SlideShare ist ein Scribd-Unternehmen logo
1 von 24
Downloaden Sie, um offline zu lesen
PAOK - Pirkanmaan avoin
oppimiskulttuuri -ohjelma
http://paokhanke.ning.com
paok@tampere.fi
Avoimuus, yhteisöllisyys ja
verkon hyödyntäminen
opetuksen kehittämisessä
Matleena Laakso
Tampereen lyseon lukio 11.8. 2009
Mikä on PAOK?
• Toisen asteen oppilaitoksille suunnattu toiminta-
ja kehittämisohjelma, jonka tavoitteena on
luoda yhteisölliseen ja avoimeen toimintaan
perustuva oppimiskulttuuri.
• Projekti käynnistää maakunnan laajuisen
koordinoidun toiminnan toisen asteen
koulutuksen tieto- ja viestintätekniikan (TVT)
opetuskäytön kehittämiseksi ja sähköisen
toimintakulttuurin edistämiseksi.
PAOKin tavoitteet
• Projektissa verkko-opetuksen kehittäminen nähdään
kokonaisvaltaisena oppilaitoksen toimintakulttuurin
muutosprosessina, joka kohdistuu henkilöstön
osaamiseen, toimintaympäristön ja tukipalveluiden
kehittämiseen ja organisaatioiden muutosvalmiuteen.
• Kaiken toiminnan perustana on yhteisöllinen
oppiminen, jaettu asiantuntijuus sekä avoin ja
luottamuksellinen vuorovaikutus organisaatioiden ja
ihmisten välillä.
• Keskiössä ovat opetuksen tavoitteet, sisällöt ja
pedagoginen kehittäminen eli oppiminen ja
oppijakeskeisen oppimisympäristön luominen ja
kehittäminen.
• Opettajien ja opiskelijoiden työhyvinvoinnin ja
jaksamisen edistäminen.
PAOK:n tavoitteet
• Edistää oppilaitosten verkostomaista kehittämistyötä.
• Edistää tvt:n suunnitelmallista käyttöönottoa
opetuksessa ja toimintaympäristön kehittämisessä.
• Luoda yhdessä opettajien ja koulutuksen järjestäjien
kanssa opettajan täydennyskoulutukseen
houkuttelevia ja vaikuttavia toimintamalleja.
• Verkko-opetuksen hyvien käytäntöjen luominen ja
levittäminen.
• Lisätä opiskelijoiden tasa-arvoisuutta, opintojen
saavutettavuutta sekä koulutuksen henkilö-
kohtaistamista ja valinnaisuutta.
• Toteuttaa ja tukea yhteistyöoppilaitoksia Pirkanmaan
toisen asteen sähköisen toimintakulttuurin strategian
käyttöönottoa.
Palvelut
• Kollegavalmentajat (haku marraskuussa)
• Kehittämisprojektityöt (haku marraskuussa)
• Mentorointiohjelmat (haku 4.9.)
• Aine- ja toimialatiimitoiminnan kehittäminen
• Verkostotapaamiset
• TVT-opetuskäytön strategiatyö – konsultointi ja koulutus
• Opettajien TVT-osaamiskartoitukset
• Hanke- ja projektityön konsultointi
• Maakunnallinen verkkokurssitarjotin (seututarjotin.fi)
• Vuosittainen Avoin oppimiskulttuuri –seminaari (5.11.
klo 12), missä palkitaan Vuoden avoin oppimis-
kulttuuriteko (ehdotukset 14.9. – 7.10)
• Koulutukset
Sulautuva opetus
(Levonen, Joutsenvirta & Parikka 2009)
”Kuvaa pyrkimystä rakentaa moninaisista elementeistä
koostuva oppimisympäristö, jonka tavoitteena on
tarkoituksenmukaisesti integroida sekä opetuksen
elementtejä ja prosesseja että TVT:n tarjoamia ympäristöjä
ja vuorovaikutusvälineitä soveltuvin menetelmin ja
soveltuvissa tilanteissa.”
Tavoite:
– Opetuksen mahdollistaminen: uusien opiskelijoiden
tavoittaminen tai yhteyksien ylläpitäminen
– Opetuksen uudistaminen: tvt:n avulla voidaan lisätä mm.
vertaisvuorovaikutusta
– Opetuskäytäntöjen muuttaminen: uudet
koulutusohjelmat vaativat uudenlaista toteutustapaa
Sulautuva opetus
(Levonen, Joutsenvirta & Parikka 2009)
• Integrointi:
– Tiedon ja toiminnan muodot
– Opetuksen metodit
– Verkko- ja kasvokkainen opetus
– Koulutus ja työssäoppiminen
– Sykroninen ja asykroninen opetus
– Yhdessä oppiminen ja itseohjautuva opiskelu
→ Opetuksen suunnittelun yhteydessä on aina
määriteltävä integroinnin tavoite ja aste
Sulautuva opetus
Tutkimustuloksia
– ainakin yhtä tehokasta kuin luokkaopetus
– keskeyttämisprosentit alentuneet
– tavoittaa syrjäytymässä olevia nuoria
– lisää oppilaiden kiinnostusta myös koulutyön
ulkopuolella
– antaa tietyt ajalliset puitteet
– opiskelun kontrolloitavuus
– tietoteknisten ja teknologisten taitojen kehittäminen
(Cook 2005; Eastman ym. 2002; Godwin-Jones 2003; Joutsenvirta &
Vehkalahti 2005; Hilz ym. 2004; Newlin ym. 2002; Oblender 2002)
Miksi oppimista verkossa?
• Opiskelijakeskeinen, konstruktiivinen
kokemuksellinen ja yhteisöllinen oppiminen
• Työelämän tarpeet
– jatkuva muutos
– kansainvälisyys
– osattava työskennellä itsenäisesti ja
yhteistoiminnallisesti verkossa
– kyettävä yhteisölliseen tiedon rakentamiseen ja
jakamaan asiantuntijuutta
• Uudelle sukupolvelle arkipäivää
• Etäopiskelu ja yhteydet oppilaitoksen ulkopuolelle
• Jatko-opintovalmiudet, elinikäinen oppiminen
Miksi verkkoympäristöjä?
(Lakkala 2006)
• Tarjoavat ryhmän jäsenille yhteisen työskentelytilan, jota
rakentaa omien tavoitteiden mukaisesti.
• Työkalujen ja sosiaalisen yhteisön käyttäminen ajattelun tukena,
tiedon lähteenä ja muistin laajennuksena sekä prosessin
tallentajana.
• Jaettu asiantuntijuus ja yhteisöllinen tiedonrakentelu
• Mahdollisuus työskennellä omaan tahtiin
• Tietomäärän saatavuus verkossa tai verkko oppimisympäristönä
ei sinänsä tue mielekästä oppimista, vaan voi johtaa
pinnalliseen tietojen selailuun ja kopiointiin tai tiedonkäsittelyn
ylikuormittumiseen. → Kehittyneiden tietokäytäntöjen
oppiminen edellyttää osallistumista asiantuntijoille tyypillisiin
aitoihin ja systemaattisiin työskentelytapoihin
Sosiaalinen media
• Toikkanen ja Kalliala (2009) ovat tiivistäneet
määritelmän opetukseen rajaten: Sosiaalinen
media on ”prosessi, jossa yksilöt ja ryhmät
rakentavat yhteisiä merkityksiä sisältöjen,
yhteisöjen ja verkko-teknologioiden avulla”.
• Kuvaa vuorovaikutteista media-ympäristöä, jossa
kaikki osallistujat saman aikaisesti vastaanottavat
informaatiota ja käsittelevät ja tuottavat sitä
muiden käytettäväksi (Kärnä & Kallioniemi 2007).
Sosiaalinen media
• Sosiaaliselle medialle keskeisiä ominaisuuksia ovat mm.
– vertaistuotanto
– viestijän ja vastaanottajan välisten roolien
sekoittuminen
– siirtymä ryhmien sosiaalisesta dynamiikasta
verkostojen toimintalogiikkaan.
• Työvälineet useimmiten Ilmaisia, kohtuullisen
helppokäyttöisiä, eivät vaadi ohjelmien asentamista,
käytetään internet-selaismen kautta, vaativat
rekisteröitymisen eivätkä hajoa käytössä! (Rongas 2008)
Sosiaalisen median palveluilla on
mahdollista (Rongas 2008)
• varastoida aineistoja ja kartuttaa sisältöjä vähän
kerrallaan (esimerkiksi wiki)
• jakaa aineistoja, tiedottaa ja järjestää viestintä
mahdollisimman vaivattomalla tavalla (esimerkiksi
verkostoitumissivusto tai blogi)
• koota verkkoaineistoista harjoituksia ja kokonaisia
kurssipaketteja opiskelun tueksi
• toteuttaa reaaliaikaista ohjausta ja opetusta
(esimerkiksi chat, Skype tai ConnectPro)
• rakentaa oppimisympäristö (esimerkiksi Ning tai wiki)
http://sometu.ning.com/
Sosiaalisen median palveluilla on
mahdollista (Rongas 2008)
• tarjota kognitiivisia apuvälineitä oppimiseen (jaetut
kalenterit, verkkosanakirjat, miellekarttaohjelmat,
sosiaaliset kirjanmerkit)
• järjestää ajan ja paikan rajat ylittäviä verkko-
keskusteluita ja ryhmätöitä (esimerkiksi Google-
dokumentit, wikit, blogit, Flickr, Ning)
• tarjota opiskelijoille mahdollisuus tuottaa omaa
ajatteluaan näkyväksi ja nähdä muiden ajattelun
tuotoksia (oppimispäiväkirjat, portfoliot)
• kanavoida opiskelua tukevaa ajankohtaista sisältöä
useasta lähteestä yhteen paikkaan (syötteet,
mashup)
• kerätä ja prosessoida tietoa kollektiivisesti (tutkivan ja
ongelmalähtöisen oppimisen menetelmät)
http://www2.edu.fi/kenguru/fi/
OPH:n tuottama TVT-taitojen täydennyskoulutusmateriaali
http://sosiaalinenmedia.googlepages.co
m/home (Rongas 2008)
Sosiaalisen median työvälineet (Rongas 2008)
Työvälineet useimmiten
• Ilmaisia
• kohtuullisen helppokäyttöisiä
• eivät vaadi ohjelmien asentamista
• käytetään internet-selaismen kautta
• vaativat rekisteröitymisen
• eivät hajoa käytössä!
Ohje alkutaipaleelle
• tutustu ja katsele, mitä muut tekevät
• kokeile jotakin omalta tuntuvaa
• aloita pienistä ja hyödyllisistä asioista
• kysele ja auta edistymisesi myötä muita
Yliopisto-opiskelijat: palautteen ja laadun kehittä-
misen näkökulmasta opiskelijat kokivat mm.
(JY:Sosiaalinen media aktivoivan oppimisen välineenä 2008)
• Oppineensa enemmän ja syvemmin kuin perinteisillä tavoilla
• Toisten tuotosten näkeminen ja kommentoinen jalosti omaa
ajattelua ja oppimista
• Sosiaalinen media rohkaisi omien mielipiteiden ja tuotosten
esittämiseen
• Henkilökunnan palaute kannusti opiskelijoita entisestään
• Kurssien välietapit päivämäärineen jäsensivät työskentelyä
• Erityyppiset internet-lähteet täydensivät ja syvensivät
teoreettista lähteistöä
• Orientaatiojakso sekä läpitapaamiset ovat keskeisiä, vaikka
itse kurssityöskentely tapahtuisi täysin itsenäisesti ja etänä
Biggs: Linjakas opetus (constructive
alignment)
• Kaikki opetukseen liittyvät osatekijät – oppimiselle
asetetut tavoitteet ja opetussuunnitelmatyö,
käytettävät opetusmenetelmät, oppimisen ja
opetuksen arviointi sekä laadun kehittämistyö –
suunnitellaan ja toteutetaan siten, että ne tukevat
toisiaan ja edistävät perustehtävää eli oppimista.
• Keskeistä on opiskelijoiden oppimiseen tähtäävä
toiminta
– opiskelijat ”rakentavat merkityksiä”
– opettajan tehtävänä on tukea opiskelijoita
opiskelemaan syväsuuntautuneesti
Opetuksen linjakas toteutus
• Linjakkaan opetuksen lähtökohta = selkeät
oppimistavoitteet, jotka määritellään etukäteen
– tavoiteltavat ymmärryksen tasot voidaan
määritellä: esim. opiskelija ”tunnistaa” vs.
”ymmärtää, pystyy soveltamaan”
• Opetettavan aineksen valinta on olennainen osa
koulutuksen suunnittelua
• Muuttuva oppiaines ja rajalliset resurssit pakottavat
jatkuvaan arviointiin - ydinainesanalyysi
• Sisällön määrä suhteutettava käytettävissä olevaan
aikaan
Opetuksen linjakas toteutus
Menetelmät
– tarkoituksenmukaisuus
– opetus- ja työskentelytavat tukevat asetettujen
oppimistavoitteiden saavuttamista
– passiivinen vs. aktivoiva opetus
– tietoa ei voi siirtää
– uusien tietojen työstäminen aikaisempien
tietojen pohjalta
Opetuksen linjakas toteutus
Arviointi
– toteutuivatko oppimistavoitteet
– arviointikäytännöt ohjaavat opiskelijan
oppimista
•opiskelustrategian valinta
•jos haluat muuttaa opiskelijan oppimista,
muuta arviointimenetelmiä
•opiskelijoiden tulkinnat – opettajan
tietoisuus niistä

Weitere ähnliche Inhalte

Was ist angesagt?

Yhteisöllinen ja tutkiva verkko oppiminen
Yhteisöllinen ja tutkiva verkko oppiminenYhteisöllinen ja tutkiva verkko oppiminen
Yhteisöllinen ja tutkiva verkko oppiminen
Matleena Laakso
 
Lemill Muokattu
Lemill MuokattuLemill Muokattu
Lemill Muokattu
paakkit
 
Verkko opetuksen haasteet_ammatillisessa_koulu(1)
Verkko opetuksen haasteet_ammatillisessa_koulu(1)Verkko opetuksen haasteet_ammatillisessa_koulu(1)
Verkko opetuksen haasteet_ammatillisessa_koulu(1)
Pekka Ihanainen
 
Pedagoginen piristysruiske 14.4.15
Pedagoginen piristysruiske 14.4.15Pedagoginen piristysruiske 14.4.15
Pedagoginen piristysruiske 14.4.15
Matleena Laakso
 
Yhteisöllinen oppiminen ja yhteisöllinen media
Yhteisöllinen oppiminen ja yhteisöllinen mediaYhteisöllinen oppiminen ja yhteisöllinen media
Yhteisöllinen oppiminen ja yhteisöllinen media
Tiina Hämäläinen
 

Was ist angesagt? (20)

Pedagoginen piristysruiske 24.4.14
Pedagoginen piristysruiske 24.4.14Pedagoginen piristysruiske 24.4.14
Pedagoginen piristysruiske 24.4.14
 
Opettajan ja opiskelijan rooli ja tehtävät verkko-opinnoissa
Opettajan ja opiskelijan rooli ja tehtävät verkko-opinnoissaOpettajan ja opiskelijan rooli ja tehtävät verkko-opinnoissa
Opettajan ja opiskelijan rooli ja tehtävät verkko-opinnoissa
 
Yksin, yhdessä vai jaetusti? Oppimisen haasteet tulevaisuudessa
Yksin, yhdessä vai jaetusti? Oppimisen haasteet tulevaisuudessa Yksin, yhdessä vai jaetusti? Oppimisen haasteet tulevaisuudessa
Yksin, yhdessä vai jaetusti? Oppimisen haasteet tulevaisuudessa
 
Yhteisöllinen ja tutkiva verkko oppiminen
Yhteisöllinen ja tutkiva verkko oppiminenYhteisöllinen ja tutkiva verkko oppiminen
Yhteisöllinen ja tutkiva verkko oppiminen
 
Yhteisöllinen verkko-oppiminen: käytäntöjen pedagoginen kehittäminen ja tavoi...
Yhteisöllinen verkko-oppiminen: käytäntöjen pedagoginen kehittäminen ja tavoi...Yhteisöllinen verkko-oppiminen: käytäntöjen pedagoginen kehittäminen ja tavoi...
Yhteisöllinen verkko-oppiminen: käytäntöjen pedagoginen kehittäminen ja tavoi...
 
Yhteisollinen oppiminen ja_opettajuus_n&v
Yhteisollinen oppiminen ja_opettajuus_n&vYhteisollinen oppiminen ja_opettajuus_n&v
Yhteisollinen oppiminen ja_opettajuus_n&v
 
Vuorovaikutuksellisuuden edistäminen verkossa
Vuorovaikutuksellisuuden edistäminen verkossaVuorovaikutuksellisuuden edistäminen verkossa
Vuorovaikutuksellisuuden edistäminen verkossa
 
Mooc-pedagogiikan jäljillä
Mooc-pedagogiikan jäljilläMooc-pedagogiikan jäljillä
Mooc-pedagogiikan jäljillä
 
Pedagogiset mallit opetuksen suunnittelun kehyksinä
Pedagogiset mallit opetuksen suunnittelun kehyksinäPedagogiset mallit opetuksen suunnittelun kehyksinä
Pedagogiset mallit opetuksen suunnittelun kehyksinä
 
Lemill Muokattu
Lemill MuokattuLemill Muokattu
Lemill Muokattu
 
A oppijat taustaa ja toteutusta
A oppijat taustaa ja toteutustaA oppijat taustaa ja toteutusta
A oppijat taustaa ja toteutusta
 
Verkko opetuksen haasteet_ammatillisessa_koulu(1)
Verkko opetuksen haasteet_ammatillisessa_koulu(1)Verkko opetuksen haasteet_ammatillisessa_koulu(1)
Verkko opetuksen haasteet_ammatillisessa_koulu(1)
 
Sulautuvan oppimisen periaatteet ja verkko-opetuksen laatu korkeakoulussa
Sulautuvan oppimisen periaatteet javerkko-opetuksen laatukorkeakoulussaSulautuvan oppimisen periaatteet javerkko-opetuksen laatukorkeakoulussa
Sulautuvan oppimisen periaatteet ja verkko-opetuksen laatu korkeakoulussa
 
Yhteisöllisyys ja vuorovaikutus
Yhteisöllisyys ja vuorovaikutusYhteisöllisyys ja vuorovaikutus
Yhteisöllisyys ja vuorovaikutus
 
Pedagoginen piristysruiske 14.4.15
Pedagoginen piristysruiske 14.4.15Pedagoginen piristysruiske 14.4.15
Pedagoginen piristysruiske 14.4.15
 
Lectio precursoria: Osallistava DOP-oppiminen
Lectio precursoria: Osallistava DOP-oppiminenLectio precursoria: Osallistava DOP-oppiminen
Lectio precursoria: Osallistava DOP-oppiminen
 
Ryhmän aktivointi sosiaalisen median välineillä
Ryhmän aktivointi sosiaalisen median välineilläRyhmän aktivointi sosiaalisen median välineillä
Ryhmän aktivointi sosiaalisen median välineillä
 
Yhteisöllinen oppiminen ja yhteisöllinen media
Yhteisöllinen oppiminen ja yhteisöllinen mediaYhteisöllinen oppiminen ja yhteisöllinen media
Yhteisöllinen oppiminen ja yhteisöllinen media
 
Vuorovaikutus ja ryhmäytyminen etätoiminnassa
Vuorovaikutus ja ryhmäytyminen etätoiminnassaVuorovaikutus ja ryhmäytyminen etätoiminnassa
Vuorovaikutus ja ryhmäytyminen etätoiminnassa
 
Sosiaalisen median opetus ja käyttö opetuksessa (Mediakasvatuksen käsikirja, ...
Sosiaalisen median opetus ja käyttö opetuksessa (Mediakasvatuksen käsikirja, ...Sosiaalisen median opetus ja käyttö opetuksessa (Mediakasvatuksen käsikirja, ...
Sosiaalisen median opetus ja käyttö opetuksessa (Mediakasvatuksen käsikirja, ...
 

Ähnlich wie Rellun veso 11.8.2009 #ITKretroesitys

Verkko- ja mobiiliopetuksen perusteita
Verkko- ja mobiiliopetuksen perusteitaVerkko- ja mobiiliopetuksen perusteita
Verkko- ja mobiiliopetuksen perusteita
Harto Pönkä
 
Sosiaalisen median mahdollisuuksista oppilaitoksissa
Sosiaalisen median mahdollisuuksista oppilaitoksissaSosiaalisen median mahdollisuuksista oppilaitoksissa
Sosiaalisen median mahdollisuuksista oppilaitoksissa
MaijuKetko
 
Etä- ja verkko-opetuksen kehittämispäivä 6.9.18
Etä- ja verkko-opetuksen kehittämispäivä 6.9.18Etä- ja verkko-opetuksen kehittämispäivä 6.9.18
Etä- ja verkko-opetuksen kehittämispäivä 6.9.18
Matleena Laakso
 
TVT-taitojen osaaja 20.5.16
TVT-taitojen osaaja 20.5.16TVT-taitojen osaaja 20.5.16
TVT-taitojen osaaja 20.5.16
Matleena Laakso
 
Pedagoginen piristys 15.1.15
Pedagoginen piristys 15.1.15Pedagoginen piristys 15.1.15
Pedagoginen piristys 15.1.15
Matleena Laakso
 
Pedagoginen piristusruiske 081014
Pedagoginen piristusruiske 081014Pedagoginen piristusruiske 081014
Pedagoginen piristusruiske 081014
Matleena Laakso
 

Ähnlich wie Rellun veso 11.8.2009 #ITKretroesitys (20)

Tieto- ja viestintäteknologian soveltaminen opetus- ja oppimisprosessiin –kur...
Tieto- ja viestintäteknologian soveltaminen opetus- ja oppimisprosessiin –kur...Tieto- ja viestintäteknologian soveltaminen opetus- ja oppimisprosessiin –kur...
Tieto- ja viestintäteknologian soveltaminen opetus- ja oppimisprosessiin –kur...
 
Sosiaalinen media koulussa
Sosiaalinen media koulussaSosiaalinen media koulussa
Sosiaalinen media koulussa
 
Pedagoginen piristysruiske, syyskuu 2015
Pedagoginen piristysruiske, syyskuu 2015Pedagoginen piristysruiske, syyskuu 2015
Pedagoginen piristysruiske, syyskuu 2015
 
Tvt opetuksessa
Tvt opetuksessa Tvt opetuksessa
Tvt opetuksessa
 
Verkko- ja mobiiliopetuksen perusteita
Verkko- ja mobiiliopetuksen perusteitaVerkko- ja mobiiliopetuksen perusteita
Verkko- ja mobiiliopetuksen perusteita
 
Verkkotyöskentelyn suunnittelu: opetus ja hankkeet
Verkkotyöskentelyn suunnittelu: opetus ja hankkeetVerkkotyöskentelyn suunnittelu: opetus ja hankkeet
Verkkotyöskentelyn suunnittelu: opetus ja hankkeet
 
Miten tieto- ja viestintäteknologiaa sovellettiin opetus- ja oppimisprosessei...
Miten tieto- ja viestintäteknologiaa sovellettiin opetus- ja oppimisprosessei...Miten tieto- ja viestintäteknologiaa sovellettiin opetus- ja oppimisprosessei...
Miten tieto- ja viestintäteknologiaa sovellettiin opetus- ja oppimisprosessei...
 
Sosiaalisen median mahdollisuuksista oppilaitoksissa
Sosiaalisen median mahdollisuuksista oppilaitoksissaSosiaalisen median mahdollisuuksista oppilaitoksissa
Sosiaalisen median mahdollisuuksista oppilaitoksissa
 
Etä- ja verkko-opetuksen kehittämispäivä 6.9.18
Etä- ja verkko-opetuksen kehittämispäivä 6.9.18Etä- ja verkko-opetuksen kehittämispäivä 6.9.18
Etä- ja verkko-opetuksen kehittämispäivä 6.9.18
 
Sosiaalisen median taidot haltuun opettajille ja oppijoille!
Sosiaalisen median taidot haltuun opettajille ja oppijoille!Sosiaalisen median taidot haltuun opettajille ja oppijoille!
Sosiaalisen median taidot haltuun opettajille ja oppijoille!
 
Sosiaalinen media haastaa avoimuuteen ja yhteistyöhön
Sosiaalinen media haastaa avoimuuteen ja yhteistyöhönSosiaalinen media haastaa avoimuuteen ja yhteistyöhön
Sosiaalinen media haastaa avoimuuteen ja yhteistyöhön
 
TVT-taitojen osaaja 20.5.16
TVT-taitojen osaaja 20.5.16TVT-taitojen osaaja 20.5.16
TVT-taitojen osaaja 20.5.16
 
Pedagogin digitystä 9.2.21
Pedagogin digitystä 9.2.21Pedagogin digitystä 9.2.21
Pedagogin digitystä 9.2.21
 
Ilmio 1.0
Ilmio 1.0Ilmio 1.0
Ilmio 1.0
 
Design-tutkimus (DBR) ja Design-suuntautunut pedagogiikka (DOP)
Design-tutkimus (DBR) ja Design-suuntautunut pedagogiikka (DOP) Design-tutkimus (DBR) ja Design-suuntautunut pedagogiikka (DOP)
Design-tutkimus (DBR) ja Design-suuntautunut pedagogiikka (DOP)
 
Verkostoja, parvia ja sosiaalista mediaa oppimisen tueksi
Verkostoja, parvia ja sosiaalista mediaa oppimisen tueksiVerkostoja, parvia ja sosiaalista mediaa oppimisen tueksi
Verkostoja, parvia ja sosiaalista mediaa oppimisen tueksi
 
SoMe oppimisen ja toimintakulttuurin muutoksen tukena
SoMe oppimisen ja toimintakulttuurin muutoksen tukenaSoMe oppimisen ja toimintakulttuurin muutoksen tukena
SoMe oppimisen ja toimintakulttuurin muutoksen tukena
 
Pedagoginen piristys 15.1.15
Pedagoginen piristys 15.1.15Pedagoginen piristys 15.1.15
Pedagoginen piristys 15.1.15
 
Pedagoginen piristusruiske 081014
Pedagoginen piristusruiske 081014Pedagoginen piristusruiske 081014
Pedagoginen piristusruiske 081014
 
PAOK – Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri -ohjelma toisen asteen yhteistyön ed...
PAOK – Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri -ohjelma toisen asteen yhteistyön ed...PAOK – Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri -ohjelma toisen asteen yhteistyön ed...
PAOK – Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri -ohjelma toisen asteen yhteistyön ed...
 

Mehr von Matleena Laakso

Mehr von Matleena Laakso (20)

Fasilitointi lähinä ja etänä 8.5.24.pdf
Fasilitointi lähinä ja etänä  8.5.24.pdfFasilitointi lähinä ja etänä  8.5.24.pdf
Fasilitointi lähinä ja etänä 8.5.24.pdf
 
Kouluttajana ja ohjaajana kirjastossa 7.5.24
Kouluttajana ja ohjaajana kirjastossa 7.5.24Kouluttajana ja ohjaajana kirjastossa 7.5.24
Kouluttajana ja ohjaajana kirjastossa 7.5.24
 
Tekoäly kieltenopetuksessa ja H5P ym 7.5.24
Tekoäly kieltenopetuksessa ja H5P ym 7.5.24Tekoäly kieltenopetuksessa ja H5P ym 7.5.24
Tekoäly kieltenopetuksessa ja H5P ym 7.5.24
 
Virtuaalimatkat ja ThingLink (kieltenopetus) 6.5.24
Virtuaalimatkat ja ThingLink (kieltenopetus) 6.5.24Virtuaalimatkat ja ThingLink (kieltenopetus) 6.5.24
Virtuaalimatkat ja ThingLink (kieltenopetus) 6.5.24
 
Johdanto tekoälyyn, Tasekirjailijat ry 4.5.24
Johdanto tekoälyyn, Tasekirjailijat ry 4.5.24Johdanto tekoälyyn, Tasekirjailijat ry 4.5.24
Johdanto tekoälyyn, Tasekirjailijat ry 4.5.24
 
Oppimateriaaleihin, menetelmiin ja sovelluksiin tutustuminen 2.5.24
Oppimateriaaleihin, menetelmiin ja sovelluksiin tutustuminen 2.5.24Oppimateriaaleihin, menetelmiin ja sovelluksiin tutustuminen 2.5.24
Oppimateriaaleihin, menetelmiin ja sovelluksiin tutustuminen 2.5.24
 
Tekoälyä koulunkäynninohjaajille. Jyty 27.4.24
Tekoälyä koulunkäynninohjaajille. Jyty 27.4.24Tekoälyä koulunkäynninohjaajille. Jyty 27.4.24
Tekoälyä koulunkäynninohjaajille. Jyty 27.4.24
 
Tekoäly opetuksessa, opettajien kevätpäivä 26.4.24
Tekoäly opetuksessa, opettajien kevätpäivä 26.4.24Tekoäly opetuksessa, opettajien kevätpäivä 26.4.24
Tekoäly opetuksessa, opettajien kevätpäivä 26.4.24
 
Tekoäly ja opinto-ohjaus, webinaari 26.4.24
Tekoäly ja opinto-ohjaus, webinaari 26.4.24Tekoäly ja opinto-ohjaus, webinaari 26.4.24
Tekoäly ja opinto-ohjaus, webinaari 26.4.24
 
Opettaja ja tekoäly. Pedaiiltapäivä 25.4.24
Opettaja ja tekoäly. Pedaiiltapäivä 25.4.24Opettaja ja tekoäly. Pedaiiltapäivä 25.4.24
Opettaja ja tekoäly. Pedaiiltapäivä 25.4.24
 
Tekoäly opetuksessa. Seinäjoen lyseo 24.4.24
Tekoäly opetuksessa. Seinäjoen lyseo 24.4.24Tekoäly opetuksessa. Seinäjoen lyseo 24.4.24
Tekoäly opetuksessa. Seinäjoen lyseo 24.4.24
 
Tekoäly ja oppiminen. Airut-hanke 23.4.24
Tekoäly ja oppiminen. Airut-hanke 23.4.24Tekoäly ja oppiminen. Airut-hanke 23.4.24
Tekoäly ja oppiminen. Airut-hanke 23.4.24
 
Avoimen jakamisen ylistys, ITK 19.4.2024
Avoimen jakamisen ylistys, ITK 19.4.2024Avoimen jakamisen ylistys, ITK 19.4.2024
Avoimen jakamisen ylistys, ITK 19.4.2024
 
Tekoälyn käyttö kieltenopetuksessa 16.4.24
Tekoälyn käyttö kieltenopetuksessa 16.4.24Tekoälyn käyttö kieltenopetuksessa 16.4.24
Tekoälyn käyttö kieltenopetuksessa 16.4.24
 
Tekoäly valinnaisten kielten opetuksessa 15.4.24
Tekoäly valinnaisten kielten opetuksessa 15.4.24Tekoäly valinnaisten kielten opetuksessa 15.4.24
Tekoäly valinnaisten kielten opetuksessa 15.4.24
 
Tekoäly opetuksessa. Kaurialan yläkoulu 13.4.24
Tekoäly opetuksessa. Kaurialan yläkoulu 13.4.24Tekoäly opetuksessa. Kaurialan yläkoulu 13.4.24
Tekoäly opetuksessa. Kaurialan yläkoulu 13.4.24
 
Padlet ja pelillisyys opetuksessa 10.4.24
Padlet ja pelillisyys opetuksessa 10.4.24Padlet ja pelillisyys opetuksessa 10.4.24
Padlet ja pelillisyys opetuksessa 10.4.24
 
Tekoäly terveystiedon opetuksen apuna ja tukena 9.4.24
Tekoäly terveystiedon opetuksen apuna ja tukena 9.4.24Tekoäly terveystiedon opetuksen apuna ja tukena 9.4.24
Tekoäly terveystiedon opetuksen apuna ja tukena 9.4.24
 
Autenttiset käyttötilanteet ja kielitaidon kehittäminen 4.4.24
Autenttiset käyttötilanteet ja kielitaidon kehittäminen 4.4.24Autenttiset käyttötilanteet ja kielitaidon kehittäminen 4.4.24
Autenttiset käyttötilanteet ja kielitaidon kehittäminen 4.4.24
 
Pedagogin digitystä, Powtoon ja Copilot 3.4.24
Pedagogin digitystä, Powtoon ja Copilot 3.4.24Pedagogin digitystä, Powtoon ja Copilot 3.4.24
Pedagogin digitystä, Powtoon ja Copilot 3.4.24
 

Rellun veso 11.8.2009 #ITKretroesitys

  • 1. PAOK - Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri -ohjelma http://paokhanke.ning.com paok@tampere.fi
  • 2. Avoimuus, yhteisöllisyys ja verkon hyödyntäminen opetuksen kehittämisessä Matleena Laakso Tampereen lyseon lukio 11.8. 2009
  • 3. Mikä on PAOK? • Toisen asteen oppilaitoksille suunnattu toiminta- ja kehittämisohjelma, jonka tavoitteena on luoda yhteisölliseen ja avoimeen toimintaan perustuva oppimiskulttuuri. • Projekti käynnistää maakunnan laajuisen koordinoidun toiminnan toisen asteen koulutuksen tieto- ja viestintätekniikan (TVT) opetuskäytön kehittämiseksi ja sähköisen toimintakulttuurin edistämiseksi.
  • 4. PAOKin tavoitteet • Projektissa verkko-opetuksen kehittäminen nähdään kokonaisvaltaisena oppilaitoksen toimintakulttuurin muutosprosessina, joka kohdistuu henkilöstön osaamiseen, toimintaympäristön ja tukipalveluiden kehittämiseen ja organisaatioiden muutosvalmiuteen. • Kaiken toiminnan perustana on yhteisöllinen oppiminen, jaettu asiantuntijuus sekä avoin ja luottamuksellinen vuorovaikutus organisaatioiden ja ihmisten välillä. • Keskiössä ovat opetuksen tavoitteet, sisällöt ja pedagoginen kehittäminen eli oppiminen ja oppijakeskeisen oppimisympäristön luominen ja kehittäminen. • Opettajien ja opiskelijoiden työhyvinvoinnin ja jaksamisen edistäminen.
  • 5. PAOK:n tavoitteet • Edistää oppilaitosten verkostomaista kehittämistyötä. • Edistää tvt:n suunnitelmallista käyttöönottoa opetuksessa ja toimintaympäristön kehittämisessä. • Luoda yhdessä opettajien ja koulutuksen järjestäjien kanssa opettajan täydennyskoulutukseen houkuttelevia ja vaikuttavia toimintamalleja. • Verkko-opetuksen hyvien käytäntöjen luominen ja levittäminen. • Lisätä opiskelijoiden tasa-arvoisuutta, opintojen saavutettavuutta sekä koulutuksen henkilö- kohtaistamista ja valinnaisuutta. • Toteuttaa ja tukea yhteistyöoppilaitoksia Pirkanmaan toisen asteen sähköisen toimintakulttuurin strategian käyttöönottoa.
  • 6. Palvelut • Kollegavalmentajat (haku marraskuussa) • Kehittämisprojektityöt (haku marraskuussa) • Mentorointiohjelmat (haku 4.9.) • Aine- ja toimialatiimitoiminnan kehittäminen • Verkostotapaamiset • TVT-opetuskäytön strategiatyö – konsultointi ja koulutus • Opettajien TVT-osaamiskartoitukset • Hanke- ja projektityön konsultointi • Maakunnallinen verkkokurssitarjotin (seututarjotin.fi) • Vuosittainen Avoin oppimiskulttuuri –seminaari (5.11. klo 12), missä palkitaan Vuoden avoin oppimis- kulttuuriteko (ehdotukset 14.9. – 7.10) • Koulutukset
  • 7. Sulautuva opetus (Levonen, Joutsenvirta & Parikka 2009) ”Kuvaa pyrkimystä rakentaa moninaisista elementeistä koostuva oppimisympäristö, jonka tavoitteena on tarkoituksenmukaisesti integroida sekä opetuksen elementtejä ja prosesseja että TVT:n tarjoamia ympäristöjä ja vuorovaikutusvälineitä soveltuvin menetelmin ja soveltuvissa tilanteissa.” Tavoite: – Opetuksen mahdollistaminen: uusien opiskelijoiden tavoittaminen tai yhteyksien ylläpitäminen – Opetuksen uudistaminen: tvt:n avulla voidaan lisätä mm. vertaisvuorovaikutusta – Opetuskäytäntöjen muuttaminen: uudet koulutusohjelmat vaativat uudenlaista toteutustapaa
  • 8. Sulautuva opetus (Levonen, Joutsenvirta & Parikka 2009) • Integrointi: – Tiedon ja toiminnan muodot – Opetuksen metodit – Verkko- ja kasvokkainen opetus – Koulutus ja työssäoppiminen – Sykroninen ja asykroninen opetus – Yhdessä oppiminen ja itseohjautuva opiskelu → Opetuksen suunnittelun yhteydessä on aina määriteltävä integroinnin tavoite ja aste
  • 9. Sulautuva opetus Tutkimustuloksia – ainakin yhtä tehokasta kuin luokkaopetus – keskeyttämisprosentit alentuneet – tavoittaa syrjäytymässä olevia nuoria – lisää oppilaiden kiinnostusta myös koulutyön ulkopuolella – antaa tietyt ajalliset puitteet – opiskelun kontrolloitavuus – tietoteknisten ja teknologisten taitojen kehittäminen (Cook 2005; Eastman ym. 2002; Godwin-Jones 2003; Joutsenvirta & Vehkalahti 2005; Hilz ym. 2004; Newlin ym. 2002; Oblender 2002)
  • 10. Miksi oppimista verkossa? • Opiskelijakeskeinen, konstruktiivinen kokemuksellinen ja yhteisöllinen oppiminen • Työelämän tarpeet – jatkuva muutos – kansainvälisyys – osattava työskennellä itsenäisesti ja yhteistoiminnallisesti verkossa – kyettävä yhteisölliseen tiedon rakentamiseen ja jakamaan asiantuntijuutta • Uudelle sukupolvelle arkipäivää • Etäopiskelu ja yhteydet oppilaitoksen ulkopuolelle • Jatko-opintovalmiudet, elinikäinen oppiminen
  • 11. Miksi verkkoympäristöjä? (Lakkala 2006) • Tarjoavat ryhmän jäsenille yhteisen työskentelytilan, jota rakentaa omien tavoitteiden mukaisesti. • Työkalujen ja sosiaalisen yhteisön käyttäminen ajattelun tukena, tiedon lähteenä ja muistin laajennuksena sekä prosessin tallentajana. • Jaettu asiantuntijuus ja yhteisöllinen tiedonrakentelu • Mahdollisuus työskennellä omaan tahtiin • Tietomäärän saatavuus verkossa tai verkko oppimisympäristönä ei sinänsä tue mielekästä oppimista, vaan voi johtaa pinnalliseen tietojen selailuun ja kopiointiin tai tiedonkäsittelyn ylikuormittumiseen. → Kehittyneiden tietokäytäntöjen oppiminen edellyttää osallistumista asiantuntijoille tyypillisiin aitoihin ja systemaattisiin työskentelytapoihin
  • 12. Sosiaalinen media • Toikkanen ja Kalliala (2009) ovat tiivistäneet määritelmän opetukseen rajaten: Sosiaalinen media on ”prosessi, jossa yksilöt ja ryhmät rakentavat yhteisiä merkityksiä sisältöjen, yhteisöjen ja verkko-teknologioiden avulla”. • Kuvaa vuorovaikutteista media-ympäristöä, jossa kaikki osallistujat saman aikaisesti vastaanottavat informaatiota ja käsittelevät ja tuottavat sitä muiden käytettäväksi (Kärnä & Kallioniemi 2007).
  • 13. Sosiaalinen media • Sosiaaliselle medialle keskeisiä ominaisuuksia ovat mm. – vertaistuotanto – viestijän ja vastaanottajan välisten roolien sekoittuminen – siirtymä ryhmien sosiaalisesta dynamiikasta verkostojen toimintalogiikkaan. • Työvälineet useimmiten Ilmaisia, kohtuullisen helppokäyttöisiä, eivät vaadi ohjelmien asentamista, käytetään internet-selaismen kautta, vaativat rekisteröitymisen eivätkä hajoa käytössä! (Rongas 2008)
  • 14. Sosiaalisen median palveluilla on mahdollista (Rongas 2008) • varastoida aineistoja ja kartuttaa sisältöjä vähän kerrallaan (esimerkiksi wiki) • jakaa aineistoja, tiedottaa ja järjestää viestintä mahdollisimman vaivattomalla tavalla (esimerkiksi verkostoitumissivusto tai blogi) • koota verkkoaineistoista harjoituksia ja kokonaisia kurssipaketteja opiskelun tueksi • toteuttaa reaaliaikaista ohjausta ja opetusta (esimerkiksi chat, Skype tai ConnectPro) • rakentaa oppimisympäristö (esimerkiksi Ning tai wiki)
  • 16. Sosiaalisen median palveluilla on mahdollista (Rongas 2008) • tarjota kognitiivisia apuvälineitä oppimiseen (jaetut kalenterit, verkkosanakirjat, miellekarttaohjelmat, sosiaaliset kirjanmerkit) • järjestää ajan ja paikan rajat ylittäviä verkko- keskusteluita ja ryhmätöitä (esimerkiksi Google- dokumentit, wikit, blogit, Flickr, Ning) • tarjota opiskelijoille mahdollisuus tuottaa omaa ajatteluaan näkyväksi ja nähdä muiden ajattelun tuotoksia (oppimispäiväkirjat, portfoliot) • kanavoida opiskelua tukevaa ajankohtaista sisältöä useasta lähteestä yhteen paikkaan (syötteet, mashup) • kerätä ja prosessoida tietoa kollektiivisesti (tutkivan ja ongelmalähtöisen oppimisen menetelmät)
  • 19. Sosiaalisen median työvälineet (Rongas 2008) Työvälineet useimmiten • Ilmaisia • kohtuullisen helppokäyttöisiä • eivät vaadi ohjelmien asentamista • käytetään internet-selaismen kautta • vaativat rekisteröitymisen • eivät hajoa käytössä! Ohje alkutaipaleelle • tutustu ja katsele, mitä muut tekevät • kokeile jotakin omalta tuntuvaa • aloita pienistä ja hyödyllisistä asioista • kysele ja auta edistymisesi myötä muita
  • 20. Yliopisto-opiskelijat: palautteen ja laadun kehittä- misen näkökulmasta opiskelijat kokivat mm. (JY:Sosiaalinen media aktivoivan oppimisen välineenä 2008) • Oppineensa enemmän ja syvemmin kuin perinteisillä tavoilla • Toisten tuotosten näkeminen ja kommentoinen jalosti omaa ajattelua ja oppimista • Sosiaalinen media rohkaisi omien mielipiteiden ja tuotosten esittämiseen • Henkilökunnan palaute kannusti opiskelijoita entisestään • Kurssien välietapit päivämäärineen jäsensivät työskentelyä • Erityyppiset internet-lähteet täydensivät ja syvensivät teoreettista lähteistöä • Orientaatiojakso sekä läpitapaamiset ovat keskeisiä, vaikka itse kurssityöskentely tapahtuisi täysin itsenäisesti ja etänä
  • 21. Biggs: Linjakas opetus (constructive alignment) • Kaikki opetukseen liittyvät osatekijät – oppimiselle asetetut tavoitteet ja opetussuunnitelmatyö, käytettävät opetusmenetelmät, oppimisen ja opetuksen arviointi sekä laadun kehittämistyö – suunnitellaan ja toteutetaan siten, että ne tukevat toisiaan ja edistävät perustehtävää eli oppimista. • Keskeistä on opiskelijoiden oppimiseen tähtäävä toiminta – opiskelijat ”rakentavat merkityksiä” – opettajan tehtävänä on tukea opiskelijoita opiskelemaan syväsuuntautuneesti
  • 22. Opetuksen linjakas toteutus • Linjakkaan opetuksen lähtökohta = selkeät oppimistavoitteet, jotka määritellään etukäteen – tavoiteltavat ymmärryksen tasot voidaan määritellä: esim. opiskelija ”tunnistaa” vs. ”ymmärtää, pystyy soveltamaan” • Opetettavan aineksen valinta on olennainen osa koulutuksen suunnittelua • Muuttuva oppiaines ja rajalliset resurssit pakottavat jatkuvaan arviointiin - ydinainesanalyysi • Sisällön määrä suhteutettava käytettävissä olevaan aikaan
  • 23. Opetuksen linjakas toteutus Menetelmät – tarkoituksenmukaisuus – opetus- ja työskentelytavat tukevat asetettujen oppimistavoitteiden saavuttamista – passiivinen vs. aktivoiva opetus – tietoa ei voi siirtää – uusien tietojen työstäminen aikaisempien tietojen pohjalta
  • 24. Opetuksen linjakas toteutus Arviointi – toteutuivatko oppimistavoitteet – arviointikäytännöt ohjaavat opiskelijan oppimista •opiskelustrategian valinta •jos haluat muuttaa opiskelijan oppimista, muuta arviointimenetelmiä •opiskelijoiden tulkinnat – opettajan tietoisuus niistä