LOOK-hankkeen webinaari verkkopedagogiikasta, suunnattu ensisijassa Helsingin verkkolukion opettajille.

1. Verkkopedagogiikka
LOOK − Lukio-​opiskelijoiden opiskeluympäristöjen
kehittäminen -hankkeen webinaarisarja 1/4:
23.1.2023
Matleena Laakso
Blogi: www.matleenalaakso.fi
Twitter: @matleenalaakso
Ohjeet: www.matleenalaakso.fi/p/koulutusdiat.htm

2. Ohjelma
Tänään
• Tervetuloa!
• Johdanto verkkopedagogiikkaan
• Etäopinnot ja hybridiopetus
• Verkko-opintojen suunnittelu, toteutus ja arviointi
• Miten vähentää keskeyttämisiä?
• Klo 16.30 ohjaustunti (ei tallenneta)
Seuraavat webinaarit
• Osallistaminen ja vuorovaikutus to 16.2. klo 14.30
• Interaktiiviset verkkomateriaalit ti 7.3. klo 14.30
• Videot opetuksessa ke 5.4 klo 14.30
Tutustu myös verkkolukion laatukäsikirjaan. Siellä on erinomaisia
ohjeita ja yhteisiä linjauksia. Uusi päivitetty versio julkaistaan
loppukeväästä 2023 mm. LOOK-hankkeen verkkosivulla.

3. Kameran peukutus
Ruudunkaappauskuva Teams-webinaarista

4. padlet.com/matlaakso/look2023

5. Tavoitteena on opetus, jossa yhdistyy
sisältötieto, pedagogiikka ja teknologia
Koehler & Misihra 2006: tpack.org
Oheinen suomennos Harto Pönkä:
harto.wordpress.com/2015/09/18/2000-luvun-ydintaidot-
oppimisen-tulevaisuus-ja-opetuksen-suunnittelu
TPACK-malli
jäsentää opettajan
osaamisvaatimuksia.

6. Kaksi tapaa luoda verkkokursseja
Ruudunkaappauskuva Vesa Paajasen videosta Vuorovaikutus verkkokurssilla, UEF:n Flippausmanuaali 2018:
www3.uef.fi/web/flippaus/vuorovaikutus (ks. päivitetty opas: sites.uef.fi/flippaus/flippausmanuaali)

7. Keskeisimmät oppimiseen
vaikuttavat tekijät
Yhteistyö muiden kanssa
Omien ja ryhmän yhteisten
oppimisen prosessien säätely
Teknologian tuki
Lähteenä korkeakoulupedagogiikan UNIPSin sivulle: unips.fi/pedagogics-in-digital-learning
upotettu Oulun yliopiston Essi Vuopalan video (CC BY): youtu.be/OnWgTuaKUVo

8. Itsesäätelyn taitojen tukeminen
Kati Mäenpää (artikkeli CC BY-SA, kuvan 7 strategian infograafi ©):
oamk.fi/oamkjournal/2022/monipuoliset-motivaation-saatelystrategiat-tukevat-oppimista-ja-opiskeluhyvinvointia
ja Motivaation säätelyllä vaikutusta hyvinvointiin: www.youtube.com/watch?v=prIFI4PTJac
Kehittämällä yksilöiden ja ryhmien itsesäätelyn taitoja,
voidaan edesauttaa hyvinvointia ja opintomenestystä.
• Tueksi tarvitaan näitä tukevia oppimisympäristöjä,
pedagogiikkaa ja ohjausta.
• Motivaatio ei automaattisesti pysy korkealla.
Siihen on hyvä oppia vaikuttamaan.
Esimerkkejä keinoista:
• Osallistavat menetelmät
• Vuorovaikutus
• Tutkiva oppiminen
• Simulaatiot
• Kannustus ja palaute

9. Yhteisöllinen verkko-oppiminen
Essi Vuopalan lektio: lehti.yliopistopedagogiikka.fi/2014/05/12/onnistuneen-yhteisollisen-verkko-oppimisen-
edellytykset-nakokulmina-yliopisto-opiskelijoiden-kokemukset-ja-verkkovuorovaikutus (CC BY)
”Oppimisen tutkimus tukee vahvasti
näkemystä yhteisöllisen oppimisen
tehokkuudesta yksin opiskeluun verrattuna.”
Yhteistä onnistuneille ryhmille
• Käsittelivät sisältöjen lisäksi ryhmän
työskentelyä.
• Käyttivät aikaa yhteisen toiminnan
suunnitteluun ja organisointiin.
• Vuorovaikutuksella pyrittiin myös
jännityksen lieventämiseen ja
yhteenkuuluvaisuuden ilmaisemiseen.

10. Yhteisöllisyyden kehitysportaat
verkko-oppimisympäristössä
Minna Lakkala: core.ac.uk/download/pdf/339407282.pdf
Ratkaisujen ja tuotosten pitkäjänteinen
yhdessä kehittäminen
– pääpaino tiedonrakentamisen käytännöissä
Keskustelu ja vuorovaikutus oppijoiden kesken
– pääpaino kommunikaatiotaidoissa
Ideoiden ja tuotosten jakaminen ja
kommunikointi – pääpaino oppisisällöissä ja tiedon
esittämistaidoissa
Kommunikaatio opettajan ja oppijoiden välillä
– pääpaino oppisisällöissä
Ei yhteisöllisyyttä, verkkoympäristö materiaalin
välityskanavana – pääpaino oppisisällöissä

11. Miten teknologia tukee oppimista?

12. Etäopinnot

13. Etäopinnot Helsingin verkkolukiossa
www.hel.fi/verkkolukio
• Reaaliaikaista opiskelua verkossa (Teams/Meet), osin myös hybridisti.
• Kurssit on merkitty lukujärjestykseen eli opiskelija osallistuu usein
keskellä päivää omasta koulusta käsin.
• Edellytyksenä on kameran ja mikrofonin käyttömahdollisuus.
Kuvat: Elf-Moondance, pixabay.com

14. Otteita verkkolukion laatukäsikirjasta
• Suunnittele etätunnin rakenne hyvin.
• Huolehdi ryhmäyttämisestä pienryhmiä (breakout) hyödyntäen.
• Pysyviä pienryhmiä.
• Ohjaa onnistumaan.
• Hyödynnä verkon työkaluja.
• Kutsu vierailijoita.
• Käytä monipuolista arviointia ja
osaamisen osoittamisen tapoja.
• Tarjoa erilaisia oppimispolkuja.
Kuva: Elf-Moondance, pixabay.com

15. Etäopintojen verkkotapaamiset
1. Kutsu ja mahdollinen ennakkotehtävä/-materiaali
2. Virtuaalikahvit?
3. Yhteinen aloitus
• Ohjelma, tavoitteet, pelisäännöt yms.
• Tutustuminen/kuulumiset/virittäytyminen
4. Varsinainen opetus ja/tai työskentely
5. Lopetus
• Opitun/työskentelyn reflektio, palaute
• Läksyt ym.
6. Jatkot?
Kuva: Alexandra Koch, CC0, pixabay.com

16. Webinaarin rytmittäminen
Vuorottele työskentelytapoja
• Kuunnellen, katsellen, puhuen.
• Yksin ja yhdessä harjoitellen ja työskennellen.
• Tarjoa monipuolisia mahdollisuuksia vuorovaikutukseen:
reaktiot, chat, pienryhmäkeskustelut, äänestykset,..
• Muista tauot.
Vuorottele kokoonpanoa
• Yksin – opettaja päivystää Teamsissa/Meetissä
• Pienryhmissä
– Satunnaiset ryhmät.
– Oma pysyvä pienryhmä.
– Opettaja määrittelee ryhmät.
– Kukin saa valita oman ryhmänsä.
• Kaikki yhdessä
– Aktivointia chatin avulla, keskustelua, kyselyitä ym.

17. Parhaimmillaan vuorovaikutus
motivoi ja tukee oppimista!
• Osallista ensimmäisen vartin aikana.
• Huomioi tallenteen katsojat.
• Ainakin opettajalla/puhujalla kamera päällä! Katso kameraan ☺
• Osoita kuuntelemista elein ja ilmein.
• Hyödynnä pienryhmissä rooleja.
– De Bonon ajatteluhatut:
www.matleenalaakso.fi/2013/02/ajatteluhatut.html
– PBL:n mukaisesti puheenjohtaja, kirjuri ja tarkkailija.
Kuva: Sayyidsembilanenam, CC0, pixabay.com

18. 10
sekuntia
22
sekuntia
Kuva: Studio-72, CC0, pixabay.com

19. Anna myös
aikaa ajatella
Kuva: Oscar Trompenaars, pixabay.com

20. Vesiputous:
Tee kysymys. Anna aikaa ajatella ja
kirjoittaa kommentti chattiin.
Jokainen julkaisee kommentin samaan aikaan.
Kuva: Pasja1000, pixabay.com

21. classroomscreen.com
Lue lisää: www.matleenalaakso.fi/2019/02/classroomscreen.html

22. Hybridiopetus

23. Hybridiopetus
Hybridiopetuksella tarkoitetaan synkronista opetustilannetta,
missä osa ryhmästä on läsnä ja osa etänä. Molemmille ryhmille
tarjotaan mahdollisimman yhteneväinen oppimistilanne.
• Kaikki läsnä
• Ope läsnä, opiskelijat etänä
• Ope läsnä, opiskelijat läsnä+etänä
• Ope etänä, opiskelijat läsnä+etänä
• Ope etänä, opiskelijat läsnä
• Kaikki etänä
Kuvat: lkurtz18 & harishs, CC0, pixabay.com

24. Hybridiopetuksen edellytyksiä
• Hyvä suunnittelu.
• Mielellään kouluttajapari, digitutor tai opiskelija apuna.
• Tilat, tekniset laitteet ja tuki.
• Verkon sovellusten hyödyntäminen
yhteisessä työskentelyssä
(seur.webinaarimme teema).
• Erityishuomio vuorovaikutukseen,
jotta etäosallistujat eivät jää sivuun!
Verkkolukiossa suurin osa
osallistunee etänä.
Miten se vaikuttaa?
Kuva: lkurtz18 & harishs, CC0, pixabay.com

25. Etäosallistujan rooli
Ulkopuolella
Nenä kiinni lasissa
Samassa vedessä
Kuvat: pixabay.com

26. Samanaikainen opettaminen
2-3 tilassa on haastavaa
• Suunnittele ja ohjeista etukäteen, millaista osallistumista edellytät.
• Tallennatko (HyFlex)?
• Ota etäosallistujat vastaan ennen lähiosallistujien saapumista.
• Huolehdi, että kaikki näkevät ja kuulevat toisensa.
• Verkko-osallistujien osallistuminen haastavampaa – aloita heistä.
• Varasuunnitelma, jos jokin ei toimi odotetulla tavalla.
Kuvat: Elf-Moondance, pixabay.com

27. Pienryhmät yhdessä vai erikseen?
• Lähi- ja etäosallistujien pitäminen erikseen pienryhmätyöskentelyn
aikana on teknisesti helpompaa.
• Lähi- ja etäosallistujien sekoittaminen
– tutustuttaa ryhmän paremmin toisiinsa
– ja lisää etäilijöiden osallisuutta.
– Varmistaa, että etänä olevatkin saavat saman informaation eivätkö unohdu.
– Koronan tässä vaiheessa monille opiskelijoillekin teknisesti helppoa.
Tilan koko ja laitteet vaikuttavat, miten hyvin pienryhmän äänet kuuluvat
lähi- ja etäryhmien kesken.
• Opettajan voi vierailla etäryhmien breakouteissa kännykällä,
ettei häiritse lähiryhmää luokan edessä olevalla tietokoneella.

28. padlet.com/matlaakso/hybridi
#HOThybridi-webinaari
torstaina klo 13,
ks. myös tallenteet.

29. Verkko-opinnot

30. Verkko-opinnot verkkolukiossa
www.hel.fi/verkkolukio
• Itsenäisesti yhden periodin aikana suoritettava verkkokurssi.
– Edettävä periodin tahdissa tai nopeammin.
• Oppimista kannattelevat palautuspäivät ja jatkuvat palautteet,
myös ääni-/videomuodossa.
• Tavoitteisiin liittyvä aloitustehtävä on tehtävä viikon kuluessa,
muuten tippuu pois kurssilta.
• Edellyttää itseohjautuvuutta ja kiitettäviä opiskelutaitoja.
Kuva: Elf-Moondance, pixabay.com

31. Verkko-opetuksen suunnittelu on
oppimisprosessin suunnittelua
Kuva: joepmeindertsma CC0, pixabay.com
Kysy itseltäsi, mitä haluat
oppijan tekevän.
Verkossa ohjaat työskentelyä
oppimistehtävillä.

33. Pedagoginen käsikirjoitus
Suunnitelma siitä, miten oppimisprosessi ja –tehtävät vaiheistetaan
pienempiin osiin oppimispolun varrelle. Käsikirjoitus voi olla esim.
visuaalinen malli, taulukko tai aikajana.
• Kertoo, mitä kurssilla tapahtuu: suunnitellaan opiskelijan ja opettajan
toimintaa, oppimistehtäviä, vuorovaikutusta ja oppimisen tukemista.
• Auttaa näkemään kurssin rakenteen ja kokonaisuuden.
Kuva: picjumbo_com, CC0, pixabay.com

35. Hyviä lähteitä verkkokurssin suunnitteluun
ja arviointiin: bit.ly/vk-oppaita

36. Miten vähentää keskeyttämisiä?

37. Tyypillistä verkkokursseilla
• Suuret keskeyttäjämäärät.
• Yksilölliset erot (mm. ajankäytön hallinta).
• Osalla haastava opiskelutilanne.
• Pidetään usein työläinä.
• Opiskeluaika hajoaa pieniksi palasiksi.
• Kuvitelma, että voi opiskella ”missä ja milloin vain”.
• Edellytetään motivaatiota ja itseohjautuvuutta.
• Suorittaneilla usein hyvät arvosanat.
• Osa käy vain kurkkimassa sisältöjä.

38. Aloitus on tärkeä
Kurssin perustiedot: kohderyhmä/ennakkosuoritukset, tavoitteet,
sisällöt, tehtävät, arviointikriteerit, ohjaus, aikataulut, materiaalit yms.
• Voidaan esittää opiskelijoille visuaalisena mallina
(esim. Adobe Express- tai ThingLink-kuva)
Toiminta verkkoympäristöissä:
• Miten Meetissä/Teamsissa toimitaan?
• Verkkokurssin pelisäännöt?
• Esittäytyminen, tutustuminen, vuorovaikutus
• Tervetulotoivotus videona?
Verkkolukion käsikirjassa on tähän
erinomaisia ohjeita ja yhteisiä linjauksia,
mm. aloitustehtävä.
Kuva: Geralt, pixabay.com

39. 3 avainta parempaan verkkokurssiin
Henri Annala: digimentorit.tamk.fi/2016/03/18/kolme-avainta-paremman-verkkokurssin-suunnitteluun
1. Selkeys
Tehostaa sekä opettajan että opiskelijoiden ajankäyttöä ja
lisää todennäköisyyttä kurssisuorituksille.
2. Yhdessä tekeminen
Osallistujien välisen vuorovaikutuksen käyttämisellä on
huomattavia etuja (mm. oppimistulokset ja motivaatio).
3. Ohjaus ja palaute
Pedagogisesta näkökulmasta ajateltuna
verkkokurssilla opettajan tärkein
tehtävä on ohjata ja antaa palautetta.
Kuva: Mohamed_hassan, CC0, pixabay.com

40. Apoa-projektin esiin nostamia
amk-opiskelijoiden toiveita
https://apoa.tamk.fi/ Alla oleva on lainaus TAMKin Jarmo Vihmalaaksolta ja
Sanna Sintoselta Moodlen mestariopintojen materiaaleista syksyltä 2020
• Yhdenmukainen ja selkeä kurssirakenne
• Omaa edistymistä voi seurata, tehtävät ja määräajat näkyvissä
• Opettajalta ei tarvitse erikseen kysyä kurssin käytännöistä
• Yhdenmukaiset palautusajat tehtävissä (ainakin klo-aika!)
• Sisällöt samalla tavalla eri aiheissa ja aktiviteeteissä
• Ei turhia klikkauksia
Kuva: chenspec, pixabay.com

41. Verkko-opiskelu on vaativaa
Akseli Huhtasen selvitys: fitech.io/fi/fitech-selvitti-miten-vahentaa-keskeyttamista-verkkokursseilla
Verkkokursseilla oppiminen
on usein vaativampaa kuin
läsnäolokursseilla,
mutta verkkokurssi valitaan
usein siksi, että sen
toivotaan olevan helpompi.
Merkittävimmät
keskeyttämissyyt ovat
opiskeluteknisten taitojen
heikkous, motivaatio-ongelmat
ja epäonnistunut
vuorovaikutus kurssilla.

42. FiTechin suositukset
keskeyttämisten vähentämiseksi
Akseli Huhtasen selvitys: fitech.io/fi/fitech-selvitti-miten-vahentaa-keskeyttamista-verkkokursseilla
1. ”Kursseille tulee rakentaa mahdollisuuksia opiskelijoiden keskinäiseen
sekä opiskelijan ja opettajan väliseen vuorovaikutukseen.
2. Sisällöllistä ja teknistä tukea on tarvittaessa oltava tarjolla.
Varmista, että opiskelijoilla on tiedossaan yhteyshenkilön yhteystiedot.
3. Opettaja lähettää kurssin keskivaiheilla viestin, jossa kerrotaan miten
toimia, jos on jäänyt kurssilla jälkeen.
4. Ennen kurssin alkua opiskelijoiden opiskelu- ja tietotekninen
osaamistaso testataan ja tarjotaan tukea valmiuksiltaan heikoille.”

43. Miten verkko-opiskelun saa sujumaan?
OPISKELIJA
• Aseta tavoitteita.
• Tee töitä oppimisen eteen.
• Varaa kalenteriin opiskeluaikaa.
• Tutustu ryhmääsi ja osallistu sen
vuorovaikutukseen antaen ja saaden.
• Pyydä tarvittaessa apua.
OPETTAJA
• Puhu oppijoiden kanssa
verkossa opiskelusta.
• Pyydä palautetta, myös kurssin aikana.
Kuva: Elf-Moondance, pixabay.com

44. Opitun ja työskentelyn reflektio
• Mitkä asiat tällä hetkellä edistävät oppimistasi? Mitkä vaikeuttavat?
• Miten koit vuorovaikutuksen tässä webinaarissa?
• Miten ryhmä tukee oppimistasi?
• Mitä pitäisi muuttaa työskentelyssä, jotta se tukisi paremmin oppimistasi?
• Mikä oli tärkein oppimasi asia?
• Mikä olisi hyvä koekysymys päivän teemasta?
• Mitä teet seuraavaksi? Miten saat oppimasi osaksi arkeasi?
• Miksi kannatti osallistua?
Kuva: Manfredsteger, CC0, pixabay.com

45. Asteikkokysymys
Miten arvioit omaa osaamistasi etä- ja verkko-opintojen
opettajana (asteikolla 1-10)?

46. Asteikkokysymys
Miten arvioit omaa osaamistasi etä- ja verkko-opintojen
opettajana (asteikolla 1-10)?
Mitä pitäisi tapahtua, että voisit antaa itsellesi
yhden numeron enemmän?

47. Avoimia oppimateriaaleja: aoe.fi

48. www.matleenalaakso.fi
• Yli 360 bloggausta ja lisää tulossa.
• Koulutusdiojen sivulla kymmeniä
ohjeita verkon palveluista.
• Sähköisten kokeiden sivu:
esimerkkikyselyitä ja ohjediat.
• H5P-työkalujen sivu:
videoita, ohjediat ja esimerkkien linkki.
• Webinaarikoonti: maksuttomia
webinaareja ja satoja tallenteita.
• Tervetuloa: tulevia koulutuksiani.

49. • CC-lisenssien suomenkielinen verkkosivusto: creativecommons.fi
• CC BY-SA 4.0 eli Creative Commons Nimeä-Jaa samoin 4.0 Kansain-
välinen -lisenssi creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/deed.fi
lyhyesti:
– Sinä saat jakaa ja muuntaa tätä diasarjaa, myös kaupallinen
hyödyntäminen on sallittu.
– Ehtona on, että viittaat aina alkuperäiseen tekijään ja lisäät linkin tähän
diasarjaan. Muokattu teos tulee jakaa tällä samalla lisenssillä.
• Tätä lisenssiä laajempia oikeuksia voit kysyä tekijältä:
www.matleenalaakso.fi
Tämä diasarja on lisensoitu Creative
Commons -lisenssillä CC BY-SA 4.0