Maankäytön päästöt, nielut ja haasteet nautataloudessa – Kristiina Regina, tutkimusprofessori, Luke

1. © Luonnonvarakeskus
Kristiina Regina
21.1.2020
Maankäytön päästöt, nielut ja
haasteet nautataloudessa
Kysy ja kommentoi
 www.menti.com
 37 10 21

2. © Luonnonvarakeskus2 22.1.2020
• Maatalouden päästöt ovat
10-12 %
kokonaispäästöistä
• Maatalouteen liittyvät
maankäytön päästöt
pienentävät LULUCF
sektorin nettonielua n. 8 Mt
• Suurimmat päästölähteet:
turvepellot ja märehtijät
• Monet päästöt
maataloussektorilla ovat
laskeneet, mutta
turvepeltojen alan kasvu
estää kokonaispäästöjen
laskun

3. © Luonnonvarakeskus
Maankäytön päästöt ja nielut johtuvat enimmäkseen hiilivaraston
muutoksista
Päästöt ja nielut, joita raportoidaan:
– CO2: maanpäällinen ja maanalainen biomassa, kuollut puu, karike, maaperä, puutuotteet
– N2O: metsälannoitus, maastopalot, kulotus, mineralisaatio, ojitetut turvemaan metsät ja kosteikot
– CH4: ojitetut turvemaan metsät ja kosteikot

4. Hiilen kierto maatalousympäristössä
Nautojen
positiiviset
vaikutukset
hiilivarastoihin
tulevat nurmen
kautta, negatiiviset
eläintalouden
alueellisen
keskittymisen
kautta
22.1.2020 4

5. © Luonnonvarakeskus
Kivennäismaan pellot 1974-2009
Muutos peltomaiden hiilen määrässä: -0,4
%/vuosi; -220 kg C/ha/vuosi

6. Miksi hiilivarasto pienenee?
6
Pellot ovat nuoria –
menettävät
metsävaiheen hiiltä
Figure: doi: 10.1111/j.1365-
2486.2011.02408.x
Muutokset viljelyssä
- Vähemmän
monivuotisia kasveja
- Vähemmän lantaa
- Vähän kasvintähteitä
uusista lajikkeista
Figure: doi:
10.1016/j.agee.2011.02.029
Ilmastonmuutos
kiihdyttää hajotusta
Figure: 1726-4189/bg/2005-2-
317

7. © Luonnonvarakeskus
Nurmista on hyötyä maaperän hiilivarastoille
Maaperäseuranta:
kivennäismaan nurmet
eivät ole menettäneet hiiltä-I+

8. © Luonnonvarakeskus
Naudat mahdollistavat nurmialan ylläpidon
Viljelty ala 1990-2018 Naudat ja nurmiala
8 22.1.2020
Toistaiseksi nautojen määrän vähentyminen ei ole vähentänyt
nurmialaa.
0
500
1000
1500
2000
2500
1990
1992
1994
1996
1998
2000
2002
2004
2006
2008
2010
2012
2014
2016
2018
kha
Yksivuotinen
Nurmi
0
200000
400000
600000
800000
1000000
1200000
1400000
1600000
1990
1992
1994
1996
1998
2000
2002
2004
2006
2008
2010
2012
2014
2016
2018
lkm,hehtaari
Naudat, lkm
Säilörehu+laidun,
ha

9. © Luonnonvarakeskus
Nautatalouden vaikutus pellonraivaukseen
Nautojen ja tilojen määrä on vähentynyt ja tilakoko kasvanut
 nautatalous on suurin uuden pellon tarvitsija, raivausta ajaa sekä rehun että lannan
levitysalan tarve
Tuotanto siirtynyt pohjoisemmaksi
 tuotanto painottuu alueille, joissa paljon turvemaita
9 22.1.2020
Lähde: Niskanen ja Lehtonen 2014
Lypsylehmät/km2

10. © Luonnonvarakeskus
Turvepeltojen pinta-alan kehitys
• Ala nousi 46000 ha ja päästöt 1,2 Mt vuosina 2000-2018
• Kokonaispeltoala tai ruuantuotanto ei kasvanut, vain tilakoko kasvoi
• Eloperäisten peltojen osuus on kasvanut 8->11 % 1990-2018
10 22.1.2020
0
50000
100000
150000
200000
250000
300000
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
2017
2018
ha
Turvetuotannosta
Suosta
Hylätystä pellosta
Metsästä
Vanhat pellot

11. © Luonnonvarakeskus
Turve on helppoa raivata ja usein hyvää peltomaata
”Kaunis savipohja alla ja pehmeä korja mullanmaa
päällä oli oikeata ruisleivän maata, ja hyvän puuron
lupasi myös tuoreelta tuoksuva hikimaa, joka kasvatti
kaikenlaista puuta. Musta kuusikko kulki parhaita
paikkoja pitkin, ja ruispeltojen pyytäjä painui ryskien
pitkin kuusikoita. Harmaatakkinen leppä valikoi
väkeviä laksopuolia, hurstimekkoinen leivänetsijä
katsoi ja valtasi lepän asuinsijat. Tuomi ja pihlaja
itkivät lihavista lehtomaista ja luomanrannoista, niitä
puokoitteli paksu puuronsyöjä paappakin. Kiukkuinen
karriaanen kasvoi parhaiten muhevilla multamailla,
vielä kiukkuisempi pellonpeikko kuokki karriaismaan
nurin ja kylvi siihen ruista. Mutta valkoinen hietamaa,
joka ei ymmärtänyt mitään jumalanviljasta eikä
sonnanvoimasta, oli härmäläisen kauhistus.”
Paulaharju 1932
11 22.1.2020
Entisajan perustelut olivat hyviä, mutta nykyään on koneet ja väkilannoitteet…

12. © Luonnonvarakeskus
Turve maatuu viljelyssä
Turve maatuu viljelyssä
2015
1996

13. © Luonnonvarakeskus
Maaperän päästö turvemaan
eri käyttömuodoissa
13
Turvepeltojen
päästövähennykset
voivat olla 10-20 t/ha/v

14. © Luonnonvarakeskus
Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt
tilastoissa 2017
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
Maataloussektori Maankäyttösektori Energiasektori
2017
Milj.tCO2-ekv.
Energian käyttö
Muu LULUCF
Kivennäismaiden viljely CO2
Turvemaiden viljely CO2
Kalkitus CO2
Lannan varastointi N2O; CH4
Muu maaperän N2O
Lannoitteiden ja lannan käyttö N2O
Turvemaiden viljely N2O
Kotieläinten ruuansulatus CH4
Turvepeltojen päästöt
>50 % maatalouden
kokonaispäästöistä

15. © Luonnonvarakeskus
-10
-5
0
5
10
15
20
25
30
35
40
Pelto Metsästä raivattu
pelto
Metsitetty pelto
tCO2e/ha
0
5
10
15
20
25
30
35
40
Pelto Metsästä raivattu
pelto
Metsitetty pelto
tCO2e/ha
N2O
CO2
Raportoituja päästöjä per hehtaari – maankäytön
muutoksilla on väliä
15 22.1.2020
Kivennäismaa Turvemaa
Metsitys tuo
hyötyjä maalajista
riippumatta
Raivausta
kannattaa
välttää, varsinkin
turvemaalla
Lähde: khk-inventaario 2015

16. Mahdollisuudet vaikuttaa turvepeltojen päästöihin
16 22.1.2020
Raivauksen välttäminen
• Tilusjärjestelyt
• Pellonvaihdot
• Lannankäsittelyn
kehittäminen
Kehnojen peltojen
poistaminen tuotannosta
• Metsitys
• Ennallistaminen
Turpeen hajotusta
vähentävät keinot viljelyyn
jäävillä pelloilla
• Kasvipeitteisyys
(kevätkyntö, syyskylvö,
aluskasvit tai nurmien
siirto turvemaalle
kivennäismaalta)
• Muokkauksen
vähentäminen
• Pohjaveden pinnan
nosto

17. © Luonnonvarakeskus
Kannustimet maankäytön muutoksiin
ovat tarpeen – oli niitä ennenkin
17 22.1.2020
”Torparille Matti Matinpojaalle
Joensuulle, Höitölän kylässä
Ikaalisten Pitäjässä, joka ynnä
vävynensä Heikki Johanpojaan
kanssa, on kaivanut 2470
kyynärää ojaa, ja kuokkinut 1
tynnyrinalaa, 29 kapanalaa
kytömaata: – yksi hopea lusikka.”
Lähde: Kertomus niistä palkinnoista ja
kunniamerkeistä kuin Keisarillinen Suomen
Huonenhallitus Seura on antanut ja määrännyt
ansainneille Maanmiehillen edesmenneinä
vuosina. Turun Wiikko-Sanomat 3.10.1829
Kun uhkasi
nälänhätä,
tuettiin
pellonraivausta.
Kun uhkaa
ilmastohätä,…?

18. © Luonnonvarakeskus
Miten Suomen peltojen hiilitase paranisi ja mikä
on nautojen rooli?
Lisääntynyt
hiilivarasto
kivennäismaissa
ja hidastunut
hajotus
turvemaissa
Kasvipeitteisyyden
lisääminen
Hiilisyötteen
kasvattaminen:
maanparannus,
aluskasvit, viljelykierrot…
Toimien kohdentaminen:
huonotuottoiset/köyhät
pellot, kyntökerroksen
alapuoliset kerrokset…
Turvepellot: raivauksen
lopettaminen ja
päästövähennyspotentiaa
lin hyödyntäminen
18

19. Kiitos!