1. Ravinteet
kiertoon
Ravinteet kiertoon, Saaristomeri kuntoon
Ympäristöministeriön tavoite on, että ravinteita – erityisesti fosforia ja typpeä
– ei vuoda ympäristöön ja edelleen Itämerta rehevöittämään.
”Voimme tehdä paljon
enemmän kierrätettyjen
lannoitevalmisteiden
markkinoiden luomiseksi
ja käytön esteiden
poistamiseksi sekä jo olemassa
olevien teknologioiden
käyttöönottamiseksi.
Muunnetaan lantaongelma
liiketoimintamahdollisuuksiksi.”
Ympäristöministeri Ville Niinistö
Vesistöissä ravinteet ovat
ongelma, mutta ottamalla
talteen ja kierrättämällä ne
voidaan saada hyötykäyttöön,
muun muassa lannoitteeksi ja
maanparannusaineeksi.
Suomen hallitus sitoutui
Itämerihuippu-kokouksessa
2010 tehotoimiin Saaristo-meren
hyvän tilan saavutta-miseksi
vuoteen 2020 men-nessä.
Lisäksi Suomesta
luvattiin tehdä ravinteiden
kierrätyksen esimerkkialue.
Suomi on sitoutunut vesien
hyvän tilan saavuttamiseen
huhtikuu 2014
myös valtioneuvoston hyväk-symissä
vesienhoitosuunni-telmissa
ja merenhoitosuun-nitelmassa
sekä Itämeren
Ympäristöministeriö on
laatinut ohjelman ravinteiden
kierrätyksen edistämisestä ja
Saaristomeren tilan paranta-misesta
(2012-2015).
Ohjelman tavoitteena on:
• tehostaa maatalouden
vesiensuojelua,
• edistää lannan, puhdista-molietteen
ja eloperäisten
lannoitevalmisteiden
käyttöä,
• tehostaa jäteveden ja
jätevesilietteen käsittelyä,
• kerätä ravinteita vesistöistä
ja palauttaa ne hyötykäyt-töön
sekä
• luoda edellytyksiä suoma-laisen
ravinnekierrätystek-nologian
ja -innovaatioiden
syntymiselle.
Lisäksi ohjelma haluaa
tehostaa veneilyn jätehuoltoa
Saaristomeren alueella ja edis-tää
vesiensuojeluun liittyvää
kansalaistoimintaa.
suojelukomission siunaa-massa
Itämeren toiminta-ohjelmassa.
Ravinteita tehokkaasti kier-rättämällä
voidaan parantaa
vesien tilaa. Samalla turva-taan
ruoan tuotantoa. Talou-dellisesti
käyttökelpoisten
fosforivarantojen on ennus-tettu
hupenevan 60-130
vuoden kuluessa. Raaka-aineiden
ehtyessä fosforin
hinnan arvioidaan nousevan
voimakkaasti. Kierrätyksen
mestareille on tulevaisuu-dessa
suuri kysyntä.
PEKKA VÄISÄNEN, MMM.
”Tarvitsemme uusia ratkaisuja
vanhaan ongelmaan”

2. Ravinteet kiertoon huhtikuu/2014
Ravinteet – resurssi ja ongelma
Fosfori ja typpi ovat tärkeitä kasviravinteita,
joiden saatavuudesta riippuu kasvien kasvu ja
elintarvikkeiden tuotanto.
Lannoitteet voivat olla kei-nolannoitteilta,
joiden fos-fori
louhitaan kaivoksista ja
typpi muokataan teollisesti
ilmakehästä peräisin olevas-ta
typestä. Lannoitteet voivat
olla myös orgaanisia, eli nii-den
ravinteet ovat peräisin
esimerkiksi lannasta, jäteve-sipuhdistamojen
lietteistä ja
biojätteistä.
Ravinteita karkaa kuitenkin
vääriin paikkoihin, kuten
vesistöihin ja ilmaan. Vesis-tössä
typpi ja fosfori ruokki-vat
väärää kohdetta, sinileviä.
Rehevöityminen samentaa
vettä, likaa kalanpyydyksiä
ja vähentää pohjanlähei-sen
veden happipitoisuutta.
Lisäksi se vähentää luonnon
monimuotoisuutta vesissä
Ympäristöministeriön ravinnekierrätysohjelma on tukenut
tähän mennessä lähes kolmeakymmentä hanketta, jotka edis-tävät
ravinteiden kierrätystä, vähentävät Itämeren ravinnekuor-mitusta
sekä tehostavat maatalouden vesiensuojelua Saaristo-meren
ja Selkämeren valuma-alueella. Niissä muun muassa
• kehitetään liete- ja biopohjaisia lannoitevalmisteita ja
edistetään niiden käyttöä,
• kerätään ravinteita vesistöstä,
• tehostetaan jätevedenpuhdistamoiden toimintaa ja
• luodaan ravinnekierrätyksen uutta teknologiaa.
Ympäristöministeriön ohjelma toteutetaan vuosina 2012-2015.
Hankkeita pyritään rahoittamaan noin 12 miljoonalla eurolla
ohjelmakauden aikana. Hankkeita valittaessa on kiinnitetty eri-tyistä
huomiota vaikuttavuuteen sekä siihen, että niiden tulok-sia
voidaan monistaa ja niiden toimintamalleja voidaan ottaa
laajemmin käyttöön.
ja rannoilla. Monet lajit ovat
esimerkiksi sopeutuneet tiet-tyyn
ravinnetasoon eivätkä
menesty liian ravinteikkaassa
elinympäristössä.
Ravinteiden hinta ja saata-vuus
näkyvät suoraan elintar-vikkeiden
hinnoissa. Kestävä
ravinnetalous vaikuttaa rat-kaisevasti
maapallon kykyyn
ruokkia seitsemän miljardia
ihmistä. Jos haluamme Suo-messa
puhdasta kotimaista
ruokaa, maatilojen on pystyt-tävä
viljelemään maata ympä-ristöystävällisesti,
mutta
samalla kannattavasti.
Hankkeilla päästöjen kimppuun
Typpikuormituksen lähteet
16 %
5 %
1 %
0 % 2 %
55 %
11 %
5 %
5 %
1 %
Yhdyskunnat Teollisuus Kalankasvatus Maatalous
Laskeuma järviin Metsätalous Haja-asutus
Hulevedet Turvetuotanto
Ihmistoiminnasta Itämereen aiheutuvan typpikuormituksen
lähteet Suomessa 2004-2010. LÄHDE: SYKE/Seppo Knuutila
Fosforikuormituksen lähteet
0 % 1 %
6 %
5 % 3 %
60 %
8 %
5 %
12 %
Yhdyskunnat Teollisuus Kalankasvatus Maatalous
Laskeuma järviin Metsätalous Haja-asutus
Hulevedet Turvetuotanto
Ihmistoiminnasta Itämereen aiheutuvan fosforikuormituksen
lähteet Suomessa 2004-2010. LÄHDE: SYKE/Seppo Knuutila

3. huhtikuu/2014 Ravinteet kiertoon
Järviruo’osta ja ruokohelvestä
kasvualustoja puutarhoille
HANKE-ESIMERKKI
Järviruoko ja ruokohelpi ovat
nopeasti uusiutuvia kasveja,
ja ruo’on korjuun yhteydessä
vesistöistä saadaan samalla
kerättyä rehevöittäviä ravin-teita
hyötykäyttöön. Yritys saa
paikallisilta viljelijöiltä polt-toon
kelpaamatonta ruoko-helpeä,
jota nykyisin mätänee
hyödyntämättömänä.
Hankkeessa selvitetään kas-vualustalle
sopivaa karkeusas-tetta
ja lannoitusta, jotta kas-vit
menestyvät. Lannoitteena
käytetään biokaasuvoimalan
sivutuotteena syntyvää mädä-tysjäännöstä.
Yritys tekee
kurkun, salaatin, yrttien ja
puuntaimien kasvatuskokeita
yhteistyöpuutarhoilla, joille toi-mitetaan
testattavaksi erilaisia
kasvualustoja.
Testauksen jälkeen tavoitteena
on aloittaa tuotanto ja saada
tuote markkinoille. Vanhat kas-vualustat
voidaan myöhemmin
palauttaa, pelletoida ja hyödyn-tää
yrityksen kasvihuoneiden
lämmityksessä.
Kiteen Mato ja Multa Oy tutkii,
miten järviruokoa ja ruoko-helpeä
sekä paikallisen bio-kaasuvoimalan
mädätysjään-nöstä
voidaan hyödyntää niin
ammatti- kuin kotipuutarhojen
kasvualustoina.
Kasveista halutaan kehittää
kasvikuitupohjainen korvike
kivivillalle, turpeelle ja kookos-pähkinärouheelle.
Aimo Turu-nen
Kiteen Mato ja Multa Oy:stä
kertoo, että etenkin Euroopassa
puutarhat ja yksityiskuluttajat
toivovat turpeetonta kasvualus-taa,
mutta sellaista ei ole vielä
pystytty tuottamaan.
”Uusiutuvista luonnonvaroista
ja biojätteistä tehtyjen kasvu-alustojen
kysyntä kasvaa luo-mumääräysten
tiukentuessa
sekä ympäristötietoisuuden ja
kaupunkiviljelyn lisääntyessä”,
Turunen uskoo.
Metsä-teollisuuden
sivuvirroista
lannoitteita
Hevosen lanta
hyötykäyttöön
HANKE-ESIMERKKI
HANKE-ESIMERKKI
Hevostalous kasvaa nopeasti.
Horse Manure –hanke haluaa
vähentää hevosen lannan ravin-nepäästöja
ja lisätä lannan hyö-tykäyttöä
ja sen sisältämien
ravinteiden kierrätystä.
Suomessa on noin 75 000
hevosta ja 16 000 tallia, joissa
syntyy noin 800 000 m3 kuivi-kelantaa
vuodessa. Alan mer-kittävimmät
ympäristövaiku-tukset
syntyvät lantavarastojen
ja jaloittelutarhojen valumista.
AIMO TURUNEN
”Tutkimme, miten lannan
ravinteet on mahdollista sitoa
kuivikkeisiin ja ottaa talteen.
Selvitämme myös, mitä hyötyjä
on lannan poistamisella hevos-ten
tarhoista”, kertoo erikois-tutkija
Markku Saastamoinen
Maa- ja elintarviketalouden
tutkimuskeskuksesta.
Biokaasuttamisella lannan
ravinteet saataisiin talteen.
Hanke tuottaa tietoa lannan
soveltuvuudesta kuivamädä-tykseen,
joka näyttääkin pilot-tikokeessa
onnistuvan hyvin ja
kaasun saannin olevan hyvä.
Samalla etsitään ratkaisua lan-nan
käyttäjien – maatilojen,
biokaasutuotannon ja viherra-kentajien
– yhteistyötä haitan-neeseen
ongelmaan, joka on
hukkakauran leviämisen riski.
Ruokintakokeella selvitetään,
säilyykö hukkakaura itämisky-kyisenä
kuljettuaan hevosen
ruuansulatuskanavan läpi.
Lisäksi biokaasutuskokeis-sa
selvitetään, itääkö rehusta
peräisin oleva hukkakaura kui-vamädätyksen
jälkeen.
Metsäteollisuudessa syntyy
massan ja paperin tuotan-non
ohessa sivuvirtoja, jotka
sisältävät runsaasti ravin-teita.
Sivuvirtoja voitaisiin
hyödyntää lannoitevalmistei-na
tai niiden raaka-aineina,
mutta ainoastaan 7,5 pro-senttia
päätyy tällä hetkellä
lannoitevalmisteiksi.
Apila Group Oy Ab selvitti
ravinnerikkaiden jätteiden
ja lietteiden hyödyntämistä
yhdessä Metsäteollisuus ry:n
jäsenyritysten kanssa. Hyö-dyntämistä
on haitannut
muun muassa se, ettei niiden
saatavuudesta eikä ravinne- ja
haitta-aineiden pitoisuuksista
ole ollut riittävästi tietoa.
”Hanke kokosi tietoa sivu-virtojen
koostumuksesta,
määristä ja käyttömahdolli-suuksista
ja erityisesti nii-den
sisältämistä ravinteista,
haitta-aineista ja muista käyt-töön
vaikuttavista tekijöistä”,
toimitusjohtaja Mervi Mati-lainen
Apila Groupista kertoo.
Sivuvirroista laadittiin lan-noitevalmisteiden
käyttäjille
tuotekortit ja opas, joissa on
lyhyesti kerrottu käyttöohjeet
jokaiselle sivuvirralle. Käytön
ohjeistuksen myötä metsäteol-lisuus
toivoo tuotteiden kysyn-nän
kasvavan, jotta niiden
sisältämät ravinteet päätyisi-vät
hyödylliseen käyttöön.
PIRJO FERIN

4. Ravinteet kiertoon huhtikuu/2014
YMPÄRISTÖMINISTERIÖ
PL 35,00023 VALTIONEUVOSTO
www.ym.fi/ravinteidenkierratys
Baltic Sea Action Group
parantaa Järki-Lanta -hank-keella
yhteistyötä lantaa luo-vuttavien
kotieläintilojen
ja lantaa vastaanottavien
kasvinviljelytilojen välillä.
Hanke selvittää, millaista
yhteistyötä tilat tekevät ravin-teiden
kierrättämiseksi ja
ratkoo yhteistyön pullonkau-loja.
Järki-Lanta jakaa myös
tietoa lannan käsittelystä ja
käytöstä.
Kierrätysmaatalouteen perus-tuva
Järki-Lanta -hanke on osa
laajempaa Järki -hanketta, joka
edistää vesiensuojelua ja luon-non
monimuotoisuutta maa-talouden
järkevillä ratkaisuilla.
Hankkeessa on mukana neljä
kotieläintilaa ja kymmenkun-ta
näiltä lantaa vastaanotta-vaa
kasvinviljelytilaa. Lan-tayhteistyötä
tarkastellaan
sekä lantaa luovuttavan että
vastaanottavan tilan kannalta
niin taloudellisesta, biologi-sesta
(kasvien ravinteiden
käyttö), teknologisesta (mm.
lannan käsittely, varastoin-ti,
levitys) kuin sosiaalisesta
näkökulmasta.
Rajanaapurit yhteistyössä
Hankkeessa mukana olevat
Salmensuun tila ja Tapilan
kartano Sauvossa ovat jo vuo-sia
tehneet lantayhteistyötä.
Salmensuun tilalla kasvate-taan
karjaa ja viljellään maa-ta.
Lehmät ja siat tuottavat
noin 6 000-7 000 m3 lantaa
vuodessa. Tapilan tilalla viljel-lään
pääasiassa sokerijuuri-kasta
ja kevätvehnää.
Tapilan kartano vastaanottaa
Salmensuusta sekä sian liete-lantaa
että naudan kuivalan-taa.
Tapilan mailla sijaitsee
Salmensuun omistama etä-lietesäiliö,
ja tiloilla on yhtei-nen
lietteenlevityskalusto.
Liete syötetään lietealtaasta
suoraan pellolle traktorilla
vedettävällä levittimellä. Kui-valannan
levityksessä käy-tetään
lantavaunua, jonka
omistajina ovat Salmensuun
ja Tapilan lisäksi kaksi muuta
osakasta.
Tapilan isännän mielestä kar-tanon
maille voisi rakentaa
toisenkin etälietesäiliöin, jot-ta
levitys onnistuu helpom-min
useammille lohkoille ja
liete voidaan siirtää säiliöihin
jo talvella.
Järkevät ajolinjat
Kuivalannan levityksessä
Tapilan isäntä huolehtii eri-tyisesti
järkevistä ajolinjoista
pelloilla, jotta lannan levi-tys
vähentäisi ajoa ja maan
tiivistymistä.
Tapilalla ja Salmensuulla on
yhteistyötä myös koneasiois-sa:
omalla kalustolla käydään
tekemässä töitä naapurin
tilalla ja traktoreita lainataan
tilojen kesken. Molempien
tilojen isännät pitävät yhteis-työtä
erittäin hyvänä. Vuoden
lopussa tehdyt tunnit, poltto-ainekulut
ja koneiden kustan-nukset
tasataan.
Lietteen separointi hyvä
ratkaisu
Salmensuun tilalle on hankit-tu
lietelannan separaattori,
joka erottaa toisistaan lannan
nesteen ja kiinteän aineen.
Typpipitoista nestettä käyte-tään
Salmensuussa nurmien
lannoittamiseen. Urakoitsija
levittää lietelannan nurmille
sijoittavalla kalustolla. Mene-telmän
ansiosta lanta on
paremmin kasvien hyödyn-nettävissä,
mikä vähentää
päästöjä vesistöön. Jäljelle
jäänyttä fosforipitoista kui-vajaetta
luovutetaan sekä
Tapilaan että naapurikunnas-sa
sijaitsevalle viljatilalle.
Salmensuussa pidetään sepa-raattorin
hankintaa hyvänä,
joskin kalliina ratkaisuna.
Separoinnin ansiosta lannan
sisältämää typpeä ja fosforia
voidaan paremmin kohdentaa
kasvien ravinteeksi ympä-ristötuen
ehtojen ja kasvien
tarpeiden mukaisesti. Sal-mensuussa
on lietelannan
separoinnin ja sijoittavan
lietekaluston käyttöönoton
jälkeen voitu lisätä sian liete-lannan
käyttöä säilörehunur-mien
lannoituksessa. Tämän
ansiosta väkilannoitetypen
käyttöä on voitu vähentää
puoleen aiemmasta.
Lanta kiertoon
HANKE-ESIMERKKI
Naudan kuivalantaa levitetään Tapilan pellolla. Kuva Kaisa Riiko.