1. KairaTVT
Osaava-hankkeen TVT-koulutus
kansalaisopistojen opettajille ja rehtoreille
Osa 2/8: Verkkopedagogiikka ja CC-lisenssit
Webinaari 16.1.2015
Matleena Laakso
Blogi: www.matleenalaakso.fi
Twitter: @matleenalaakso
Diat: www.slideshare.net/MatleenaLaakso
Kuva: Mountainstumble, CC BY-SA,
www.levi-lapland.com
Esityksen kuvissa muitakin lisenssejä.

2. Tänään ohjelmassa
• Aloitus
• Verkko-opetuksen suunnittelu, toteutus ja ohjaaminen
• Ennakkotehtävä
• Avoin Creative Commons -lisenssi ja jakamisen kulttuuri
• Etätehtävät maaliskuulle
• Palautekierros
Onko sinulla kysymyksiä koulutuksen käytännöistä tai sisällöistä?
Kirjoita chattiin tai pyydä puheenvuoroa.

3. KairaTVT somessa
• Suljettu Facebook-ryhmä…
• Blogi…
• Twitter #kairatvt
VINKKI:
–Ensi viikolla BETT-opetusteknologiamessut Lontoossa
–Noin 35 000 osallistujaa, myös satoja suomalaisia
–Tapahtuma näkyy hyvin somessa: #bett2015 #finnbett

4. Verkko-opetuksen
suunnittelu, toteutus ja ohjaaminen
Mountainstumble, CC BY-SA, www.levi-lapland.com

5. Oppimisen ympäristöjen muutos
InnoSchool – välittävä koulu, Smeds ym (toim.) 2010

6. Miten TVT:n käyttö onnistuu?
(TVT koulun arjessa, väliraportti 2010)
• Työtavoilla, jossa oppija on aktiivinen uuden tiedon
luoja.
• Olennaista todenmukaiset, yhteisölliset tiedon-
tuottamisen prosessit, jotka kiinnittyvät oppijoiden omaan
elämään ja ympäröivään yhteisöön.
• Hyvään työilmapiiriin ja henkeen panostaminen, yhteisöllinen
ja osaamista jakava toimintakulttuuri.
• Tvt:tä monipuolisesti hyödyntävät ovat avoimia myös
yhteiskuntaan ja globaalista, sekä vanhempien ja koulun
ulkopuolisten toimijoiden suhteen.
• Johdon tuella.

7. Sulautuva oppiminen (blended learning)
(ks. esim. Levonen, Joutsenvirta & Parikka 2009)
”Kuvaa pyrkimystä rakentaa moninaisista elementeistä koostuva
oppimisympäristö, jonka tavoitteena on tarkoituksenmukaisesti
integroida sekä opetuksen elementtejä ja prosesseja että tvt:n
tarjoamia ympäristöjä ja vuorovaikutusvälineitä soveltuvin menetelmin
ja soveltuvissa tilanteissa.”
Integrointi:
•Verkko- ja kasvokkainen
•Synkroninen ja asynkroninen
•Opetuksen metodit
•Tiedon ja toiminnan muodot
•Yhdessä oppiminen ja
itseohjautuva opiskelu
•Koulutus ja työssäoppiminen
Kuva: Matleena Laakso, CC BY
Pyrkii verkko- ja lähiopetuksen
hyvien puolien yhdistämiseen.

8. Käänteinen opetus (flipped classroom)
• Kääntää luentopainotteisen opetuksen toisinpäin
– Kotona katsotaan luentotallenne tai kuunnellaan luento äänitiedostona
– Videoiden pohjalta voidaan keskustella verkossa
– Oppilaitoksessa aika varataan työskentelylle
• Keskiössä tvt:n käyttö sekä aktiivinen ja yhteisöllinen oppiminen
Kuva: www.knewton.com/flipped-classroom/ Lisää aiheesta esim. harto.wordpress.com/2012/05/21/uusi-mullistava-oppimisteoria-opetetaan-takaperin/
Tämä dia on muunnelma Harto Pönkän esityksestä: Verkkotyöskentelyn suunnittelu: opetus ja hankkeet, CC BY-SA

9. Tutkivan oppimisen periaatteita
• Ymmärtäminen ja ilmiöiden selittäminen
• Ongelmalähtöinen ihmettelystä lähtevä tiedonhankinta
• Ennakkokäsitysten esiin nostaminen
• Ideoiden työstäminen ja huomion kohdistaminen
keskeisiin käsitteisiin ja
suuriin ideoihin
• Yhteisöllinen tiedonrakentelu
ja jaettu asiantuntijuus
Kuva: Matleena Laakso, CC BY

10. Yhteisöllinen oppiminen
(collaborative learning; Järvinen & Häkkinen 2002; Dillenbourg 1999)
Oppimismuoto, jossa kaikilla ryhmän jäsenillä on yhteinen tehtävä
ja tavoite ja jossa pyritään jaettujen merkitysten ja yhteisen
ymmärryksen rakentamiseen vuorovaikutuksessa toisten ihmisten
kanssa.
Tunnuspiirteet
•yhteiset tavoitteet
•työskentelyprosessin korostaminen
•ongelmalähtöisyys
•jaettu asiantuntijuus
•tiedonrakentaminen
•ajattelun näkyväksi tekeminen
•oppijoiden kognitiivisten (tiedon käsittelyn) ja metakognitiivisten
(oppimaan oppimisen) taitojen kehittäminen
•oppijoiden vastuu opiskelun organisoinnista ja oppimisesta
Kuva: Netalloy, CC0

11. Ratkaisujen ja tuotosten pitkäjänteinen
yhdessä kehittäminen
– pääpaino tiedonrakentamisen
käytännöissä
Keskustelu ja vuorovaikutus opiskelijoiden
kesken
– pääpaino kommunikaatiotaidoissa
Ideoiden ja tuotosten jakaminen ja kommunikointi
– pääpaino oppisisällöissä ja tiedon esittämistaidoissa
Kommunikaatio opettajan ja opiskelijoiden välillä
– pääpaino oppisisällöissä
Ei yhteisöllisyyttä, verkkoympäristö toimii materiaalin välityskanavana
– pääpaino oppisisällöissä
Yhteisöllisyyden kehitysportaat
verkko-oppimisympäristössä
(Lakkala 2008)

12. Yhteistoiminnallisen oppimisen tavoitteena
(yto, co-operative learning)
• Sitouttaa osallistumaan aktiivisesti oppimisprosessiin
• Ohjata kantamaan vastuuta omasta ja toisten oppimisesta
• Kannustaa opiskelijoita yhdessä oppimisen toimintakulttuuriin ja
tiedon jakamiseen yksinoppimisen, tiedon
panttaamisen ja kilpailun sijaa
• Yhteistyön, sosiaalisten-, vuoro-
vaikutus- ja ongelmanratkaisu-
taitojen ja asenteiden
kehittäminen
• Itsetunnon ja opiskelumotivaation
kohottaminen
• Laadullisesti ja määrällisesti
parempi oppiminen
Kuva: Mikrosoft Clipart

13. Yhteistoiminnallisen oppimisen periaatteet
• Positiivinen riippuvuus
• Avoin ja monipuolinen vuorovaikutus
• Vastuu omasta ja toisten oppimisesta
• Yhteistyötaidot
• Ryhmän ja oman toiminnan arviointi
Kuva: Netalloy, CC0

14. Pyramidiharjoitus
• Pelisäännöt
• Työyhteisön arvot
• Hyvä mentori/kouluttaja/
verkkokeskustelija
• Millä periaatteilla saamme
kokouksemme toimimaan
paremmin?
• Erilaiset sisällölliset teemat

15. Tehtäväkortit
• Kukin pienryhmä saa yhden artikkelin tai linkin esim.
verkkosivulle tai videoon ja siihen liittyvän tehtäväkortin.
• Tehtävänä on lukea/katsoa annettu materiaali ja keskustella
tehtäväkortin kysymyksistä verkossa
(esim. todaysmeet.com tai Moodle)
• Oppitunnilla tai AC-tapaamisessa kukin ryhmä kokoaa
vastauksensa 10 min. esitykseksi.
• Esitykset katsotaan ja niistä keskustellaan yhteisesti,
livekommentointi voi olla käytössä.

16. Verkkokeskustelu
DIALOGI
•Yhdessä ajattelemista
•Monisuuntaista
•Lyhyitä puheenvuoroja
•Keskeneräistä ajatuksenkulkua
•Epäselvissä tilanteissa
tiedustellaan
•Asioita pidetään avoimina
riittävän pitkään tarpeen mukaan
MONOLOGI
• Yksin ajattelemista
• Yksisuuntaista
• Pitkiä puheenvuoroja
• Valmiita vastauksia
• Epäselvissä tilanteissa ollaan
hiljaa
• Asioita yritetään paketoida
valmiiksi mahdollisimman pian
Otsikoi hyvin ja kerro vain muutama asia/viesti.
Käytä monenlaisia puheenvuoroja: kysy, kannusta, tiivistä, provosoi.

17. Mietelauseet ja oivallukset
Jaa hyvä kokemuksesi verkko-
opiskelusta tai verkon
hyödyntämisestä oppimisessa
työssä tai vapaa-ajalla!
•notegraphy.com
– Selain, App Store, Google play
•Luo oma tunnus tai kirjaudu
yhteisellä tunnuksella (sign in)…
•Ohjeet: Anne Rongas/AVO-hanke

18. Notegraphy - jaa hyvä kokemuksesi verkko-opiskelusta
tai verkon hyödyntämisestä oppimisessa
työssä tai vapaa-ajalla
1. Make a note (oikea yläkulma)
2. Kirjoita teksti
3. Muokkaa tekstin visuaalinen ilme
(yli 50 vaihtoehtoa & niiden värimaailmat)
4. Kun olet tyytyväinen, julkaise tuotos
Valitse ”Feature this in your gallery”

19. Suunnittele oppimispolku
• Oppiminen on prosessi, joka
voidaan kuvata oppimispolkuna
• Opettajan tehtävänä on
suunnitella, mitä vaiheita polulla
on sekä mikä sopii paremmin
verkossa ja mikä luokassa
toteutettavaksi.
Arviointi
Aloitus
Palaute
ja
lopetus
Tehtävä
Tehtävä
Miten tuet
oppimisprosessia
alusta loppuun?
Tämä dia on muunnelma Harto Pönkän esityksestä: Verkkotyöskentelyn suunnittelu: opetus ja hankkeet, CC BY-SA

20. Opettaja vastaa oppimisprosessista
Kalliala & Toikkanen 2012
”Opettaja vastaa oppimisprosessista, siitä että kaikki pääsevät
tuomaan esiin osaamisensa, epäilyksensä ja kysymyksensä.
Enää ei riitä asiantuntijatiedon esittäminen.”
•Internet on mullistanut tiedonhaun:
haasteena tiedonlähteiden kriittinen arviointi
ja syvällisen ymmärryksen soveltaminen
•Opettaja on oppimisen asiantuntija:
opettaja ohjaa, kannustaa ja
seuraa oppijaa tämän oppimispolulla
Miten tämä näkyy vapaan sivistystyön kentällä?
Kirjoita chattiin tai pyydä puheenvuoroa.

21. Huomioi nämä, niin onnistut
• Välineiden käytön tulee olla oppimisteoreettisesti perusteltua
ja opetuksen tavoitteisiin sopivaa
• Toiminnan ja sisältöjen vaihtelevuus
• Opetuksen vaiheistaminen, deadlinet
• Lähi- ja verkko-opetuksen jaksottaminen
• Suunnitelman ja oppimisympäristön vastaavuus
• Arviointi: lopputulos vai prosessi, yksilö vai ryhmä, opettaja
vai vertais?
• Palautteen kerääminen ja antaminen
Tämä dia on kopio Harto Pönkän esityksestä: Verkkotyöskentelyn suunnittelu: opetus ja hankkeet, CC BY-SA

22. Tavallisia kompastuskiviä
• Välineiden tarkoitukseton tai epälooginen käyttö
• Aikarajojen puuttuminen tai liian tiukka aikataulu
• Riittämätön ohjaus ja tuki
• Ei tarpeeksi aikaa ryhmäytymiselle, sosiaaliset ongelmat,
yhteisöllisyyden puute
• Toiminnan yksitoikkoisuus, virikkeiden puute
• Tekniset ongelmat, välineitä ei osata käyttää
• Liian kompleksinen oppimisympäristö
• Kuormittavuus vs. motivaatio ja itsesäätelytaidot
Tämä dia on kopio Harto Pönkän esityksestä: Verkkotyöskentelyn suunnittelu: opetus ja hankkeet, CC BY-SA

23. Suunnittelun tarkistuslista
• Yleiset oppimistavoitteet ovat nähtävillä verkossa.
• Kurssin suunnitelma on siten avoin, että kurssilla pystytään luomaan yhteiset
tavoitteet opiskelijoiden kanssa.
• Opiskelijoiden etukäteistietoja on kartoitettu selvittämällä, minkälaisia
taustatietoja kurssille tulijoilla on.
• Kurssi on suunniteltu vuorovaikutusta tukevaksi.
• Kurssi on suunniteltu opiskelijan aktiivisuutta ja omatoimisuutta tukevaksi.
• Kurssin suunnittelussa on huomioitu käytössä olevat resurssit.
• Oppimisympäristön käyttöä opetuksessa on suunniteltu etukäteen.
• Oppimisympäristö on valittu huomioiden oppimistavoitteet.
• Oppimisympäristö on rakennettu siten, että opiskelijat hahmottavat, mistä
dokumentit löytyvät ja minne heidän tuotoksensa on tarkoitus laittaa.
• Verkkomateriaalit ovat teknisesti toimivia helposti saatavissa.
• Verkko-oppimateriaalin määrä on sopiva suhteessa kurssin laajuuteen.
• Työnjako opettajien kesken on selkeä.
• Kurssin aikataulu ja määräajat ovat opiskelijoiden nähtävissä verkossa.
Lähde: Laadukkaasti verkossa helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/23899/hallinnon_julkaisuja_71_2010.pdf?sequence=1

24. Verkkotyöskentelyn arviointi
(Suominen & Nurmela 2011)
• Arviointi ohjaa vahvasti oppimista
• Arvioinnin tulee kohdistua oppimiseen (prosessi, tuotos,..)
• Arviointi on syytä huomioida jo suunnitteluvaiheessa
• Etenkin verkko-opiskelussa arviointi kannattaa vaiheistaa koko
oppimisprosessin ajaksi
• Itsearviointi on tärkeä taito ja verkko tarjoaa hyviä
mahdollisuuksia myös vertaisarvioinnille
• Palautetta verkkotyöskentelystä kannattaa kerätä myös
opiskelijoilta

25. Opettajan verkkoläsnäolo
(Suominen & Nurmela 2011)
• Ohjeistukset selkeästi ja tarkasti
• Opettajan aktiivinen läsnäolo ja näkyvyys tärkeää
– oma asiantuntijuus ja hiljaisen tiedon jakaminen
– opettaja keskustelee oppijoiden kanssa ja tuottaa ratkaisuvaihtoehtoja
yhdessä ryhmän kanssa
– erehtyminen sallittua myös opettajalle
– kannustaminen
– ohjaaminen
• Palautteissa usein kiitosta kaikenlaisesta näkyvyydestä –
näkymättömyys koetaan kielteiseksi.

26. Mobiiliohjaus
Pasi Silander: sites.google.com/site/avomobiiliopas/mobiilipedagogiikka/mobiili-ohjaus
• Mobiiliohjauksella on tarkoitus varmistaa, että oppiminen
autenttisessa ympäristössä on pedagogisesti jäsennettyä ja
strukturoitua.
• Mobiililaitteet tuovat aikaan ja paikkaan sitomattoman avun.
Käytännön työtilanteessa oppimista voidaan tukea tvt:n avulla
tai opiskelija voi hyödyntää reflektoinnissa esimerkiksi
oppimispäiväkirjaa.
• Mobiililaite soveltuu erityisesti opiskelijoiden yksilölliseen
ohjaukseen.

27. Mobiili/verkko-ohjauksen välineitä
Vuorovaikutus: kahden kesken, pienryhmissä, julkisesti
• Pikaviestit: tekstiviestit, WhatsApp, Kik, iPadin Viestit
• Videopuhelu/neuvottelu: AC, Lync, Google Hangout, Skype, iPadin FaceTime
•Sähköiset oppimisympäristöt, Facebook, Google+, Twitter, todaysmeet
Ohjeita ja malleja: opettajan ohjeita opiskelijoille tai em.
vuorovaikutus-kanavien kautta vinkkejä toisilta oppijoilta
•YouTube, QR-koodit, äänitiedostot, blogit ja wikit
Työskentelyn dokumentointi ja yhteinen tuottaminen
•Blogi, wiki, Twitter, Storify
•Kuvat ja videot, esim. Pinterest ja YouTube
•Ajatuskartat, sarjakuvat, animaatiot jne.

28. Vertaisoppiminen on tärkeää!
"Haluaisin opiskella
juuri tällä tavalla.
… on mielenkiintoista
käydä lukemassa muiden
blogeja
ja nähdä mihin he ovat
kiinnittäneet huomiota.
Ja minkälaisia kysymyksiä
heille on tullut aiheesta..."
Erään oppijan
lukupäiväkirja
Kuva: Mikrosoft, ClipArt

29. Mobiililaitteella/verkossa onnistuu!
Älypuhelimella tai tabletilla voi
•Valokuvata, tehdä kuvakollaaseja ja kuvakertomuksia
•Videoida ja editoida videoita
•Tallentaa muistiinpanoja äänitiedostoina tai käyttää puhelinta
sanelukoneena
•Lukea QR-koodiohjeita
•Katsoa ohjevideoita
•Vuorovaikuttaa opettajan ja muiden opiskelojoiden kanssa
•Dokumentoida työtä ja sen tuloksia
•Jakaa sisältöä
•Ja paljon, paljon muuta

30. Taukojumppa 
http://www.selkakanava.fi/taukojumppa (3 min. video-ohje)
Sen jälkeen 5 min. tauko ja
sitten siirrytään ennakkotehtävän käsittelyyn
Mountainstumble, CC BY-SA, www.levi-lapland.com

31. Oman opiston opettajien tukeminen
• Miten opastan oman opistoni muita opettajia hyödyntämään
tvt:tä ja kehittämään etäopetusta?
• Tehtävänä oli keskustella opiston opettajien ja muiden
toimijoiden kanssa, millaista apua he sinulta odottavat ja
sopia tarkemmista toimenpiteistä rehtorin kanssa.
Mitä olet sopinut/suunnitellut?
Kirjoita vastauksesi Google Driveen nimesi kohdalle.

32. Avoin Creative Commons -lisenssi
ja jakamisen kulttuuri
Mountainstumble, CC BY-SA, www.levi-lapland.com

33. Jakaminen on osa kulttuuriamme
”Sosiaalinen media on ennen muuta
tiedon jakamista, keskustelua ja
omaehtoista yhteisöllisyyttä.”
Harto Pönkä
harto.wordpress.com
”Ihmiskunnan menestyminen tällä
pallolla on aina perustunut siihen, että
opimme toisiltamme ja välitämme
osaamistamme yli sukupolvien.”
Anne Rongas, Opeblogi (CC BY-SA)
opeblogi.blogspot.fi/2014/02/jaa-jotain-paivaa-viritellessa-jaajotain.html
Kuva: Scott Maxwell, CC BY-SA

34. Kuva: file:///C:/Users/Matu/Downloads/CC-Finnish.pdf (CC BY)

35. #jaajotain
Jaa jotain -päivä on vuosittainen
Open Education Week -tapahtuma
Suomessa. Silloin kannustetaan
avaamaan omia oppisisältöjä
muidenkin käyttöön.
•Tapahtuman blogi:
jaajotain.wordpress.com
•10.3.2014 jaetut materiaalit:
www.scoop.it/t/jaajotain
•Seuraava teemaviikko 9.-13.3.2015
Kuva: Anne Rongas, CC BY
Mm. Opetushallitus, monet
hankkeet ja
Tampereen kaupunki
suosittelevat CC-lisenssien
käyttämistä oppimateriaaleissa.

36. CC-lisenssijärjestelmä on selkeämpi ja
helpompi kuin tekijänoikeuslaki
Kuvat ovat Tarmo Toikkasen tarmo.fi CC BY-SA -lisensoidusta teoksesta:
www.slideshare.net/tarmot/kansalaiselle-verkkoaineiston-hydyntminen-mediatuotannossa

37. • Kansainvälinen ja epäkaupallinen hanke
• Maailman käytetyin avoin lisenssi
• Jos haluat antaa muille oikeuden eri tavoin
käyttää aineistoasi, sinun täytyy kertoa siitä.
Suositeltavinta on tehdä se merkitsemällä
aineisto avoimella Creative Commons
-lisenssillä.
• creativecommons.fi
KUVA: Puneet Kishor, CC0

38. CC-lisenssin etuja
Ruudunkaappauskuva: creativecommons.fi, CC BY

39. Tämä dia on kopio Tarmo Toikkasen tarmo.fi CC BY-SA -lisensoidusta teoksesta: Tekijänoikeudet ja Creative Commons datan avaajille:
www.slideshare.net/tarmot/tekijanoikeudet-ja-creative-commons-datan-avaajalle
CC-ehdot
Yhdistelemällä näitä neljää ehtoa, saadaan seuraavan dian lisenssit

40. Tämä dia on muunnelma Tarmo Toikkasen tarmo.fi CC BY-SA -lisensoidusta teoksesta:
Tekijänoikeudet ja lisenssit (AVO): www.slideshare.net/tarmot/tekijnoikeudet-ja-lisenssit-avo
Oppimateriaalin jakamiseen suositeltavia ovat
CC BY ja CC BY-SA -lisenssit

41. Näin saat lisenssimerkin
creativecommons.fi
 lisenssivalitsin
Kuvassa tämän
esityksen lisenssi

42. Jakaminen somessa
• Materiaalia viedessään (Flickr, SlideShare,..) tai oppimisympäristöä
perustaessaan (Blogger, Wikispaces,..) voi usein määritellä
haluamansa CC-lisenssin. Lisenssi ei välttämättä koske
palveluntarjoajaa itseään (ks. käyttöehdot).
Kuva: file:///C:/Users/Matu/Downloads/CC-Finnish.pdf (CC BY)

43. Googlen kuvahaku: www.google.fi
• Tee ensin tavallinen haku, kokeile eri hakusanoja ja kieliä.
• Valitse sitten KUVAHAKU sekä HAKUTYÖKALUT, minkä alta voit
valita tarvitsemasi käyttöoikeudet.

44. Googlen kuvahaku: www.google.fi
• Kun löydät sopivan kuvan, klikkaa sitä. Usein pääset näkemään tiedot
kuvaajasta ja CC-lisenssin.
– Esim. blogissa voi olla CC-lisenssi, mutta sen yksittäisessä kuvassa ei.
Siksi lisenssin tarkistaminen itse kuvasta on tärkeää.
– KÄY SIVULLA -kohdasta näet lisenssin (esimerkiksi kuva alla)
• Alla olevasta kuvasta kerrotaan, että lisenssi on CC0 ja kuvaaja on MartinStr. Kuva
löytyy Pixabayn sivulta, missä toivotaan, että heidän kuviinsa liitetään linkki: pixabay.com
• Pixabay ei kanna vastuuta, jos sinne on luvatta ladattu kuvia ja siksi se suosittelee
varmistamaan käyttöoikeudet kuvaajalta.
• pixabay.com/fi/service/faq CC0 lisenssistä
huolimatta, kuvissa voi
olla esim.
tavaramerkkejä, joiden
käytölle on omat säännöt
tai tunnistettavia
ihmisten kuvia, joita ei
ilman lupaa saa käyttää
mainoksissa eikä
moraalittomissa tai heitä
halveksivissa yhteyksissä.

45. Googlen kuvahaku: www.google.fi
• Kun löydät sopivan kuvan, klikkaa sitä. Usein pääset näkemään tiedot
kuvaajasta ja CC-lisenssin.
– KÄY SIVULLA -kohdasta näet lisenssin (esimerkiksi kuva alla)
• Alla olevasta kuvasta kerrotaan, että lisenssi on CC BY ja kuvaaja on TPfoxes.
• Kuva on otettu Pallastunturilta 17.2.2013, sitä on katsottu 1144 kertaa ja tiedot kamerasta
asetuksineen ovat näkyvissä.
• Kuva löytyy Flickr-kuvienjakopalvelun sivulta
Kuva: TPfoxes, CC BY
Kuva on linkki
alkuperäisee
n lähteeseen!

46. Googlen kuvahaku: www.google.fi
• Kun löydät sopivan kuvan, klikkaa sitä. Usein pääset näkemään tiedot
kuvaajasta ja CC-lisenssin.
– KÄY SIVULLA -kohdasta näet lisenssin (esimerkiksi kuva alla)
• Klikkaamalla kuvaa Wikipediassa pääset kuvan tarkempiin tietoihin.
• MORE DETAILS -kohta kertoo lisenssiä ja kuvaajaakin enemmän tästä
kuvasta.
Kuva: Antti Leppänen, CC BY-SA
Tiedot kuvaajasta
ja lisenssistä siis
usein löytyvät,
mutta palvelusta
riippuen vähän eri
paikoista ja eri
tarkkuudella.

47. Googlen kuvahaku
• Googlen kuvahaun voi tehdä
myös kuvasta
• Näin voit selvittää verkossa tai
koneellasi olevasta kuvasta,
mitä sen perusteella löytyy.
Esimerkiksi missä muualla
kuvaa on käytetty tai kuka on
kuvan ottaja.
• Kokeile!

48. Maksuttomia kuvia opetukseen
Mainitse kuvaaja ja/tai lähde
Tarkemmat ehdot palvelun sivulta
• Googlen kuvahaku
– Hakutyökalut  käyttöoikeudet
• Wikimedia-säätiö
– Wikipedia, Wikimedia Commons, Wikispecies,…
– Lähes kaikissa kuvissa CC-lisenssi tai ovat ns.
Public domain-kuvia, mutta tarkistettava erikseen
• Flickr  Creative Commons only
• www.freephotobank.org
• www.imagepark.biz/fi
• hcmc.uvic.ca/clipart
• www.morguefile.com  free photos
• www.nasa.gov/multimedia/index.html
• openclipart.org
• pixabay.com CC0-kuvia (ehdot) Kuvat: Nasa, hcmc.uvic.ca ja Pixabay

49. Lopuksi etätehtävät
ja palautekierros
Mountainstumble, CC BY-SA, www.levi-lapland.com

50. Tehtävät ennen
helmikuun tapaamista
• Ensikerralla aiheena ovat yleisimmät ja muutamat oikein
helpot sosiaalisen median palvelut, erityisesti blogit ja wikit
– Twitter, Facebook ja QR-koodit kuitenkin vasta maaliskuussa
• Tutustu etukäteen muutamiin opetusalan blogeihin
– Ohje tulee blogiin lähipäivinä
• Jos haluat luoda blogin tai wikin, sinun kannattaa tehdä
tunnukset ennen tapaamista ja miettiä valmiiksi kysymyksiä.
– Ohjeet tulevat blogiin lähipäivinä

51. Kuva: MichaelMaggs , CC BY-SA
1
2 3 4 5 6
7
8
9
10
11
1213141516
17
18
19
20

52. Lisätietoja
• CC-lisenssit: creativecommons.fi
• CC BY-SA 4.0 eli Creative Commons Nimeä-Jaa samoin 4.0
Kansainvälinen -lisenssi: creativecommons.org/licenses/by-
sa/4.0/deed.fi lyhyesti:
– Sinä saat jakaa ja muuntaa tätä diasarjaa, myös kaupallinen hyödyntäminen
on sallittu.
– Ehtona on, että viittaat aina alkuperäiseen tekijään ja lähteeseen, tämän
diasarjan osalta: Matleena Laakso
www.slideshare.net/MatleenaLaakso/kairatvt-osa-2-16115. Muokattu teos
tulee jakaa tällä samalla lisenssillä.
• Tätä lisenssiä laajempia oikeuksia voit kysyä tekijältä:
www.matleenalaakso.fi
Tämä diasarja on lisensoitu Creative
Commons -lisenssillä CC BY-SA 4.0
HUOM: Kuvissa käytetty muitakin lisenssejä.