Kirjastot ja viestinta_2.0_slide_share

KIRJASTOT

ja viestintä

2.0

Maisa Korhonen
Copyright©Maisa Korhonen

Tämä esitys
 Kertoo kirjastojen viestinnästä 2010-
luvulla
 On kattava katsaus nykyaikaiseen
kirjastojen viestintätyöhön
 Pohtii laajalti myös digitaalista ja
sosiaalista mediaa
 Antaa eväitä käytännön viestintätyöhön
kirjastoissa


Sisältö
1. Kirjastot ja viestintä 2010-luvulla
2. Viestinnän ja markkinoinnin käsitteitä
3. Yleisten kirjastojen tehtävät ja viestintä
4. Web 2.0 muuttaa kaikkea viestintää
5. Yleisöjen tavoitettavuus: suomalaiset suosikit
6. Miksi kirjasto viestii?
7. Viestinnän osa-alueet
8. Kirjaston viestintätyö: perusmäärittely,
viestintästrategia, viestintäsuunnittelu,
työyhteisöviestintä, mielikuvaviestintä,
asiakasviestintä, mediaviestintä, digitaalinen media,
sosiaalinen media
9. Lopuksi


Kirjastot ja viestintä 2010-luvulla
 Kirjastoissa on käynnissä vilkas keskustelu
siitä, miten toimintoja tulisi tehdä
tunnetuiksi ja saada asiakkaita käyttämään
kirjaston palveluita.
 Yleisten kirjastojen peruspalvelun käsite on
laajentunut. Kirjaston tehtävät ja rooli?
 Digitalisoituminen, Web 2.0 ja sosiaalinen
media muuttavat johtamista, markkinointia
ja viestintää
 Miten yleiset kirjastot voivat hoitaa jatkossa
viestinnän ja markkinoinnin?


Viestintä on
 Kommunikaatiota: viestejä, merkkejä, äänteitä,
ilmeitä, artefakteja, värejä, hajuja, muotoja…
 Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista
 Mitä paremmin vastaanottaja tunnetaan, sitä paremmin
viesti menee perille
 Tavoitteena muuttaa tai lisätä vastaanottajan tietoa,
mielikuvia, mielipiteitä, vaikuttaa vastaanottajaan
 Viestintää on kaikkialla: ihmisellä itsellään, yksilöiden
välillä, organisaatioissa, medioissa…
 Yhteisöviestintä (organisaatioviestintä) on
organisaation tiedonvaihdantaa, vuorovaikutusta,
yhteisöllisyyttä ja vuoropuhelua ympäristön ja
sidosryhmien kanssa


Markkinointiviestintä on
 Tavoitteellista viestintää, jolla pyritään luomaan
arvoa asiakkaalle ja hyötyä (voittoa) organisaatiolle
(yritykselle)
 Vaikuttamista nykyisiin ja potentiaalisiin sidosryhmiin
 Viestintää, tiedotusta, myymistä, mainontaa,
myynninedistämistä, suhdetoimintaa…
 7 P:n malli:
 hinta (price)
 markkinointiviestintä (promotion)
 tuote (product)
 jakelu (place)
 ihmiset (people)
 prossessi(t) (process)
 fyysinen ympäristö (physical evidence)


Markkinointiviestinnällä
 Pyritään parantamaan tunnettavuutta,
kiinnostusta, luottamusta ja paremmuutta
suhteessa kilpailijoihin
 Vaikutetaan yleisön tietoon, tunteisiin ja
toimintaan
 Sisältää mm.
 Tiedottaminen
 huomion herättäminen
 mielenkiinnon ja myönteisten asenteiden
luominen
 asiakkaalle tuotetun arvon ja hyödyn viestiminen
 asiakassuhteen ylläpito


Digitaalinen
(markkinointi)viestintä
 Markkinointiviestinnän uusi muoto:
 Digitaalisten muotojen ja medioiden kuten internetin,
mobiilimedian ja muiden vuorovaikutteisten kanavien
hyödyntämistä markkinointiviestinnässä
 Tunnetuimpia kanavia ovat:
 Organisaation verkkosivut
 Sähköinen suoramarkkinointi (sähköposti, mobiili)
 Kampanjasivustot
 Verkkomainonta (hakukoneoptimointi, bannerit)
 Sosiaalinen media
 Viraalimarkkinointi
 Verkkokilpailut
 Mainospelit


Yleisten kirjastojen tehtävät
 Kirjastolaki- ja asetus:
 edistää yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja
taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja
kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä
elinikäiseen oppimiseen
 Edistää virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja
niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä
 Maakuntakirjastot:
 Tukea alueen kirjastojen tietoja kaukopalvelua
 Kehittää tietopalvelua
 Perehdyttää henkilöstöä kirjastotyön uusiin toimintamuotoihin

 Tarkoittaako myös palvelujen markkinointia?
 Miten yhtäläisyys toteutuu, jos kansalaiset eivät tiedä
palveluista?


Yleisten kirjastojen viestintä
 Viestintä ja markkinointi liittyvät moniin toimiin
kirjastoissa ulkoisesta tiedottamisesta intranetiin ja
tietopalvelusta asiakasviestintään jne.
 Erityisesti markkinointiin on liittynyt kirjastoissa joitain
ennakkoluuloja, koska se liitetään helposti liike-
elämän ajatusten soveltamiseen.
 Viestinnän ja markkinoinnin avulla saadaan mm.:
 Tiedotettua asiakkaille kirjastosta ja sen palveluista
 Saadaan asiakkaita käyttämään kirjastoa enemmän
(rahoitus!)
 Parannetaan kirjaston julkisuuskuvaa
 Lisätään asiakkaiden tyytyväisyyttä ja täytetään tarpeita


Digitoituminen muuttaa
 Kulttuurin tuotantotapoja ja kulutustapoja:
 Kirjastojen lainamäärät pienenevät
 Kirjastokäynnit vähenevät, myös esim. dvd-
vuokraus ja tallenteiden myynti
 Kokoelmat pienenevät
 Digikameroiden takia taas esim.
valokuvaaminen yleistyy
 Musiikkia kuunnellaan tietokannoista, MP3/4-
soittimista ja puhelimesta
 Internetiä käytetään tietokoneelta, tableteilta ja
puhelimesta
 Näytöiltä lukeminen yleistyy


Web 2.0 muuttaa kaikkea
viestintää
 Internetin, elokuvien ja ilmaislehtien käyttö
kasvaa
 Kirjojen ja tallenteiden käyttö laskee
 Suomen joukkoviestintämarkkinat
(Tilastokeskus 2011):


viestintää
 Internetin käyttö on yleistä ja arkista
 Internetiä monta kertaa päivässä käyttävien
osuus väestöstä iän mukaan (Tilastokeskus
2011):


viestintää
 Ei vain teknologinen vaan sosiaalinen muutos
 Sosiaalinen media kasvaa ja muuttuu koko ajan.
 Sosiaaliset verkostot: Facebook, ProfileEngine, IRC-
galleria, Google+…
 Blogit, blogialustat: WordPress, Blogger, Blogit.fi…
 Musiikkipalvelut: MySpace, Pandora…
 Wikit: Wikipedia, Wiki kirjasto…
 Niche verkostot: Linked in, Ning…
 Videopalvelut: YouTube, blib.tv…
 Kuvapalvelut: Flickr, Zoomr…
 Second life
 Jne. jne.
 Työkaluja, palveluja, verkostoja…
 Globaalista lokaalia, lokaalista globaalia


viestintää
 Internetiä käytetään töissä, vapaalla, matkoilla
jne.
 Lukuisilla eri laitteilla: tietokone, puhelin,
lukulaitteilla, taulutietokoneilla
 Kuka tahansa voi tuottaa sisältöä internetiin
monilla eri keinoilla
 Julkisuus muuttuu ja hierarkiat häviävät: miten
organisaatiot reagoivat?
 Organisaation osallistuminen on läsnäoloa,
kuuntelemista, vastaamista, keskustelua…
viestintää ja markkinointia


viestintää
 Sosiaalisten medioiden käyttö
 Sosiaalinen media 2010 (Tilastokeskus):

Jonkin sosiaalisen median palvelun käyttö
Rekisteröitynyt Käyttää Käyttää
käyttäjäksi päivittäin säännöllisesti
16-24v 83 67 49
25-34v 76 60 46
35-44v 44 25 23
45-54v 29 11 14
55-64v 15 5 6
65-74v 5 2 2


viestintää
 Yhteisöpalveluihin kuuluu lähes jokainen
nuori ja nuori aikuinen (Tilastokeskus, 2010)


Yleisöjen tavoitettavuus:
suomalaisten suosikit
 ”2 084 080 suomalaista Facebookin
käyttäjää” (Social Bakers, 2012)
 Facebook: 34 % suomalaisista käyttää
(Tilastokeskus 2010)


suomalaisten suosikit
 Joka toinen suomalainen käyttää verkkoa useasti
päivässä
 16-44 –vuotiaista 65-78 % käyttää verkkoa useasti
päivässä
 16-64 –vuotiaista 60-94 % on etsinyt tietoa tavaroista
tai palveluista viimeisen kolmen kuukauden aikana
 16-34 –vuotiaista 60-67% seuraa jotain
yhteisöpalvelua päivittäin
 Vanhemmissa ikäryhmissä internetin käyttö yleistyy
nopeasti.

 Miten kirjastojen viestintä ja markkinointi reagoi
tähän?


suomalaiset suosikit
 Muita suosittuja: Wikipedia, YouTube,
MySpace, Flickr, Linked in, Twitter
 Suomalaiset sivustot (TNS Gallup):
 Suomi24: 1 220 000 kävijää viikossa
 (Kaksplus: 199 000 – lehti, jolla suosittu äitien
keskustelupalsta)
 Vuodatus.net: 246 880
 Kotikokki.net: 230 000
 IRC-galleria.net: 193 000
 Naurunappula.com: 144 000
 Kuvake.net: 99 000
 Suntuubi.com: 63 000
 Mikseri.net: 36 000


Miksi kirjasto viestii?
 Kirjasto (muistiorganisaatio, joukkoviestin, non-profit
organisaatio) on olemassa asiakkaita varten
 Kaikki toiminta on asiakaslähtöistä
 Asiakaslähtöisyys = markkinointia :
 Esim. kokoelmatyö on asiakaslähtöistä: halutaan tarjota
monipuolisesti ja tasapuolisesti eri kohderyhmille tietoa,
elämyksiä, virkistystä, ratkaisuja ongelmiin, viihdettä.
 Kirjasto on asiantuntijaorganisaatio: tietoa, palveluja,
tietoa palveluista
 Perinteinen suhtautuminen välttänyt markkinointia

 Uusi suhtautuminen korostaa viestintää,
vuorovaikutusta ja markkinointia


Miksi kirjasto viestii?
 Sidosryhmät, luottojoukot ja yleisöt tarvitsevat
tietoa
 Kirjasto tarvitsee sidosryhmiä, luottojoukkoja ja
yleisöjä
Vuorovaikutus

 Viestinnän tehtävät Viesti ry:n mukaan:
1. Pitkäjänteinen profilointi ja maineenhallinta
2. Ulkoinen ja sisäinen viestintä
3. Ohjaus ja valmennus
4. Viestinnän toimivuuden arvioiminen


Viestinnän osa-alueet
 Päivittäisviestintä (arkiviestintä)
 Tiedotus, informointi (tiedonvaihdanta)
 Työhön ja organisaatioon sitouttaminen
 Profilointi, maineen hallinta, imagon
rakentaminen
 Markkinointi, PR
 Yhteiskunnallinen keskustelu,
vaikuttaminen
 Spontaani vuorovaikutus, vapaamuotoinen
viestintä


Kirjaston viestintätyö:
perusmäärittely
 Viestinnän tarkoitus ja tehtävät?
 Perustehtävät ja tilannekohtaiset tehtävät
 Viestinnän ammattilaisten rekrytointi
 Periaatteet
 Yhteiset periaatteet joihin sitoudutaan
 Strategiset perusviestit
 Miksi kirjasto on olemassa? Mihin se pyrkii? Millaisin keinoin?
 Missio, visio, arvot
 Sisällön määrittely
 Nykytilanne (tutkimus) ja tavoitteet (analyysit, swot)
 Teemat
 Kirjastolle tärkeät asiat viestiä? (omat ja muiden)
 Visuaalinen identiteetti
 Mielikuvat, imago, erottautuminen, tunnettavuus: logo, fontit,
värit


perusmäärittely
 Viestinnästä vastaavat?
 Viestintää johtavat kirjaston (organisaation) johtaja ja viestinnän
johto
 Kirjaston jokainen työntekijä vastaa omalta osaltaan
viestinnästä ja edustaa koko organisaatiota
 Sidosryhmäanalyysi
 Viestinnän suunnittelun ja toteutuksen kivijalka
 Kirjaston sidosryhmien tietäminen ja tunteminen
 Viestintävastuu, oikeudet, yhteistyökuviot
 Organisaatio
 Vastuiden määrittely:
kokonaisviestintä/erikoistunut/hajautettu/verkostot
 Resurssianalyysi
 Kenellä osaamista? Tieto vaikutuksista? Teknologia? Keinot ja
foorumit? Raha?


viestintästrategia
 Viestintästrategia ohjaa kaikkea viestintää
 Viestintästrategia kertoo jokaiselle kirjaston
työntekijälle, miksi viestitään ja mitä tavoitellaan
 Strategian tekemiseen osallistuminen sitouttaa
organisaation toimintaan
 Tavoite = tahto
 Tukee koko kirjasto-organisaation strategiaa
1. Lähtötilanne? (analyysit)
2. Strategiset tavoitteet?
Tuotokset, tulemat, tavoitteet
3. Mitattavat tulokset vai suunta?
4. Mittarit?
5. Painopistealueet?
6. Strategian rakenne/malli?


Viestintäsuunnitelma
 Jokapäiväistä operatiivista viestintää ohjaava työkalu
koko työyhteisölle kaiken viestinnän ohjaamiseen
1. Päivittäisviestintä
○ esim. päivä/viikkopalaveri, osallistujat? Foorumit?
2. Säännöllisesti tai kausittain toistuvat toimenpiteet
○ Vuosisuunnitelma? Markkinoinnin vuosikalenteri?
3. Toimintasuunnitelmat
○ Esim. neljännesvuosittain, myös vuosisuunnitelman
tarkastaminen (budjetti!)
4. Ohjeistukset, politiikat
○ Esim. ohje tiedotteelle, ohje, kuka laatii tiedotteen
5. Projektit/Kampanjat
○ Miksi tehdään? Miten? Kuka osallistuu?
○ Lanseeraus, tunnettavuus, imagonhallinta
6. Vastuut
7. Budjetti


Työyhteisöviestintä
 Työyhteisöviestintä on korostunut uusissa
työyhteisöissä: verkostot, tiimit, projektit
 Organisaatio on kokonaisuus, jonka yksi
ominaisuus on viestintäkulttuuri
 Peruspilarit (Juholin, 2008):
 Isojen asioiden käsittely vuorovaikutteisesti
 Ajantasainen tieto
 Tunnelma
 Osallistuminen ja vaikuttaminen
 Yhdessä oppiminen, osaamisen jakaminen
 Työnantajamaine
 Foorumeilla tavataan


Työyhteisöviestintä
 Jokainen kirjaston työntekijä on tärkeä viestijä
 Johdon tehtävänä on organisaation tärkeän tiedon
jakaminen ja siitä keskustelu
 Vuorovaikutusta tarvitaan erityisen paljon muutoksen
johtamisessa
 Johdon viestintä ilmentää organisaatioilmettä
 Lähiesimies on linkki johdon ja työntekijöiden välillä
 Vaaditaan paljon vuorovaikutusta ja kuuntelua
 Etäisyys työyhteisön tunnevaltaiseen keskusteluun
 Palaute, kehityskeskustelu
 Luottamushenkilöt
 Muut asiantuntijat
 Viestintäammattilaiset (tukevat kaikkien viestintää)


Mielikuvaviestintä
 Erityisen tärkeää medioituneessa maailmassa
 Imago: vaikutelma, mielikuva
 Profilointi: imagon luominen tai vahvistaminen
 Brändi: tavaramerkki, tuotemerkin lisäarvot,
yhteisö/yritysbrändi (maine ja aineeton
pääoma)
 Maine: sanat ja teot ja niiden laatu
 Voimavara!
 Yrityskansalaisuus: yhteiskuntavastuu;
yritykset osoittavat vastuutaan sidosryhmilleen
 Sosioekonominen vaikutus


Mielikuvaviestintä
 Mielikuviin pyritään vaikuttamaan aktiivisella viestinnällä
 Oman toiminnan sisällöllinen määrittely, vastuullisuus, eettisyys
viestintä
 Suunnittelu
 Sidosryhmien ja luottojoukkojen nimeäminen
 Paikannetaan kehityskohteet analyysilla
 Määritellään tavoitteet
 Laaditaan viestit painotuksineen ja toteutetaan suunnitelma
 Tuloksia saadaan, kun suunnitelma läpäisee koko
toiminnan
 Arkinen mainetyö: työntekijän kohtaaminen ja
vuorovaikutus
Asiakasviestintä


Asiakasviestintä
 Kirjasto on riippuvainen asiakkaistaan
 Koko toiminta on asiakaslähtöistä
 Asiakas- ja sidosryhmäviestinnällä palvellaan
asiakkaita ja sidosryhmiä sekä täytetään
heidän tarpeitaan
 Tärkeimmät roolit asiakasviestinnässä on
 Asiakaspalvelijoilla (koko henkilökunnalla)
○ Asiakasviestintä, henkilökohtainen markkinointityö, asp
 Viestintätyöntekijöillä (ja johdolla)
○ Asiakasviestintä, henkilökohtainen markkinointityö,
sidosryhmäviestintä, viestinnän toteutus ja kehittäminen


Asiakasviestintä
 Sidosryhmäviestinnän suoria keinoja
 Henkilökohtainen yhteydenpito
 Tapaamiset, pienryhmätapaamiset
 Paneelit
 Suuret tilaisuudet ja tapahtumat
 (Avointen ovien päivät)
 (Lobbaus)
 Sidosryhmäviestinnän välillisiä keinoja
 Verkkoviestintä: verkkosivut, intranet, sähköpostilistat,
sosiaalinen media
 Tiedotteet ja kirjeet
 Sidosryhmäjulkaisut
 Esitteet, julkaisut, raportit
 Mainonta, suora markkinointiviestintä
 Mediajulkisuus (huom. Lähes ilmaista, palvelee myös muita
kuin asiakkaita)


Asiakasviestintä
 Asiakasviestinnän keinoja asiakaspalvelussa:
 Asiakkaan kohtaaminen ja huomioiminen
 Sanallinen ja sanaton viestintä, esiintyminen
(katse, tervehdys, puhe, ilmeet, asento,
äänensävy, vaatteet, kampaus, meikki)
 Kommunikaatio, vuorovaikutus
 Yksilöllinen asiakaspalvelu
 Fakta- ja tunneviestintä (vaikeat tai hauskat
tilanteet)
 Henkilökohtainen markkinointityö (myynti,
palveluista kertominen), myös työajan
ulkopuolella
 Oma asenne työhön: teenkö vain minimin vai
onko hyvä palvelu standardini?


Asiakasviestintä
 Asiakasviestinnän keinoja asiakaspalvelussa:
 Neuvonta, tietopalvelu, palvelualttius
 Palautteen vastaanottaminen ja siihen
reagoiminen (positiivinen ja negatiivinen)
 Viestintä työtovereiden välillä (tekninen ja
henkinen tuki, keskustelu)
 Tiskien tiedotetaulut (valmiit pohjat), esitteet
 Online-palvelut (chat)
 Verkkokirjasto, asiakastiedot
 Opasteet, kyltit, hyllyopasteet
 Kirjojen asettelu
 Tilat, ulkonäkö, siisteys, yleisilme


Mediaviestintä
 Perinteinen media ja vuorovaikutteinen media viestinnän
välineinä : maine, julkisuus(kuva)
 tv, maakuntalehdet, paikallislehdet, verkkolehdet, radio,
sosiaalinen media…
 Mediat tarvitsevat jatkuvasti juttuaiheita täyttääkseen
palstatilansa: ilmaista mainosta joukkoviestimissä!
 Kiireen ja tehokkuuden takia entistä valmiimpi kiinnostava
materiaali voi ylittää julkaisukynnyksen
 Keinot:
 Tiedotteet, tilaisuudet, tempaukset, läsnäolo, osallistuminen ja
vuorovaikutus sosiaalisessa mediassa, tilojen markkinointi
median käyttöön, median palveleminen (tietopalvelu),
verkkosivut (tietoa, pressikuvia), yhteydenpito, PR,
esiintyminen/haastattelut, yleisönosaston kirjoitukset…
 Mediastrategia, mediayhteistyö


Kirjastojen viestintätyö:
Digitaalinen media
 Web 2.0 ? Kirjasto 2.0?
 2010-luvun kyllästymispiste: verkko ei
ollutkaan ratkaisu kaikkeen - kuitenkin
mahdollisuuksia täynnä!
 Infoähky ja Googlesta saatu ”tieto”
 Yleensä ilmaista tai halpaa viestintää: sopii
erinomaisesti pieneen viestintäbudjettiin
 Verkosta tavoittaa jo lähes kaikki nuorista
ikäihmisiin ja käyttö lisääntynee edelleen
 ”Uusi” väline vanhojen välineiden oheen


Digitaalinen media
Käyttökelpoisimmat verkkotyökalut
tieteellisille kirjastoille Usa:ssa (Xu, 2009)

Blogi
Kysy
kirjastonhoitajalta
Sosiaaliset verkostot Käyttökelpoisimmat
Sosiaaliset verkkotyökalut
kirjanmerkit tieteellisille kirjastoille
Usa:ssa (Xu, 2009)
Wikit

Muut

0 20 40 60 80


Digitaalinen media
 Yhteisölliset mediat ovat kirjastolle tiedotuskanavan
lisäksi markkinointi ja mainontakanava
 Kirjastot ovat aina reagoineet uusien medioiden ja
käyttöliittymien tuloon – niin nytkin
 Siirtyminen aktiiviseksi sosiaalisen median
käyttäjäksi palvelee kirjaston perustehtävää ja
asiakkaita
 Digitaalisen median käytön opetteleminen vaatii
työntekijöiden koulutusta sekä suunnittelua
 Digitaalinen media kuuluu normaaliksi osaksi
viestintästrategiaa sekä viestintäsuunnitelmaa
 Eri sidos-, luotto- ja kohderyhmien tavoittaminen
analysoidaan samalla tavalla kuin muidenkin
viestintätoimenpiteiden osalta


Digitaalinen media
 Digitaalisen viestinnän työkaluja kirjastoissa:
 Verkkosivut: yrityksen ja yhteisön (toinen) julkisivu
(imago, maine, näkyvyys, hakusana- ja
hakukonenäkyvyys, linkittäminen)
 Intranet: sisäisen ja työyhteisön viestinnän tärkeä kanava
erityisesti tiedottamiseen, johtamiseen ja muutoksen
johtamiseen, keskustelu- ja yhteisöllisyyttä luova foorumi
 Verkkokirjasto: kirjasto asiakkaiden kotona, tiedonhaku,
tietokannat, varaaminen, uusiminen, myös
asiakasviestintäkanava (tiedotteet), yhteystiedot, uutiset,
omat asiakastiedot
 Hakupäätteet: verkkosivut, verkkokirjasto, uutiset,
tiedotteet, asiakastiedot
 Lainaus- ja palautusautomaatit: tiedotteet, uutiset
 Mobiili-palvelut: tiedotteet, uutiset, tiedonhaku
 Sähköposti: postituslistat, suorat yhteydet


Digitaalinen media
 Kirjastojen verkkosivujen  Suorat kuvakkeet:
yleisimpiä toimintoja ○ Kysy kirjastonhoitajalta
Suomessa 2011: ○ Omat tietoni
 Kirjaston logo (verkkokirjasto)
○ Varaa tietokone
 Tunnelmakuva
○ Mainos kirjaston
 Otsikkopalkki (otsikkolinkit) toiminnasta
 Ajankohtainen mainosikkuna ○ Kirjavinkkejä
 Linkki verkkokirjastoon ○ Facebook-linkki
 Ajankohtaista ○ (Twitter-linkki)
 Tapahtumat ○ Kirjastokaista
 Uutisia (uutisarkisto) ○ Naxos-musiikkikirjasto
 Tiedotteet ○ FAQ
(asiakastiedotteet) ○ Äänestys
 Hakukone kirjaston sivuilta ○ E-lehdet


Sosiaalinen media
 Sosiaalinen media = teknologia, sisällöt ja yhteisöt
 Web 2.0 : kuka tahansa voi toimia julkaisijana ja
tuottaa sisältöä, usein ilmaiseksi
 Yksilön ja yhteisöjen mahdollisuudet vs. infoähky
 Muutoksia kuluttamisessa, käyttötavoissa,
käyttäytymisessä, avoimuudessa,
multimediaalisuudessa, osallistumisessa…
 Tiedon, taiteen, kulttuurin ym. yhdistymistä ja uusia
ilmiöitä

 Seuraukset muistiorganisaatioiden
toimintaympäristöön, palveluihin ja niiden
tarjontaan?


Sosiaalinen media
 Sosiaalisen median mahdollisuudet kirjastolle:
 Uudet digitaaliset palvelut
 Kirjastopalvelujen paikkasidonnaisuus poistuu
 Uusi paikka kohdata asiakas vuorovaikutuksessa: suora
yhteys asiakkaan olohuoneeseen (asiakasviestintä,
asiakaspalvelu, yms.)
 Tietopalvelujen uusi tarve (infoähky) ja uudet
mahdollisuudet
 Uudet, halvat viestintä- ja markkinointikanavat:
asiakaspalvelun mahdollisuudet
 Sosiaalisen median vaatimukset kirjastolle
 Teknologian ja viestinnän osaaminen (koulutus)
 Työn uudelleen järjestäminen
 Asennemuutos


Sosiaalinen media
 Suomen yliopistokirjastoissa 2011
käytössä olevat sosiaalisen median
välineet


Sosiaalinen media
 Sosiaalisen median mahdollisuudet
otetaan huomioon viestintästrategiassa ja
viestintäsuunnitelmassa
 Oleellista on miettiä, mitä ryhmiä
viestinnällä tavoitellaan ja mistä heidät
löytää (esim. nuoret: Facebook, IRC-
galleria, YouTube, MySpace…)
 Aikuisten, nuorten ja lasten osastoille
mahdollisuutena omat kanavat: viestit
muovataan kohderyhmälle
 Linkittäminen oleellisen tärkeää!
(verkkosivuille ja palveluihin)


Sosiaalinen media
 Esimerkkejä eri kanavien mahdollisuuksista:
 Facebook: tiedottaminen, uutiset, asiakasviestintä,
ajankohtaiset asiat, tapahtumat, näyttelyt, palveluista
kertominen, kuvat, imagon ja maineen hallinta, tunnettavuus,
vuorovaikutus asiakkaiden kanssa, kuvat, linkittäminen
 Twitter: uutiset (otsikot), lyhyet tiedotteet, asiakasviestintä,
tapahtumat, tunnettavuus, vuorovaikutus, linkittäminen
 YouTube: tapahtumien markkinointi ja taltiointi, imagon ja
maineen hallinta, tunnettavuus, kirjaston virtuaalinen esittely,
opastukset, kirjaston käytön neuvonta, vuorovaikutus,
linkittäminen
 Flickr: kuvat, tapahtumien markkinointi ja taltiointi, imagon ja
maineen hallinta, kirjaston virtuaalinen esittely, linkittäminen
 MySpace: tiedottaminen, uutiset, asiakasviestintä (esim,
musiikkiosastot), vuorovaikutus, linkittäminen


Sosiaalinen media
 Miten sosiaalisessa mediassa tulisi
käyttäytyä?
 Kaikki sosiaalisen median viestintä on julkista
tiedottamista
 Kaikki viestintä tulee olla asiallista ja hyvätapaista, ei
saa loukata ketään
 Ystävällisyys, kohteliaisuus, huomaavaisuus
 Viestit ja tiedot voivat jäädä elämään verkkoon,
vaikka tietoja poistettaisiin
 Ole aktiivinen!
 Älä kuitenkaan lisää turhaa infoähkyä.
 Muista aina linkittäminen ja hakusanat (tagit),
jotta kävijämäärät, näkyvyys ja tunnettavuus
paranevat!


Miten meidän kirjaston sitten
tulisi näkyä? Facebook,
Twitter,
ProfileEngine:
uutiset,
Esimerkki: tapahtumat,
tiedotteet,
Second Life: kuvat, linkit Blogi:
Rakennetaan kirjaston
oma kirjasto, ajankohtaiset
otetaan aiheet,
henkilökunnan
avatar,
kirjavinkit,
virtuaalikierros, tapahtuma-
linkit Omat vinkit, linkit
verkkosivut
(jonne
linkitetään
IRC-galleria:
Lasten ja
aina) Wikipedia:
nuortenosaston kirjaston
esittely valokuvin esittely ja
ja tekstein, tiedot, linkit
vuorovaikutus,
linkit YouTube:
Kirjaston
esittelyvideot,
käyttöopastus,
mainoksia ja
tallenteita
tapahtumista,
linkit


Lopuksi
 Palautetaan mieleen kirjastojen tehtävät:
 yhtäläinen mahdollisuus sivistykseen, tietoon, kulttuuriin...
 Edistää verkkopalvelujen kehittymistä
 Perehdyttää henkilöstöä uusiin toimintamuotoihin
 Viestinnän ja markkinoinnin avulla asiakkaat saavat
tietää palveluista ja toiminnasta: tietopalvelua
 Viestintää on kaikkialla ja jokainen kirjaston
työntekijä on tärkeä viestijä
 Eri ryhmien tavoittamiseen ja tuntemiseen tarvitaan
tiedonhankintaa
 Uudet verkon ja sosiaalisen median mahdollisuudet
avaavat uusia teitä kirjastolle ja asiakkaiden luokse
 Näkyvyys ja vuorovaikutus verkossa on
elintärkeää kirjaston tulevaisuudelle!


Lopuksi
 Kirjastot muuttuvat, ihmiset muuttuvat,
teknologia muuttuu: muutos on jatkuvaa
 Paljon vanhaa säilyy edelleen: esim. kirja
(koodeksi) on pari tuhatta vuotta vanha
käyttöliittymä
 Paljon uuttakin tulee syrjäyttämään vanhaa
 Pysymme mukana kun vastaamme
muutoksiin!
 Opimme ja kehitymme samalla itsekin


Lopuksi
 Kumman valitset asenteeksesi:
ongelman vai mahdollisuuden?
 http://2.bp.blogspot.com/_NN1BG42ixg8/SK
vWXWsHk1I/AAAAAAAAAdc/ctqLlUSWtAU/
s320/bartoonslbrrwkpd-785804.jpg
 http://pull.imgfave.netdna-
cdn.com/image_cache/1291262090241915.
gif


Lähteet:
 Asplund, Janica (Suomen yliopistokirjastojen neuvosto): Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena
suomalaisissa yliopistokirjastoissa, blogi, http://synblogi.wordpress.com/2011/07/01/sosiaalisen-median-kaytto-
viestinnan-tukena-suomalaisissa-yliopistokirjastoissa/
 Forsgård, Christina & Frey, Juha: Suhde – Sosiaalinen media muuttaa johtamista, markkinointia ja viestintää (Infor
2010)
 Gupta, Dinesh & Savars, Réjean (Eds.): Marketing Libraries in a Web 2.0. World (Ifla, 2011)
 Haasio, Ari: Tiedon avain, Opas tiedon lähteille (BTJ Kustannus, 2009)
 Huisman, Anssi: Hyvä paha sosiaalinen media – organisaatioiden uhkat ja mahdollisuudet sosiaalisessa mediassa,
ProGradu, Jyväskylän yliopisto, 2011, http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201102081755
 Iivonen, Anne: Miten tiedotan? Yhdistystoimijan tiedottamisopas (Opintotoiminnan keskusliitto, 2007)
 Juholin, Elisa: Communicare! Viestintä strategiasta käytäntöön (Infor 2009)
 Karjalainen, Eeva-Mari: Facebook - maailman kolmanneksi suurin valtio kasvaa kohisten, artikkeli, Tilastokeskus,
7.9.2010, http://www.stat.fi/artikkelit/2010/art_2010-09-07_006.html
 Ojanen, Soile: Tiedota tehokkaasti – opas mediasuhteisiin (Edita, 2003)
 Savard, Réjean (edt.): Adapting Marketing to Libraries in a channging and World-wode Environment (IFLA, 2000)
 Sosiaalinen media 2010, liitetaulukko 13. Tilastokeskus, 2010. http://tilastokeskus.fi/til/sutivi/2010/sutivi_2010_2010-
10-26_tau_013_fi.html
 Tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus 2010, Tilastokeskus
 TNS Gallup : Suomen web-sivustojen viikkoluvut, viikko 36/2011, http://tnsmetrix.tns-gallup.fi/public/
 Valvio, Timo: Palvelutapahtuma ja asiakkaan kohtaaminen (Kauppakamari, 2010)
 Veijalainen, Suvi: Yleisten kirjastojen markkinoinnin kehittäminen (opinnäytetyö, ylempi AMK-tutkinto, Seinäjoen
Ammattikorkeakoulu, 2011)
 Wood, Elisabeth, J.: Strategic Marketing for Libraries, A Handbook (Greenwood Press, 1988)
 Yleiset kirjastot, Opetus- ja kulttuuriministeriö,
http://www.okm.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoverkosto/yleiset_kirjastot/?lang=fi
 www.ilmaisohjelmat.fi


Kiitos !


Kirjastot ja viestinta_2.0_slide_share

Empfohlen

Empfohlen

Weitere ähnliche Inhalte

Was ist angesagt?

Was ist angesagt? (20)

Ähnlich wie Kirjastot ja viestinta_2.0_slide_share

Ähnlich wie Kirjastot ja viestinta_2.0_slide_share (20)

Mehr von Maisa Hopeakunnas

Mehr von Maisa Hopeakunnas (10)

Kirjastot ja viestinta_2.0_slide_share