Verkko-opetus 3 p -koulutuksen lähipäivän diat

1. Verkko-opetus 3 op
Kohti reformia! / TUTKESTA toimintaan
Suomen yrittäjäopisto, Seinäjoki 12.10.2018
Matleena Laakso
Blogi: www.matleenalaakso.fi
Twitter: @matleenalaakso
Diat: www.matleenalaakso.fi/p/koulutusdiat.html

2. Ohjelma klo 9.30-16.00
• Koulutuksen aloitus
– Kahvit, tutustuminen ja koulutuksen käytännöt
• Johdanto ja opetusteknologian trendejä
• Verkkopedagogiikka
– Verkko-opettajuus
– Verkkokurssin suunnittelu ja arviointi
– Opetus luokassa - verkkoluokassa – videolla
• Vuorovaikutus ja ohjaus verkossa
• Videoiden käyttö opetuksessa
• Lähipäivän päätös
– Webinaarien teemat ja ajankohdat
– Palaute & inspiraatiota reppuun

3. Johdanto ja opetus-
teknologian trendejä

4. Tämän päivän oppimisympäristö
Häkkinen & Viteli (toim.) Pilvilinnoja ja palomuureja – tulevaisuuden oppimisen ja työnteon tilat, 2014
Fyysinen ja virtuaalinen
Henkilö-
kohtainen
ja jaettu Formaali,
non-formaali
ja informaali
Globaali ja lokaali
Palapelin kuva: Kimhunghan, CC BY-SA

5. Opetusalan asiantuntijoilla yhteneväinen
käsitys kehittämissuunnasta
Minna Lakkala: www.slideshare.net/MinnaHL/pedagogineninfra2015
Hyvissä opetuksen työtavoissa oppijat
• Tekevät yhteistyötä asiantuntijatiimien tapaan.
• Suorittavat todenmukaisia tehtäviä ja ratkovat haastavia ongelmia.
• Hyödyntävät monipuolisesti erilaisia tietolähteitä ja digitaalista teknologiaa.
• Luovat yhdessä uutta tietoa ja laativat konkreettisia tuotoksia prosessin
lopputuloksena.
Mm. tutkivan oppimisen mallit korostavat
asiasisältöjen oppimisen ohella
tietotyön, yhteisöllisen työskentelyn
ja teknologian käytön taitoja.
Kuva: rawpixel CC0, pixabay.com

6. Tutkivan oppimisen periaatteita
• Ymmärtäminen ja ilmiöiden selittäminen
• Ongelmalähtöinen ihmettelystä lähtevä tiedonhankinta
• Ennakkokäsitysten esiin nostaminen
• Ideoiden työstäminen ja huomion kohdistaminen keskeisiin käsitteisiin ja
suuriin ideoihin
• Yhteisöllinen tiedonrakentelu ja jaettu asiantuntijuus
Kuva: FelixMittermeier CC0, pixabay.com

7. Käänteinen oppiminen
Flipped classroom/learning
• Oppijat tutustuvat käsiteltävään aiheeseen itsenäisesti itselleen parhaita
menetelmiä hyödyntäen (video, kirja,..).
• Yhteinen aika tunnilla käytetään aktiiviseen ajatteluun usein projektimaisesti
työskennellen ja opittua soveltaen.
Kuva: AJC1 CC BY-SA, Wikimedia Commons

8. Mitä opetusteknologian trendejä
olet havainnut?
bloochat.com
• Työssäsi SYOssa
• Omalla ammattialallasi
• Kirjallisuudessa, tutkimuksissa, seminaareissa
• Some- ja kahvihuonekeskusteluissa

9. bloochat.com
• Kun menet chatin etusivulle ja se arpoo sinulle chat-huoneen osoitteen, jonka
voit halutessasi vaihtaa ja suojata salasanalla. Kerro nimesi/nimimerkkisi ja
jaa chatin linkki niille, joiden haluat osallistuvan. Viestit näkyvät 24 h ajan.
• Lisää chat-työkaluja: www.matleenalaakso.fi/2018/08/helppoja-chat-tyokaluja.html

10. Horizon Report, 2018 Higher Education
Educause: library.educause.edu/resources/2018/8/2018-nmc-horizon-report (CC BY)
Keskeiset trendit, jotka nopeuttavat teknologian omaksumista

11. Interaktiiviset videot (EDpuzzle H5P,..)
h5p.org/interactive-video and www.matleenalaakso.fi/2015/04/videotehtavia-edpuzzlen-avulla.html

13. CC-lisenssijärjestelmä on selkeämpi
ja helpompi kuin tekijänoikeuslaki
Kuvat ovat Tarmo Toikkasen tarmo.fi CC BY-SA -lisensoidusta teoksesta:
www.slideshare.net/tarmot/kansalaiselle-verkkoaineiston-hydyntminen-mediatuotannossa

14. • Maailman käytetyin avoin lisenssi eli
käyttölupa
• Kansainvälinen ja epäkaupallinen hanke
• Jos haluat antaa muille oikeuden eri tavoin
käyttää aineistoasi, sinun täytyy kertoa siitä.
Suositeltavinta on tehdä se merkitsemällä
aineisto avoimella Creative Commons
-lisenssillä.
• creativecommons.fi
Kuva: creativecommons.org/licenses, CC BY

15. CC-lisenssin edut
Ruudunkaappauskuva: creativecommons.fi, CC BY

16. Tämä dia on muunnelma Tarmo Toikkasen tarmo.fi CC BY-SA -lisensoidusta teoksesta: Tekijänoikeudet ja Creative Commons datan avaajille:
www.slideshare.net/tarmot/tekijanoikeudet-ja-creative-commons-datan-avaajalle
Creative Commons -ehdot
Yhdistelemällä näitä neljää ehtoa, saadaan seuraavan dian lisenssit

17. Tämä dia on muunnelma Tarmo Toikkasen tarmo.fi CC BY-SA -lisensoidusta teoksesta:
Tekijänoikeudet ja lisenssit (AVO): www.slideshare.net/tarmot/tekijnoikeudet-ja-lisenssit-avo
Epävirallinen suositus
oppimateriaaleille on CC BY-SA
Avoimempi CC BY käy myös hyvin. Voit toki käyttää muitakin lisenssejä,
mutta suosituksesta poikkeamiseen kannattaa olla mietitty perustelu.
Oppi-
materiaalit
Julkishallinnon
avoimen datan
lisenssisuositus

18. pixabay.com
• Tekijänoikeusvapaita kuvia ja videoita (CC0 = Creative Commons nolla).
• Palvelu näyttää myös maksullisia Shutterstockin kuvia rahoittaakseen
palvelun. Maksulliset kuvat näkyvät haun jälkeen ensimmäisellä rivillä ja
ne on merkitty vesileimalla.
• Lisää CC0-kuvia: unsplash.com, www.pexels.com, stocksnap.io
Kuva: tookapic, pixabay.com, CC0

19. Horizon Report, 2018 Higher Education
Educause: library.educause.edu/resources/2018/8/2018-nmc-horizon-report (CC BY)
Merkittävät haasteet, jotka uhkaavat teknologian omaksumista

20. Digitaalisen lukutaidon parantaminen

21. Ylen digitreenit:
yle.fi/aihe/oppiminen/digitreenit

22. Opi toisilta ja jaa osaamistasi!
Opehommat: opehommat.purot.net
• Yli 200 opetusalan Facebook-ryhmää/sivua,
opetusalan blogeja, dioja ja tapahtumia
Matleenan blogi: www.matleenalaakso.fi
• Koulutusdiat, sähköiset kokeet, webinaarit,..
• Ohjeita mm. tänään esillä olleisiin sovelluksiin

24. Horizon Report, 2018 Higher Education
Educause: library.educause.edu/resources/2018/8/2018-nmc-horizon-report (CC BY)
Tärkeät kehittyvät teknologiat

25. Digitalisaatio ammatillisessa koulutuksessa
Koramo & Brauer & Jauhola 2018: www.oph.fi/download/191033_Digitalisaatio_ammatillisessa_koulutuksessa.pdf
Opiskelijoiden kokemat hyödyt:
• 68 % kokee, että digitaalisaatio on joustavoittanut opiskelua.
• 62 % kokee, että digitalisaatio on tehostanut oppimista.
• 59 % kokee, että digitalisaatio on helpottanut vertaisoppimista.
• 51 % kokee, että digitalisaatio on helpottanut opintojen seuraamista.
Opiskelijoiden kokemat esteet ja haasteet:
• Pirstaleisuus: oppilaitoksen ja eri opettajien
käytössä olevat erilaiset sovellukset
• Tekniikan tai netin toimimattomuus
• Digitaalisia ratkaisuja ei juuri sovelleta,
oppilaitoksen hitaus ja jähmeys uusien
sovellusten hyödyntämisessä

26. Liikettä tunnille tai verkkoon x-breikillä
• X-breikki on Liikkuvan koulun tekemä ja oppilaitosten hyödynnettävissä
oleva liikunnallinen kyselytyökalu.
• Valmiita x-breikkejä löydät SlideShare-tiedostojenjakopalvelusta.
• Linkit ohjeisiin ja ladattavaan mallipohjaan:
www.matleenalaakso.fi/2016/02/x-breikki-liikuttaa.html

27. Verkko-opettajuus

28. TPACK-malli tukee opetusta, jossa pyritään
yhdistämään sisältötieto, pedagogiikka ja teknologia
Alkuräinen kuva julkaisijan luvalla: http://tpack.org © 2012 ja suomennos Harto Pönkä:
harto.wordpress.com/2015/09/18/2000-luvun-ydintaidot-oppimisen-tulevaisuus-ja-opetuksen-suunnittelu

29. TPACK-mallin tiedon lajit 1/2
Koskelo ja Virpi Kaisto 2015: Artikkeli Kasvatus & Aika –julkaisussa:
www.kasvatus-ja-aika.fi/site/?lan=1&page_id=672 (alla runsaasti suoria lainauksia)
Pedagoginen tieto
• Pedagoginen tieto on tietoa ja kokemusta opettamisen sekä oppimisen
prosesseista; siitä, miten oppijat oppivat, opetus suunnitellaan,
luokkatilanne hallitaan ja oppimista arvioidaan. Pedagoginen tieto sisältää
laajemmat oppimisen tavoitteet ja arvot.
Sisältötieto
• Sisältötiedolla tarkoitetaan opetettavan aiheen sisältöä: mikä on aihe, ja
millä laajuudella sitä käsitellään. Sisältötiedon kannalta on olennaista, ketkä
ovat kohderyhmänä, ja millaista ennakko-osaamista heillä oletettavasti on.
• Pedagoginen sisältötieto on opetettavaan aiheeseen liittyvää tietoa, ja
pedagogista tietoa aiheen opettamisesta, ja aiheen opetukseen parhaiten
soveltuvista menetelmistä. Se huomioi oppijoiden tietotason ja opsin
tavoitteet sekä arviointiperusteet. Tehokkaan opetuksen toteutumisen
kannalta on olennaista, että opettaja hallitsee erilaisia lähestymistapoja
aiheeseen ja kykenee muokkaamaan oppimateriaalia tilanteen mukaan.
Pelkän pedagogisen sisältötiedon hallitseminen ei enää palvele 2010-luvun
opetusta, jossa tietotekniikka on keskeistä.

30. TPACK-mallin tiedon lajit 2/2
Koskelo ja Virpi Kaisto 2015: Artikkeli Kasvatus & Aika –julkaisussa:
www.kasvatus-ja-aika.fi/site/?lan=1&page_id=672 (alla runsaasti suoria lainauksia)
Teknologinen tieto
• Teknologinen tieto tarkoittaa tietoa teknologisten laitteiden käytöstä ja
niiden soveltamisesta työhön ja arkielämään. Siihen kuuluu myös kyky
tunnistaa tilanteet, joissa teknologia voi edistää opetuksen tavoitteiden
saavuttamista. Nopean kehityksen vuoksi teknologinen tieto on taitoa
mukautua teknologiassa tapahtuviin muutoksiin.
• Teknologinen sisältötieto on tietoa teknologisten laitteiden, ohjelmien
ja sovellusten käytöstä tietyn aiheen opetuksessa.
• Teknologis-pedagoginen tieto on ymmärrystä siitä, miten opetus ja
oppiminen voivat muuttua käytettäessä teknologiaa. Se on tietoa
tarjoumista ja rajoituksista, joita teknologia tuo opetukseen ja oppimiseen.
Mitä osaamista tarvitset?

31. Minä verkko-opettajana
Vahvuudet Mahdollisuudet
Heikkoudet Uhat
SWOT
TÄNÄÄN TULEVAISUUDESSA
RAJOITUKSETVAHVUUDET

32. Digitalisaatio ammatillisessa koulutuksessa
Koramo & Brauer & Jauhola 2018: www.oph.fi/download/191033_Digitalisaatio_ammatillisessa_koulutuksessa.pdf

33. Verkko-opettajan ja –ohjaajan roolit
answergarden.ch/788483

34. Verkkokurssin suunnittelu
• Pedagoginen malli
• Pedagoginen käsikirjoitus
• Kysymyslistoja kurssin
suunnittelun ja
itsearvioinnin avuksi

35. Tavoitteet ja reunaehdot
• Sisällöt ja tavoitteet
• Kohderyhmä, lähtötaso, ryhmän koko
• Aikataulut
• Rakenne ja järjestämisen muodot
• Opettajat/kouluttajat ja mahdolliset muut asiantuntijat
• Ohjaus, palaute ja arviointi
Kuva: IvanPais CC0, pixabay.com

36. Pedagoginen malli
Teoriapohjainen jäsennys oppimisprosessin etenemisestä, mikä toimii apuna
verkkokurssin suunnittelussa. Voidaan yhdistää myös useampaa mallia.

37. Pedagoginen käsikirjoitus
• Pedagoginen käsikirjoitus kertoo, mitä kurssilla tapahtuu ja auttaa
suunnittelemaan ja näkemään rakenteen kokonaisuutena.
• Käsikirjoitusta tehtäessä suunnitellaan opiskelijan ja opettajan toimintaa,
oppimistehtäviä, vuorovaikutusta ja oppimisen tukemista.
Kyse on oppimisprosessin ja –tehtävien vaiheistamisesta pienempiin osiin
oppimispolun varrelle.
Kuva: picjumbo_com, CC0, pixabay.com

38. Pedagoginen käsikirjoitus
visuaalisena mallina
• Kartta
• Aikajana
Kuvat: Mari Virtanen: www.youtube.com/watch?time_continue
=339&v=H8v-69IqDfg CC BY ja Sanna Ruhalahti:
www.oppiminenonline.com/wp-content/uploads/2014
/09/Oppiminen-Online-Pedagogiset-mallit.pdf (CC BY-SA)
• Mindmap
(dia 11: http://bit.ly/2ya7jNG)
• Padlet
(Kuvassa alla kopio eAMKin pohjasta, kopioi Padlet ja sen
muotoilu+viestit): padlet.com/matlaakso/digipedapolku

39. Hyödynnä käsikirjoitusta
tehdessäsi kysymyslistoja
Listojen avulla tarkistat, että olet huomioinut suunnittelussa kaiken
tarvittavan. Nämä sopivat myös valmiin verkkokurssin tarkastamiseen.
• Mari Virtanen, Pedagoginen käsikirjoitus:
https://blogit.metropolia.fi/tarinoitadigiaskelista/2017/09/25/pedagoginen-kasikirjoitus/
• Johanna Keskitalo, Näin luot laadukkaan verkkokurssin:
https://tomashanke.net/2015/12/07/nain-luot-laadukkaan-verkkokurssin/
• Linda Saukko-Rauta: Verkkopedagogiikka https://oppimateriaalit.jamk.fi/verkkopeda/
• Ja seuraavissa dioissa lisää!

40. Kysy itseltäsi, mitä haluat oppijan tekevän
Pelkkä ruudulta lukeminen on tylsää
Kuva: joepmeindertsma CC0, pixabay.com

41. Verkko-opetuksen suunnittelu on
oppimisprosessin suunnittelua
• Etenevätkö oppijat kurssilla omaa vai yhteistä tahtia?
• Kurssin rakenne: edetäänkö teema vai viikko kerrallaan?
• Opitaanko yksin, pienryhmissä, suurryhmässä vai näitä kaikkia?
• Onko kurssilla tiettyyn aikaan tai paikkaan sidottua työskentelyä
(webinaari, chat, ryhmätyöt, käytännön harjoittelua,..)?
• Millaisia oppimistehtäviä - monta pientä vs. yksi iso?
• Miten ja milloin oppijat saavat palautetta ja ohjausta? Yksilöinä vai
ryhmänä? Opettajalta, vertaisilta vai automatisoidusti?
• Miten opettajana keräät palautetta ja herutat ohjaustarvetta?
• Pitäydytäänkö yhden sähköisen ympäristön työkaluissa vai
hyödynnetäänkö muitakin?
Säästät aikaa ja vaivaa!, kun suunnittelet kurssin
(rakenteen) ENNEN kurssin luomista verkkoon!

42. 3 avainta parempaan verkkokurssiin
Henri Annala: digimentorit.tamk.fi/2016/03/18/kolme-avainta-paremman-verkkokurssin-suunnitteluun
1. Selkeys: Tehostaa sekä opettajan että opiskelijoiden ajankäyttöä ja lisää
todennäköisyyttä kurssisuorituksille. Kysy itseltäsi:
• Miltä kurssi näyttää opiskelijan näkymästä? Voiko ulkoasua selkeyttää jotenkin? Pitäisikö jotain karsia?
Onko materiaalit loogisesti järjestetty? Käytänkö fontteja (tyyppi, koko, efektit) yhteneväisesti?
• Onko tehtävien ohjeistukset tarpeeksi yksiselitteiset ja selkeät? Onko kaikki opiskelijan vastuut kirjoitettu
auki? Voiko jonkin asian ymmärtää usealla eri tavalla?
2. Yhdessä tekeminen: Osallistujien välisen vuorovaikutuksen käyttämisellä
on huomattavia etuja. Kysy itseltäsi:
• Millä tavoin opiskelijat voisivat tehdä yhteistyötä? Käytänkö monipuolisesti erilaisia työkaluja (esim.
videoneuvottelut, wikit, pilvipalvelut, keskustelufoorumit…)?
• Onko kurssillani tehtäviä, joita opiskelijat voivat tehdä yhdessä samaan aikaan (synkroninen) sekä
eri aikaan (asynkroninen)? Jos mahdollista, käytä molemman tyyppisiä tehtäviä.
3. Ohjaus ja palaute: Pedagogisesta näkökulmasta ajateltuna verkkokurssilla
opettajan/kouluttajan tärkein tehtävä on ohjata ja antaa palautetta. Kysy itseltäsi:
• Miten ohjaan opiskelijoita? Käytänkö monipuolisesti eri työkaluja ohjauksessa (esim. videoyhteys,
kirjoittaminen)? Miten tunnistan eniten ohjauksen tarpeessa olevat opiskelijat?
Miten aktivoin passiivisia opiskelijoita?
• Saako opiskelija tarpeeksi palautetta kurssilla? Hyödynnänkö erilaisia palautetyyppejä riittävästi
(opettajan palaute, vertaispalaute, itsearviointi…)? Saako opiskelija palautetta jo kurssin aikana?
Sovelletaanko saatua palautetta kurssilla (ts. kytkeytyykö se luontevasti toimintaa ohjaavaksi osaksi)?

43. TAMKin digimentoreiden
verkkokurssin arviointityökalu
digimentorit.tamk.fi/2016/03/04/verkkokurssien-arviointityokalu (2016, CC BY-SA)

44. eAMK: Verkkototeutusten arviointityökalu
www.eamk.fi/fi/campusonline/laatukriteerit/
Arviointityökalu tarkastelee seuraavia kohtia
ensin suunnittelun ja tuotannon aikana ja sitten
toteutuksen aikana:
• Kohderyhmä ja käyttäjät
• Osaamistavoitteet, oppimisprosessi ja
pedagogiset ratkaisut
• Tehtävät
• Sisältö ja aineistot
• Työvälineet
• Vuorovaikutus
• Ohjaus ja palaute
• Arviointi
• Kehittäminen
• Käytettävyys ja ulkoasu
• Tukipalvelut
Verkkototeutusten laatukriteerit on laadittu osana eAMK-hanketyötä
syksyllä 2017. Kriteeristön kokoajina toimivat Mari Varonen ja Tuula
Hohenthal. Työhön osallistui eAMK-hankkeen laatukriteerityöryhmän
jäseniä sekä kommentoijia AMK-kentältä ja sidosryhmistä.

45. eAMK: Verkkototeutusten arviointityökalu
Jos vasta suunnittelet verkkokurssia,
käytä pdf-lomaketta:
https://www.eamk.fi/fi/digipedagogiikka/valmennusohj
elma_syksy2018
Jos arvioit jo tekemääsi verkko-
kurssia, käytä web-lomaketta:
https://www.eamk.fi/fi/campusonline/arviointilomake

46. Verkko-opetuksen malli
Gilly Salmonin alkuperäinen kuva (CC BY-NC-ND): www.gillysalmon.com/five-stage-model.html
Alla oleva muokattu Salmonin sivuston ja Suominen & Nurmela (2011) –kirjan pohjalta.
Pääsy kurssille ja motivaatio
Pääsy
ympäristöön
Tervetuloa
Motivaatio
Sosiaalistuminen
Tutustuminen:
minä ja muut
Tiedon vaihtaminen
Tiedon
jakaminen ja
löytäminen
Suunnittele
sisällöt ja
materiaalit
muistaen
tavoitteet ja
ryhmän yhteistyö
Tiedon rakentaminen
Työskentelystä
yhteisöllisempää
Oppijoista tiedon
tuottajia ja
sisällön tuottajia
Arviointi ja
kehittyminen
Oppimisen
omistajuus
kasvanut
Reflektio
Yhteydet
muualle

47. Opetus luokassa –
verkkoluokassa – videolla
Kuva: Taken, CC0, Pixabay.com

48. Pienryhmätyöskentely, kokous tai
ohjaustuokio verkossa - mikä muuttuu?
Kuvat: ruudunkaappauskuva Skypestä ja 889520, CC0, pixabay.com

49. Luennosta verkkoluennoksi
– mikä muuttuu?
Kuvat: nikolayhg (vas) ja Ronaldo (oik), pixabay.com, CC0

50. http://en.linoit.com
Kokeillaan: linoit.com/users/matleena/canvases/syo18
Suosituksena Firefox, Safari tai Chrome
Maksuton vaihtoehto
Padletille: kirjautumatta voi
jakaa tekstiä ja linkkejä.

51. Lino-muistitaulun luominen
Kirjaudu palveluun, oppijoiden ei tarvitse kirjautua.
Tosin vain kirjautumalla voi lisätä liitteitä.
Preference-kohdasta
voit muokata
profiilitietojasi, valita
aikavyöhykkeen ym.
Create a New Canvas –
kohdasta luot uuden
muistitaulun

52. Lino-muistitaulun luominen
• Anna muistitaulullesi nimi, mistä
tulee sen verkko-osoite ja valitse
taustakuva tai lataa oma kuva.
• Valitse keille Lino näkyy ja ketkä
voivat sitä muokata.
Vaihtoehdot ovat:
– Yksityinen
– Julkinen, mutta vain sinä voit
muokata
– Julkinen ja kaikki voivat lisätä
viestejä
• Tee loput valinnat

53. Verkkokurssi ei ole koskaan
valmis – vai onko?
Gilly Simon: Carpe Diem Learning Design: Preparation & Workshop (CC BY-NC-ND)
www.gillysalmon.com/uploads/1/6/0/5/16055858/carpe_diem_planning_process_workbook_v17-january_2015.pdf
• Mitä TÄYTYY olla mukana ja huomioida jo ensimmäisessä toteutuksessa?
• Mitä PITÄISI olla... (tärkeitä, mutta vähän joustonvaraa)
• Mitä SAISI olla… (jos aikaa, resurssia,.. yritä lisätä pari tällaista)
• Mitä VOISI olla… (onnistuminen ei riipu näistä, näitä tekijöitä voi siirtää
myöhemmäksi tai korvasta jotenkin)
Täydennä yhteistä pohjaa tai kopioi se
omaksi (kopioi myös muotoilu ja viestit,
poista sitten mahdolliset turhat viestit):
padlet.com/matlaakso/VerkkokurssinTPSV

54. Padlet oppimispäiväkirjana
www.matleenalaakso.fi/2015/12/mobiililaitteet-erityisopetuksessa.html

55. Padlet materiaalien jakamisessa
padlet.com/matlaakso/ACopetuksessa

56. Vuorovaikutus ja
ohjaus verkossa

57. Sopivasti palautetta ja ohjausta
Juha Leino: julkaisut.tamk.fi/PDF-tiedostot-web/B/88-Floworks.pdf
”Runsas palaute on yksi niistä syistä, miksi oppijat pitivät sosiaalisen
median välineistä. Antamalla sitä – itse korostaisin, että erityisesti
asiantuntijanäkökulmasta eikä pelkästään ”hyvä huomio” -tasolla –
oppijat kokevat, että heidän työtään arvostetaan ja sillä on merkitystä.”
”Toisaalta opettajan on varottava liiallista aktiivisuutta,
joka tukahduttaa oppijoiden aktiivisuutta ja vie prosessin takaisin
siihen, että opettaja julistaa
totuudet ja oppijat omaksuvat
totutun passiivisen roolinsa...
Kysymys on pitkälle siitä, että
oppijat kokevat opettajan
olevan läsnä ja välittävän...”
Kuva: Geralt, CC0, pixabay.com

58. Verkko-ohjauksen hunajakenno
Harto Pönkä: harto.wordpress.com/2016/01/22/ohjausta-verkossa-esitys (CC BY)

59. Vuorovaikutus verkossa
Tavoitteena dialogisuus, oman ajattelun selittäminen, kysyminen, lyhyet
viestit, edellisten viestien kommentointi, tiedon välittäminen, arviointi ja
uuden luominen jne.
• Synkronisesti – asynkronisesti (saman-/eriaikaisesti)
• Vuorovaikutuskulttuuri/-tavat eri palveluissa, esim. nimi/nimimerkki
• Kahden kesken – (pien)ryhmässä – julkisesti/koko ryhmän kanssa
• Vuorovaikutus oppijaryhmän ulkopuolelle: teemapäivät, asiantuntijavierailut,
kurssin Twitter, kahvihuonekeskustelut, kollegan haastattelu,..
• Hyödynnä rooleja, väittelyitä, draamaa, pulmatehtäviä,..
• Kirjoittaen (sanellen) ja lukien, puhuen ja kuunnellen, yhteistä dokumenttia
rakentaen (ajatuskartta, digitarina,..
Kuva: geralt, pixabay.com, CC0
Vuorovaikutus koettava sellaiseksi,
että se vie eteenpäin omaa
oppimista tai tehtävien tekemistä.

60. Aktivoi osallistujia selkeillä keinoilla 1/2
Pirjo Friedrich ym. toteuttivat 2011 tapaustutkimuksen verkko-osallistumisen
aktivoinnista. (Ks. lyhyt esittely: www.slideshare.net/priio/cmad-owela-facilitation)
Verkko-osallistumista tukevat em. tutkimuksen taustateorian mukaan:
• hyvin muotoillut kysymykset
• selkeät ohjeet
• selkeät deadlinet
• ongelmalähtöinen ja kiinnostusta herättävä tehtävänasetanta
• rento ilmapiiri
• konkreettiset taustamateriaalit
• siirtyminen helpoista tehtävistä haastavampiin.

61. Aktivoi osallistujia selkeillä keinoilla 1/2
Friedrich tiivistää tutkimustuloksista neuvot:
• Osallistumisella on rytmi
– Hyödynnä alkuinnostus: laita tärkeimmät keskustelunaiheet alkuun
– Hyödynnä totuttu viikkorytmi: julkaise uudet tehtävät aina samana
viikonpäivänä
• Sähköpostimuistutukset uusista tehtävistä aktivoivat osallistujia
– Persoonallisesti muotoillut viestit oikeilta ihmisiltä automaatin sijaan.
• Palkkiot ja deadlinet aktivoivat vain osaa ihmisistä, mutta voivat olla
heille sitäkin tehokkaampia.

62. Hyödynnä monimediaisuutta
• Tervetulotoivotus videona
• Kurssin esittely Adobe Spark Pagesilla.
Ks. Pia Turunen: spark.adobe.com/page/OzB4I
• Ennakkotehtävänä interaktiivinen video
• Nosta keskeinen sisältö esiin oheisen kuvan tavoin
(Notegraphy) tai laita oppijat töihin.
• Hyödynnä ryhmän keskinäisiä ääniviestejä
(esim. Padlet tai Flipgrid).
Kuva on tehty Notegraphylla: Matleena Laakso, CC BY

63. Nosta sisältöä esille
visuaalisin keinoin
• Tee ohjeet interaktiivisilla kuvilla (H5P-työkalut,
ThingLink) tai laita oppijat töihin.
• Nosta keskeinen sisältö esiin infograafina
(Adobe Spark Post, Canva,..) tai teetä niitä
oppijoilla.
Kuva: Matleena Laakso, CC BYMobiilisti-hanke, Omnia: www.thinglink.com/scene/503141138157273088

64. Älä hukuta oppijoita informaatioon
- niin kuin minä teidät tänään 
• Montako linkkiä on tarpeeksi? Paljonko materiaalia tarvitaan?
• Haluatko myös opiskelijoiden hakevan tietoa?
• Tusina pikkutehtävää vai muutama laajempi tehtävä?
• Voisiko yksittäisistä oppimistehtävistä punoa laajemman kokonaisuuden?
Tai pilkkoa yhden laajan tehtävän osiin?
• Jaa pitkä sisältö pienempiin palasiin.
Kuva: geralt CC0, pixabay.com (modified by Matleena Laakso)

65. Asteikkokysymys
Miten arvioit nyt osaamistasi verkkokurssin
ohjaajana (asteikolla 1-10)?

66. Asteikkokysymys
Miten arvioit nyt osaamistasi verkkokurssin
ohjaajana (asteikolla 1-10)?
Mitä pitäisi tapahtua, että voisit antaa
itsellesi yhden numeron enemmän?

67. Videoiden käyttö opetuksessa

68. Mika Myllymäki (2018). Development and evaluation study of a video-based blended education model: jyx.jyu.fi/handle/123456789/58853

69. Videot opetuksessa
• Opitun taidon tai projektityön esitteleminen
• Dokumentit: vierailu, työssäoppimisjakso, oppimisprosessi, tutkielman
tulokset..
• Kirjatraileri: viisi pointtia, heränneet kysymykset,..
• Vieraalla kielellä selostettu kuvatarina
• Esittelyvideo työhakemuksen liitteeksi tai osaksi netti-CV:tä
• Tervetulotoivotus verkkokurssille
• Ohjevideot, verkkosisällön rikastaminen,
monimediallisuus
• Yhteistoiminnalliset tehtäväkortit
artikkeleista tai videoiden pohjalta:
www.matleenalaakso.fi/2013/03/ryhmatoita-acssa.html
• Interaktiiviset videot oppimateriaaleina
(H5P, EDpuzzle)
• Videopalautteet
• Eriaikaiset videokeskustelut (Flipgrid)
Kuva: mohamed_hassan, CC0. pixabay.com

70. H5P-työkalut
• H5P:n (=HTML5 Package) avulla voi tehdä interaktiivisia tehtäviä ja sisältöjä
Saatavissa Moodle-, WordPress- ja Drupal-ympäristöihin.
• h5p.org: Ohjeet ja esimerkkejä. Kirjautuen voi luoda sisältöjä, jotka ovat
aina julkisia eikä opettaja näe oppijoiden vastauksia.
• Lue lisää: www.matleenalaakso.fi/2018/03/joko-tunnet-h5p-tyokalut.html
Ruudunkaappauskuva: h5p.org/content-types-and-applications

71. www.flipgrid.com

72. Saako YouTubea esittää luokassa?
Tarmo Toikkanen: www.opettajantekijanoikeus.fi/2015/12/vielako-verkkovideoiden-esittaminen-
askarruttaa-omnian-opettajia (CC BY-SA)
• Suomen tekijänoikeuslaki ei ole pysynyt ajan tasalla teknologian
muuttumisen myötä.
• Tekijänoikeuksien kannalta suuri haaste ovat videot,
jotka on viety verkkoon ilman lupaa.
• Sallittua on, että opettaja esittämisen sijaan jakaa linkin
tai upottaa videon verkkoalustalle ja
jokainen katsoo videon omalta näytöltä.

73. Minkälaisia verkkovideoita
opetuksessa saa esittää?
Tarmo Toikkanen: www.opettajantekijanoikeus.fi/2017/03/minkalaisia-verkkovideoita-opetuksessa-saa-esittaa
Tekijänoikeuslain mukaan julkaistun teoksen saa esittää opetuksen
yhteydessä, mutta tämä ei koske näytelmä- eikä elokuvateoksia.
• Laissa ei määritellä, mikä on elokuvateos ja Kopiostokin ehdottaa
opettajia käyttämään sen määrittelyssä tervettä järkeä.
”Jos liikkuva kuva on keskeisessä asemassa ja sen
ilmaisutavat ylittävät teoskynnyksen, on video
luultavasti elokuvateos, jota ei voi esittää
opetuksessa.”
• Tutustu alaotsikon linkistä tarkempiin perusteluihin ja
esimerkkeihin. Elokuvateoksiksi ei voitane katsoa esim.
ruudunkaappausvideoita, kuvatarinoita, luentotallenteita
tai haastatteluita.
Kuva: OpenClipart-Vectors CC0, pixabay.com

74. Kuudenlaisia tarinoita
Richard Byrne: www.freetech4teachers.com/2017/06/six-types-of-classroom-video-
projects.html#.WbV_47JJaUm
1. Yhden otoksen tarinat
2. Kuvista tai dioista tehdyt tarinat, joissa selostus tai taustamusiikki
3. Ruudunkaappauksena kuvattu ohjevideo
4. Animoidut videot
5. Stopmotion/timelapse-videot (ajastettu kuvaus)
6. Dokumentit ja elokuvat
Kuva: JanBaby, CC0, pixabay.com

75. Opiskelijoiden videoissa keskeistä on
ajatusten näkyväksi tekeminen
Oman ajatuksen näyttäminen muille videon keinoin.
Videoesseet eivät onnistu copy/pastella.
Video toimii muutoinkin kuin juonellisten elokuvatuotosten kautta.
 Kamerakynä-pedagogiikka
• Muistiinpanot
• Ajattelun tallentaminen
• Dokumentointi,..
Kuva: OpenClipart-Vectors, pixabay.com CC0

76. Kolme vinkkiä videoprojekteihin
Richard Byrne: www.freetech4teachers.com/2016/03/three-tips-for-planning-video-projects.html
1. Keep it short and sweet
• Hyvin suunniteltu ja editoitu 90 sekunnin video toimii!
• Aikarajan määrittely helpottaa rajaamista.
2. Vaadi suunnitelmaa ennen kuvaamista
• Etukäteissuunnittelu ohjaa pohtimaan videon tarkoitusta.
• Suunnitelmaan mm. taustakuvat, ääniefektit, keskustelu, kertojan ääni,..
• TOISAALTA: Lyhyiden videoiden kanssa toimii myös kokeileminen. Kun on
kuvannut ensimmäisen version, tietää mikä toimii ja mikä ei ja voi kuvata
uudelleen. www.freetech4teachers.com/2015/05/seven-steps-for-creating-videos-in-your.html
3. Määrittele, mitä arvioidaan ja kerro se oppijoille (tai sopikaa yhdessä)
• Arvioinnin kohteena esim. syy-seuraussuhteiden ymmärtäminen, tietyn ilmiön
moninaisuuden ymmärtäminen, videokerronta,..

77. Tallentamista vai kuvaamista?
yle.fi/uutiset/osasto/uutisluokka/opettaja_nailla_ohjeilla_teet_hyvan_videon__katso_yle
_uutisluokan_opetusvideot/9347161
Viisi erinomaista ohjevideota videoiden tekemiseen mobiililaitteella.
Videot on toteutettu osana Opetushallituksen rahoittamaa Mediat haltuun -
hanketta ja ne on tehnyt Mikko Laine, Yle.

78. Webinaarit:
teemat ja ajankohdat

79. Työkaluwebinaarit
Ajankohdiksi ja teemoiksi sovittiin alla olevat.
Lisätiedot löydät Moodlesta.
• Ma 22.10. klo 13-14 Videot ja SWAY
• Ma 19.11. klo 13-14 ThingLink ja infograafit

80. Hyvää syyslomaa!
Kuva: Valounic, CC0. pixabay.com

81. Lisätietoja
• CC-lisenssit: creativecommons.fi
• CC BY-SA 4.0 eli Creative Commons Nimeä-Jaa samoin 4.0 Kansainvälinen
-lisenssi: creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/deed.fi lyhyesti:
– Sinä saat jakaa ja muuntaa tätä diasarjaa, myös kaupallinen hyödyntäminen
on sallittu.
– Ehtona on, että viittaat aina alkuperäiseen tekijään ja linkität tähän
diasarjaan. Muokattu teos tulee jakaa tällä samalla lisenssillä.
• Tätä lisenssiä laajempia oikeuksia voit kysyä tekijältä:
www.matleenalaakso.fi
Tämä diasarja on lisensoitu Creative
Commons -lisenssillä CC BY-SA 4.0