäkeskus
kartalla

3. Avainluvut 2018
• Pohjoinen 109
• Itäinen 94
• Läntinen 97
• Kaakkoinen 61
• Eteläinen 59
• Hankehallinto 45
• Valtakunnalliset tehtävät 102
VIISI PALVELUALUETTA
JA 567 TYÖNTEKIJÄÄ • 39,9 miljoonaa euroa
VALTIONAPU
• 3 912 tuntia vuodessa,
6,9 työpäivää/henkilö
(2017)
KOULUTUKSEEN
KÄYTETTY AIKA
• 4 miljoonaa euroa
HANKETOIMINNAN
TUOTTO

4. Metsätalouden kestävyyden ja elinkeinojen
kehittämisen toimintaohjelma 2019 - 2023

5. Puurakentamisen
tunnuslukuja

6. Puun käyttö runkomateriaalina

10. Puun osuus rakentamisessa

11. Puiset kerrostalot
• Suomeen on valmistunut syyskuun puoliväliin 2019
mennessä 24 eri paikkakunnalle 82 asuinpuukerrostaloa,
joissa on yhteensä 2365 asuntoa. Tämän lisäksi
Suomessa on neljä toimistopuukerrostaloa.

12. Puun osuus julkisessa rakentamisessa

13. Miksi Puuta rakentamiseen

15. Lujuus ja Mittatarkkuus

16. Hyvä palonkestävyys ja lämmöneristysominaisuudet

18. Puutalo on paloturvallisin
• Yli kaksikerroksisiin puurunkoisiin rakennuksiin
edellytetään ns. kaupunkipientaloja lukuun ottamatta
automaattinen sammutuslaitteisto,
mikä tekee rakennuksista erittäin paloturvallisia.
• Laskennallisen riskianalyysin mukaan
automaattisella sammutusjärjestelmällä varustettu
puutalo on jopa yli 50 kertaa turvallisempi
kuin vastaava ilman sammutusjärjestelmää
oleva palamattomista materiaaleista valmistettu talo.
• Normaalilla R60-kantavuusvaatimuksella 20 prosenttia puurakenteisesta
seinä- ja kattopinnasta voidaan jättää näkyviin. Mikäli prosenttiosuutta
nostetaan 80 prosenttiin, kantavuusvaatimus nostetaan R90-tasolle
ja 100 prosentissa vastaavasti R120-tasolle.

20. Puun terveysvaikutukset
Fysiologiset ja psykologiset vaikutukset
• Tasainen huoneilman kosteus - Miellyttävä sisäilma
• Puun antibakteerisuus – ehkäisee haitallisten mikrobien kasvua
• Miellyttävä akustiikka
• Stressitason lasku
Kuhmon Tuupalan puukoulussa on aloitettu tutkimus
puurakentamisen terveysvaikutuksista
Alentaako puukoulu
stressitasoa?
Astmaoireet hävinneet
puukoulussa

22. Puun ekologisuus
• Uusiutuva luonnonvara
• Kierrätettävä ja
uusiokäytettävä materiaali
• Puu varastoi hiiltä koko
elinkaarensa ajan
Sitoutunut CO2= 2*Puun paino
• Omakotitalo 150 m², puumateriaali painaa
15 000 kg(30m³)
Sidottu hiilidioksidi 30 000 kg.
• Kuusikerroksisen puukerrostalon rakennuspuut
kasvavat Suomen metsissä 30 sekuntia.

23. Rakentamisen hiilijalanjälki
• Rakennusmateriaalien valmistus, rakentaminen ja rakennusten käyttö ovat noin
40 prosenttia kaikesta energiankulutuksesta sekä aiheuttavat vastaavan määrän
kaikista kasvihuonepäästöistä.
• Lisäksi rakentaminen ja rakennusten käyttö kuluttavat noin kolmanneksen
vesivaroista sekä tuottavat noin kolmanneksen kaikesta jätteestä.
• Rakennustuotteiden valmistus aiheuttaa jopa neljänneksen rakennuksen
hiilijalanjäljestä. Näistä päästöistä yli 90 prosenttia aiheutuu sementin ja teräksen
valmistuksesta.

24. Hiilijalanjälki osaksi säädösohjausta
• Ympäristöministeriön mukaan rakennuksen elinkaaren
aikaista hiilijalanjälkeä aletaan ohjata lainsäädännöllä
2020-luvun puoliväliin mennessä1. Lainsäädäntö on
tarkoitus tuoda voimaan vaiheittain ja kriteereitä on
tarkoitus testata ensin julkisessa rakentamisessa.
Ympäristöministeriön kansallista EN-standardeihin
perustuvaa ja sitä tarkentavaa. Rakennusten
vähähiilisyyden arviointimenetelmää testataan parhaillaan.
Lisää tietoa löytyy osoitteesta: https://elinkaarilaskenta.fi/ .

25. Muita ominaisuuksia
• Pieni omapaino, mikä merkitsee pieniä kuljetus- ja
asennuskustannuksia ja alentaa
perustamiskustannuksia
• Hyvä säilyvyys kemiallisesti aggressiivisessa
ympäristössä.
• Joustava tuotanto, minkä ansiosta kaarevat rakenteet
voidaan valmistaa muita materiaaleja halvemmalla.
• Voidaan yhdistää ja tehdä liittorakenteita helposti.

26. Teollinen puurakentaminen

27. Toimialan yritykset

28. Nuori toimiala

29. Toimialan vahvuuksia

30. Haasteet

31. Tehtaalla ja Rakennuspaikalla

32. Teolliset Puutuotteet (insinööripuutuotteet)

33. Liimapuu (GL tai GLT)
• Hyvin monimuotoinen rakennus-
materiaali.
• Syysuunta pitkittäin.
• Liimattu vähintään kahdesta
Lamellista.
Käyttö palkkeina ja myös panee-
leina

35. CLT – Cross –Laminated Timber
 Ristiinlaminoitu puu, jolla saavutetaan samankaltainen
kuormankantokyky kuin ristiinkantavalla teräsbetonilaatalla.
 Kosteus ja lämpöeläminen lähes olematonta.
 Saatavana syrjäliimattuna tai ilman syrjäliimausta.

36. Tuupalan koulu Kuhmo

39. LVL – Laminated Veneer Lumber
• Viilupuu, LVL, valmistetaan puusta sorvatuista viiluista.
• Yksi lujimmista puupohjaisista rakennusmateriialeista.

40. Light House
• Rakennuksen ensimmäinen kerros
väestönsuojineen toteutettiin betonista.
Muuten runkorakenne ja jopa hissikuilu on
massiivipuurakenteinen. Vaikka kyseessä
on puukerrostalo, ei valmiissa
rakennuksessa puupintoja juuri näy.
Paloteknisten vaatimusten mukaisesti
pinnat on verhoiltu pääosin kipsilevyllä.
Julkisivupinta toteutetaan valkoisen ja
harmaan eri sävyjä toistavilla kivilevyillä.
Kerrostaloon on toimitettu yli 2
000 m3 massiivipuutuotteita.
Puutuotemäärästä yli puolet on
LVL-viilupuuta, jota on käytetty
seinärakanteisiin. Lisäksi
välipohjiin on käytetty lähes
1000m3 CLT:tä eli ristiinliimattua
puuta.

42. Puurakentaminen ja
kunnallinen päätöksenteko

47. Julkinen hankintaprosessi

48. Hankintalaki mahdollistaa puurakentamisen edistämisen
Eduskunta hyväksyi vuoden 2016 joulukuussa hallituksen esityksen uudeksi laiksi
julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (HE 108/2016 vp).
Uusi hankintalaki soveltuu pääsääntönsä mukaan ns. hankintayksikköjen tekemiin
hankintoihin ja käyttöoikeussopimuksiin.
Hankintalain 5 §:n mukaan laissa tarkoitettuja hankintayksiköitä ovat seuraavat
tahot:
• valtion, kuntien ja kuntayhtymien viranomaiset;
• evankelis-luterilainen ja ortodoksinen kirkko sekä niiden seurakunnat ja muut
viranomaiset;
• valtion liikelaitokset;
• julkisoikeudelliset laitokset;
• mikä tahansa hankinnan tekijä silloin, kun se on saanut hankinnan tekemistä
varten tukea yli puolet hankinnan arvosta edellä mainituilta hankintayksiköiltä

49. Hankintakeinoja puun puolesta
Kunnan Hankintayksikkö voi jo hankintailmoituksessa hankinnan kohteen
vähimmäisvaatimuksena edellyttää, että neuvotteluprosessin tuloksena toteutettava hankinnan
kohde toteutetaan käyttäen rakennusmateriaalina puuta.
TAI
Kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena käytetään joko hinta-laatusuhdetta tai
edullisimpia kustannuksia. Hinta-laatusuhteen osalta hankintayksikkö voi asettaa
vertailuperusteeksi esimerkiksi sen, kuinka suuri osa rakennusurakan toteuttamisessa
käytettävistä rakennusmateriaaleista on tuotettu uusiutuvista rakennusmateriaaleista ja
pisteyttää tehtyjä tarjouksia sen mukaisesti.
TAI
Elinkaarikustannuksiin voidaan lukea rakennusurakan ulkoisista ympäristövaikutuksista
aiheutuvat ja hankinnan kohteeseen sen elinkaaren aikana liittyvät kustannukset (ml.
rakennusmateriaaleista aiheutuvat elinkaarikustannukset).
TAI
Ympäristönäkökohdat ovat myös uuden hankintalain alla mahdollista huomioida hankinnan
kaikissa vaiheissa, muun muassa hankinnan kohteen kuvauksessa, tarjoajille asetettavissa
soveltuvuusvaatimuksissa ja hankintojen vertailussa käytettävässä kokonaistaloudellisuuden
perusteessa.

50. Tahtotilasta hankkeeksi
• Tilaajat voivat vaatia puun kohteen rakennusmateriaaliksi, mikäli asemakaava sen sallii.
Puuta voidaan käyttää runkomateriaalina, vaikka sitä ei asemakaavassa erikseen vaadita.
• Suositeltavin vaihtoehto on määritellä hanke puurakenteiseksi ja kilpailuttaa se sellaisena.
• Julkisella hankintayksiköllä on julkisia hankintoja koskevan nykylain mukaan
yksiselitteinen oikeus määrätä, että tietty rakennus rakennetaan puusta. Vaihtoehtoisia
tarjouksia ei tällöin tarvitse käsitellä tai hyväksyä.
• Oikeudellisesti tarkasteltuna keskeistä on, että puu mainitaan kohteen kuvauksessa eikä
hankkeen hankintakriteereissä. Tällöin valinta tehdään vain kohdekuvauksen mukaisista
tarjouksista. Jos tarjous ei täytä kohdekuvauksen määrittelyä, se suljetaan valinnasta pois.
• Puun käyttöä rakennusmateriaalina ei tarvitse erikseen perustella julkisina hankintoina
toteutettavissa rakennushankkeissa.
• Mikäli kohteen toteuttamismateriaalia ei kohteen kuvauksessa ole mainittu, voi seurauksena
olla hankkeen kyseenalaistaminen ja valituskierre. Valintakriteerien läpinäkyvyys ja
oikeudenmukaisuus voidaan aina kyseenalaistaa, mutta tilaajan tahtoa ei.

51. Kunnilla on merkittävä rooli
• Julkisten rakennushankkeiden kautta kunnat voivat olla
merkittävässä roolissa edistämässä uusien rakentamisen
ratkaisujen markkinoillepääsyä.
• Sitoutumalla kestävän kehityksen mukaisen
rakennuskulttuurin edistämiseen kunnat voivat kehittää
omaa imagoaan ja lisätä houkuttelevuuttaan kestävän
kehityksen mukaisina asuin- ja palvelukeskittyminä.
• Kuntien keskeiset keinot ohjata julkisia rakennushankkeita
ovat kuntastrategia, kaavoitus, maankäyttö- ja
tontinluovutussopimukset sekä hankintastrategia ja
yksittäiset hankintapäätökset.

52. Metsäkeskuksen
puuhanketoiminta

53. 1.Keski-Suomi, Rakennetaan Puusta
2.Pohjois-Pohjanmaa, PaiBiRa
3.Etelä-Savo, PUURAKES
4. Metsäbiotalous Kasvuun – hanke / Lasse Rantala
5.Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa, Puurakentamisen uudet
tuulet
6.Etelä-Pohjanmaa, Teollisella puurakentamisella elinvoimaa
-CLT, jatkojalostus, tilaelementit
7.Pirkanmaa, Puukerrostalorakentaminen kasvuun
-Puukerrostalot, lisäkerrosrakentaminen
8.Pohjois-Pohjanmaa, Puuta seinistä siltoihin
-Maatalousrakentaminen, kunnat, infrarakentaminen
9.Kaakon puurakentaminen kasvuun
10.Export Factory, pk-yritysten kansainvälistymishanke
11.Pohjois-Savo, Ratkaisu on puussa
Suomen metsäkeskuksen
puurakentamisen hankkeet
11

54. • Julkisen puurakentamisen edistäminen (puukoulut,
päiväkodit, hoitoalan rakennukset)
• Teollisen puurakentamisen edistäminen
• Pienen-ja keskisuuren yritystoiminnan edistäminen
puurakentamisessa (puutuoteteollisuus, rakentaminen)
• Puutuotteiden hiilensidonnan kasvattaminen
• Uusiotumattomien raaka-aineiden korvaaminen puulla
• Puutuotteiden liiketoiminnan kasvun edistäminen
Toimintaohjelman painopisteet puun käytön
lisäämisessä

55. Katse tulevaan

56. • Julkisista rakennuksista puurunkoisten määrä on
tuplaantunut ja suhteellinen osuus on yli 50 %
• Puurunkoisia asuinpuukerrostalo rakennetaan
vuosittain 2500 asunnon verran
• Puukerrostalojen markkinaosuus on yli 10 %
• Puukerrostalojen teollinen esivalmistus on lisääntynyt
• Puurakentamisen liiketoiminta on kasvanut 30 %
• Puutuotteiden hiilensidonta kasvaa 10 % vuosittain
Puun käytön tavoitetaso 2023

57. Pienenevät ikäluokat

58. Millä pärjätään

64. Konseptirakentaminen
AS Kelossa on otettu huomioon vähähiiliset ratkaisut,
kiertotalous ja resurssitehokkuus. Puurakentamisen on
todettu olevan yksi tehokkaimmista ilmastoteoista. DAS
Kelossa on käytetty uusinta tekniikkaa, joka tuo
asumismukavuutta puupintojen lisäksi ja mahdollistaa
uutta yhteisöllisyyttä ja energiansäästöä.
Aurinkopaneelit on sijoitettu katolle ja niistä johdetaan
virtaa sähkövarastoon ja sieltä edelleen yhteiskäytössä
olevaan DASin sähköautoon. Viemäriveden
lämmöntalteenotto, huoneistokohtainen tulo- ja
poistoilmakone sekä säätö- ja seurantapaneelit
mahdollistavat miellyttävän ja terveellisen
asumisympäristön.
Rakennus on Rovaniemen maamerkki Lapin yliopiston ja
Lapin Ammattikorkeakoulun kampusalueen keskellä.
Pulpettikatto, syvennetty siniseksi maalattu sisääntulo ja
käytävillä olevat metsämarjojen ja metsän kasvien värejä
toistavat tekniikkakuilut antavat talolle oman leimansa.
Valkoiset ikkunapuitteet ja käytävien päätyikkunoiden
teippaukset on poimittu arktisen alueen luonnosta. Myös
piha-alue, polkupyörätelineet ja sen kasvillisuus sopivat hyvin
ympäröivään alueeseen.

65. Kiitos
• ASIAKKAAT – HENKILÖSTÖ – KUMPPANIT – YHTEISKUNTA
www.metsäkeskus.fi | www.metsään.fi
www.twitter.com/metsakeskus | www.facebook.com/suomenmetsakeskus