Lajikkeen, korjuuajan ja katekalvon vaikutus

•

0 gefällt mir•9 views

Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)

Maataloustieteenpäivät 2022

Wissenschaft

➢ Maissin keskisato oli 15124 kg
ka/ha kuivista kasvukausista
huolimatta. Satovaihtelu oli
suurta.
➢ Ultra-aikaisten lajikkeiden sadon
määrä oli muita pienempi eikä
kasvuston energia- tai
tärkkelyspitoisuus kompensoinut
sadon vähäistä määrää.
➢ Katekalvo nosti satoa
keskimäärin 3900 kg ka/ha,
mutta vaikutus rehun laatuun ja
kasvien tuleentumiseen jäi
pieneksi.
➢ Kasvuolosuhteet eivät olleet
riittävän suotuisia saavuttamaan
maissirehulle tavoiteltavaa
tärkkelyspitoisuutta.
Maissilajikkeiden soveltuvuutta
Pohjois-Savon olosuhteisiin
tutkittiin Luke Maaningalla
kasvukausina 2019 ja 2020.
Lajikkeista Ambient ja Pyroxenia
olivat ultra-aikaisia.
Katekalvon vaikutusta testattiin
vuonna 2019 MAS08F- ja P7326-
lajikkeilla ja vuonna 2020
MAS10A- ja P7326-lajikkeilla.
Auvo Sairanen¹, Anniina Liimatainen², Tuomo Kokkonen², Pirjo Mäkelä², Kaisa Kuoppala¹ & Seija Jaakkola²
¹ Luonnonvarakeskus, ² Helsingin yliopisto
Lajikkeen, korjuuajan ja katekalvon vaikutus säilörehu-
maissin satoon Pohjois-Savossa
Maataloustieteen Päivät 14.-15.6.2022
Viikki, Helsinki
Tulevaisuuden kestävät karkearehuvalinnat
(TuKeVa) 2019-2021
Maissilajikkeet
2019 2020
MAS08F MAS10A
MAS10A Pioneer 7326
Pioneer 7326 Ambient
Pioneer 7034 Pyroxenia
0
20
40
60
80
100
120
MAS10A P7326 Ambient Pyroxenia
Tärkkelys
g
kg/ka
2020

Weitere ähnliche Inhalte

Mehr von Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)

Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)

Seminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdfNatural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)

Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)

Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)

Chasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisionsNatural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)

To pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteitaNatural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)

Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration? Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)

Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)

Package design and the consumer panelNatural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)

Ruokapakkaamisen kulttuurit ja muutosNatural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)

Biopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyysNatural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)

Environmental benefits of re-usable food packagingNatural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)

Pakkaussuunnittelun rooli elintarvikepakkauksiin liittyvien ympäristövaikutus...Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)

Elinkaariarviointi (LCA) pakkausratkaisujen ympäristökestävyyden määrittämisessäNatural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)

Packaging material development – from lab to pilotNatural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)

Muovin korvaamispotentiaali elintarvikepakkauksissa. Case: Suomalaiset superm...Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)

Kosteikkokasveista uusia arvoketjuja: tutkimustarpeet ja kehittämismahdollisu...Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)

Paju – puskista biokiertotalouteen. Anneli Viherä-Aarnio, erikoistutkijaNatural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)

Miksi tarvitaan korvaajaa turpeelle? Tuula Jyske, tutkimuspäällikkö Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)

Turpeen korvaaminen kasvualustoissa ja kuivikkeena – haasteet ja mahdollisuud...Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)

Mehr von Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke) (20)

Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...

Seminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdf

Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...

Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050

Chasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisions

To pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteita

Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration?

Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050

Package design and the consumer panel

Ruokapakkaamisen kulttuurit ja muutos

Biopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyys

Environmental benefits of re-usable food packaging

Pakkaussuunnittelun rooli elintarvikepakkauksiin liittyvien ympäristövaikutus...

Elinkaariarviointi (LCA) pakkausratkaisujen ympäristökestävyyden määrittämisessä

Packaging material development – from lab to pilot

Muovin korvaamispotentiaali elintarvikepakkauksissa. Case: Suomalaiset superm...

Kosteikkokasveista uusia arvoketjuja: tutkimustarpeet ja kehittämismahdollisu...

Paju – puskista biokiertotalouteen. Anneli Viherä-Aarnio, erikoistutkija

Miksi tarvitaan korvaajaa turpeelle? Tuula Jyske, tutkimuspäällikkö

Turpeen korvaaminen kasvualustoissa ja kuivikkeena – haasteet ja mahdollisuud...

Lajikkeen, korjuuajan ja katekalvon vaikutus

1. ➢ Maissin keskisato oli 15124 kg ka/ha kuivista kasvukausista huolimatta. Satovaihtelu oli suurta. ➢ Ultra-aikaisten lajikkeiden sadon määrä oli muita pienempi eikä kasvuston energia- tai tärkkelyspitoisuus kompensoinut sadon vähäistä määrää. ➢ Katekalvo nosti satoa keskimäärin 3900 kg ka/ha, mutta vaikutus rehun laatuun ja kasvien tuleentumiseen jäi pieneksi. ➢ Kasvuolosuhteet eivät olleet riittävän suotuisia saavuttamaan maissirehulle tavoiteltavaa tärkkelyspitoisuutta. Maissilajikkeiden soveltuvuutta Pohjois-Savon olosuhteisiin tutkittiin Luke Maaningalla kasvukausina 2019 ja 2020. Lajikkeista Ambient ja Pyroxenia olivat ultra-aikaisia. Katekalvon vaikutusta testattiin vuonna 2019 MAS08F- ja P7326- lajikkeilla ja vuonna 2020 MAS10A- ja P7326-lajikkeilla. Auvo Sairanen¹, Anniina Liimatainen², Tuomo Kokkonen², Pirjo Mäkelä², Kaisa Kuoppala¹ & Seija Jaakkola² ¹ Luonnonvarakeskus, ² Helsingin yliopisto Lajikkeen, korjuuajan ja katekalvon vaikutus säilörehu- maissin satoon Pohjois-Savossa Maataloustieteen Päivät 14.-15.6.2022 Viikki, Helsinki Tulevaisuuden kestävät karkearehuvalinnat (TuKeVa) 2019-2021 Maissilajikkeet 2019 2020 MAS08F MAS10A MAS10A Pioneer 7326 Pioneer 7326 Ambient Pioneer 7034 Pyroxenia 0 20 40 60 80 100 120 MAS10A P7326 Ambient Pyroxenia Tärkkelys g kg/ka 2020

Lajikkeen, korjuuajan ja katekalvon vaikutus

Empfohlen

Empfohlen

Weitere ähnliche Inhalte

Mehr von Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)

Mehr von Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke) (20)

Lajikkeen, korjuuajan ja katekalvon vaikutus