3. Tapaamistemme teemat
• Verkkopedagogiikkaa ja erilaisia oppimistehtäviä
• Pikkuvideoita, animaatioita ja infograafeja
• Moodlen H5P-työkalut
• H5P-jatko-osa ja podcastit
• Aktivoivat ja osallistavat työtavat ja sovellukset
verkkokurssilla ja verkkoluennoilla
Tällä viikolla tarpeen mukaan jatkot,
ensi viikolla etäkahvit 30 min ennen tapaamista
6. Mitä on verkko-opetus ja –oppiminen?
1. Ohjattu verkko-opetus
– Perustuu yhteisölliseen työskentelyyn ja aktiiviseen
vuorovaikutukseen erilaisten digivälineiden avulla.
2. Itseopiskelu verkossa (non-stop)
– Automaattinen arviointi tai opettaja arvioi vain lopputuloksen
– Ei ohjausta eikä usein sisällä myöskään vuorovaikutusta
3. MOOC-kurssit
– Palaute automatisoitua tai vertaispalautetta
4. Sulautuva oppiminen (blended learning)
– Yhdistää lähi- ja verkko-opetusta
– EI tarkoita lähiopetuksen materiaalien varastointia verkkoon
5. Webinaarisarjat
– Opintosuorituksen saadakseen pidettävä esim. oppimispäiväkirjaa
8. Opetuksen hyvät työtavat
Minna Lakkala: www.slideshare.net/MinnaHL/pedagogineninfra2015
• Työskennellään asiantuntijatiimien tapaan.
• Suoritetaan todenmukaisia tehtäviä ja ratkotaan haastavia ongelmia.
• Hyödynnetään monipuolisesti erilaisia tietolähteitä ja digitaalista
teknologiaa.
• Luodaan yhdessä uutta tietoa ja laativat konkreettisia tuotoksia
prosessin lopputuloksena.
Kuva: Alexas-Photos, CC0, pixabay.com
9.
10. Verkko-opetuksen suunnittelu on
oppimisprosessin suunnittelua
Kuva: joepmeindertsma CC0, pixabay.com
Kysy itseltäsi, mitä haluat
oppijan tekevän.
Verkossa ohjaat työskentelyä
oppimistehtävillä.
11. Pedagoginen käsikirjoitus
Suunnitelma siitä, miten oppimisprosessi ja –tehtävät vaiheistetaan
pienempiin osiin oppimispolun varrelle. Käsikirjoitus voi olla esim.
visuaalinen malli, taulukko tai aikajana,
• Kertoo, mitä kurssilla tapahtuu: suunnitellaan opiskelijan ja opettajan
toimintaa, oppimistehtäviä, vuorovaikutusta ja oppimisen tukemista.
• Auttaa näkemään kurssin rakenteen ja kokonaisuuden.
Kuva: picjumbo_com, CC0, pixabay.com
12. Pedagoginen malli
Kuva: OpenClipart-Vectors, CC0, pixabay.com
Case-oppiminen
Projektioppiminen
Yhteisöllinen oppiminen
Ilmiöpohjainen oppiminen
Ongelmaperustainen
oppiminen (PBL)
Käänteinen oppiminen
Sulautuva oppiminen
Teoriapohjainen jäsennys oppimisprosessin etenemisestä, mikä toimii apuna
verkkokurssin suunnittelussa. Usein yhdistetään useampaa mallia.
• Ks. esim: www.tuni.fi/tlc/suunnittelu/pedagoginen-suunnittelu
14. Verkkokurssin aloitus
Kurssin perustiedot: kohderyhmä/ennakkosuoritukset, tavoitteet,
sisällöt, tehtävät, arviointikriteerit, aikataulut, lisätiedot/ohjaus
• Voit esittää opiskelijoille visuaalisena mallina tai tehdä mallista
interaktiivisen (esim. H5P:n accordion, timeline, image hotspot)
• Yhtenäinen malli?
Toiminta verkkoympäristöissä
• Miten Moodlessa, Zoomissa ym. toimitaan?
– Linkkaa intraan koottuja tai somesta löytyviä osallistujan ohjeista
• Esittäytyminen, tutustuminen, vuorovaikutus
• Verkkokurssin pelisäännöt?
• Tervetulotoivotus videona?
15. Mielekkään oppimisen kriteerit
Jonassen 1995, Nevgi & Tirri 2001 ja 2003
1. Konstruktiivisuus: Tukeeko oppimisympäristö oppijoiden aktiivista uuden
tiedonrakentamista aikaisemman tiedon pohjalta?
2. Aktiivisuus: Onko oppijoiden rooli aktiivinen ja ovatko he vastuullisia
toimijoita oppimisympäristössä?
3. Yhteistoiminnallisuus: Voivatko oppijat työskennellä yhdessä ja rakentaa
uutta tietoa toistensa taitoja hyödyntäen?
4. Intentionaalisuus: Onko oppimisympäristössä otettu huomioon
oppijoiden päämääriä ja tukeeko se heidän henkilökohtaisten tiedollisten
tavoitteidensa saavuttamista?
5. Kontekstuaalisuus: Onko oppimistehtävät sijoitettu oppijan
reaalimaailmaan todellisina tai simuloituina tilanteina?
6. Siirtovaikutus: Voivatko oppijat siirtää opittuja tietoja ja taitoja todelliseen
elämään ja uusiin oppimistilanteisiin?
7. Reflektiivisyys: Voivatko oppijat reflektoida omaa oppimistaan koko
oppimisprosessin ajan?
16. 3 avainta parempaan verkkokurssiin
Henri Annala: digimentorit.tamk.fi/2016/03/18/kolme-avainta-paremman-verkkokurssin-suunnitteluun
1. Selkeys
Tehostaa sekä opettajan että opiskelijoiden ajankäyttöä ja lisää
todennäköisyyttä kurssisuorituksille.
2. Yhdessä tekeminen
Osallistujien välisen vuorovaikutuksen käyttämisellä on huomattavia
etuja (mm. oppimistulokset ja motivaatio).
3. Ohjaus ja palaute
Pedagogisesta näkökulmasta ajateltuna
verkkokurssilla opettajan tärkein
tehtävä on ohjata ja antaa palautetta.
Kuva: Mohamed_hassan, CC0, pixabay.com
17. Apoa-projektin esiin nostamia
amk-opiskelijoiden toiveita
https://apoa.tamk.fi/ Alla oleva on lainaus TAMKin Jarmo Vihmalaaksolta ja
Sanna Sintoselta Moodlen mestariopintojen materiaaleista syksyltä 2020
• Yhdenmukainen ja selkeä kurssirakenne
• Omaa edistymistä voi seurata, tehtävät ja määräajat näkyvissä
• Opettajalta ei tarvitse erikseen kysyä kurssin käytännöistä
• Yhdenmukaiset palautusajat tehtävissä (ainakin klo-aika!)
• Sisällöt samalla tavalla eri aiheissa ja aktiviteeteissä
• Ei turhia klikkauksia
19. Verkko-opiskelu on vaativaa
Akseli Huhtasen selvitys: fitech.io/fi/fitech-selvitti-miten-vahentaa-keskeyttamista-verkkokursseilla
Verkkokursseilla oppiminen on
usein vaativampaa kuin
läsnäolokursseilla,
mutta verkkokurssi valitaan usein
siksi, että sen toivotaan olevan
helpompi.
20. FiTechin suositukset keskeyttämisten
vähentämiseksi
Akseli Huhtasen selvitys: fitech.io/fi/fitech-selvitti-miten-vahentaa-keskeyttamista-verkkokursseilla
1. ”Kursseille tulee rakentaa mahdollisuuksia opiskelijoiden keskinäiseen
sekä opiskelijan ja opettajan väliseen vuorovaikutukseen.
2. Sisällöllistä ja teknistä tukea on tarvittaessa oltava tarjolla.
Varmista, että opiskelijoilla on tiedossaan yhteyshenkilön yhteystiedot.
3. Opettaja lähettää kurssin keskivaiheilla viestin, jossa kerrotaan miten
toimia, jos on jäänyt kurssilla jälkeen.
4. Ennen kurssin alkua opiskelijoiden opiskelu- ja tietotekninen
osaamistaso testataan ja tarjotaan tukea valmiuksiltaan heikoille.”
21.
22. Verkossa ohjaat oppijan
työskentelyä oppimistehtävillä.
Mitä haluat opiskelijan
tekevän?
Parhaimmillaan
oppimistehtävät ovat
monivaiheisia eli pienistä
tehtävistä tai osaprosesseista
koostuvia kokonaisuuksia.
Verkossa on helppo eriyttää.
23. Oppimistehtävillä ohjaat oppimaan
Hanne Koli: aoe.fi/#/demo/materiaali/5/oppimistehtavien-suunnittelu CC BY
• ”Voit ohjata sisältöä eli sitä mitä tietoa oppija prosessoi tehtävässä.
• …tiedonhakua: mistä oppija löytää tehtävässä tarvittavaa tietoa?
• …havainnointia, ajatteluprosesseja: miten oppija prosessoi tietoa
tehdessään tehtävää?
• …oppimisprosessia: miten oppijaa ohjataan /mitä palautetta annetaan?
• …työskentelyä: miten oppijaa ohjataan /mitä palautetta annetaan?
• …yhteisöllistä toimintaa ja ryhmä/tiimityötä: miten ryhmä/tiimi
toimii tavoitteellisesti?”
25. Hyvät oppimistehtävät
Hanne Koli: aoe.fi/#/demo/materiaali/5/oppimistehtavien-suunnittelu CC BY
• Herättävät kiinnostuksen aiheeseen
• Aktivoivat ja motivoivat oppijaa
• Tuovat esille oppijan aikaisempia käsityksiä
• Ongelmanratkaisupohjaisia
• Ohjaavat tiedonrakentelua
• Ohjaavat uuden taidon kehittymistä
• Ohjaavat työskentelytapojen kehittämistä
• Kommunikatiivisia esim. dialogi, väittely,
paneeli, keskustelu verkossa
• Tukevat ryhmätaitojen kehittymistä
• Reflektiivisiä
26. Oppimistehtävän suunnittelu
Hanne Koli: https://aoe.fi/#/materiaali/13 CC BY
1. Ideoi hyvä ja kiinnostava otsikko
2. Aseta oppimistehtävälle oppimisen tavoitteet
3. Tee tehtäväksi anto
4. Laadi työskentelyohje
5. Valitse ja etsi aineistot
6. Pohdi työskentelyvälineet
7. Informoi oppijan tehtävien ja tuotosten palautus
8. Suunnittele oppimistehtävän arviointi
9. Suunnittele opiskelun seuranta ja ohjaus
10. Lopuksi arvioi minkälaisia oppimistehtäväsi ovat
28. Vuorovaikutus johdattaa
ymmärtävään oppimiseen
Anne Rongas ja Kaisa Honkonen: www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/vuorovaikutus-ja-viestintataidot
”Jos oppija muistaa ja toistaa asioita,
muttei osaa keskustella asioista,
oppiminen on jäänyt pintatasolle.”
Kuva: Ricinator, CC0, pixabay.com
29. Moodlen keskustelualueet
Ks. esim. docs.moodle.org/3x/fi/Keskustelualue
1. Keskustelualue yleiseen käyttöön (oletus): kaikille avoin keskustelualue
2. Normaali keskustelualue näytetään blogimaisessa muodossa: Kuten
edellinen, mutta viestit näytetään yhdessä näkymässä, niin että niissä näkyy otsikko
ja viestien alku. Hyvä esim. valittaessa ketjua, mitä lähtee kommentoimaan.
3. Kysymys- ja vastausalue: Opettaja kysyy, muut vastaavat ja näkevät sen jälkeen
muiden vastaukset (30 min. viive). Sopii hyvin mm. oppimistehtävien palautukseen.
4. Yksi keskustelu: Sopii lyhyisiin, tarkasti rajattuihin keskusteluihin ja tiedostojen
palautukseen. Opettaja avaa keskustelun ja muut vastaavat alle.
5. Jokainen avaa uuden keskustelun: Jokainen opiskelija voi aloittaa yhden uuden
keskustelun. Käytä esimerkiksi projektitöissä – kullekin oma ketju minne viedään
oman työn vaiheet ja muut voivat kommentoida ja antaa vertaispalautetta.
30. Vertaispalaute/-arviointi
• Opiskelijat tekevät sitä joka tapauksessa koko ajan.
• Opettajalla tilanteiden organisoijana tärkeä rooli.
Vertaispalautteen etuja
• Säännöllinen palaute.
• Yhteistoiminnallisuuden edistäminen.
• Mahdollistaa oppimisen toisten onnistumisista ja epäonnistumisista.
• Ihminen kehittyy vuorovaikutuksessa toisten kanssa ja palautetta saamalla.
• Tuo ymmärrystä arviointikulttuurista.
• Tärkeä työelämätaito.
• Helpottaa opettajan työtä.
31. Vuorovaikutus johdattaa
ymmärtävään oppimiseen
Anne Rongas ja Kaisa Honkonen: www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/vuorovaikutus-ja-viestintataidot
”Jos oppija muistaa ja toistaa asioita, muttei osaa keskustella asioista,
oppiminen on jäänyt pintatasolle. - -
Vuorovaikutuksen rinnalla tarvitaan yksilöllisen työskentelyn hetkiä, jolloin
vuorovaikutus tapahtuu oppisisältöjen kanssa, oppijan mielessä tai taitoja
harjoitellen.
Kun oppija tekee näitä yksilöllisen
työskentelyn hetkiä näkyväksi --,
opettaja ja vertaiset voivat antaa
palautetta ja ohjata vaikeissa
kohdissa eteenpäin.”
Kuva: Ricinator, CC0, pixabay.com
32. Yksilöllisen tai yhteisen työskentelyn
näkyväksi tekeminen
• Kurssiympäristön keskustelualue tai yhdessä muokattava dokumentti
• Oppimispäiväkirja, portfolio
• Blogi: kurssin, pienryhmän tai opiskelijan oma
• Muistitaulut (esim. Mural, Ms WhiteBoard, Padlet, Flinga)
• Videot, animaatiot, kuvatarinat (esim. Adobe Spark Video)
• Digijulkaisut (esim. Microsoft Sway, Adobe Spark Page )
• Infograafit, julisteet (esim. Canva, Adobe Spark Post)
• Äänitiedostot, podcastit
• Interaktiiviset kuvat ja videot
33. Kysymyksiä ennakkomateriaalista
1. Lue artikkeli / katso video / kuuntele podcast
2. Pohdi teemaa tietystä näkökulmasta ja/tai peilaa sisältöä omaan
kokemukseesi tai työhösi.
3. Kirjoita tiivistelmä materiaalin herättämistä ajatuksista ja/tai tee 2-4
kysymystä, joita jäit miettimään.
Kuva: Geralt, CC0, pixabay.com
34. Infograafi oppimistehtävänä
Oppimistehtävänä
• Lukekaa artikkeli /
tutustukaa ilmiöön ja
tehkää infograafi sen
keskeisistä sisällöistä.
Työkaluja infograafien
tekemiseen:
• PowerPoint
• Canva
• Adobe Spark Post
Kuva: Matleena Laakso, CC BY
35. Videoesseet
Antti Karvonen: sway.com/HpgHQD5zk2gmIhYx
” Videoessee on hyvin jäsennelty ja suunniteltu,
silti persoonallinen ja aika armoton tapa
osoittaa perehtyneisyytensä asiaan.
Näissäpä ei selviäkään copy/pastella.”
Kuva: 200degrees, CC0, pixabay.com
37. Tämä diasarja on lisensoitu Creative
Commons -lisenssillä CC BY-SA 4.0
• CC-lisenssien verkkosivusto: creativecommons.fi
• CC BY-SA 4.0 eli Creative Commons Nimeä-Jaa samoin 4.0 Kansain-
välinen -lisenssi: creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/deed.fi
• Sinä saat jakaa ja muuntaa tätä diasarjaa, myös kaupallinen
hyödyntäminen on sallittu.
• Ehtona on, että viittaat aina alkuperäiseen tekijään ja lisäät linkin
tähän diasarjaan. Muokattu teos tulee jakaa tällä samalla lisenssillä.
• Tätä lisenssiä laajempia oikeuksia voit kysyä tekijältä:
www.matleenalaakso.fi