Opetusmateriaalit verkossa ja tekijänoikeudet opetuksessa

1. Opetusmateriaalit verkossa ja
tekijänoikeudet opetuksessa
Kirsi Viitanen
2016

2. Oppimateriaalin tarkoitus
• oppimateriaalien opetuksellinen rooli ja merkitys korostuvat
verkko-opinnoissa. Se voi olla mm.
 opintoja koskevan informaation jakamista verkossa
 perinteisen opetuksen esitys- ja oheismateriaaleja
 varsinaisia sähköisiä oppimateriaaleja eri
tallennusmuodoissa ja eri medioilla jaettavana
 toiminnallisia komponentteja, jotka
voivat olla laajoja kokonaisuuksia,
kuten pelejä ja simulaatioita
 tietokantoja, tietovarantoja ja muita
laajoja aineistokokonaisuuksia.
13.11.2016 2

3. Oppimateriaalin tarkoitus
• Väline oppimisen auttamiseksi  oppimistavoite, tarkoitus sekä
sisällöt että osallistujat määrittelevät oppimateriaalin ehdot
• auttaa kouluttajaa seuraamaan oppijan oppimisprosessia
• helpottaa opetuksen suunnittelua, toteutusta ja arviointia
• tulee pohtia minkälaisen ajattelu-
prosessi materiaali oppijassa herättää
• laadukas oppimateriaali
– havainnollistaa ja monipuolistaa
opetusta
– vaatii oppijalta intensiivistä
ajattelua ja toimintaa
Oppimateriaalin tulisi
herättää oppijan
kiinnostus
aktivoida hänet
tarkastelemaan omaa
osaamistaan, tietojaan ja
asenteitaan
kannustaa itsenäiseen
ajatteluun

4. Oppimateriaali verkossa
1. Opettaja tekee ja etsii oppimateriaalin valmiiksi sekä
linkittää sen oppimisympäristöön
2. Myös opiskelijat etsivät itse ( tiedonhakutaidot ja
lähdekriittisyys) ja tuovat sen oppimisympäristöön
3. Materiaali muodostuu yhteisessä työskentelyssä
 opiskelijoiden kokemukset ja näkemykset
hiljainen tieto, jota ei voi lukea kirjoista
4. Asiantuntijat verkon välityksellä

5. Oppimateriaali verkossa
• Kirjastojen sähköiset materiaalit ja muut verkossa olevat
tietokannat
• Muiden materiaali verkossa mm.:
– Youtube ja muut videonjakokanavat (esim. netti-tv:t, YLE:n
Elävä arkisto, Yle Areena)
– SlideShare, edu.fi
– erilaisten asiantuntijoiden blogit ja wikit
• Twitter (# hashtag = avainsana)
• Simulaatiot
• Erilaiset äänitiedostot (podcast)
• Sanoma- ym. lehtien verkkosivut
• Oman alan julkiset toimijat (RSS-syötteet)
• Erilaisten hankkeiden kotisivut ja tuotokset

6. • Tavoite
– mikä on koulutuksen tavoite?
– miten koulutus kannattaa
toteuttaa?
– miksi ja millaista
oppimateriaalia tarvitaan?
– mihin oppimateriaalilla
pyritään?
– mitä oppijoiden tulisi oppia?
• Sisältö
– mikä on koulutuksen/
oppimateriaalin olennainen
sisältö, perusasiat?
– erottuvatko perusasiat
materiaalista?
– onko sisältö ajan tasalla?
– löytyykö sisällysluettelo,
luentorunko, kirjallisuus-viitteitä,
lisätietoa?
– mikä on materiaalin suhde
koulutuksen laajuuteen?
6
oppimateriaalia tehdessä joudutaan karsimaan, yhdistelemään ja pelkistämään
opittavaa ainesta  oppijan tulee oivaltaa keskeisimmät sisällöt

7. • Rakenne/esitystapa
– millainen oppimateriaalin
rakenne/esitystapa (esim.
aikajärjestys,
tärkeysjärjestys,
ongelmaratkaisu, teoria vs.
käytäntö, kokonaisuus vs.
osat, perusasiat vs.
lisätieto)?
• Ymmärrettävyys
– onko käsitteet ja avaintermit
määritelty?
– onko rakenne looginen?
– tarvitseeko oppimateriaali
"käyttöohjeen"?
• Havainnollisuus
– miten oppimateriaalia voisi
havainnollistaa (esim. kuvat,
kuviot, taulukot, käsitekartat,
esimerkit)?
• Opiskelijoiden aktivointi
– miten oppimateriaali aktivoi
oppijoita (esim. kysymykset,
keskustelut, oppimistehtävät,
esimerkit)?
– jättääkö oppimateriaali tilaa
oppijalle?

8. Tarkoitus
• diat on tarkoitettu
opiskelijoille, ei kouluttajan
muistin tueksi
• diat tukevat viestiäsi, "yksi
viesti silmälle, toinen
korvalle”
Määrä
• ei liikaa eikä liian nopeassa
tahdissa
• "vähemmän on enemmän"
diojen suhteen.
Otsikko
• lyhyt, mieluiten
vähemmän kuin viisi
sanaa
Kieli
• kirjoita ymmärrettävästi
• määrittele käsitteet ja
termit

9. Ulkoasu
• yksinkertainen on parasta
• vaakasuora dia on näkyvyyden kannalta
parempi kuin pystysuora
• ei liikaa sanoja yhdelle kalvolle (enintään n. 7 tekstiriviä/dia)
• käytä avainsanoja
• selkeä, riittävän paksu kirjaintyyppi ja -koko n. 20
• pienaakkoset helpommin luettavia kuin suuraakkoset
• riviväli n. 1,5
9

10. Värit
• käytä erityisesti keskeisten asioiden
korostamiseen
• vältä liian monia eri värejä
• värillinen tausta parempi kuin musta tai valkoinen
Kuvat, kuviot, taulukot ja käsitekartat
• käytä tukemaan, selkiyttämään ja
havainnollistamaan asiaa
• muista selkeys ja yksinkertaisuus
• varmista ymmärrettävyys
10

11. Verkko-oppimateriaalin laadun arvioinnin
kohteita voivat olla mm.
1. informaation esitystapa – esim. jäsennys, rakenteen loogisuus
2. informaation luettavuus – esim. sisällön ajanmukaisuus, lähdetiedot, tuottaja
3. visuaalinen suunnittelu – esim. yleisilmeen selkeys, visuaalinen
johdonmukaisuus
4. tekstin luettavuus – esim. tekstin jäsentäminen, tehostus, asettelu, luettavuus
5. mediaelementit – esim. kuva, ääni, video, animaatio ja niiden merkitys
6. navigoinnin tukeminen – esim. reittien selkeys, kokonaiskuva
7. tekninen toteutus – esim. latautuminen, lisä-
ohjelmistojen tarve, selainversiot,
8. tekninen virheettömyys
9. esteettömyys – esim. otsikointi, mediaelementtien
toimivuus.
http://www.oph.fi/download/144415_Laatua_e-oppimateriaaleihin_2.pdf

12. Kuvien käyttö opetusmateriaaleissa
Googlen kuvahaku
Flickr:n kuvapankki
Dreamtime.com
Pixabay
12

13. Musiikin käyttö opetuksessa
Free Music Archive: http://freemusicarchive.org/
Free Music Archive on amerikkalaisen radioaseman interaktiivinen kirjasto, joka tarjoaa
yleisölle vapaan pääsyn äänitiedostoihinsa. Free Music Archive on ilmainen ja avoin
kaikille, mutta tutustu huolellisesti ennen käyttöä palvelun käyttöehtoihin.
Jamendo: https://www.jamendo.com/en/welcome
Jamendo on palvelu, jossa on paljon CC-lisensoitua musiikkia, jota voit hyödyntää
opetuksessasi. Voit kuunnella musiikkia tai ladata sitä esim. omien opetusmateriaaliesi
taustaksi.
Magnatune: http://magnatune.com/genres/
Magnatune on palvelu, jossa on paljon vapaasti käytettävää
musiikkia, jota voit hyödyntää opetuksessasi.
Creative Commons: http://creativecommons.org/legalmusicforvideos
Creative Commons -sivulto löydät kootusti linkkejä
erilaisiin vapaasti käytettäviin musiikkipalveluihin.

14. Oppimateriaalin tekijänoikeudet
Kouluttajan omat materiaalit
• Tekijänoikeuslain 1 luvun 1 §:n (24.3.1995/446) mukaan
tekijänoikeudet tiettyyn materiaaliin syntyy automaattisesti työn
tehneelle henkilölle. Tavallisesti opettajan tekemän
opetusmateriaalin oikeudet säilyvät kokonaisuudessaan opettajalla
itsellään. Tekijänoikeuslaissa ei ole kattavaa pykälää siitä, miten
työsuhteessa syntyvän materiaalin oikeudet määräytyvät.
• Monissa työtehtävissä sovelletaan ns. normaalikäyttösääntöä, jonka
mukaan työnantajalla on oikeus hyödyntää työntekijän laatimaa
materiaalia. Opettajien kohdalla tilanne on erilainen, sillä opettajien
pääasialliseksi tehtäväksi ei ole katsottu oppimateriaalin
tuottaminen, vaan opettaminen. Työsopimuksessa voidaan
määritellä erikseen materiaalin tekemisestä ja sen hyödyntämisestä
oppilaitoksessa laajemmin kuin tekijän omassa opetuksessa.
Suositeltavaa on, että opettajat jakavat ja laativat opetusmateriaalia
yhdessä. Opettaja voi määritellä CC-linsenssin avulla materiaalilleen
tavanomaista laajemmat käyttöoikeudet esim. muutkin kollegat
voivat näyttää ja linkittää videon, kunhan ilmoittavat alkuperäisen
tekijän.
14
Vapaasti käytettävät
aineistot
Kaikki aineistot eivät
saa tekijänoikeussuojaa ja
sellaisia ovat esimerkiksi:
• vanhat aineistot
• asiakirjat, kuten lait ja
asetukset ja useat muut
viranomaisasiakirjat
• teoskynnyksen alle jäävät
työt

15. Creative Commons
Kansainvälinen ja ei-kaupallinen lisenssijärjestelmä
http://creativecommons.fi/lisenssit/valitse-
lisenssi/

16. Tekijänoikeussivustoja
• http://creativecommons.fi/
• http://www.operight.fi/
• http://www.opettajantekijanoikeus.fi/
• http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus?lang=fi
• http://edu.fi/materiaaleja_ja_tyotapoja/tvt_opetuks
essa/tekijanoikeudet
• http://www.kopiosto.fi/fi_FI/