Projektit ja tiimit. Muuttuva pedagogiikka – työkaluja muuttuvaan ja monimuotoiseen opettajuuteen. OPH:n rahoittama opetustoimen henkilöstökoulutus.

1. Mobiilioppiminen
/ ohjaus
PROJEKTIT JA TIIMIT

2. Mikä on projekti?
Projekti on työ, joka tehdään määritellyn kertaluonteisen tuloksen aikaansaamiseksi.
Projektilla on selkeä alku ja loppu ja sitä rajoittavat aikataulu ja resurssit.
Projekti on suunnitelmallinen ja sillä on ennalta määritellyt tavoitteet.
Projekti on tiedonhankintatapa, ongelmanratkaisumenetelmä ja organisaatiomuoto,
jossa useat asiantuntijat reflektiivisen toiminnan kautta luovat yhteisen ymmärryksen
ja käyttökelpoisen tuloksen. (Pelin 2002, 38; Anttila 2001, 12-14.)

3. Projektioppimisen oppimisteorioista
Projektioppisella ei ole yhtä yhtenevää teoreettista lähtökohtaa:
◦ (Sosio-)Konstruktiivinen oppimiskäsitys
◦ Situationaalinen oppimiskäsitys
◦ Kollaboratiivinen oppiminen ja kontekstuaalinen oppiminen
◦ Kokemuksellinen oppiminen
◦ Ongelmaperustaisessa oppiminen, promlem-based learning (PBL)

4. Miksi projektioppiminen?
Ammattipohjaisesta työnjaosta ollaan siirrytty tehtäväkohtaiseen työnjakoon.
Perinteisessä koulutuksessa teoreettinen tieto ja käytännön tieto ovat kulkeneet erillään.
Perinteinen koulutus ei tue oppimaan oppimisen taitoja, jotka ovat olennaisia työelämän ja ammatin
jatkuvan kehittämisen kannalta.
Projektiopiskelun lähtökohtana ovat todellisen elämän tilanteet ja ongelmat, millä pyritään
varmistamaan, että opiskelijoille syntyy käsitys kontekstista, tilanteista ja ympäristöistä, joissa tietoa
on myöhemmin tarkoitus soveltaa.
Projektiopiskelussa pyritään tavoittamaan myös osaamisen, taitamisen ja hiljaisen tiedon
elementtejä, jotka ovat oleellisia ammatillisen käytännön eri tilanteissa ja samalla perusta jatkuvalle
ammatilliselle kehittymiselle ja uusiutumiselle.
Asiantuntijuudessa ja sen kehittymisessä on huomioitava myös alan sosiaaliset rakenteet ja kulttuurin
tuntemus.

5. Oppimisprojektit
Aihe voi nousta yritysmaailmasta tai opettaja voi valita aiheen.
Työn on oltava kiinnostava ja sopivasti haastava ja vastattava sopivaa vaatimustasoa.
◦ Vaatii sitoutumista
◦ Oppimisen omistajuus
◦ Vastuiden ja vapauden tasapaino. Opettaja ei saa ottaa liikaa vastuuta projektista, mutta toisaalta lopputuloksen on vastattava tavoitteita ja
oppiminen osoitettava.
Kestoltaan korkeintaan lukuvuoden mittainen. Projekti voi olla myös huomattavasti lyhyempi.
Opiskelijat tekevät aikataulutuksen
◦ Projektin työmäärä ja asiasisältö on käytettävissä olevaan aikaan ja olemassa oleviin taitoihin nähden sopiva.
Tuloksena laadittavan tietotuotteiden on oltava myös sisällöllisesti tarpeeksi laajoja ja syvällisiä.
Säännöllinen ohjaus ja jatkuva motivointi
◦ Opettajalla on keskeinen rooli suotuisan vuorovaikutuksen edistäjänä ja se tulee avoimissa ja verkottuneissa oppimisympäristöissä entistä
haasteellisemmaksi ja vaativammaksi.
◦ Ohjaajan luo edellytykset oppimisprosessin käynnistymiselle. Opiskelijalla on siis vastuu omasta oppimisprosessistaan, mutta ohjaaja ottaa
vastuun ohjausprosessista.
Riskienhallinta

6. Opettajan rooli
Opettaja on ensisijaisesti oppimisen tukija ja ohjaaja, motivoija ja valmentaja,
yhteistyökumppani ja konsultti.
◦ Tutor-ohjaaja voi auttaa opiskelijoita hankkimaan itsenäisen opiskelun vaatimia taitoja tai toimia
ammatillisena konsulttina.
◦ Ohjaaja voi toimia tukijana. Tukemisella tarkoitetaan prosessia, jossa ohjaaja auttaa oppijaa
suorittamaan monimutkaisen tehtävän, johon oppija ei vielä yksin kykenisi. Tukea vähennetään
asteittain sitä mukaa, kun oppija pystyy itse ohjaamaan omaa toimintaansa.
◦ Ohjaaja voi toimia valmentajana. Valmennuksessa puolestaan voidaan asettaa tavoitteita ja annetaan
tilannekohtaisia vihjeitä, joiden tarkoituksena on parantaa oppijan suoritusta tavoitteiden mukaisesti.
Projektin kuluessa esiin nousee paljon ennakoimattomia kysymyksiä, jotka ovat opettajan
asiantuntemuksen ulkopuolella. Tämä asettaa opettajan itsensä alttiiksi arvostelulle.
Projektiohjauksessa ohjaajan taidot ovat tärkeämmät kuin opetettavan asian syvällinen
tuntemus.

7. Tiimi
Kahden tai useamman henkilön ryhmä
Tiimillä on yhteinen päämäärä, johon pyritään vuorovaikutuksessa
Tiimi voi asettaa toiminnalleen omat säännöt, tavoitteet ja toimintamallin, johon sitoudutaan.
Vuorovaikutus on avointa ja se tarjoaa oppimisen ja kokeilemisen mahdollisuuksia
Tiimin on saatava riittävä hallinnollinen valta ja vastuu
Kaikilla jäsenillä on omat tehtävänsä
Tiimin toimintaa kehitetään

8. Oppimisprojektin tehtävät ja roolit
1. Opettaja:
- Oppimisen organisoija ja ohjaaja. Edistää vuorovaikutusta, sitouttaa, motivoi ja tukee ryhmäytymistä.
- Tukee opiskelijoita yhteisöllisen, ongelmaperustaisen ja tutkivan oppimistavan omaksumisessa sekä- pitää huolta, että ryhmän kaikki jäsenet osallistuvat projektin
työstämiseen tasapuolisesti.
2. Opiskelijat:
- Tarvitsevat taitoja suunnitelmalliseen työskentelyyn, tulosvastuullisuuteen sekä kykyä osata arvioida omaa projektiaan.
- Hankkivat aktiivisesti itse tietoa.
- Etsivät ja kehittävät uusia ratkaisuja ja sovelluksia tehtävän tai ongelman ratkaisemiseksi,
- Työskentelevät tiimeissä keskustellen ja omaa projektia tasapuolisesti työstäen- etenevät seuraavaan tapaan:
◦ Projektitiimien muodostus.
◦ Aiheiden ideointi ja valinta.
◦ Projektien määrittely.
◦ Projektisuunnitelmien laatiminen.
◦ Projektien ohjaus.
◦ Raportit ja välitulokset.
◦ Tulosten arviointi.
◦ Oman toiminnan arviointi.
3. Projekti:
- Ajaltaan rajattu. Viikkoja, kuukausia tai kestävä tai lukuvuoden mittainen.
- Eri tiedonalojen osaamista integroiva.
- Mielekkäiden ongelmien ympärille rakentuva,
- Työelämästä tai opiskelijoiden todellisuudesta lähtevä.
- Tuloksena valmis tuote tai tietotuote (esim. raportti).

9. Oppimisprojektit -> miten välttää
sudenkuoppia?
Ohjaaja, projektin johto tai asiakas määrittelee
selkeästi ja riittävän yksityiskohtaisesti tavoitteet
ennen projektin aloittamista.
Kehitetään projektin suunnittelun työkaluja ja
määritetään käytettävä raportointi.
Osallistujille annetaan riittävä projektitoiminnan
koulutus ja valmennus.
Kehitetään projektitoiminnan ohjeistoa, jaetaan
se koko organisaatiolle, opettajille ja
opiskelijoille, ja opastetaan sen käytössä.
Projektin ohjaaja ja/tai johto vaatii projektista
määräaikaisen raportoinnin ja aikataulujen
ylläpidon, ts. tehostaa valvontaa.
Kehitetään projektin päättämiseen selvät
pelisäännöt.

10. Projektityöskentely tukee
tietoperustaisen työyhteisön työnkuvaa
Työtä tehdään fyysisisissä tai virtuaalisissa työtiloissa tai –ympäristöissä, missä työyhteisön jäsenet toimivat
itseohjautuvasti ja kollegiaalisesti (Juholin 2007, 88.) Työ ei aina ole aikaan ja paikkaan sidottua.
Työtä tehdään usein tiimeissä ja projekteissa, joilla on aikaan sidottu tavoite ja lopputulos.
Työ muistuttaa ongelmaperustaista oppimista (promlem-based learning, PBL), jossa ratkotaan käytännöstä nousseita
ongelmia.
Työssä tehdään suunnitelmia, aikatauluja ja neuvotellaan työtovereiden ja asiakkaiden kanssa.
Roolit tietotyöyhteisössä ovat tasavertaisempia. Perustuvat tietoon ja tiedon vaihdantaan. Teknologisia taitoja tarvitaan.
Tiimin jäsenet tuovat mukaan aina oman kokemuksena ja asiantuntemuksensa. Ulkoiset asiantuntijat asiantuntijayhteisöt
ovat vahva osa työtä. Verkostoituminen on vahva osa työtä.
Jatkuva oman toiminnan arviointi ja ohjaus. Tarpeen mukaan oman toiminnan muutos.
Vastuu ja sitoutuminen omaan työhön <-> päätäntävaltaa ja vapautta. Yhteisiin tavoitteisiin ja toiminnan arviointiin
sitoutuminen.
Yhteistyö ja yhteisöllinen dialogi kehittävät omia taitoja ja mahdollistavat uuden oppimisen ja jatkuvan kehittämisen.
Projektit ovat toisin sanoen työskentelytapa, jossa on pakko oppia yhdessä.

11. Kokemuksia projekteista
Tiimi muodostuu yleensä projektin mukaisesti eri asiantuntijoista. Tiimi muodostetaan hankkeen tavoitteiden mukaisesti,
tarvittavan asiantuntijuuden mukaan ja rahoituksen saamisen jälkeen.
Tiimissä on eri rooleja. Projektilla voi olla tekninen asiantuntija, viestinnästä vahvemmin vastaava, toiminnasta vastaava
yms.
Projektilla on aina alku, loppu, tavoitteet, välietapit. Tarkennettu aikataulu projektille on yleensä tiimin suunnittelun
tulosta.
TVT-kehitysprojektit muistuttavat ohjelmoinnista tutumpia ketteriä menetelmiä tai toimintatutkimusta. Toimintaa tai
asiaa kehitetään johonkin määrättyyn pisteeseen saakka, jonka jälkeen kehittäminen voidaan aloittaa uudelleen saadun
palautteen ja toiminnan perusteella. Kehitystyö ennemminkin prosessi, joka ei pääty määrättyyn pisteeseen vaan vaatii
useamman iteraation ollakseen tavoitteiden mukainen ”tuote”.
Lopputulos ei ole suoraviivainen vaan se on kehitystyön tulos ja voi joskus olla jotakin muutakin kuin alun perin on
suunniteltu.
Näinkin voi ajatella: Projekti on aina jonkinasteinen ongelmanratkaisu, hypähdys epämukavuusalueelle ja uuden
oppimista. Projekti ei koskaan tästä näkökulmasta varsinaisesti epäonnistu. Hyvään lopputulokseen vaikuttavat monet
asiat: tavoite määritelty suhteessa osaamiseen, oikea aikataulutus, rahoitus, tiimin ryhmädynamiikka, reflektio ja
arviointiin perustuva toiminta, projektin hallinnollisien asioiden sujuminen ja mm. nykypäivänä teknologiaosaaminen.

12. Työn tekeminen virtuaalisesti
Virtuaalisuus on niin suuri osa työtä, että välttämättä ei huomaa asioiden tapahtuvan verkossa.
Ratkotaan ongelmia asiantuntijatiimeissä, hyödynnetään muita asiantuntijaryhmiä
Työ vaatii teknologiaosaamista, mutta toisaalta sitä saa työn kautta
Virtuaalisuus luo omat haasteensa kasvokkain tapahtuvaan vuorovaikutukseen nähden, eikä se
voi korvata kasvokkain tapahtuvia tapaamisia.
Viestintä eri teknologisilla välineillä on vahva osa projektien toimintaa, yhdessä tekemistä ja
oppimista. Pääpaino työskentelyssä on yhteisöllisessä pitkäjänteisessä kehittämisessä.
Kommunikaatiotaidot ovat iso osa työtä.

13. Työtä tukeva teknologia
Työkalut: Läppäri, iPad, puhelin, 360 –kamera ja erilaisia lisävarusteita
Videoneuvottelut, pikaviestit Adobe Connect ja Skype for Business
Yhteisöllisen tiedon tuottamisen alustat: OneDrive, Ryhmät (Groups), Google Drive, OneNote
Tiedon tallennuksen ja jakamisen alustat: O365, Google, Dropbox
Tiedon esittämisen tavat: Esitykset (Sway, PowerPoint), Infografiikka, Mindmap –ohjelmistot,
yhteiset Padlet-seinät ja valkotaulut, sanapilvet, blogipalvelut (Blogger, WordPress)
Suunnittelun työkalut: Outlook kalenterit, MS Project, Planner, O365 työtilat ja tehtävät
Videot: PowerPoint Mix, Screencast-o-matic, iMovie, SnapChat, Snip
Kuvat: Puhelimen ja iPadin omat sovellukset, Adobe PhotoShop ja ilmaissovellukset (PhotoFiltre)
Sisältöä 360-kuviin: Thinglink, Pano2Vr

14. Lähteet
Juholin, E. 2007. Työyhteisöviestinnän uusi agenda. Työyhteisöviestintä TYVI 2010 Raportti II. Luettu 2.1.2017. Haaga-
Helian julkaisusarja. Kehittämisraportteja 1/2007. http://www.haaga-helia.fi/sites/default/files/Kuvat-ja-
liitteet/Palvelut/Julkaisut/tyvi_2010_raportti_ii-_2007.pdf.
Projektioppimisen opas: http://staff.hamk.fi/~ttuukkanen/projektiopiskelu/projektioppimisen-opas.pdf
Verkkoluotsi. Sosio-konstruktiivinen oppimisnäkemys –”oppiminen tiedon yhteisöllisenä rakentamisena”. Chydenius-
Instituutti. http://verkkoluotsi.chydenius.fi/salatutsivut/pedagoginen/oppimiskasitykset/sosio_konstruktiivinen.html.
Ks. myös:
Lakkala, M. 2008. Yhteisöllinen toiminta verkko-oppimisympäristöissä. Teoksessa
S. Raitala & H. Ylilehto (toim.), Parempi oppia yhdessä – tukea eTwinninghankkeesta. Helsinki: Opetushallitus.
Lakkala, M. 2010. How to design educational settings to promote collaborative inquiry: Pedagogical infrastructures for
technology-enhanced progressive inquiry. Doctoral dissertation. University of Helsinki, Institute of Behavioural Sciences,
Studies in Psychology 66. Helsinki: Helsinki University Print.
Lakkala, M. 2015. Hyvät käytänteet digiteknologian tukemassa opetuksessa: Pedagogisen infrastruktuurin malli. Diasarja.
http://www.slideshare.net/MinnaHL/pedagogineninfra2015
Tuckman, Bruce W. 1965. Developmental sequence in small groups. Psychological Bulletin, 63, 384-399.