Uutta puurakentamista - Hirsikerrostalon pystytysnäytös Pudasjärvellä 2.10.2020

1. Pudasjärven vuokratalot
hiililaskennan tulokset
Pudasjärven vuokratalot
hiililaskennan tulokset
Puuta seinästä siltaan
Sini Varis, projektisuunnittelija RA OAMK
Puuta seinästä siltaan
Sini Varis, projektisuunnittelija RA OAMK

2. Pudasjärven
vuokratalot
Pudasjärven
vuokratalot
 Laskettiin kahden kerrostalon korttelikokonaisuus
 Neljä kerrosta
 Liiketiloja, asuntoja ja piharakennuksia
 Bruttoala yhteensä 4033 m²
 Lämmitetty nettoala ja brutto sisäpinta-ala
 Talo 1: 1746 m² ja 1780m²
 Talo 2: 1704 m² ja 1734 m²
 One Click LCA työkalu
 Käsin lasketut materiaalimäärät
 Tavoitteena 95% kattavuus
Kuva: Linja Arkkitehdit
 Laskettiin kahden kerrostalon korttelikokonaisuus
 Neljä kerrosta
 Liiketiloja, asuntoja ja piharakennuksia
 Bruttoala yhteensä 4033 m²
 Lämmitetty nettoala ja brutto sisäpinta-ala
 Talo 1: 1746 m² ja 1780m²
 Talo 2: 1704 m² ja 1734 m²
 One Click LCA työkalu
 Käsin lasketut materiaalimäärät
 Tavoitteena 95% kattavuus
Kuva: Linja Arkkitehdit

3. Hiililaskennan
tulokset
Hiililaskennan
tulokset Taloyhtiön hiilijalanjälki
Yhteensä 2 796 t CO₂e
Vertailuarvo 16,21 kg CO₂e/m²/a
Rakennusten hiilijalanjälki eriteltynä
Vertailuarvon laskemiseen on käytetty lämmitettyä nettoalaa ja
rakennuksen arvioitua käyttöikää, joka on 50 vuotta.
Lämmitetty nettoala on lämmitettyjen kerrostasoalojen summa kerrostasoja ympäröivien
ulkoseinien sisäpintojen mukaan laskettuna.
Taloyhtiön hiilijalanjälki
Yhteensä 2 796 t CO₂e
Vertailuarvo 16,21 kg CO₂e/m²/a
Rakennusten hiilijalanjälki eriteltynä
Vertailuarvon laskemiseen on käytetty lämmitettyä nettoalaa ja
rakennuksen arvioitua käyttöikää, joka on 50 vuotta.
Lämmitetty nettoala on lämmitettyjen kerrostasoalojen summa kerrostasoja ympäröivien
ulkoseinien sisäpintojen mukaan laskettuna.
45 %
44 %
11 %
Talo 1
Talo 2
Piharakennukset ja tontti
2796 tonnia CO₂e
Total
t CO2e
Vertailuarvo
kg CO₂e/m²/a
Talo 1 1257 14,4
Talo 2 1220 14,32
Piharakennukset ja tontin rakenteet 319 1,85

4. Moduuli Tulosluokka kg CO₂e kg CO₂e/m²/a
A1-A3 Valmistus 842 652 4,88
A4 Kuljetus työmaalle (taulukkoarvo) 69 000 0,40
A5 Rakennustuotteiden työmaahävikki 39 696 0,23
A5 Uudisrakennustyömaan toiminnot (taulukkoarvo) 189 750 1,10
A1-A5 Päästövaikutukset ennen käyttöä (moduulit A1-5) 1 145 400 6,64
B3-4 Korjausten energiankulutus (taulukkoarvo) 13 800 0,08
B4 Rakennusosien vaihto 124 989 0,72
B6 Energian käyttö 1 280 097 7,42
B3-B4,B6 Päästövaikutukset käytön aikana (moduulit B3-4, B6) 1 418 886 8,23
C1 Purkutyömaan toiminnot (taulukkoarvo) 55 200 0,32
C2 Kuljetus jatkokäsittelyyn (taulukkoarvo) 69 000 0,40
C3-4 Jätteenkäsittely ja loppusijoitus (taulukkoarvo) 106 950 0,62
C Päästövaikutukset käytön jälkeen (moduuli C) 231 150 1,34
A-C Hiilijalanjälki (elinkaaren moduulien A-C summa) 2 796 309 16,21
Ennen
käyttöä
40 %
Käyttö
53 %
Käytön
jälkeen
7 %
Elinkaaren vaiheet koko tontilla
Hiilijalanjälki elinkaaren vaiheissaHiilijalanjälki elinkaaren vaiheissa
Hiilijalanjälki eri moduuleissa

5.  Hiilivarastot koostuvat pääosin massiivihirsistä
(73%) ja muista puutuotteista
 Uudelleenkäyttö ja kierrätys tulevat
materiaalien taulukkoarvoista
 Betonin karbonisaatiota ei ole laskettu
mukaan, koska sen laskemiseen
rakennuksissa ei ole vielä yksiselitteistä
menetelmää
Tulosluokka kg CO₂e kg CO₂e/m2/a
Hiilivarasto, biogeeninen -602 340 -3,49
Sementtipohjaisten tuotteiden
hiilinielut
Uudelleenkäytöstä ja
kierrätyksestä saatavat hyödyt
(moduuli D) -755 097 -4,38
Ylijäävä uusiutuva energia
Hiilikädenjälki yhteensä
(elinkaaren moduulien A-D
summa) -1 357 437 -7,87
HiilikädenjälkiHiilikädenjälki

6. 2796 t CO₂e hiilijalanjälki vastaa 16,8 suomalaisen vuotuista
asumisesta johtuvaa hiilijalanjälkeä 50 aikana
tai 2800 kpl HEL-TOK menopaluuta
- Lentoja 56 kpl/vuosittain 50 vuoden ajan
- Lento Finnairin koneella Helsinki-Tokio, 7849km = n. 499,29 kgCO₂e (Finavia: 2.9.2020)
- Edestakainen lentomatka Helsinki-Tokio-Helsinki = ~1 000 kg CO₂e
- Keskivertosuomalaisen vuotuinen hiilijalanjälki on n. 10 000 kg CO₂e josta kolmannes aiheutuu
asumisesta
1 357 t CO₂e hiilikädenjälki vastaa 232 ha kasvavaa metsää
- Puuston keskimääräinen kasvu 6,5 m³/ha/a (UPM)
- Kuutio puuta on sitonut noin 900 kg hiilidioksidia (MTK)
VTT:n tekemän tutkimuksen mukaan puurakenteisen kerrostalon hiilijalanjälki on
noin 20% pienempi identtiseen betonirakenteiseen kerrostaloon nähden.
Hiililaskennan tuloksien vertailu

7. Hiililaskennan tulokset
Benchmark
Hiililaskennan tulokset
Benchmark
”Materiaalien elinkaaripäästöjen
benchmark on laskettu kiinteällä 60 vuoden
elinkaaren pituudelle ja niissä otetaan
huomioon rakennusmateriaalien päästöt,
kuljetukset mikäli etäisyydet on annettu,
materiaalienvaihdot elinkaaren aikana
sekä elinkaaren loppu. Päästöt eivät sisällä
elinkaaren ulkopuolisia kierrätysvaikutuksia.
Päästöt lasketaan bruttosisäpinta-alaa
kohden ja käyttäjän laskentamenetelmän
mukaisella karakterisointimallilla.”
-One Click LCA
Talo 1
Talo 2

8. 0,21
0,21
0,19
0,53
0,09
1,14
0,64
0,25
0,07
0,14
0,40
0,21
0,12
0,10
0,06
0,07
0,14
0,09
0,11
0,76
0 0,5 1 1,5
1211 Perustukset: Anturat
1212 Perustukset: Muurit/pilarit/palkit
1220 Alapohjat
1232 Runko: Kantavat seinät
1233 Runko: Pilarit
1235 Runko: Välipohjat
1241 Julkisivut: Ulkoseinät
1242 Julkisivut: Ikkunat
1243 Julkisivut: Ulko-ovet
1250 Ulkotasot
1260 Vesikatot
1311 Väliseinät: Väliseinät
1315 Väliseinät: Väliovet
1317 Väliseinät: Tilaportaat
2110. Lämmitysjärjestelmät
2120. Vesi- ja viemärijärjestelmät
2130. Ilmastointijärjestelmät
2511. Hissit
S230. Sähköistys
Taulukkoarvot
kgCO₂e/m²/a
Hiilijalanjälki rakennusosittain ennen käyttöä
Talo 1
Hiilijalanjälki rakennusosittain
0
1
2
3
4
5
6
kgCO₂e/m²/a
Elementit elinkaaren aikana
Talo 1 Talo 2 Piharakennukset ja tontti

9. 1. Ontelolaatta, yleinen 99 tonnia CO₂e 24.9 %
2. Laminoitu hirsiseinärakenne (kuusi tai mänty) 50 tonnia CO₂e 12.5 %
3. Betoni C20/25 41 tonnia CO₂e 10.4 %
4. Valmisbetoni, normaali lujuus, yleinen 31 tonnia CO₂e 7.8 %
5. Ikkuna, nelinkertainen lasi, puu-alumiinikehys, U-arvo 0,86 22 tonnia CO₂e 5.5 %
6. Betoni C30/37 21 tonnia CO₂e 5.3 %
7. Valmisbetoni, normaali lujuus, yleinen 13 tonnia CO₂e 3.2 %
8. Ilmanvaihtojärjestelmä 12 tonnia CO₂e 3.1 %
9. Wooden entrance door, per m2 10 tonnia CO₂e 2.6 %
10. Sähköasennukset ja kaapeloinnit 9,2 tonnia CO₂e 2.3 %
11. Betoniraudoitus, yleinen 8,9 tonnia CO₂e 2.2 %
12. Lattiatasoite 8,8 tonnia CO₂e 2.2 %
13. Betoniraudoitus, yleinen 7,8 tonnia CO₂e 2.0 %
14. Hissi 7,6 tonnia CO₂e 1.9 %
15. Eriste, EPS 100 6,9 tonnia CO₂e 1.7 %
16. Multifunctional steel door, product group 1 6,4 tonnia CO₂e 1.6 %
17. Kevytsorareikäharkko, 88 mm (Leca Lettveggsblokk) 4,9 tonnia CO₂e 1.2 %
18.
Lämmitysjärjestelmä (muoviputket, teräspatterit sekä
lämmönjakokeskus), huoneala m2 4,7 tonnia CO₂e 1.2 %
19. Vesijohtojärjestelmä 4,7 tonnia CO₂e 1.2 %
20. Fibre cement board 3,2 tonnia CO₂e 0.8 %
Talo 1 Hiilijalanjälki
Eniten vaikuttavat materiaalit top 20
Suurin
yksittäinen
hiilivarasto (73%)
Energia ja
vesi 52%
Betoni 18%
Muut
resurssityypit
11%
Talotekniikka
6%
Puu 5%
Ovet ja
ikkunat 4%
Teräs ja
muut
metallit 2%
Muovit,
kalvot ja
katteet 2%
Kipsi ja
sementti 1%
Hiilijalanjälki resurssityypeittäin
elinkaaren aikana
Rakennusmateriaalien aiheuttamista päästöistä jopa 51,6 % aiheutuu betonituotteista

10. Puuta seinästä siltaan
Sini Varis
Projektisuunnittelija, RA OAMK
sini.varis@oamk.fi
050 4727389