Kokemuksia yhteiskehittamisesta kulttuurialalla Suomessa ja Euroopassa
•
0 gefällt mir•145 views
Kati Nurmi, Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura, 16.9.2019
Empfohlen
Weitere ähnliche Inhalte
Ähnlich wie Kokemuksia yhteiskehittamisesta kulttuurialalla Suomessa ja Euroopassa
Ähnlich wie Kokemuksia yhteiskehittamisesta kulttuurialalla Suomessa ja Euroopassa (20)
Mehr von KuPeKasvatus
Mehr von KuPeKasvatus (20)
Kokemuksia yhteiskehittamisesta kulttuurialalla Suomessa ja Euroopassa
- 1. Kokemuksia yhteiskehittämisestä kulttuurialalla Suomessa ja muualla Euroopassa Kati Nurmi, projektipäällikkö, Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry.
- 2. Co-Creative Cooperation in the Field of Culture and Heritage
- 3. • Edistää ja tukee paikallisella tasolla tapahtuvaa yhteiskehittämistä julkisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan eli ns. kolmannen sektorin välillä • Milloin yhteiskehittäminen toimii hyvin? Milloin yhteiskehittäminen on ongelmallista? • Millaisia erilaisia yhteiskehittämisen hankkeita on kehitetty? • Eurooppalainen yhteistyö nostaa esiin erilaisia näkökulmia ja mahdollisuuksia
- 4. Case studies ja hyvät käytänteet • 2 esimerkkiä jokaisesta maasta • Haastettelussa neljää toimijaa/case study • Analyysin perusteella nostetaan esiin yhteiskehittämisessä hyödyllisiä ja tarpeellisia kompetensseja (taitoja, asenteita, yms.) ja hyviä käytänteitä • Course curricula laaditaan tutkimuksen pohjalta
- 5. Co-Creation Euroopassa • Ei yhtenäistä”co-creation”- käsitettä • Sana ”co-creation” ei ole vakiintunut käyttöön (cooperation , participation jne.) • Yhteiskehittäminen kuitenkin yleistä eri aloilla
- 6. Itävalta • Yhteiskehittämisen rooli kasvusa monilla eri aloilla, etenkin taideala ja tuotesuunnittelu. • Termiä ”co-creation” kuitenkin käytetään harvoin • Ennemmin participation, participation processes, collaborative governance, erityisesti ympäristöön liittyen • Esimerkkeinä Salzburg – Cultural Development Plan Working Process ja St. Pölten – European Capital of Culture Application Process
- 7. Tanska • Kansalaisten osallistamisella sekä yhteistyöllä julkisen sektorin ja kolmannen välillä pitkät perinteet • Termeinä “cooperation”, “partnerships” ja vuodesta 2015 alkaen “co-creation” • Nykyään erityisesti kunnat ovat aktiivisia yhteiskehittämään kuntalaisten, paikallisten yritysten sekä kolmannen sektorin edustajien kanssa à strategiat, toimintaperiaattet ja käytänteet julkisella sektorilla • Esimerkkeinä Selde – We Can ja Guldborgsund
- 8. Suomi • Yhteiskehittäminen - co-creation / co- development • Osallisuus (participation, engagement), myös OPS • Tuotekehittely, palvelumuotoilu, sote – palvelut, kaupunkisuunnittelu, tilasuunnittelu, innovointi, johtaminen • EU-hankkeita esim. CO-CREATE Culture Labs ja Future Divercities • Esimerkkeinä Kaustinen laulaa ja Maailmanperinnöstä voimaa paikallisiin palveluihin
- 9. Yhteisiä tekijöitä • Onnistunut yhteiskehittäminen eri tasoilla ja tavoilla • Kaikki eivät tietoisesti yhteiskehittämistä • Yhteiskehittämisen eri tapojen yhdistäminen • Alkusysäys kansalaisyhteiskunnan puolelta, mutta toiminnan käynnistämiseen tarvittiin julkisen sektorin tai julkishallinnon tuki • Julkinen rahoitus
- 10. Mikä mahdollistaa onnistuneen yhteiskehittäminsen? • Laaja toimijoiden verkosto (tiedot, taidot, arvot, asenteet, taustat) • Tasa-arvoisuus ja osallisuus: co-initiators, co-designers ja co-implementers • Sitoutuminen yhteiskehittämiseen ja yhteisiin tavoitteisiin, usko hankkeen tärkeyteen • Avoimuus ja epävarmuuden sietokyky • Sisäinen ja ulkoinen viestintä (termien avaaminen) • Yhteinen luottamus, ymmärrys, yhteisöllisyys • Kaikkien kuuleminen, yhteisesti sovitut säännöt • Sovittu, mutta tarpeen mukaan joustava aikataulu • Mahdolliset ulkoiset asiantuntijat, fasilitaattorit yms. • Aika
- 11. Tarvittavia kompetensseja • Yhteiskehittämisen eri vaiheiden ymmärtäminen • Sosiaaliset taidot, solidaarisuus, avoimuus ja toisten arvostaminen • Empatia • Erilaisten operationaalisten ympäristöjen ja niiden haasteiden ymmärtäminen • Reflektointi, oman osaamisen (myös rajallisuuden) ja taustan ymmärtäminen ja sanoittaminen • Luovuus (ei vain sisältö, myös talous, hallinto jne.) • Into oppia uutta, sitoutuminen • Halu ottaa riskejä, muutoshalukkuus
- 12. Yhteiskehittämisen koordinointi • Eri toimijoiden osallistaminen ja sitouttaminen • Kyky huomioida kaikki toimijat tasavertaisesti yhteiskehittämisen eri vaiheissa • Kyky luoda tasa-arvoinen ilmapiiri, yhteinen arvostus ja ei-hierarkinen yhteitoiminta • Kyky tuoda hankkeeseen jotain uutta (tietoa, taitoja, verkostoja, rahoitusta yms.)