Tuomas Kuhmosen esitelmä ScenoProt-hankkeen Mitä syömme 2030-seminaarissa 25.1.2017.

1. Suomen proteiinijärjestelmän
vaihtoehtoiset tulevaisuuspolut
Tuomas Kuhmonen
Tutkimusjohtaja
Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto
Mitä syömme 2030? –seminaari
25.1.2017, Helsinki
1
N
M
B
U
Norwegian University
of Life Sciences

2. 2
Alussa oli visio vuodesta 2030...
Kuluttajat syövät maukasta, terveellistä ja kestävästi tuotettua ruokaa, jonka
proteiinikoostumus on optimoitu eri ikäluokille ravitsemussuositusten
mukaisesti. Täydennysvalkuaisomavaraisuutemme on noussut nykyisestä
alle 20 prosentista 60 prosenttiin. Kasvi-, sieni- ja kalatuotteita syödään
nykyistä enemmän, ja lihan käyttö on vähentynyt. Tämän seurauksena
kansanterveys on parantunut ja kroonisten sairauksien, esim. diabeteksen
ja syövän, ilmaantuvuus on kääntynyt laskuun. Ihmisravinnoksi ja
eläinten rehuksi saadaan proteiinia uusista lähteistä, jotka eivät kiihdytä
ilmastonmuutosta ja löytyvät läheltä. Uudet suomalaiset elintarvikkeet on
tuotteistettu niin, että kuluttajat pitävät niistä ja ne ovat tunnettuja brändejä
myös maailmalla.
= makua & elämyksiä + (hinta)kilpailukykyä + vastuullisuutta & kestävyyttä
+ terveyttä + teknologiaa + paikallisuutta & huoltovarmuutta

3. 3
...jonka toteutuminen muuttaisi nykyistä proteiinijärjestelmää...

4. 4
...järjestelmän muutosta vision suuntaiseksi piti suunnitella ns.
pitkän kaavan mukaan...

5. 5
...mahdollisia pelimerkkejä tunnistettiin ja arvioitiin...

6. 6
...ja muutos onnistuttiin lopulta kuvaamaan melko
yksinkertaisesti...

7. 7
...mutta vaihtoehtoisten tulevaisuuksien juonet ovat aina vaikeimpia...

8. 8
...eikä tulevaisuustietoisuus synny kolmesta pointista...

9. 9
...ja lopuksi helppo kysymys
Mikä vaihtoehto muuttaa ruokajärjestelmän todennäköisimmin vision
suuntaiseksi vuoteen 2030 mennessä?
1.Uudet, houkuttelevat kasvis- ja kalatuotteet
2.Hyvät ravitsemussuositukset ja terveystietoiset kuluttajat
3.Kestävyyttä ja paikallisuutta korostavat julkiset hankinnat
4.Kotimaisen kalankasvatuksen uusi teknologia, rehut ja luvitus
5.Kotimaisen kasviproteiinituotannon tehostuminen ja monipuolistuminen
6.Tavoitteellinen ruokapolitiikka korvaa maatalouspolitiikan
7.Ilmastonmuutos muuttaa tuotannon ehtoja kannattavuutta meillä ja muualla
8.Ulkoinen kriisi pakottaa omavaraisuuteen