Suomen maatalouden kasvihuonekaasupäästöt – Liisa Maanavilja, tutkija, Luke

1. © Luonnonvarakeskus
Liisa Maanavilja, Naudat, ilmasto ja ympäristö
21.1. 2020
Suomen maatalouden
kasvihuonekaasupäästöt

2. © Luonnonvarakeskus
Kansallinen kasvihuonekaasuinventaario
Suomessa
Tilastokeskus vastaa
Toteus ja raportointi YK:n ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan mukaisesti
Laskenta seuraa IPCC:n ohjeita: 2006 IPCC Guidelines
Sektorit
– Energia
– Teollisuusprosessit ja tuotteiden käyttö
– Maatalous
– Maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous (LULUCF)
– Jäte
Luke tuottaa maataloussektorin ja LULUCF-sektorin päästö ja poistumatiedot
2 15.1.2020

3. © Luonnonvarakeskus
• Maataloussektori
2017 12 %
kokonaispäästöistä
• Maatalouteen
liittyvät maankäytön
päästöt pienentävät
LULUCF sektorin
nettonielua n. 8 Mt
• Suurimmat
päästölähteet
maataloussektorilla:
turvepellot 1,5 Mt
märehtijät 2 Mt
• Turvepellot
maankäyttösektorill
a 7,2 Mt (viljelys- ja
ruohikkomaat,
pellonraivaus)

4. CH4
Raportoitavat päästöt

5. © Luonnonvarakeskus
Maataloussektorin
päästöt
5 15.1.2020

6. © Luonnonvarakeskus
Päästökategoriat
A. Kotieläinten ruoansulatuksen CH4-päästöt
B. Lannankäsittelyn CH4- ja N2O-päästöt
D. Maatalousmaiden N2O-päästöt
– Epäorgaaniset lannoitteet
– Orgaaniset lannoitteet: lanta ja jätevesiliete
– Laidunlanta
– Kasvintähteet
– Typen mineralisaatio maaperän orgaanisen aineen hajoamisesta kivennäismailla (ei
muutosluokat)
– Eloperäisten maiden viljely
F. Kasvintähteiden pellolla polton N2O-päästöt
G. Kalkituksen CO2-päästöt
H. Urealannoituksen CO2-päästöt
6 15.1.2020
Naudat suoraan tai
epäsuoraan
päästölähteenä lähes
kaikissa
kategorioissa!

7. © Luonnonvarakeskus
0,0
0,5
1,0
1,5
2,0
2,5
ruoansulatus
CH4
lannankäsittely
CH4
lannankäsittely
N2O
lannanlevitys
ja laidunlanta
N2O
kaikki eläimet
nautakarja
Nautojen osuus Suomen raportoiduista KHK-päästöistä
• Nautojen ruoansulatus,
lannankäsittely, lannanlevitys ja
laidunlanta yhteensä 2,7 milj.
tonnia CO2-ekvivalenttia
– 42 % maataloussektorin
päästöistä
+ nautoja varten kasvatetun
nurmen, viljan ja öljykasvien
viljelyn päästöt
7 15.1.2020
91%
64%
67%
60%
2017

8. Maataloussektorin KHK-päästöt 1990-2017
8 15.1.2020
0
1
2
3
4
5
6
7
8
1990 1995 2000 2005 2010 2015
MtCO2-ekv.
CO2 kalkitus ja urea
N2O maaperä
N2O lanta
CH4 lanta
CH4 ruuansulatus

9. N2O maaperä
9 15.1.2020
0
1
2
3
4
1990 1995 2000 2005 2010 2015
MtCO2-ekv.
typen mineralisaatio
kivennäismailla
eloperäiset maat
kasvintähteet
orgaaniset lannoitteet
ja laidunlanta
keinolannoitteet

10. KHK-päästöt päästölähteittäin 1990-2017
10 15.1.2020
0,0
0,5
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
1990 1995 2000 2005 2010 2015
eläinten ruoansulatus, CH4
lannankäsittelyn päästöt, CH4 & N2O
maatalousmaat: orgaaniset lannoitteet
ja laidunlanta, N2O
maatalousmaat: keinolannoitteet, N2O
maatalousmaat: eloperäisten maiden
viljely, N2O
maatalousmaat: kasvintähteet, N2O
maatalousmaat: typen mineralisaatio
kivennäismailla, N2O
kalkitus ja urea, CO2

11. © Luonnonvarakeskus
Kehitys 1990-2017
11 15.1.2020
• Näyttää tapauksettomalta, mutta vastakkaiset muutokset johtavat pieneen
nettomuutokseen
– Eläinmäärän väheneminen samaan aikaan kuin paino ja tuotos kasvaneet
– Lannoituksen väheneminen, mutta turvemaita viljelyyn
– Ruotsissa päästöt vähentyneet samana ajanjaksona

12. © Luonnonvarakeskus
Päästölaskenta ja
päästövähennysmahdollisuudet
maataloussektorilla
12 15.1.2020

13. © Luonnonvarakeskus
Maataloussektorilla laskenta IPCC Tier 1-2
-tasoisilla menetelmillä
IPCC Tier
– Tier 1
• ylikansallinen päästökerroin, yleensä IPCC:ltä
• aktiviteettidata (esim. eläinmäärät) tarvitaan
– Tier 2
• päästökertoimiin käytetty kansallista dataa
• esim. nautojen ruoansulatuksen päästöihin rehustus ja energiankäyttö
– Tier 3
• kansallinen menetelmä
avainkategorioille korkeampi Tier ja suurempi kehittämispanostus
13 15.1.2020

14. © Luonnonvarakeskus
Huomioitavaa
• Aikasarjan yhtenäisyys tärkeää
• Lähtötiedot oltava koko aikasarjalta
• Eri maiden päästöt laskettu eri menetelmillä, eivätkä siksi
välttämättä suoraan vertailukelpoisia
14 15.1.2020

15. © Luonnonvarakeskus
Nautojen ruoansulatuksen metaanipäästöjen laskenta
• Tier 2: IPCC:n menetelmä, kansalliset päästökertoimet kotimaisten tietojen
pohjalta
• Eläinmäärät Luke Tilastotietokanta
• Lasketaan bruttoenergiansaanti energiankulutuksesta ja rehun
sulavuudesta
– Kulutus: Ylläpito, liikkuminen, kasvu, maidontuotto, tiineys
• Ylläpito, kasvu: Eläinten teuraspainot ja -iät Ruokavirasto
• Liikkuminen: laidunnuksen määrä tilakyselyistä
• Maidontuotto: Luke tilastotietokanta
– Rehun sulavuus: rehutaulukot ja ruokintasuositukset
• Metaanintuotto: bruttoenergiansaanti * metaanin muuntokerroin Ym
15 15.1.2020

16. Figure 7
Journal of Dairy Science 2014 97, 3231-3261DOI: (10.3168/jds.2013-7234)
J. Dairy Sci. 97 :3231–3261
http://dx.doi.org/ 10.3168/jds.2013-7234
Ruoansulatusmetaanin päästövähennyskeinot
maidontuotannossa
• eläinsuojien lämpötila
• sairaudet ja hedelmällisyys
• tuotantoa lisäävä teknologia
• rehunkäyttötehokkuus ja
koko eliniän aikaisen
tuotannon maksimointi
Jalostus
Ruokinta
Pötsin toiminnan
manipulointi
Muut
Kaikki yhteensä
Päästövähennyspotentiaali, %

17. © Luonnonvarakeskus
Lannan CH4- ja N2O-päästöjen laskenta
17
Lannan
varastointi
Käsittely Lannan
levitys
Eläinsuoja
Ruokinta
TypeneritysLannan org. aines
Lietelanta, kuivalanta?
Säiliö katettu vai ei? Biokaasun tuotto
Eri lannanlevitystavat
haihtuma
ammoniakki
N2O
haihtuma haihtuma
CH4

18. © Luonnonvarakeskus
Lannan päästöjen
vähentäminen
18
Lannan
varastointi
Käsittely Lannan
levitys
Eläinsuoja
esim. jäähdytys,
lannan nopea poisto
Lannasta kannattaa
tuottaa energiaa, mutta
metaanituotannon
kasvaessa vuodot ovat
entistäkin
olennaisempia.
Oikea määrä oikeaan
aikaan. Sijoituslannoitus:
NH3 ↓ ; N2O ↑
Liete: N2O ↓, CH4 ↑;
kuivalanta: CH4 ↓
N2O ↑; säiliön
peittäminen: NH3 ↓,
N2O ↑
päästö voi korvautua toisella tai
siirtyä seuraavaan
käsittelyvaiheeseen!
Ruokinta
Vaikuttaa koko
ketjuun
TypeneritysLannan org. aines

19. © Luonnonvarakeskus
Eloperäisten maiden N2O-päästöjen laskenta
• Yksivuotisille kasveille, monivuotisille kasveille (nurmi!) ja ruohikkoalueille
(lähinnä hylättyjä peltoja) omat päästökertoimensa
19 15.1.2020
Yksivuotiset Monivuotiset Ruohikkoalueet
t CO2-ekv./ha/vuosi 6 4 1
Päästökertoimet
Yksivuotiset ja monivuotiset IPCC Wetlands Supplement 2013
• perustuvat suureksi osaksi Suomessa ja muissa Pohjoismaissa
tehtyihin tutkimuksiin
Ruohikkoalueet Maljanen et al. 2010
• hylätyt pellot
Samat päästövähennyskeinot
kuin CO2-päästöissä

20. © Luonnonvarakeskus
Linkkejä
http://tilastokeskus.fi/tup/khkinv/index.html
https://www.stat.fi/tup/khkinv/khkaasut_raportointi.html
https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/ilmastonmuutos/maatalous-
ja-lulucf-sektorin-kasvihuonekaasuinventaario/
https://www.ym.fi/fi-
FI/Ymparisto/Ilmasto_ja_ilma/Ilmastonmuutoksen_hillitseminen

21. Kiitos!