Marko Synkkänen, Taloudellisten resurssien kohdentaminen ja koulutus, esitys Uusi koulutus -foorumin työpajassa 16.4.2015

1. Taloudellisten resurssien
kohdentaminen ja koulutus
Marko Synkkänen
16.4.2015

2. Esityksen rakenne
 Budjetti- ja kehysprosessi taloudellisten resurssien
kohdentamisessa
 Taloudellisen tilanteen reunaehtoja
 Koulutukseen kohdennetuista voimavaroista
 Esimerkkejä koulutukseen liittyvien toimenpiteiden
kustannuksista
 Korkeakoulujen hakijasuman purkaminen
 Perusopetuksen ryhmäkokojen pienentäminen
 Koulutuksen digitalisointiin panostaminen

3. Nykyinen kehysjärjestelmä
 Sitova reaalinen menokehys koko 4-vuotiselle vaalikaudelle
 ei riippuvainen tulokehityksestä
 Kattaa noin 80 % valtion budjetin menoista, ulkopuolella:
 työttömyysturvamenot, valtion osuus toimeentulotukimenoista, palkkaturva ja
asumistuki (mainitut menot luetaan kuitenkin kehyksen piiriin niiden perusteisiin
tehtyjen muutosten menovaikutusten osalta)
 valtionvelan korkomenot
 valtion päättämien veromuutosten mahdolliset kompensaatiot muille veronsaajille
 teknisesti välitettyjä suorituksia ja ulkopuolisilta saatavia rahoitusosuuksia
määrältään vastaavat menot
 veikkausvoittovaroja, totopeleistä saatavia tuloja ja Raha-automaattiyhdistyksen
tuloutusta vastaavat menot
 finanssisijoitusmenot
 Vain vaalikauden kokonaiskehys sitova, ei hallinnonalakohtaiset
kehykset. Kehys ei rajoita menojen uudelleenbudjetointeja.

4. Tammikuu
Helmikuu
Maaliskuu
Huhtikuu
Toukokuu
Kesäkuu
Heinäkuu
Elokuu
Syyskuu
Lokakuu
Marraskuu
Joulukuu
Toiminta- ja taloussuunnittelu- sekä talousarvioprosessi
Neuvottelut
Kehys-
valmistelu
Hallituksen
kehysriihi ja
kehyspäätös
Ministeriön
TAE-
valmistelu
Valtiovarain-
ministeriön
TAE-
valmistelu
Budjetin
eduskunta-
käsittely ja
hyväksyminen
Ministeri-
öiden ja
virastojen
TTS-
valmistelu
ja
laadinta
Hallinnonalan
TTS- yht.veto
Neuvottelut
Budjettiriihi
VN esittely
Min. TAE-ehdotus

5. 42,2 43,1 42,7 43,0 43,0
12,1 11,3 12,0 11,5 11,4
54,3 54,4 55,5 56,3 57,3
0,0
10,0
20,0
30,0
40,0
50,0
60,0
70,0
2015 2016 2017 2018 2019
Valtion budjettitalouden menot
reaalisesti ja nimellisesti, mrd. euroa
Kehysmenot Kehyksen ulkopuoliset menot Nimelliset menot

6. Talous ei ole juurikaan toipunut vuoden 2009 romahduksesta
pp.kk.vvvv 6Osasto
+ 2,4 %/v.

7. Julkisyhteisöjen velka ja rahoitusjäämä
-10
-8
-6
-4
-2
0
2
4
6
8
91 93 95 97 99 01 03 05 07 09 11 13 15 17 19
Lähde:Tilastokeskus, VM
Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä
% BKT:sta
0
10
20
30
40
50
60
70
91 93 95 97 99 01 03 05 07 09 11 13 15 17
Julkisyhteisöjen velka
% BKT:sta
Lähde: Tilastokeskus, VM
• Suomi rikkoo Vakaus- ja kasvusopimuksessa julkiselle velalla ja
rahoitusjäämälle asetetut kriteerit
• Nykyisillä tulo- ja menoperusteilla julkinen velka jatkaa kasvuaan

8. Taloudelliset resurssit niukkenevat ja
samanaikaisesti tarpeet lisääntyvät
 Valtion ja kuntatalouden tasapainottaminen edellyttää 6 mrd. euron
edestä rahoitusasemaa vahvistavia toimia
 Demografinen muutos – kestävyysvaje
 Koulujen rakennuskannan korjausvelka 2-4 mrd. euroa
 Tiestön ylläpitoon liittyvä korjausvelka 2 mrd. euroa
 Korkotason normalisoituessa valtion korkomenot lisääntyvät 2 mrd.
eurolla
 Geopoliittiset jännitteet: lisäresursseja puolustusvoimille (esim.
hävittäjähankinnat 2020 –luvulla 4 mrd. euroa
 Samanaikaisesti joihinkin verotuksen osa-alueisiin kohdistuu
alennustoiveita

9. Yleinen
julkishallinto
14 %
Puolustus
2 % Yleinen järjestys ja
turvallisuus
2 %
Elinkeinoelämän
edistäminen
7 %
Ympäristönsuojelu
0 %
Asuminen ja
yhdyskunnat
1 %
Terveydenhuolto
16 %
Vapaa-aika,
kulttuuri ja
uskonto
2 %
Koulutus
12 %
Sosiaaliturva
44 %
Julkiset menot tehtävittäin 2013, % osuudet

10. pp.kk.vvvv 10Osasto
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
dk se cy ee si be fi fr uk mt nl pt lt at lv pl lu ie hr cz hu es de it el sk bg ro
Koulutusmenot suhteutettuna BKT:hen v. 2012

11. 0
2000
4000
6000
8000
10000
12000
14000
16000
18000
Koulutusmenot, milj. euroa
Koulutus, muualla
luokittelematon
Tutkintoon johtamaton
koulutus
Korkea-asteen koulutus
Ylemmän perusasteen ja
keskiasteen koulutus
Esiasteen ja alemman
perusasteen koulutus

12. Esimerkkejä koulutuspoliittisten toimenpiteiden
kustannuksista
 Korkeakoulujen hakijasuman purkaminen
 Perusopetuksen ryhmäkokojen pienentäminen
 Panostus koulutuksen digitalisointiin

13. Korkeakoulujen hakijasuman purkaminen
(rakennepoliittinen ohjelma)
 Lisätään määräaikaisesti sisäänottoja erityisesti työelämän kannalta
keskeisillä aloilla
 Tavoitteena oli lisätä aloituspaikkoja työelämän tarpeista lähtien
vuositasolla noin 3 000 (v. 2014–2015). Aloituspaikkojen lisäyksestä
pääosa kohdentui yliopistosektorille.
 Yliopistojen perustutkintokoulutuksen tutkintokohtaiset vuotuiset
kustannukset ovat keskimäärin 9 100 euroa. Koulutuslaajennuksen
opiskelijakohtaisena rahoitusperusteena on käytetty 6 000 euroa.
2014 2015 2016 2017 2018 2019
Määräraha, milj. euroa 9 18 18 18 15 6

14. Ryhmäkokojen pienentäminen
perusopetuksessa 2009-2014
 Opetusryhmien koon pienentämiseen osoitettava valtionavustus
myönnettiin ylläpitäjäkohtaisesti, hakemuksen perusteella
opetusryhmien pienentämisestä aiheutuviin kustannuksiin.
 Avustusta voidaan käyttää opettajien palkkakustannuksiin, jotka
kohdistuvat ensisijaisesti suuriin, yli 25 oppilaan ryhmiin
 ryhmässä on useita säännöllisesti ylimääräistä tukea tarvitsevia
oppilaita
 koulunkäyntialueella aikuisväestön koulutustaso on keskimääräistä
alhaisempi
 työttömyysaste tai maahanmuuttajien väestöosuus keskimääräistä
suurempi
2009 2010 2011 2012 2013 2014
Määräraha, milj. euroa 16 30 30 50 60 60

15. Opetusryhmien osuudet (%) koon mukaan 1.-
6. luokilla 2008-2013

16. Keskimääräinen ryhmäkoko kv-vertailu
Lähde: OKM (Opetusryhmien tila Suomessa 4/2014)

17. Tieto- ja viestintäteknologian käytön
edistäminen opetuksessa
 Opetus- ja kulttuuriministeriö edistää tieto- ja viestintäteknologian
opetuskäyttöä rahoittamalla anomuksesta edelläkävijäkoulujen
erilaisia kehittämishankkeita.
 Valtion budjetissa valtionosuuksissa yleissivistävän koulutuksen
käyttökustannuksiin osoitettiin tänä vuonna yli 8 milj. euroa liittyen
koulutuksen digitalisoinnin kehittämiseen.
 Tällaiseen kehittämiseen liittyy monenlaisia asioita:
laitehankintoja, opettajien koulutusta, virtuaalisten
oppimisympäristöjen kehittämistä, ylläpitoa, sisällön tuottamista
jne.

18. 23906
34582
57509
76571
69263
61526 63750
66564
0
10000
20000
30000
40000
50000
60000
70000
80000
90000
2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Oppimisympäristöjen kehittäminen
Keskimääräinen myönnetty avustus (€) v. 2007-2014,
yleissivistävä koulutus
Lähde:Opetushallitus

19. 371 367
303
162
194
144
200
144154
134
79
58 68
45 43 39
0
50
100
150
200
250
300
350
400
2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Oppimisympäristöjen kehittäminen
Hakemusten määrä ja hyväksytyt (kpl) v. 2007-2014,
yleissivistävä koulutus
Hakemukset (kpl) Hyväksytyt (kpl)

20. Asiantuntijaverkoston perustaminen
opetuksen tueksi tvt-hyödyntäen
 Hankkeen toteutti Tampereen klassinen lukio ja
etäopetuskeskus.
 Hankkeessa kehitettiin toimintamalli, jolla ulkopuoliset
asiantuntijat voivat osallistua reaaliajassa
opetustilanteeseen tieto- ja viestintätekniikkaa
hyödyntäen.
 Opetushallitus myönsi hankkeelle avustusta 100 000
euroa 2008-2011
 Verkkopalvelusta löytyvät mukana olevien
organisaatioiden ja henkilöiden profiilit ja yhteystiedot.
(www.asiantuntijaverkosto.fi)