2. AMK-opettajien digipeda-koulutus 3 op
Tavoitteena on perehtyä verkkopedagogiikkaan ja sen sovellusten
hyödyntämiseen niin lähi-, etä- kuin hybridiopetuksessa ja verkkokursseilla.
• Kuusi webinaaria klo 13-15 (tallennetaan)
• Vapaaehtoinen ohjaustunti klo 15-16 (ei tallenneta)
• Kuhunkin webinaariin kuuluu oppimistehtävä
Webinaarien teemat
• ke 29.9. Verkko-pedagogiikka
• ma 11.10. Opiskelijoiden osallistaminen ja aktivointi
• to 21.10. Videot ja animaatiot opetuksessa
• ti 9.11. Infograafit ja interaktiiviset verkkosisällöt
• ke 24.11. H5P-työkalut
• ti 7.12. Sähköiset kyselyt
3. Iltapäivän ohjelma
Klo 13-15 Johdanto verkkopedagogiikkaan
Näkökulmina mm. sulautuva ja hybridiopetus, verkkokurssin suunnittelu ja
arviointi sekä verkkoa hyödyntävät oppimistehtävät.
• Koulutuksen aloitus
• Johdanto verkkopedagogiikkaan
– Verkkokurssit
– Hybridiopetus
– Oppimistehtävät
• Toiveita tulevista teemoista?
Klo 15-16 Ohjaustunti
Koulutuksen Padletista löydät materiaalit, tallenteet ja
oppimistehtävät.
6. Opetusalan asiantuntijoilla yhteneväinen
käsitys kehittämissuunnasta
Minna Lakkala: www.slideshare.net/MinnaHL/pedagogineninfra2015
Hyvissä opetuksen työtavoissa oppijat
• Tekevät yhteistyötä asiantuntijatiimien tapaan
• Suorittavat todenmukaisia tehtäviä ja ratkovat haastavia ongelmia
• Hyödyntävät monipuolisesti erilaisia tietolähteitä ja digitaalista teknologiaa
• Luovat yhdessä uutta tietoa ja laativat konkreettisia tuotoksia prosessin
lopputuloksena
Kuva: rawpixel CC0, pixabay.com
7. Mitä on verkko-opetus ja –oppiminen?
1. Ohjattu verkko-opetus
– Perustuu yhteisölliseen työskentelyyn ja aktiiviseen vuorovaikutukseen
erilaisten digivälineiden avulla.
2. Itseopiskelu verkossa (non-stop)
– Automaattinen arviointi tai opettaja arvioi vain lopputuloksen.
– Ei ohjausta eikä usein sisällä myöskään vuorovaikutusta.
3. MOOC-kurssit
– Palaute automatisoitua tai vertaispalautetta.
4. Sulautuva oppiminen (blended learning)
– Yhdistää lähi- ja verkko-opetusta.
– EI tarkoita lähiopetuksen materiaalien varastointia verkkoon.
5. Webinaarisarjat
– Opintosuorituksen saadakseen pidettävä esim. oppimispäiväkirjaa.
8. Kaksi tapaa luoda verkkokursseja
Ruudunkaappauskuva Vesa Paajasen videosta Vuorovaikutus verkkokurssilla,
UEF:n Flippausmanuaali 2018: www3.uef.fi/web/flippaus/vuorovaikutus
9. Pedagoginen malli
Teoriapohjainen jäsennys oppimisprosessin etenemisestä, mikä toimii apuna
verkkokurssin suunnittelussa. Usein yhdistetään useampaa mallia.
Kuva: OpenClipart-Vectors, CC0, pixabay.com
Case-oppiminen
Projektioppiminen
Yhteisöllinen oppiminen
Ilmiöpohjainen oppiminen
Ongelmaperustainen
oppiminen (PBL)
Käänteinen oppiminen
Sulautuva oppiminen
10. Verkko-opetuksen suunnittelu on
oppimisprosessin suunnittelua
Kuva: joepmeindertsma CC0, pixabay.com
Kysy itseltäsi, mitä haluat
opiskelijan tekevän.
Verkossa ohjaat työskentelyä
oppimistehtävillä.
11. Pedagoginen käsikirjoitus
Suunnitelma siitä, miten oppimisprosessi ja –tehtävät vaiheistetaan
pienempiin osiin oppimispolun varrelle.
• Kertoo, mitä kurssilla tapahtuu: suunnitellaan opiskelijan ja opettajan
toimintaa, oppimistehtäviä, vuorovaikutusta ja oppimisen tukemista.
• Auttaa näkemään kurssin rakenteen ja kokonaisuuden.
Kuva: picjumbo_com, CC0, pixabay.com
12.
13. Kuva: Steinchen, pixabay.com
2-3 hengen keskustelu
• Kuka olet?
• Mitä juuri nyt pohdit suhteessa
omaan opetukseesi? TAI
• Miten suunnittelet verkkokurssisi?
14. Aloita pedagogisen käsikirjoituksen tekeminen
tutustumalla oppaisiin ja malleihin tai arvioi kurssiasi
tsekkauslistojen avulla: bit.ly/vk-oppaita
Ks. myös
seur. kuvat
15. Apoa-projektin esiin nostamia
amk-opiskelijoiden toiveita
https://apoa.tamk.fi/ Alla oleva on lainaus TAMKin Jarmo Vihmalaaksolta ja
Sanna Sintoselta Moodlen mestariopintojen materiaaleista syksyltä 2020
• Yhdenmukainen ja selkeä kurssirakenne
• Omaa edistymistä voi seurata, tehtävät ja määräajat näkyvissä
• Opettajalta ei tarvitse erikseen kysyä kurssin käytännöistä
• Yhdenmukaiset palautusajat tehtävissä (ainakin klo-aika!)
• Sisällöt samalla tavalla eri aiheissa ja aktiviteeteissä
• Ei turhia klikkauksia
16. Verkkokurssin aloitus
Kurssin perustiedot: kohderyhmä/ennakkosuoritukset, tavoitteet,
sisällöt, tehtävät, arviointikriteerit, aikataulut
• Voidaan esittää opiskelijoille visuaalisena mallina
(esim. H5P:n accordion, timeline tai image hotspot)
• Yhtenäinen malli kaikille opettajille?
Muista myös
• Ohjeet verkkoympäristöissä toimimiseen
• Saavutettavuus
Verkko-opintojen vaativin paikka on aloitus.
Varaudu antamaan myös henk.koht. tukea!
19. Lisää alaotsikoita, käytä sisennyksiä
Hyödynnä Moodlen kurssiosiossa väliotsikointia ja sisennyksiä.
• Jos linkkejä tai muuta sisältöä
alkaa kertyä runsaasti,
voit koota aineiston
omalle sivulleen.
• Tekstin ja linkkien osalta
voit hyödyntää myös H5P:n
haitaritekstiä (Accordion).
20. 3 avainta parempaan verkkokurssiin
Henri Annala: digimentorit.tamk.fi/2016/03/18/kolme-avainta-paremman-verkkokurssin-suunnitteluun
1. Selkeys
Tehostaa sekä opettajan että opiskelijoiden ajankäyttöä ja lisää
todennäköisyyttä kurssisuorituksille.
2. Yhdessä tekeminen
Osallistujien välisen vuorovaikutuksen käyttämisellä on huomattavia
etuja (mm. oppimistulokset ja motivaatio).
3. Ohjaus ja palaute
Pedagogisesta näkökulmasta ajateltuna
verkkokurssilla opettajan tärkein
tehtävä on ohjata ja antaa palautetta.
Kuva: Mohamed_hassan, CC0, pixabay.com
21. Ryhmän vaiheet ja opettajan toiminta
Ks. esim. www.matleenalaakso.fi/2016/01/ryhman-ohjaajan-toiminta-koulutusryhman.html
sekä verkko-opisto.msl.fi/jarjestotoimijan-abc/ryhmadynamiikka/ryhman-vaiheet
1. Muodostuminen (forming)
– Pääsy verkkoympäristöön, oman paikan etsiminen, tutustuminen,
riippuvuus ohjaajasta, pelisääntöjen luominen
– Ota ohjaajan rooli, tue jäsenten välistä vuorovaikutusta ja
pidä mielessä ryhmän kaksoistavoite
22. Ohjaajan tehtävänä on tukea
ryhmän molempia tavoitteita
Tehokkuus eli asiatavoite liittyy ryhmän tuloksellisuuteen.
Tunnetavoite liittyy ryhmän kiinteyteen ja toimivuuteen ryhmänä.
Kuva: ElidaRiva, pixabay.com
24. Ryhmän vaiheet ja opettajan toiminta
Ks. esim. www.matleenalaakso.fi/2016/01/ryhman-ohjaajan-toiminta-koulutusryhman.html
sekä verkko-opisto.msl.fi/jarjestotoimijan-abc/ryhmadynamiikka/ryhman-vaiheet
1. Muodostuminen (forming)
– Pääsy verkkoympäristöön, oman paikan etsiminen, tutustuminen,
riippuvuus ohjaajasta, pelisääntöjen luominen
– Ota ohjaajan rooli, tue jäsenten välistä vuorovaikutusta ja
pidä mielessä ryhmän kaksoistavoite
2. Kuohunta (storming)
– Rohkaise kritiikkiin, ota vastaan tunteita, nosta ristiriitoja esiin,
sekoita alaryhmiä, anna tilaa, selkeytä toimintaa,..
3. Säännöistä sopiminen (norming)
– Pidä huolta perustehtävästä, kohtaa yksilöinä, vahvista avoimuutta,…
4. Työskenteleminen eli toimivan ryhmän vaihe (performing)
– Ope konsulttina, ylläpidä motivaatiota,..
5. Päättyminen (adjourning)
– Tee tietoiseksi päättymisestä, anna tilaa muisteluille ja tunteille.
26. SYL, SAMOK & OAJ:
Nyt on aika vahvistaa yhteisöllisyyttä
Korona-aika on vähentänyt kohtaamisia. →
Nyt tulisi kiinnittää erityishuomiota yhteisöllisyyden vahvistamiseen.
samok.fi/blogi/korkeakouluyhteisojen-huomio-suunnattava-nyt-vuorovaikutukseen
Kuva: Prawny, pixabay.com
27. Yhteisöllisyyden kehitysportaat
verkko-oppimisympäristössä
Minna Lakkala: core.ac.uk/download/pdf/339407282.pdf
Ratkaisujen ja tuotosten pitkäjänteinen
yhdessä kehittäminen
– pääpaino tiedonrakentamisen käytännöissä
Keskustelu ja vuorovaikutus oppijoiden kesken
– pääpaino kommunikaatiotaidoissa
Ideoiden ja tuotosten jakaminen ja
kommunikointi – pääpaino oppisisällöissä ja tiedon
esittämistaidoissa
Kommunikaatio opettajan ja oppijoiden välillä
– pääpaino oppisisällöissä
Ei yhteisöllisyyttä, verkkoympäristö materiaalin
välityskanavana – pääpaino oppisisällöissä
28.
29. Sopivasti palautetta ja ohjausta
Juha Leino: julkaisut.tamk.fi/PDF-tiedostot-web/B/88-Floworks.pdf
”Runsas palaute on yksi niistä syistä, miksi oppijat pitivät sosiaalisen
median välineistä. Antamalla sitä - asiantuntijanäkökulmasta -
oppijat kokevat, että heidän työtään arvostetaan ja sillä on merkitystä.”
”Toisaalta opettajan on varottava liiallista aktiivisuutta,
joka tukahduttaa oppijoiden aktiivisuutta...
Kysymys on pitkälle siitä, että
oppijat kokevat opettajan
olevan läsnä ja välittävän.”
Kuva: Geralt, CC0, pixabay.com
30. Akseli Huhtasen selvitys: fitech.io/fi/fitech-selvitti-miten-vahentaa-keskeyttamista-verkkokursseilla
Verkkokursseilla oppiminen on
usein vaativampaa kuin
läsnäolokursseilla,
mutta verkkokurssi valitaan usein
siksi, että sen toivotaan olevan
helpompi.
31. FiTechin suositukset
keskeyttämisten vähentämiseksi
Akseli Huhtasen selvitys: fitech.io/fi/fitech-selvitti-miten-vahentaa-keskeyttamista-verkkokursseilla
1. ”Kursseille tulee rakentaa mahdollisuuksia opiskelijoiden keskinäiseen
sekä opiskelijan ja opettajan väliseen vuorovaikutukseen.
2. Sisällöllistä ja teknistä tukea on tarvittaessa oltava tarjolla.
Varmista, että opiskelijoilla on tiedossaan yhteyshenkilön yhteystiedot.
3. Opettaja lähettää kurssin keskivaiheilla viestin, jossa kerrotaan miten
toimia, jos on jäänyt kurssilla jälkeen.
4. Ennen kurssin alkua opiskelijoiden opiskelu- ja tietotekninen
osaamistaso testataan ja tarjotaan tukea valmiuksiltaan heikoille.”
32. Kuva: Steinchen, pixabay.com
2-3 hengen keskustelu
• Kuka olet?
• Miten ehkäiset keskeyttämisiä? TAI
• Miten teet verkkokursseistasi selkeitä?
34. Mitä on hybridiopetus?
Hybridiopetuksella tarkoitetaan synkronista opetustilannetta,
missä osa ryhmästä on läsnä ja osa etänä. Molemmille ryhmille
tarjotaan mahdollisimman yhteneväinen oppimistilanne.
Hybridistä on erilaisia malleja.
Sen lisäksi koko ryhmä voi toisinaan
opiskella täysin etänä tai kaikki kasvotusten.
• Kaikki läsnä
• Ope läsnä, opiskelijat etänä
• Ope läsnä, opiskelijat läsnä+etänä
• Ope etänä, opiskelijat läsnä+etänä
• Ope etänä, opiskelijat läsnä
• Kaikki etänä
Kuvat: lkurtz18 & harishs, CC0, pixabay.com
35. Hybridiopetuksen edellytyksiä
• Hyvä suunnittelu
• Kouluttajapari, digitutor tai opiskelija apuna
• Tilat, tekniset laitteet ja tuki
• Työskentelyä verkon välineillä
• Erityishuomio vuorovaikutukseen,
jotta etäosallistujat eivät jää sivuun!
Kuva: lkurtz18 & harishs, CC0, pixabay.com
37. Opettajana yhtä aikaa kahdessa tilassa
• Suunnittele vuorovaikutus etukäteen.
• Miten ryhmän kaikki jäsenet näkevät ja kuulevat toisensa?
• Verkko-osallistujien osallistuminen haastavampaa – aloita heistä!
• Sähköiset alustat yhteiseen ja pienryhmien työskentelyyn
– Lähiosallistujille laitteet (+headset), jos tehdään ryhmätöitä sekaryhmissä.
– Ryhmätyöskentely verkon kautta hitaampaa kuin kasvokkain!
Kuvat: StartupStockPhotos & LeeJeongSoo, pixabay.com
38. Menetetäänkö kahvipöytäkeskustelut?
Etäkahvit ennen yhteistä aloitusta
• Ota etäosallistujat vastaan ennen
lähiosallistujien saapumista.
Kahvi- ja lounastauot
• Hybridissä taukotilat teema-
huoneineen etäosallistujille ja/tai
sekaryhmille
Kuva: PetraSolajova, CC0, pixabay.com
39. JAMK: Hybridiopetus
Hyvä sivusto hybridiopetuksesta:
oppimateriaalit.jamk.fi/hybridiopetus
(Ahlgren, Häkkinen, Koskinen, Laakso & Selkivuori 2020,
CC BY-NC-SA)
Onnistuneen hybridiopetuksen elementit
1. Sisällöt ja pedagogiset ratkaisut
2. Opetukseen liittyvät käytännöt
3. Teknologia ja sen hallinta sekä tilat
4. Opettajan identiteetti
42. Oppimistehtävillä ohjaat oppimaan
Hanne Koli, CC BY: aoe.fi/#/materiaali/13
”Voit ohjata sisältöä eli sitä mitä tietoa oppija prosessoi tehtävässä.
• …tiedonhakua: mistä oppija löytää tehtävässä tarvittavaa tietoa?
• …havainnointia, ajatteluprosesseja: miten oppija prosessoi
tietoa tehdessään tehtävää?
• …oppimisprosessia: miten oppijaa ohjataan /mitä palautetta
annetaan?
• …työskentelyä: miten oppijaa ohjataan /mitä palautetta
annetaan?
• …yhteisöllistä toimintaa ja ryhmä/tiimityötä: miten
ryhmä/tiimi toimii tavoitteellisesti?”
46. Tehtävänanto
Verkossa on tärkeää, että ohjeet ovat yksiselitteiset ja selkeät.
Selkeyttä tuo, jos käytät tehtävänannossa yhtenäistä pohjaa,
myös visuaalisesti.
HUOM: Tavoitteisiin ja arviointikriteereihin kuuluu myös laaja-alainen osaaminen.
Posit-it-lappujen kuva: Alexandra_Koch, CC0, pixabay.com
47. Aktivoi osallistujia selkeillä keinoilla
Pirjo Friedric ym 2011: www.slideshare.net/priio/cmad-owela-facilitation
Osallistumisella on rytmi
• Hyödynnä alkuinnostus: laita tärkeimmät keskustelunaiheet alkuun
• Hyödynnä totuttu viikkorytmi: julkaise uudet tehtävät aina samana
viikonpäivänä
Muistutukset uusista tehtävistä aktivoivat osallistujia
• Persoonallisesti muotoillut viestit oikeilta ihmisiltä automaatin sijaan.
Palkkiot ja deadlinet
• Aktivoivat vain osaa ihmisistä, mutta voivat olla heille sitäkin
tehokkaampia.
48.
49. Mitä muuta haluat oppia?
Vertaile jo annettuja vastauksia ja lisää
omia vastauksia muiden arvioitavaksi:
(Linkki Padletissa 1. webinaarin kohdalla.)
Innoduelin avulla voi kerätä nopeasti
vastauksia, toiveita ja ideoita
suureltakin joukolta samanaikaisesti.
• Jokainen osallistuu tasavertaisesti ja
anonyymisti.
• Ilmainen päiväkodeille, peruskouluille,
2. asteen oppilaitoksille sekä voittoa
tavoittelemattomille yhdistyksille.
• Lue lisää: www.innoduel.com/fi
51. Lisätietoja
• CC-lisenssit: creativecommons.fi
• CC BY-SA 4.0 eli Creative Commons Nimeä-Jaa samoin 4.0 Kansain-
välinen -lisenssi: creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/deed.fi
lyhyesti:
– Sinä saat jakaa ja muuntaa tätä diasarjaa, myös kaupallinen hyödyntäminen
on sallittu.
– Ehtona on, että viittaat aina alkuperäiseen tekijään ja lähteeseen.
– Muokattu teos tulee jakaa tällä samalla lisenssillä.
• Tätä lisenssiä laajempia oikeuksia voit kysyä tekijältä:
www.matleenalaakso.fi
Tämä diasarja on lisensoitu Creative
Commons -lisenssillä CC BY-SA 4.0