3. Tulevaisuuden työelämä
(Työterveyslaitos 2010)
• Väestön ikärakenne
muuttuu
• Työ ja sen muodot
muuttuvat
• Ekologisten kysymysten
merkitys kasvaa
• Teknologia luo uusia
mahdollisuuksia
• Terveys, mielenterveys
ja työkyky säilyvät
arvoina
• Monikulttuurisuus
lisääntyy ja
globalisaatio jatkuu
4. Työn muutos
• Työ muuttuu enemmän
– tietotyöksi, jossa ihminen
työskentelee informaation
etsimiseksi, tuottamiseksi,
kehittämiseksi, muuntamiseksi,
laajentamiseksi ja luomiseksi
– ajattelutyöksi, joka edellyttää
itsenäistä ja yhteisöllistä
ongelmanratkaisua sekä tätä
tukevaa kokonaisvaltaista
sitoutumista.
– omatoimisuutta ja
yrittäjämäistä toimintatapaa
vaativaksi
• Työhön sisältyy enemmän
– vuorovaikutusta
arvoketjujen sisällä
työtovereihin, asiakkaisiin,
palveluntuottajiin ja
erilaisiin
asiantuntijayhteisöihin
• Työn hyvä suorittaminen vaatii
itsensä johtamisen taitoa.
• Työn tuotokset ovat
tiukemman taloudellisen
seurannan kohteena.
5. Tiedon ja osaamisen
kehittäminen muutoksen
yhteiskunnassa
• Tiedon nopea muutos ja vanheneminen
• Koulutuksen ja työn muuttuvat suhteet
–koulutuksen ”inflaatio” ja
työssäoppimisen korostuminen
• Oppiminen yhteisöllisenä prosessina sekä
yksilön tiedonrakentamisena
• Teoria- ja käytäntötiedon yhdistäminen
6. Suomen digitaalinen
tulevaisuus?
”Haasteemme on se, miten yhteiskuntaamme
pitää kokonaisuudessaan muuttaa ja kehittää,
jotta viestintä- ja tietoteknologian sekä
digitalisaation seuraava kierros etäläsnäoloineen,
sosiaalisine teknologioineen ja tulevine uusine
pilvipalveluineen saadaan oikeasti rakenteelliseksi
osaksi yhteiskunnan koko dynamiikkaa.”
Nykyaikaa etsimässä – Suomen digitaalinen tulevaisuus , EVA 2009 s.41
6
7. Lähitulevaisuuden haasteita
tvt-opetuskäytölle
Nopea tietotekninen kehitys
Tukipalvelujen järjestäminen
Opetussuunnitelmauudistukset
Digitaalisten aineistojen ja sisältöjen
lisääntyvä tarjonta ja käytön kehittäminen
opetuksessa
Oppilaitosten sähköinen toimintakulttuuri
Diginatiivit nuoret
Verkostoyhteiskunta
Omien laitteiden käyttö oppitunnilla BOYD
7
8. Kirsti Lonka, HY, (2010)
• ”Ongelmana on se, että vaikka meillä on uusia
laitteita ja vempaimia, ajatuksemme tiedosta ja
oppimisesta sekä sosiaaliset
käytäntömme eivät kehity
samassa tahdissa.…
Ajatellaan, että tietoa voidaan
siirtää ihmisen mielestä toiseen….
Ajatellaan, että (TVT:n) tarkoituksena on siirtää
tietoa uusiin oppimisympäristöihin, joista
opiskelijat sitten ”imuroivat” ne mieleensä.”
9. Sulautuva oppiminen (Levonen, Joutsenvirta&Parikka 2009)
”Kuvaa pyrkimystä rakentaa
moninaisista elementeistä
koostuva oppimisympäristö, jonka
tavoitteena on
tarkoituksenmukaisesti integroida
sekä opetuksen elementtejä ja
prosesseja että TVT:n tarjoamia
ympäristöjä ja
vuorovaikutusvälineitä soveltuvin
menetelmin ja soveltuvissa
tilanteissa.”
11. Sulautuva opetus (Levonen, Joutsenvirta&Parikka 2009)
• Integrointi:
– Tiedon ja toiminnan muodot
– Opetuksen metodit
– Verkko- ja kasvokkainen
opetus
– Koulutus ja harjoittelu
– Sykroninen ja asykroninen
opetus
– Yhdessä oppiminen ja
itseohjautuva opiskelu
Opetuksen suunnittelun
yhteydessä on aina
määriteltävä integroinnin
tavoite ja aste
• Tutkimustuloksia
– ainakin yhtä tehokkaita kuin
luokkaopetus
– keskeyttämisprosentit alentuneet
– tavoittaa syrjäytymässä olevia nuoria
– lisää oppilaiden kiinnostusta myös
koulutyön ulkopuolella
– antaa tietyt ajalliset puitteet
– opiskelun kontrolloitavuus
– tietoteknisten ja teknologisten
taitojen kehittäminen
(Cook 2005; Eastman ym. 2002; Godwin-Jones 2003;
Joutsenvirta & Vehkalahti 2005; Hilz ym. 2004; Newlin
ym. 2002; Oblender 2002)
13. Verkko-opetuksen laadulliset perusvaatimukset
(Helakorpi 2005, Jäminki 2008, Viitanen 2015)
22.9.2015 13
Ennakkosuunnittelu
merkitys
Verkkoympäristön
monipuolisuus
Oppijalähtöisyys ja
oppimisen mielekkyys
Materiaalien ja ohjeiden
selkeys ja visuaalisuus
Oppimistehtävien laatu
ja työelämälähtöisyys
Autenttiset oppimis- ja
opetusmenetelmät
Opettajan kyky
toteuttaa erilaisia
toiminnallisia ja
pedagogisia rooleja
Opettajan aktiivinen
läsnäolo ja ohjaus
oppimisprosessin aikana
Opiskelijan vastuullisuus
ja itseohjautuvuus
Osaamistavoitteisiin
perustuva jatkuva
arviointi
Koulutusohjelman
yhteiset tavoitteet ja
pelisäännöt
Yhteisöllinen opetuksen
arviointi ja kehittäminen
Organisaation
resursointi
Tukipalveluiden
toimivuus
14. Verkko-opetuksen sudenkuoppia
• Välineiden ja sometyökalujen tarkoitukseton
ja epälooginen käyttö
• Aikarajojen puuttuminen tai liian tiukka/löysä aikataulu
• Riittämätön ohjaus ja tuki
• Ei tarpeeksi aikaa ja ohjausta ryhmäytymiselle
sosiaaliset ongelmat, yhteisöllisyyden puute
• Toiminnan yksitoikkoisuus, virikkeiden puute
• Tekniset ongelmat ja teknisenosaamisen puute
• Liian kompleksinen oppimisympäristö
• Kuormittavuus, motivaatio ja itsesäätelytaidot
15. Verkko-opetuksen laadun esteitä
» opiskelijan opiskelutaitojen puute
» opiskelijan työ- ja elämäntilanne
» verkko-opetuksen pedagogiset ratkaisut ja arviointi
» koulutusta tarjoavan organisaation hallinnolliset
ratkaisut
Opiskelijalähtöiset esteet:
työsuunnitelma, odotukset, käytettävissä oleva aika, perheen ja työelämän
vaatimukset ja rahoitus.
Organisaatiolähtöiset esteet:
ohjaus- ja neuvontapalvelujen puute, palautteen puutteellisuus, opettajien ja
tuutoreiden vaikea tavoittavuus, opettajien vähäinen verkkokurssiosaaminen,
viestinnän työläys, hypertekstiympäristön kompleksisuus.
22.9.2015 15
16. SWOT-analyysi
Pohdi omaa opetustasi ja opintojaksojesi
opetusta. Mieti millaisia vahvuuksia sinun
opetuksessasi on nyt ja kerro miten haluaisit
kehittää sitä tulevaisuudessa. Arvioi myös niitä
esteitä ja uhkia, jotka vaikuttavat opettajuutesi,
opetustyöhösi sekä opetustyössä kehittymiseen
jatkossa. Tarkastele oman opetuksesi lisäksi
opintojaksojesi pedagogisia ratkaisuja ja
kehittämistarpeita.
18. Miksi verkkoympäristöjä? (Lakkala 2006)
• Tarjoavat ryhmän jäsenille yhteisen työskentelytilan, jota
rakentaa omien tavoitteiden mukaisesti.
• Jäsenillä mahdollisuus työskennellä omaan tahtiinsa
sitoutumatta tiettyyn aikaan ja paikkaan.
• Työskentelyn strukturoinnin väline.
• Prosessin tallentaja ja yhteinen muistikirja.
• Työkalujen ja sosiaalisen yhteisön käyttä-
minen ajattelun tukena, tiedon lähteenä ja
muistin laajennuksena.
• Ajatusten jakamisen ja kehittämisen väline jaettu
asiantuntijuus ja yhteisöllinen tiedonrakentelu.
• Kulttuurisiin käytäntöihin osallistumisen väylä
19. Verkkokoulutuksen
lähestymistapoja (Mayes, 2001)
1. Materiaali-
pankkityyppisessä
oppimisympäristössä tarjolla
oleva oppimateriaali sisältää
lähinnä asiasisältöistä aineistoa
ja opetusohjelmisto toimii
eräänlaisena jakelukanavana
Oppimateriaalin sisällön suhde
opiskelijoiden aikaisempaan
osaamiseen ja tavoitteisiin.
Oppimateriaalin kyky kuvata
opittavaa sisältöä.
2. Tehtävä-
orientoituneessa
oppimisympäristössä on tarjolla
tehtävänantoja sekä työkaluja,
joilla opiskelija voi suorittaa
oppimistehtäviä tai jotka
tukevat opiskelijan toimintaa.
Oppimistehtävien kyky ohjata
oppija syvälliseen sisällön
ymmärtämiseen.
Oppimistehtävien kyky edistää
oppimiselle asetettujen
tavoitteiden saavuttamista.
3. Vuorovaikutusta
tukevassa
oppimisympäristössä tuetaan
kaikenlaista vuorovaikutusta ja
hyödynnetään aikaisempien
opiskelijoiden
oppimiskokemuksia, joita on
tuotettu vuorovaikutusta
sisältävissä tehtävissä (esim.
verkkokeskustelut),
vuoropuhelussa opiskelijoiden
välillä sekä opiskelijoiden ja
opettajan välillä.
Oppimisympäristön kyky ohjata
ja rakentaa oppimista edistävää
vuorovaikutusta ja tarjota
oikeanlaista palautetta.
Opiskelijan mahdollisuus olla
vuorovaikutuksessa
oppimateriaalin, toisten
opiskelijoiden ja opettajan
kanssa.
19
20. Koulutuksen linjakas toteutus
Oppimistavoitteet, sisällöt, menetelmät & arviointi tukevat toisiaan
ja vaikuttavat samansuuntaisesti oppimista tukien
Tavoitteena on se, että opiskelija
• saavuttaa syvällisen ymmärryksen
opiskeltavasta aihealueesta –
• pyrkii ymmärtämään asian,
• yhdistämään aiempaa tietoa uuteen,
• tarkastelemaan taustalla olevia
periaatteita,
• yhdistelemään johtopäätöksiä ja
• argumentoimaan
Opetuksen
tavoitteet
Opetus-
menetelmät
Opetuksen
arviointi
21. (Herrington & Oliver 2000)
1. Autenttinen konteksti, todellisen
elämän ongelmat,
työelämäyhteys - Authentic
context
2. Autenttinen toiminta ja tehtävät -
Authentic activities and tasks
3. Asiantuntijaosaamisen
mallintaminen ja yhteys
asiantuntijakulttuuriin - Expert
performances
4. Monipuoliset ja moniammatilliset
näkökulmat - Multiple roles and
perspectives
5. Kollaboratiivinen
tiedonrakentelu - Collaborative
construction of knowledge
6. Reflektio – Reflection
7. Artikulaatio, tietämyksen
sanoittaminen ja jakaminen,
esiintyminen – Articulation
8. Ohjaus - Coaching and
scaffolding
9. Autenttinen arviointi -
Authentic assessment
22. Tutkiva oppiminen
(Hakkarainen, Lonka & Lipponen 2005, 296)
Tutkivan oppimisen malli voidaan
ymmärtää sillaksi, jota pitkin
oppimiskäytäntöjä voidaan
muuntaa lähemmäksi
tiedonluomiseen suuntautunutta
innovatiivista yhteisöä.
– työskentelevät ryhmissä
asiantuntijoiden tapaan
– suorittavat todenmukaisia tehtäviä
ja ratkovat haastavia ongelmia,
– hyödyntävät monipuolisesti
erilaisia tietolähteitä ja modernia
teknologiaa sekä
– luovat yhdessä uutta tietoa ja
laativat konkreettisia tuotoksia
prosessin lopputuloksena
• ilmiöiden ymmärtäminen
• ongelmaperustainen
oppiminen
• ennakkokäsitysten
tutkiminen
• ideoiden työstäminen
• yhteisöllinen
tiedonrakentaminen
ja jaettu asiantuntijuus
23. Yhteisöllinen oppiminen
(collaborative learning) (Järvinen & Häkkinen 2002)
Oppimismuoto, jossa kaikilla ryhmän jäsenillä on
– yhteinen tehtävä ja tavoite ja
– jossa pyritään jaettujen merkitysten ja yhteisen ymmärryksen
rakentamiseen vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa.
– pyrkiä yhdessä ymmärtämään ja selittämään ilmiöitä
– rakentaa yhdessä uutta tietoa
– kehittää opiskelijoiden kognitiivisia,
tiedonkäsittelyn taitoja
– kehittää opiskelijoiden metakognitiivisia,
oppimaan oppimisen taitoja
Yhdessä ajattelemista, ei jokaisen
itsenäisesti tekemän palasen liittämistä
yhdeksi kokonaisuudeksi
24. 24
Pedagoginen infrastruktuuri teknologian tukemissa yhteisöllisissä työtavoissa
(Lakkala 2010)
Kognitiiviset
elementit
Miten tuetaan taitojen kehittymistä ja itsenäistä
hallintaa? Toimintatapojen mallintaminen, teknologia
tarjoamat ajattelun työkalut ja tukirakenteet, toiminnan
suunnitteluun, koordinointiin ja reflektointiin ohjaavat
tehtävät.
Tiedolliset
elementit
Miten ja miksi tietoa tuotetaan ja kuka sitä tuottaa?
Tiedon käsittelyn ja -luomisen työtavat, tietolähteiden
luonne ja merkitys, toimijoiden rooli tiedon jakamisen ja
luomisen prosessissa.
Sosiaaliset
elementit
Miten yhteistyötä organisoidaan ja tuetaan?
Yhteistyötä edistävät tavoitteet, yhteistyön organisointi,
prosessin ja tuotosten jakaminen, vastuut ja työnjaosta
sopiminen, yhteisöllisen teknologian käyttötavat.
Tekniset
elementit
Miten työkaluja ja teknologiaa käytetään?
Teknologian ja teknisen tuen tarjoaminen, työkalujen
tarkoituksenmukaisuus, teknologian käytön
organisointi
25. Mitä on erilaisuus?
Eri aistikanavien painotus oppimisessa
Erilainen oppimistyyli
Erilainen motivaatio (motivaatio-ongelmat)
Erityislahjakkuudet
Oppimisvaikeudet
Oppijan erilaisuus ryhmän jäsenenä
Erilainen sosiaalinen viestintätyyli
Temperamenttierot
27. Itseohjautuuvuden ominaisuudet (Anteenmäki-Pelkonen 1991)
Autonomisuus: oppijan
pystyy itse laatimaan
tavoitteensa ja etsimään keinot
niiden saavutta-miseksi.
Omatoiminen ja emotio-
naalisesti riippumaton toisten
hyväksynnästä
Yhteisöllisyys:
yhteenkuuluvuuden tunne,
solidaarisuus ja vasta-
vuoroinen dialogi
Kriittinen tiedostaminen:
osaa valita näkemyksiä tai arvoja
toiminnan perustaksi.
Kyseenalaistaminen, kriittinen
analysointi ja oman toiminnan
arviointi
Integroituminen
todellisuuteen: tuntee
realiteetit ja mukautuu niihin
tietoisesti sekä suuntaa
toimintansa valittuihin
tavoitteisiin.
28. SSDL-MALLI
(Gerald Grow: The Staged Self-Directed Learning Model)Oppija
Itseohjautuva
Sitoutunut
Kiinnostunut
Riippuva
Auktoriteetti Motivoija Avustaja Konsultti
Delegoija
Ohjaaja
29. 1. Pedagogisen mallin valinta ja opintojakson suunnittelu;
lähtökohtana osaamistavoitteet ja sisällöt sekä opiskelijoiden
aikaisempi tietämys ja ryhmän koko sekä käytössä olevat resurssit
2. Oppimisympäristön valinta, suunnittelu ja
rakentaminen
3. Työskentelyn tukeminen sekä palautteen
organisoiminen ja arviointi
Työskentelyn päättäminen ja arviointi
Pönkä 2012
30. Suunnittelun lähtökohtia (Pönkä 2012)
• Välineiden ja some-työkalujen käytön tulee olla
oppimisteoreettisesti perusteltuja ja osaamistavoitteiden
saavuttamista tukevia
• Mielekäs toiminnan ja sisällön vaihtelevuus
• Opiskelun vaiheistaminen, deadlinet
• Lähi- ja verkko-opetuksen vuorottelu
• Suunnitelma ja oppimisympäristön vastaavuus
• Arvioinnin suunnitelmallisuus: lopputulos vs. prosessi,
yksilö-, ryhmä-, vertais- ja opettaja
• Palautteen antaminen ja kerääminen
32. Käänteinen opetus - Flipped Classroom
(http://www.knewton.com/flipped-classroom)
Tai käänteinen luokkahuone, käännetty opetus, käännetty
oppiminen, käännetty luento tai taitettu oppiminen
• Sen keskeinen ajatus on se, että oppija tutustuu opiskeltavaan
asiaan ennakkoon kotitehtävänä
33. Käänteinen opetus - Flipped Classroom
• Ennakkomateriaalien muoto voi vaihdella kuvista
teksteihin tai videoista äänitiedostoihin
• Lähiopetuksessa opiskelijat syventävät
yhteisöllisesti teema-aluetta monin eri
menetelmin,
– Esim. harjoituksin tai havainnollistamalla eri medioilla teemaan
liittyvää problematiikaa tai opettamalla toisia opiskelijoita tai
hyödyntämällä väittelymenetelmää tai muita yhteistoiminnallisia
harjoituksia uuden tiedon luomisessa ja dokumentoimisessa.
• Oppija perehtyy teoriaa tai uuteen asiaan kotona ja tulee
sen jälkeen tunnille yhteen muiden kanssa KYSELEMÄÄN,
TYÖSTÄMÄÄN aihetta lisää.
34. Käänteinen opetus - Flipped Classroom
• Käänteisessä luokkahuoneessa tavanomaisia kotitehtävät
ratkaistaan yhdessä koulua, ja koulua voidaan pitää myös sen
fyysisten tilojen ulkopuolella autenttisessa ympäristössä.
• Opettajalle se
– tuo joustavuutta keskittyä ohjaamiseen sekä mahdollistaa
ottamaan huomioon paremmin ne oppijat, jotka tarvitsevat
muita enemmän tukea.
– kehittää myös pedagogisia taitoja ja oppimisen ohjaamista
• Käänteisen opetuksen on todettu lisäävän oppijoiden
keskinäistä vuorovaikutusta, sitoutumista oppimisprosessiin
sekä vähentävän tarpeettomia poissaoloja.
35. Käänteinen opetus - Flipped Classroom
Verkkoympäristöt ja mobiililaitteet
mahdollistavat tiedon tuotannon ja
sen yhteisöllisen dokumentoimisen
eri medioilla, mukaanpääsyn ja
osallisuuden, vuorovaikutuksen,
reflektion sekä mitä
monimuotoisemmat oppimista
inspiroivat pedagogiset ratkaisut.
36. Verkko-oppimisympäristön edut
• kurssin organisointi ja ilmoitukset
• oppimateriaalin digitalisointi ja jakelu
• opetuksen, tehtävien ja harjoitusten
parempi dokumentointi ja arviointi
• henkilökohtaisten oppimisohjelmien
koostaminen ja tukeminen
• palautteen, ohjauksen ja arvioinnin mahdollisuus ja
dokumentointi
• kirjoitetussa muodossa tapahtuva kommunikointi ja
videoneuvottelut
37. Verkko-opetuksen tähtimalli
• Lähtökohtana on, että
opintojakson oppimisympäristö
rakennetaan useista
verkkopalveluista
• Kotisivuna voi toimia esim. Moodle ja
sen kautta opiskelija kulkee muihin
palveluihin.
38. Sähköiset oppimisympäristöt – Case Polamk
Poliisiammattikorkeakoulu
Verkko-opetuksen tiimi 2014
OV-Moodle
moodle.polamk.fi
Adobe
Connect (AC)
Skype for
Business
eStream-
videonjakopalvelu
Sähköinen tiedonhaku
(kirjaston palvelut, internet
jne.)
Sosiaalinen media ja muut
verkon työkalut
(YouTube, blogit jne.)
mahd. TUVE-Moodle
salassa pidettäville
aineistoille ja tehtäville
MySite=OneDrive
Konsta-intranet
Urkund
39.
40. Laadukas verkko-oppimisympäristö
• selkeä rakenne
• helppokäyttöinen, käyttäjäystävällinen
• tekninen toimintavarmuus
• virheettömyys
• monipuoliset mahdollisuudet tukea
oppimista, mm. työkaluja itsenäiseen ja
yhteisölliseen työskentelyyn eri- ja samanaikaisesti
sekä kommentointiin ja arviointiin
• miellyttävä ulkoasu
(Heikkilä, Nevgi & Haarala-Muhonen 2005; Löfström
ym. 2006; Suominen & Nurmela 2011, Vopla 2006)
41. (Silander & Orava 2009)
Askeleet kohti avointa oppimisympäristöä
1. askel
oppijan mahdollisuus
käyttää
jokapäiväisessä
toiminnassaan
monipuolisia
työtapoja ja
opiskelumenetelmiä.
Oppija voi toimia
itsenäisesti ja
aktiivisesti.
2. askel
yksilö nähdään
vastuullisena
toimijana, joka
asettaa tavoitteita
oppimiselle ja arvioi
omaa toimintaansa.
3. askel
oppijalla on mahdol-
lisuus yhteisölliseen,
luovaan ja
vuorovaikutuk-
selliseen oppimis-
prosessiin, jossa
huolehditaan myös
ohjauksesta. Oppijat
luovat yhdessä uutta
tietoa ja arvioivat
oppimaansa ja saavat
tukea tarvittaessa.
4. askel
oppimisen näkeminen
kokonaisvaltaisena
prosessina, joka ei
rajoitu mihinkään yksit-
täiseen oppituntiin,
aiheeseen tai fyysiseen
tilaan. Oppimisen on
tarkoitus olla prosessi,
jossa eri näkökulmat,
menetelmät ja aihepiirit
integroituvat toisiinsa
syventäen osaamisen
kehittymistä.
Toikkanen & Kalliala, kirjoitus vuosi kirjan julkaisun jälkeen eli 11/2009
Facebook ja Twitter vahvasti nousussa
PAOK
Ning
Twitter
Ainetiimiwiki
Wiki ja blogi missä matskut
Verkostoituminen (muut ningit)
Chat, Connect
Merkittävä osa verkostoitumista ja omaa täydennyskoulutusta
MASHUP: Eniron kartassa ravintolat ja kampaajat
- Huom, löytyy myös google maps/eatht/moon/mars (kartat), MUISTA kotimaiset palvelut
PITKÄ HÄNTÄ: esim. kirjakaupan 40 000 nimikettä vs. miljoona kirjaa verkkokaupassa)
Tiedon käyttäjän roolin muuttuminen (tiedon käyttäjä on nykyisin myös tiedon tuottaja)
Tiedon yhteisöllinen tuottaminen
Kollektiivisen älykkyyden korostaminen
Toikkanen & Kalliala s.11
Usein ongelmaksi koetaan runsaus, vauhti kasvaa, mutta kaikkia ei tarvitse tuntea, van:
”yleisraamit ja tusina palvelua”
PELKKÄ KOKEILU ei riitä niille jotka ottaa opetukseen, jotta turha tekniikka ei rasita tositilanteessa
Monipuolisesti eri välineitä oppijat omaksuvat sos.median yleiset toimintaperiaatteet myöhemmin helpottaa uusien välineiden käyttöönottoa