3. Verkossa ohjaat oppijan
työskentelyä oppimistehtävillä
Lisää ohjaus ja palaute
pedagogiseen
käsikirjoitukseen
Verkko-opintojen vaativin
paikka on aloitus
4. Sopivasti palautetta ja ohjausta
Juha Leino: julkaisut.tamk.fi/PDF-tiedostot-web/B/88-Floworks.pdf
”Runsas palaute on yksi niistä syistä, miksi oppijat pitivät sosiaalisen
median välineistä. Antamalla sitä - asiantuntijanäkökulmasta -
oppijat kokevat, että heidän työtään arvostetaan ja sillä on merkitystä.”
”Toisaalta opettajan on varottava liiallista aktiivisuutta,
joka tukahduttaa oppijoiden aktiivisuutta ja vie prosessin takaisin
siihen, että opettaja julistaa totuudet ja
oppijat omaksuvat totutun
passiivisen roolinsa.
Kysymys on pitkälle siitä, että
oppijat kokevat opettajan
olevan läsnä ja välittävän.”
Kuva: Geralt, CC0, pixabay.com
5. Verkko-oppimisen
suunnittelun periaatteet
Hanna Teräksen väitös (2016): www.uta.fi/ajankohtaista/vaitokset/tiedote.html?id=113259
1. Huomioi oppijoita uudenlaisen oppimistavan ”kulttuurishokissa”
2. Löydä tasapaino lineaarisen opettajajohtoisen ja liian vapaan ja sekavan
ympäristön ja ohjauksen välillä
3. Panosta määrältään sopivaan ja oikea-aikaiseen ohjaukseen
4. Johdata oppijat pois heidän mukavuusalueeltaan
tukeaksesi ammatillista kasvua ja
käsitteellistä muutosta
5. Ota monikulttuurisuus tietoisesti oppimisen osaksi
6. Edistä osallistujien itsesäätelytaidojen kehittymistä
6. Autenttisen verkko-oppimisen tsekkauslista
Herrington ym. 2010, ks. Hanna Teräs 2016, 36-45
Autenttinen verkko-oppiminen painottaa yhteisöllistä oppimista ja
työelämään kiinteästi sitoutuvia oppimissisältöjä ja -tehtäviä.
Seuraavien kohtien huomioiminen oppimisympäristössä edistää
oppimista.
1. Autenttinen konteksti
2. Autenttiset tehtävät
3. Asiantuntijaosaamisen mallintaminen ja yhteys asiantuntijakulttuuriin
4. Erilaisten näkökulmien, roolien ja tiedon lähteiden hyödyntäminen
5. Yhteisöllinen tiedonrakentelu
6. Reflektio
7. Opitun sanoittaminen ja jakaminen
8. Ohjaus ja oppimisen tukeminen
9. Autenttinen arviointi
7. Mistä tunnistat, että olet
ohjannut liikaa tai liian
vähän?
Mitä tällaisia tilanteita
muistat opiskeluajoiltasi?
8. Heruta ohjaustarvetta ja palautetta
Pyydä reflektioita myös kesken kurssin
• Mitkä asiat edistävät oppimistasi? Mitkä vaikeuttavat?
• Mikä oli tärkein oppimasi asia tällä viikolla?
• Mitä pitäisi muuttaa työskentelyssä, jotta se tukisi paremmin oppimistasi?
• Mikä on vaikeaa? Mikä vaatii kertausta? Mihin kaipaat apua?
Työkaluina esim.
• Asteikkokysymykset
• Kierrokset
• AnswerGarden
• Chat
• Padlet, Flinga
• Sähköiset kyselytyökalut
9. Ratkaisujen ja tuotosten pitkäjänteinen
yhdessä kehittäminen
– pääpaino tiedonrakentamisen käytännöissä
Keskustelu ja vuorovaikutus opiskelijoiden
kesken
– pääpaino kommunikaatiotaidoissa
Ideoiden ja tuotosten jakaminen ja kommunikointi
– pääpaino oppisisällöissä ja tiedon esittämistaidoissa
Kommunikaatio opettajan ja opiskelijoiden välillä
– pääpaino oppisisällöissä
Ei yhteisöllisyyttä, verkkoympäristö toimii materiaalin välityskanavana
– pääpaino oppisisällöissä
Yhteisöllisyyden kehitysportaat
verkko-oppimisympäristössä
Minna Lakkala 2008
10. Vuorovaikutus ja ohjaus
Tuija Marstio, Laurea: www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/333810/Laurea%20Julkaisut%20134.pdf
• Runsas vuorovaikutus sitouttaa ja motivoi
• Tavoitteellinen, pohdiskeleva ja innostava vuorovaikutus tukee oppimista
• Vuorovaikutus lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja auttaa tarkastelemaan
opittavaa asiaa eri näkökulmista
• Verkko-ohjaus voi olla yksilöllisempää kuin luokassa tapahtuva
• Verkkokeskustelu voi olla syvällisempää kuin oppitunnilla käyty, sillä on
aikaa miettiä ja reflektoida kysymyksiä
Kuva: Efraimstochter, CC0, pixabay.com
11. Vuorovaikutuksen edistäminen
Tuija Marstio, Laurea: www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/333810/Laurea%20Julkaisut%20134.pdf
1. Tutustukaa, se madaltaa osallistumiskynnystä.
2. Järjestä vuorovaikutteisia verkkotapaamisia.
3. Mahdollista opiskelijoiden välinen vuorovaikutus
– Teetä tehtäviä, jotka edellyttävät ajatusten vaihtoa.
– Mahdollista opiskelijoiden osaamisen jakaminen.
– Varsinkin aikuisopiskelijoilla on myös työelämäkokemusta.
4. Opiskelija ja opettaja: varaa kalenterista aikaa verkkokurssille.
Opettaja: varaa aikaa ohjaukselle ja palautteen antamiselle.
5. Ole viestinnässäsi selkeä ja kannustava.
Opiskelijalle ohjaajan läsnäolon
kokeminen on hyvin tärkeää.
Kuva: Broesis, CC0, pixabay.com
12. Moodlen keskustelualueet
Ks. esim. docs.moodle.org/3x/fi/Keskustelualue
1. Keskustelualue yleiseen käyttöön (oletus): kaikille avoin
2. Normaali keskustelualue näytetään blogimaisessa muodossa: Kuten
em, mutta viestit näytetään yhdessä näkymässä, niin että niissä näkyy otsikko
ja viestien alku. Hyvä esim. valittaessa ketjua, mitä kommentoi.
3. Kysymys- ja vastausalue: Opettaja kysyy, muut vastaavat ja näkevät sen
jälkeen muiden vastaukset (30 min. viive).
4. Yksi keskustelu: Sopii lyhyisiin, tarkasti rajattuihin keskusteluihin ja
tiedostojen palautukseen. Opettaja avaa keskustelun ja muut vastaavat alle.
5. Jokainen avaa uuden keskustelun: Jokainen opiskelija voi aloittaa yhden
uuden keskustelun. Käytä esimerkiksi projektitöissä – kullekin oma ketju
minne viedään oman työn vaiheet ja muut voivat kommentoida.
13. Laurean lehtoreiden vinkkejä
verkko-opintojen ohjaukseen
Tuija Marstio, Laurea: www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/333810/Laurea%20Julkaisut%20134.pdf
• Kerro mihin asioihin opiskelija voi saada ohjausta ja mikä on opiskelijan
omalla vastuulla.
• Kerro milloin ja kuinka usein ohjausta on tarjolla.
• Tee opiskelijalle selväksi, että työmäärä verkossa on ihan sama kuin.
lähiopetukseen painottuvalla opinnolla.
• Pidä kiinni siitä, minkä olet luvannut.
• Ole tasapuolinen.
• Aikatauluta ohjaus osaksi opintojen
kulkua.
• Reaaliaikaisessa ohjaustapaamisessa
ole äänessä korkeintaan 1/3 ajasta.
• Innosta ja kannusta opiskelija
yhteiselle oppimismatkalle.”
Kuva: Nastya_gepp, CC0, pixabay.com
14. Läsnäoloa verkko-opetuksessa
lisääviä tekijöitä
Kopio Vesa Paajasen Major 2015 pohjalta muokkaamasta versiosta, UEFin Flippausmanuaali:
https://sites.uef.fi/flippaus/flippauksen-toteutus/kontaktiopetus/vuorovaikutus-verkkokurssilla/#vuorovaikirjall
Strategia Päämäärä, huomiot
Käyttäjänimen valinta
Valinta muodollisen vai tuttavallisen käyttäjänimen
välillä vaikuttaa keskustelun välittömyyteen.
Henkilökohtaiset tiedot
Opettajan nimi, lyhyt ammatillinen kuvaus ja kuva
lisäävät läsnäolon vaikutelmaa.
(Virtuaalinen) johdantoluento
Opiskelijat saavat vaikutelman, että kurssia vetää
oikea ihminen.
Säännöllinen vuorovaikutus Vaikutelma läsnäolosta.
Vuorovaikutustapa Kiittäminen, kunnioitus.
Virtuaaliset tapaamisajat Opettaja tavoitettavissa ainakin tiettynä aikana.
Online persoonan rakentaminen
Läsnäolon ja persoonan vaikutelma: videot, blogit,
Twitter, Facebook, Youtube, Podcast
16. Verkko-ohjauksen vaiheet
Etukäteen
• Ennakko-ohje opiskelijalle
• Ole ajoissa, valmistele verkkoympäristö ja testaa tekniikka.
Aikana
• Varaa aikaa (tekn.ong., oikeuksien jakaminen, työkaluun tutustuminen)
• Pelisäännöt (puheenvuorot, kommentointi, laitteet, tauot, tallenteet,..)
• Tietosuoja: kuka näkee/kuulee, tallennetaanko, onko vastapuoli ko. henkilö
• Tietoturva: vanha selain, mobiilisovellusten päivitykset, salasana, https
• Sanoita tekemistäsi: tervetuloa, yskittää, hetki jaan ryhmiin, jaa
puheenvuoroja
Lopussa/jälkeen
• Tee yhteenveto, kerro mistä tallenne/materiaalit löytyvät
• Sopikaa jatkosta
• Tyhjennä videoneuvotteluympäristö
17. Miten opettaja ja ohjaajana luot
ryhmään turvallisen ilmapiirin?
Ohjaajan tehtäviä (Kirsin eiliset materiaalit)
• …reflektiivisen prosessin aktivoiminen…
• …luoda ilmapiiri, jossa opiskelija uskaltaa pohdiskella…
• …luoda konteksti, jossa opiskelijat voivat yhteisesti tuottaa merkityksiä…
Kuva: PaliGraficas, CC0, pixabay.com
18. Turvallisuus
• Iloinen mokaaminen vs. epäonnistumisen pelko
• Ei tarvitse pelätä toisten reaktioita
• Uskalletaan kysellä ja ideoita
• Yhteisöllisyys vs. kilpailu
• Vaikka vähän naurua tai hassutteluakin → Venyttele, kun…
• Ryhmä & väline - tuttuja ja turvallisia
Kuva: PaliGraficas, CC0, pixabay.com
20. Zoomin mahdollisuuksia
• Recurring eli toistuva verkkotapaaminen samassa osoitteessa
• Ryhmäjaot: automaattisesti, käsin tai osallistuja voi valita ryhmänsä
• Chat, kuva ja reaktiot
• HUOM: Chat näkyy vasta siitä alkaen, kun liittyy tapaamiseen.
• Selaimista Chrome on paras ja Firefoxillakin toimii
• Share Screen -kohdassa uutena mm. mahdollisuus jakaa diat niin,
että open kuva näkyy alanurkassa (kuva).
21. Kun esität dioja, valitse lukunäkymä ja
jaa ikkuna, jotta ei piilota itseltäsi chattia ym
www.matleenalaakso.fi/2020/12/miten-esitan-teamsissa-dioja.html
22. Teamsissa yhteiset pelisäännöt ja
omat asetukset tärkeitä
Tekninen osaaminen on alle puolet Teamsin käytöstä. Toinen puoli koostuu
siitä, että tiimi luo yhteiset pelisäännöt.
• Mitä Teamsiin, mitä Kaizalaan, mitä Yammeriin tai s-postiin?
• Ja toisaalta mitä millekin kanavalle ja sen välilehdille?
• Kun haluat, että tietty henkilö/ryhmä varmasti huomaa viestisi, tägää hänet!
Jokainen voi muokata asetuksiaan profiilikuvan takaa ja kyseisen tiimin ja
kanavan kohdalta.
• Voit piilottaa haluamasi tiimit tai kanavat.
• Valitset, mistä haluat ilmoituksia.
• Otsikoi viestit ja herätä huomioita ilmoituksilla.
23. Teams-kokoukset
Monenlaisia kokouksia vähän erilaisin ominaisuuksin:
• Voit luoda yksittäisiä, päivittäisiä tai viikoittaisia verkkotapaamisia.
• Työpöytäversio, selain (Chrome/Edge) tai mobiilisovellus.
• Yksittäinen kokous taai tietyn tiimin tapaaminen
• Onko Teams päivitetty uusimpaan versioon?.
Kutsut ja tallenteet
• Outlookin kalenterista kutsu, minne voi kutsua LUTin ulkopuolisia. Tällöin
kokouksen voi tallentaa OneDriveen, mistä tallenteen voi jakaa.
• Teamsista kutsu kanavan kokoukseen, joka tallentuu SharePointiin.
25. Mitä hyvää etäopetus ja
verkkotapaamiset ovat
tuoneet vuorovaikutukseen ja
verkko-ohjaukseen?
Mikä jää elämään koronan
jälkeenkin?
26. Verkko-ohjauksen toteutustapoja
• Lähi-etä-hybriditoteutus
• Synkronisesti – asynkronisesti (saman-/eriaikaisesti)
• Kahden kesken – (pien)ryhmässä – julkisesti/koko ryhmän kanssa
• Opettaja tarjoaa varattavaksi yksilöaikoja tai pitää säännöllisiä
verkkovastaanottoja koko ryhmälle, mahdollisesti teemoitettuna
– Myös ennen/jälkeen webinaarin
• Vuorovaikutuskulttuuri/-tavat sekä saavutettavuus eri palveluissa
– Nimi/nimimerkki
– Teksti/puhe/videokuva
– Jääkö viestintä talteen vai ei?
– Edellyttääkö kirjautumista? Sovelluksen lataamista?
• Ohjaus opintojen eri vaiheissa
• UKK/videotutoriaalit
27. Verkko-ohjaukseen avuksi
• Äänitiedostot (esim. H5P)
• Videot: UKK, tutoriaalit, ohjeet, yhteinen palaute, johdanto, kertaus
– Esim. Adobe Spark Video
– Ruudunkaappausvideot (esim. Screencast-O-Matic)
– Valmispohjista tehtävät animaatiot (esim. Biteable tai Powtoon)
• Twitterissä/somessa kurssin #hashtag
28. Twitter työharjoittelijoiden käytössä 1/2
Maarit Jaakkola 2013: Vastakaikua visertäen - Twitter-osallistuminen toimittajaharjoittelijoiden
oppimisyhteisön laajentajana. Teoksessa: Joutsenvirta & Myyry (toim.): Sulautuvaa opetusta ja oppimista.
• Lehtitalojen toimittajaopiskelijat tviittasivat 3-4 kk työharjoittelunsa ajan
• Somen osaaminen toimittajalle tarpeellinen taito
• Twitterin merkitys
– Kokemuksellinen kentän laajentaja
– Mahdollisuus kuulla vertaisten kokemuksia
– Vertaistuki
– Omien kokemusten reflektio välittömän työyhteisön ulkopuolella
• Tavoitteita mm.
– akateemisten ja ammatillisten tavoitteiden yhteen sovittaminen
– lisätä vuorovaikutusta harjoittelijoiden ja ohjaajan, myös toimittajien kesken
– edistää ja tehdä näkyväksi työssäoppimista prosessina sekä helpottaa näin
harjoitteluraportin laatimista ja harjoittelujärjestelmän kehittämistä.
29. Twitter työharjoittelijoiden käytössä 2/2
Maarit Jaakkola 2013: Vastakaikua visertäen - Twitter-osallistuminen toimittajaharjoittelijoiden
oppimisyhteisön laajentajana. Teoksessa: Joutsenvirta & Myyry (toim.): Sulautuvaa opetusta ja oppimista.
• Tviitattiin oppimiskokemuksista
• Oivallettiin jotain journalismista tai jounalistisesta työstä
• Muiden aineiston jakaminen ja keskustelun herättäminen
• Omien kokemusten dokumentointi (harjoitteluraportin tuki)
• Tviiteistä suurin osa (44 %) koski oppijaa itseään. Toiseksi suurin osa (31 %)
journalistista työprosessia. Työyhteisöönkin viitattiin vähemmän (15 %).
• Merkittävää oli
• Twitter oppimisen tukena (työnteon edistäminen, ammatti-identiteetin pohdinta ja
somen ammatillinen käyttö)
• Pohdinta liittyen julkisuuteen (verkkoidentiteetti, julkisuuden säännöstely, eri somen
välineiden roolien hallinta)
Avoin Twitter-yhteisö ei välttämättä poikkea suuresti suljetun opintoryhmän
keskusteluista, joissa syvimpiä epävarmuuden tunteita ei ole tapana jakaa.
31. eAMK-laatukriteerit, jonka tekijä on Mari Varonen & Tuula Hohenthal, on lisensoitu
Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen –lisenssillä
https://www.eamk.fi/fi/campusonline/laatukriteerit/
32. Kyselylomake
Ennen ohjaustuokiota
• Mistä on tarpeen puhua? Mihin tarvitset apua? Mistä erityisesti haluat
palautetta? yms
• Opinnäytteen tms. luonnos (linkki tai liite)
Milloin vain, kun opinnäytteen tekeminen jumittaa
• Yhteydenotto lomakkeella, spostilla, vastaanottoaikaan,..?
Pohdittavaa
• Onko toisten helpompi ilmaista vaikeita asioita kirjallisesti?
• Miten pitkittynyt ohjausprosessi pysyy käynnissä?
33. Forms
Formsilla voit luoda kahdenlaisia kyselyitä:
• Lomake: esim. ilmoittautumis- ja palaute-
lomakkeet
• Tietovisa: kokeet, jotka voidaan pisteyttää
automaattisesti tai jotka opettaja voi tarkastaa
34. Lisää kysymykset 1/4
Aloita nimeämällä tietovisa. Voit lisätä myös kuvauksen. Kysymystyypit:
• Valinta: yksi/useita oikeita vastauksia
• Teksti: lyhyt/pitkä vastaus
• Luokitus: 2-10 tähteä/numeroa
• Päivämäärä: kysy tarkkaa päivää (esim. syntymäaika)
• Järjestys: laita vaihtoehdot oikeaan järjestykseen
Lisää kysymys-
tyyppejä
35. Tiedoston lataaminen 2/4
Vastausten tiedostot luodaan kyselyn tekijän OneDrive-kansioon.
Kysymystyyppi toimii vain organisaation sisäisissä lomakkeissa.
• Esim. tehtävän teko laskimella tai alan erityissovelluksella ja
ruudunkaappauskuva vastauksen liitteeksi.
38. Kysymyksiä lähipäiviltä
Mikä innosti? Mikä kysymys jäi Minkä kokemuksesi
vastausta vaille? haluat jakaa?
Kuvat: Geralt, Qimono & Suju, CC0, pixabay.com
39. Lisätietoja
• CC-lisenssit: creativecommons.fi
• CC BY-SA 4.0 eli Creative Commons Nimeä-Jaa samoin 4.0 Kansain-
välinen -lisenssi: creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/deed.fi
lyhyesti:
– Sinä saat jakaa ja muuntaa tätä diasarjaa, myös kaupallinen hyödyntäminen
on sallittu.
– Ehtona on, että viittaat aina alkuperäiseen tekijään ja lähteeseen.
– Muokattu teos tulee jakaa tällä samalla lisenssillä.
• Tätä lisenssiä laajempia oikeuksia voit kysyä tekijältä:
www.matleenalaakso.fi
Tämä diasarja on lisensoitu Creative
Commons -lisenssillä CC BY-SA 4.0