Kohti innostavampaa oppimista

Kohti innostavampaa opiskelua
Esitetty Olarin lukiossa Espoossa 23.10.2013

-

KM Lauri Hietajärvi, tohtorikoulutettava
Käyttäytymistieteellinen tiedekunta
Helsingin yliopisto
Twitter @lhietaja #mindgap
Huom. osa slideista on peräisin aikaisemmista esityksistä, alkuperäisen
esittäjän nimi löytyy alareunasta.

www.helsinki.fi/yliopisto

12.11.2013

1

Mikä kuulijoita tällä hetkellä
askarruttaa?
• Mene osoitteeseen: m.socrative.com
• Liity huoneeseen: 884810
• Vastaa kysymykseen.

Professori Kirsti Lonka, OKL


12.11.2013

2

Miksi?

-

Lauri Hietajärvi, OKL


12.11.2013

3

Opetuksen kehittäminen on
oppimisympäristöjen
kehittämistä.
Miksi?

Kenelle?


Mitä?


12.11.2013

4

Opettajan toimenkuva muuttuu
jatkuvasti
• Teknologiat ja tietokäytännöt kehittyvät vauhdilla.
• On muodostumassa kuilu oppilaitosten
tietokäytäntöjen ja nuorten vapaa-ajan käytäntöjen
välillä.
• Kansainvälistyminen ja maahanmuutto.
• Oppimisen tilat ja välineet eivät enää palvele
yhteiskuntaa.
• Paljon erilaisia projekteja ja hankkeita, joiden
tavoitteet saattavat olla ristiriitaisia.



12.11.2013

5

Opiskelijoiden haasteet
• Pärjätään hyvin testeissä (esim. Pisa), mutta
kouluviihtyvyys ja –motivaatio on ollut heikkoa.
• Hyvät pisteet tieteessä, mutta kiinnostus alhainen.
• Isot erot tyttöjen ja poikien välillä LUMA-aineiden
arvostuksessa.
• Pojat kyynistyvät, vieraantuvat ja kyllästyvät
koulussa, tytöt sen sijaan uupuvat – tämä voi
heijastua jopa 20 vuoden päähän työelämässä!
• Vain 20% kokee viikoittain innostusta oppimiseen.
• Oppimista vai suorittamista?


12.11.2013

6

Tiedon luonne muuttuu
• Informaation määrä on valtava.
• Erikoistuminen lisääntyy ja sitä vaaditaan aina
aiemmin.
• Antiikin filosofit: ”tietää kaikesta jotain”.

• Nykyään tärkeä ymmärtää kokonaisuuksia ja hallita
resursseja (sekä henkisiä, sosiaalisia että
materiaalisia).



12.11.2013

7

Muuttuvatko ajattelutavat?
• Tiedon omistajuus?
• Opettajan ammatti monipuolisena asiantuntijaammattina vai käsityöläisammattina?
• Koulutuksen tehtävä?

• Mitä on sivistys 2010-luvulla?
• Miten opinnot valmistavat työmarkkinoille?



12.11.2013

8

Projektityö edellyttää ryhmän
luovuutta
• Työskentely tapahtuu yhä
useammin projekteissa,
joissa älyllinen työ jaetaan
sosiaalisesti.
• Fyysiset tilat ja ulkoiset
apuvälineet säätelevät
ihmisen toimintaa.
• Tietokäytännöt voivat joko
estää tai edistää älykästä
toimintaa.


12.11.2013

9

Kenelle?

-



12.11.2013

10

Mind the Gap –tutkijaverkosto
Suomen Akatemian
Katariina
Mind-ohjelman hanke
Salmela-Aro,
Kirsti Lonka
2013-2016
Nuorten
Kasvatuskehityksen ja
psykologia ja
hyvinvoinnin
oppiminen,
tutkimus, JY
HY

Kimmo Alho,
Aivot,
tarkkaavaisuus ja
muisti, HY

Kai Hakkarainen,
Teknologian
välittämä
yhteisöllinen
oppiminen, TY

Tavoite
• Hanke integroi pedagogista, kehityksellistä, sosioemotionaalista ja
neurotieteellistä tutkimusta. Tutkimme pitkäkestoisesti nuoren mielen ja
aivojen kehitystä (ns. diginatiivit).

• Työhypoteesinamme on oletettu kuilu sen välillä, millaisia ovat nuorten
tietokäytännöt ja aikaisempien sukupolvien/nykyisen koulun
tietokäytännöt.
• Tutkimuksessa selvitetään nuorten oppimiseen ja opiskeluun,
motivaatioon, hyvinvointiin, sosiaalisiin suhteisiin ja verkostoihin sekä
TVT:n käyttämiseen liittyviä tekijöitä.
• Tutkimusten tuloksia hyödynnetään mm. sytyttävien tulevaisuuden
oppimisympäristöjen suunnittelussa, opettajankoulutuksen ja
pedagogisten mallien kehittämisessä.
12



12.11.2013

Mitä ovat diginatiivit?
(Prensky, 2001)

Diginatiiveja ovat 1980 ja jälkeen syntyneet, jotka:
• osaavat käyttää eri teknologioita sulavasti.
• työskentelevät ongelmattomasti näytöllä (vrt.
tulostaminen).
• luovivat luontevasti informaatiotulvassa.
• pystyvät tekemään tehokkaasti useampaa asiaa yhtä
aikaa (multitasking).
• osallistuvat jatkuvasti sosiaaliseen vuorovaikutukseen
verkossa.
• toimivat taitavasti ongelmanratkaisun parissa
mekaanisen suorittamisen sijaan.


12.11.2013

13

Väite: nykynuoret ovat
diginatiiveja.
• Vastaa kysymykseen

a) Kyllä
b) Ei
c) En tiedä



12.11.2013

14

Onko diginatiiveja olemassa?
• On, mutta vain pieni osa ikäluokasta.
• Nuorten todelliset TVT-taidot ja käytännöt
vaihtelevat rajusti.

• Nuorten teknologiavälitteistä toimintaa voidaan
luokitella eri tavoin, mutta ”peruskäyttäjien” joukko
on yleensä suurin.
• Kehittyneimmät nuoret osaavat hyödyntää
teknologiaa monipuolisesti, erilaisten haastavien
tehtävien parissa.


12.11.2013

15

Nuorten toiminnan tasoja
(Ito et al, 2010)

Hanging out
• Perustuu jo olemassa olevien ystävyyssuhteiden ylläpitoon
ja kevyen taitotason toimintaan.
Messing around
• Uusien asioiden kokeilemista, johon liittyy uusien
sosiaalisten sidosten syntyminen. Osa kokeiluista kuitenkin
lyhytaikaisia.
Geeking out
• Oma juttu löytyy, syventyminen ja uusien taitojen oppiminen
lisääntyy. Vaatii jo enemmän uusia sosiaalisia sidoksia ja
vertais- tai asiantuntijatukea, yhteisön.


12.11.2013

16

Geeking out? Maker –nuoret?
Pelaajat
• Esim. Minecraft, joukkuepelit.
• Intensiivistä, tavoitteellista, pyritään kehittämään omia taitoja.
• Yhteisöllistä.

• Joissain tapauksissa toimintaan liittyy pelien ja pelimaailmojen jatkokehittely.
Luovat tyypit (ks. Maker –kulttuuri, Anderson, 2012)
• Valokuvaus, videot, musiikki
• Monimutkaisten ohjelmien käyttöä ja luovaa toimintaa
• Yhteisön ja vertaispalautteen tärkeys

Perusnörtteily
• Hakkerointi, haktivismi, koodaus
• Sisältää omat yhteisönsä ja omat normistonsa toiminnalle



12.11.2013

17

Motivaatio ratkaisee
• Pitkälle kehittynyt toiminta perustuu sitoutumiseen ja
kiinnostukseen (engagement).
• Ympärille rakentunut toimintakulttuuri tukee tätä.

• Friendship driven – Interest driven
• Teknologinen repertuaari (Stevenson, 2013; Barron
2004) kehittyy vain monipuolisen tavoitteellisen
käytön kautta.

• Miten opiskeluun liittyen saisi kultivoitua
kiinnostusvetoista toimintaa lisää?



12.11.2013

18

Haasteita
• Suurin osa nuorista peruskäyttäjiä -> järjelliseen
käyttöön tarvitaan tukea ja ohjausta.
• Graafiset käyttöliittymät tehneet kaikesta helppoa ->
nuoret eivät ole niin hyviä miltä näyttää.
• Teknologialla liian vahva leimautuminen viihteeksi.
• Nuorten kulttuuria ei voi kaapata tai siirtää, mutta
mitä siitä voisi oppia?
• Onko teknologiasta haittaa?



12.11.2013

19

Väite 2: aktiivinen teknologian
käyttö voi olla vaarallista.
• Vastaa kysymykseen:
a) Kyllä
b) Ei
c) En tiedä



12.11.2013

20

Varjopuoli: onko liiallinen
teknologian käyttö haitallista?
• Miten käy aivojen ja ajattelun?
• Syntyykö ”heinäsirkkamieliä” (Carr, 2010)?
• Ymmärtävä lukutaito?
• Kirjoittaminen?
• Kokonaisuuksien hallinta pirstaleisessa mediaympäristössä?

• Peliaddiktiot?
• Terveys?
• Niska- hartiaseudun vaivat
• Päänsärkyjä?
• Keskitytäänkö vain hankkimaan ja kuluttamaan tietoa sen sijaan,
että luodaan ja rakennetaan sitä pitkäkestoisesti yhdessä?



12.11.2013

21

Samaan aikaan koulussa…

Suomalaisista nuorista vuonna 2010 yli 95% käytti
tietotekniikkaa vapaa-ajallaan, enimmäkseen viihdekäytössä.
Vain 35 % käytti sitä oppimiseen koulussa.


Miten diginuoret saisi syttymään
opiskelusta?
<toistoa>
• Pojat kyynistyvät, vieraantuvat ja kyllästyvät
koulussa, tytöt sen sijaan uupuvat – tämä voi
heijastua jopa 20 vuoden päähän työelämässä!
• Vain 20% kokee viikoittain syttymistä
oppimiselle.
</toistoa>



12.11.2013

23

Haasteena passiiviset opiskelijat?
• Usein passiivinen rooli, vain
kouluttaja on aktiivinen.
• Ihmiset eivät kehtaa kysyä ja
jakaa ajatuksia.
• Oikeassa olemisen kulttuuri.
• Aktiivinen ihminen ei jaksa kovin
kauan tällaista olotilaa vaipumatta
apatiaan.
• Oppijan oma toimijuus?
• Miten toimintatapoja ja tiloja
voisi muuttaa?


Mitä?

-



12.11.2013

25

Teknologian järjellinen käyttö vaatii
toiminnan ”käyttöjärjestelmän”
muuttamista
• Kasvatuspsykologinen tutkimus osoittaa teknologian välittämän
yhteisöllisen oppimisen tuottavan hyviä oppimistuloksia.

• Pedagogisista julistuksista huolimatta tieto- ja viestintätekniikan (TVT)
opetuskäyttö ei ole kuitenkaan juurtunut osaksi koulun arkea.
• Teknologian käytöstä opetuksessa ei ole hyötyä jos vain keksitään
pyörä uudelleen (esim. älytaulu = liitutaulu).
• Digitaalisesta teknologiasta tulee joustava toimintaväline vain mielen
ja aivojen uudelleen ohjelmoinnin (”formatointi”) välityksellä.
• TVT:n tehokkaassa käytössä ei ole kysymys irrallisista taidoista, vaan
tieto- ja mediakäytäntöjen omaksumisesta => käyttöjärjestelmän
muovaaminen.

• Suurin osa nuorista tarvitsee tähän ohjausta.
Professori Kai Hakkarainen


12.11.2013

26

Voisimmeko luoda uudenlaisia
tietokäytäntöjä?
• Toimijuus, kyky vaikuttaa ympäristöön ja hyödyntää sen tarjoamia
resursseja oman toiminnan tukena (esim. Edwards, 2005).
• Yhteisön tavat toimia, enemmän kuin henkilökohtaiset uskomukset,
vaikuttavat oppimisen tapaan (Hakkarainen, 2009; Lonka, 2012).

• Tietokäytännöt (knowledge practices) ovat henkilökohtaisia,
sosiaalisia ja oppilaitosten rutiineja, jotka liittyvät tietoon ja sen
luomiseen.
• Yhteisöllinen tiedon luominen tarkoittaa, että yhdessä kehitellään
uusia ajatuksia ja tuotoksia (Hakkarainen, Lonka & Lipponen, 2004;
Hakkarainen, 2009).
• MILLAISIA TIETOKÄYTÄNTÖJÄ KEHITÄMME? Miten tuemme
yhteisöllistä oppimista?



12.11.2013

27

Haasteita
 Teknologian opetuskäytön suhteen törmätään kuitenkin usein
kolmenlaisiin esteisiin (ks. esim. Hietajärvi ym., 2013):
A) Toimintajärjestelmän esteet


Perinteinen opetusajattelu, tietokoneluokat, taitojen ja toimintojen tiukat raja-aidat

B) Käytännön esteet


Laitteiden puute, huolto

C) Inhimilliset esteet


Taitojen puute, asenteet

 Jotta TVT:n avulla saataisiin aidosti kehitettyä toimintakulttuuria ja
tietokäytänteitä tarvitsee esteiden yli päästä kaikilla kolmella tasolla.



12.11.2013

28

Tehtävä 1

(m.socrative.com; 884810)

Harjoitus 2:
Teknologian opetuskäytössä törmätään usein
kolmentasoisiin esteisiin. Missä kohtaa mielestäsi
teidän koulullanne on suurimmat esteet?
a) Toimintajärjestelmän tasolla.
b) Käytännön tasolla.
c) Inhimillisellä tasolla.
d) Mikään ei onnistu.

e) Kaikki on täydellistä.



12.11.2013

29

Sudenkuoppia
 Oletetaan, että teknologia lisää motivaatiota.
 Hyökätään teknologia edellä.

 Keksitään pyörä uudestaan.
 Piilotetaan laitteet.
 Leikataan teknologialta siivet.
 Keskitetään osaaminen.
 Keskitytään sovellusten käyttöön (liikaa).



12.11.2013

30

Ilmiöpohjaiset ja tutkivat •
tietotyöprojektit
kulttuurin muutoksen
•
apuna

Monitahoisten ilmiöiden
tutkiminen useiden tiedonalojen
voimin.
Yhteisöllistä tiedonrakentamista
monimutkaisuuden kohtaamisessa.

Projektin
suoritus

• Haastava ja
merkityksellinen
ongelma
tai ilmiö

Projektin
aloitus

• Tiedon soveltaminen
ja luominen
• Jatkuva korjaava
palaute
• Vertaisarviointi

• Reflektointi,
korjaaminen,
• Iteraatiot
• Tiedon luominen ja
rakentaminen

Projektin jatko

Osanottajat kasvavat projektiensa mukana tavalla, joka
rakentaa tulevan oppimisen edellytyksiä!
Professori Kai Hakkarainen


Flipped Classroom
• Video: http://vimeo.com/62238077



12.11.2013

32

Flipped Classroom
• Luentosali käännetään ylösalaisin siten, että yhteistä aikaa
ei enää tuhlata tiedon jakamiseen.
• Tiedot voidaan innostavasti opiskella kavereiden kanssa,
kotona tai kirjastossa mobiililaitteiden tuella.
• Opettajan ja opiskelijoiden yhteinen aika käytetään
keskusteluun, asioiden yhteiseen kehittelyyn, missä
teknologiaa voidaan käyttää myös apuna.
• Toiminta suuntautuu yhteiseen tiedonluomisen kohteeseen,
kuten projektiin.
• Tämä vaatii jaettua vastuuta, jossa opettaja ja opiskelijat
yhdessä ovat vastuullisia toimijoita.


12.11.2013

33

INNOSTAVAN OPPIMISEN MALLI
(Lonka & Ketonen, 2012; Lonka, 2012)

Tavoite?
3. Mitä opittiin?
Mitä uutta luotiin?
Miten prosessi sujui?
Kiinnostus
Syvenee
yhteisen
keskustelun
kautta

1. Sytytetään
kiinnostus.
Kartoitetaan
oppimisen tarve,
asetetaan
tavoitteet.

Alkutilan
arviointi, palaute

Diagnostinen
arviointi,
Palaute

2. Ylläpidetään kiinnostusta.
Oppimisen prosessi syvenee verkossa, P2P, kotona, metsässä ym.


12.11.2013

34

Käytännön haasteiden voittaminen?

• Resursseja on vähän: BYOD?
• Laitteiden käytön rajaaminen tekee toiminnasta vähemmän innostavaa.

• Yhdelläkin laitteella voi tehdä yhteisöllistä projektia.
• Teknologian hajauttaminen ympäri koulua ja lukujärjestystä.
• Alustavapaus selainpohjaisilla toiminnoilla.



12.11.2013

35

Tehtävä 2 (m.socrative.com; 884810)
Harjoitus 3:
Koulun kehittämisessä pedagogisen muutoksen tulee
kulkea käsi kädessä oppimisympäristöjen kehittämisen
kanssa. Minkälainen tilanne teidän koulussanne on?
a) Pedagogista puolta pitäisi kehittää enemmän.
b) Oppimisympäristöjä pitäisi kehittää enemmän.
c) Molempia pitäisi kehittää reilusti.
d) Molemmat etenevät hienosti.



12.11.2013

36

Henkisten haasteiden voittaminen?



12.11.2013

37

Testi: oletko diginatiivi?
• Mene osoitteeseen:
m.socrative.com
• Tee visailu.



12.11.2013

38

Kotiin vietäväksi
• Teknologiavälitteisen opiskelun kehittäminen on oppimisympäristöjen
kehittämistä.
• Suurin osa nuorista tarvitsee ohjausta teknologian järjelliseen
käyttöön.

• Tiedon luonne ja opettajan rooli on ajateltava uudelleen.
• Oppimisympäristöjen kehittämisen on kuljettava käsi kädessä
pedagogisen kehittämisen kanssa.
• Älkää leikatko laitteilta siipiä pois: vapaus, vastuu ja luottamus
tärkeitä.



12.11.2013

39

Hyviä esimerkkejä ja lisätietoa:
• http://vimeo.com/hufbs/videos
• www.dmlhub.net
• www.kaikkialla.fi
• www.blogs.helsinki.fi/mindthegap

• Facebookissa:
• iPad opetuksessa:
https://www.facebook.com/groups/247467865372872/
• TVT opetuksessa
https://www.facebook.com/groups/237930856866/



12.11.2013

40

Kirjallisuutta

(to name a few…)

Anderson, C. (2012). Makers: The New Industrial Revolution. Crown Publishing: New York.
Barron, B. (2004). Learning ecologies for technological fluency: Gender and experience differences. Journal of Educational Computing Research, 31, 1-36.
Bennet, S., Maton, K., Kervin, L. (2008). The 'digital natives' debate: A critical review of the evidence. British Journal of Educational Technology. 39 (5), 775-786.
Bennett, S. & Maton, K. (2010). Beyond the “digital native” debate: Towards a more nuanced understanding of students’ technology experiences. Journal of Computer Assisted Learning, 26,
321-331.

Edwards, A. (2005). Relational agency: Learning to be a resourceful practitioner. International Journal of Educational Research, 43(3) ,168–182.
Eynon, R., & Malmberg, L. (2011). A typology of young people's internet use: Implications for education. Computers and Education, 56, 585-595.
Gee, J.P. (2007). Good video games + good learning. New York: Peter Lang.
Hakkarainen, K. (2009). A knowledge-practice perspective on technology mediated learning. Computer-Supported Collaborative Learning, 4(2), 213-231.
Hakkarainen, K. Lonka, K. & Lipponen, L. (2004). Tutkiva Oppiminen. Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. WSOY: Porvoo.
Helsper, E., & Eynon, R. (2009). Digital natives: Where is the evidence? British Educational Research Journal, 36, 3, 503-520.
Ito, M. et al. (2011) . Hanging Out, Messing Around, and Geeking Out. Kids Living and Learning with New Media. MIT Press: Cambridge.

Lonka, K. & Ketonen, E. (2012). How to make a lecture course an engaging learning experience. Studies for the learning society. 2, 2-3, 63-74.
Lonka, K. (2012). Engaging Learning Environments for the Future : The 2012 Elizabeth W. Stone Lecture. In Roisin Gwyer, Ruth Stubbings, Graham Walton (toim.) The road to information
literacy: Librarians as facilitators of learning : IFLA Publications Series 157.
Prensky, M. (2001a). Digital natives, digital immigrants. On the New Horizon, 9 (5), 1-6.
Salmela-Aro, K & Upadaya, K. (2012). Schoolwork engagement inventory – energy, dedication, and absorption (EDA). European Journal of Psychological Assessment.
Salmela-Aro, K., Kiuru, N., Leskinen, E., J.-E. Nurmi, (2009). School burnout inventory (SBI): Reliability and validity. European Journal of Psychological Assessment, 25, 48-57.
Stevenson, I. (2013). Does technology have an impact on learning? A Fuzzy Set Analysis of historical data on the role of digital repertoires in shaping the outcomes of classroom pedagogy.
Computers & Education, 69, 148-158.

Vallerand, R. J., Salvy, S-J., Mageau, G. A., Elliot, A. J., Denis, P. L., Grouzet, F. M. E. & Blanchard C. (2007). On the Role of Passion in Performance. Journal of Personality 75 (3), 505-534.



12.11.2013

41

Kohti innostavampaa oppimista

Empfohlen

Empfohlen

Weitere ähnliche Inhalte

Was ist angesagt?

Was ist angesagt? (17)

Andere mochten auch

Andere mochten auch (6)

Ähnlich wie Kohti innostavampaa oppimista

Ähnlich wie Kohti innostavampaa oppimista (20)

Kohti innostavampaa oppimista