Esittelyaineisto Kelan sosiaaliturvasta Suomeen tultaessa.

1. Kelan sosiaaliturva
Suomeen tultaessa
Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus

2. Kela
Kansan-
eläke
Työttömyys
Sairaus- ja
vanhempain-
etuudet
(rahaetuudet)
Terveyden-
hoito
(korvaukset)
Perustoimeen-
tulotuki
Perhe-
etuudet
2
Yksityiset
vakuutusyhtiöt,
säätiöt, kassat,
valtiokonttori
Työeläkkeet
Työtapaturma-
ja ammattitauti-
etuudet
Kunnat
Ehkäisevä ja
täydentävä
toimeentulo-
tuki
Terveyden-
huolto
Sosiaali-
palvelut
Työttömyys-
kassat
Asumiseen perustuvat
etuudet
Työskentelyyn
perustuvat etuudet

3. Oikeus Kelan sosiaaliturvaan – säädöstausta
• Kansallinen lainsäädäntö
• Laki asumisperusteisesta sosiaaliturvasta rajat ylittävissä tilanteissa (16/2019)
• Kotikuntalaki (201/1994)
• EU:n sosiaaliturva-asetus 883/2004
– Vaikuttaa EU/ETA-alueella (ml. Sveitsi) liikkuvien henkilöiden sosiaaliturvaan
– Määräykset ensisijaisia suhteessa kansalliseen lainsäädäntöön
– Sovelletaan myös EU-alueella laillisesti oleskeleviin 3. maiden kansalaisiin
• Sosiaaliturvasopimukset
• Pääsääntöisesti (työ)eläkesopimuksia
• USA, Kanada, Quebec, Israel, Chile, Australia
• Kiina, Intia, Etelä-Korea > sopimuksilla ei vaikutusta Kelan etuuksiin
25.10.2019 3

4. Tärkeät kysymykset
• Faktat, joihin Kelan sosiaaliturvaa (”vakuuttamista”) tai yksittäistä etuutta
koskeva ratkaisu Suomeen tultaessa perustuu
• Lähtövaltio
• Suomessa oleskelun kesto
• Suomeen tulon peruste
• Kansalaisuus
– Suomen kansalaisuudella vain hyvin rajoitetusti suora merkitys
• Kyseessä oleva etuus
– Joitakin etuuskohtaisia säännöksiä
25.10.2019 4

5. Tulo Suomeen
Millä edellytyksillä Suomeen tulevalla on oikeus Kelan sosiaaliturvaan?
1. Maassa oleskelu on laillista
• Oleskelulupavaatimus
2. Asiallinen peruste
• Vakinainen asuminen Suomessa, tai
• Työskentely Suomessa
25.10.2019 5

6. Oleskelulupavaatimus
• Asumisperusteisten etuuksien edellytyksenä on laillinen oleskelu Suomessa
• 3. maiden kansalaiset tarvitsevat oleskeluluvan Suomessa oleskelun kestäessä yli 3 kk
– Oleskeluluparatkaisut tekee Maahanmuuttovirasto (Migri)
– Migri välittää oleskelulupatiedot Kelaan
• EU-kansalaisilla on rekisteröitymisvelvollisuus Suomessa oleskelun kestäessä yli 3 kk
– Rekisteröimisen tekee Maahanmuuttovirasto (Migri)
– Ei koske Pohjoismaiden kansalaisia
6

7. Laki asumisperusteisesta sosiaaliturvasta rajat
ylittävissä tilanteissa
• Laissa säädetään edellytyksistä, joilla ulkomailta Suomeen tulevalla tai Suomesta ulkomaille
liikkuvalla henkilöllä on oikeus Kelan asumisperusteisiin etuuksiin
• Suomessa asuvana, Suomessa työskentelevänä tai ulkomailla eri syistä oleskelevana
• Lakia sovelletaan yhdessä etuuslainsäädännön kanssa
• Asumisperusteiset etuuslait on jaettu kahteen ryhmään:
1. Kansaneläkelaki, lapsilisälaki, vammaisetuuslaki, takuueläkelaki, laki eläkkeensaajan asumistuesta –
nämä lait ovat EU-asetuksen 883/2004 piirissä
• Myös sairausvakuutuslaki
• Joissain tapauksissa oikeus rajautuu näihin lakeihin perustuviin etuuksiin
2. Äitiysavustuslaki, laki yleisestä asumistuesta, elatustukilaki
• Monet Kelan etuudet eivät edelleenkään ole tähän lakiin (”vakuuttamiseen”) sidoksissa
– Mm. toimeentulotuki, opintotuki, lastenhoidon tuet
7

8. Suomessa asuminen
• Suomessa asuminen määräytyy eri tavoin, kun sovelletaan
• Lakia asumisperusteisesta sosiaaliturvasta rajat ylittävissä tilanteissa
• Kotikuntalakia
• Verolainsäädäntöä
• Sosiaaliturvassa lähtökohtana on tosiasiallinen maassa asuminen
• Suomessa vakinaisesti asuvana pidetään henkilöä, jolla on Suomessa
• Varsinainen asunto ja koti,
– Ratkaisevaa ei ole minkälainen asunto henkilöllä on Suomessa ja mahdollisesti ulkomailla
• Ja joka jatkuvasti pääasiallisesti oleskelee Suomessa
– Pääasiallisesti= vähintään puolet ajasta
• Vakinaista asumista arvioitaessa voidaan rajatapauksessa ratkaista, onko henkilöllä
olennaisemmat siteet Suomeen kuin muuhun valtioon
8

9. Suomeen muutto, asumisen arviointi
• Laissa erotetaan vakinaisen asumisen määräytyminen tultaessa Suomeen
EU-alueelta tai muusta maasta
• Asuinmaa ratkaiseva sosiaaliturvan määräytymisperusteena, kun EU-alueelta Suomeen
tuleva henkilö ei työskentele täällä
– Perheenjäsen, opiskelija, eläkeläinen
• Käytännössä kansallisen lainsäädännön ja EU-asetusten kriteerit asumisen ja asuinmaan
määräytymisestä ovat hyvin lähellä toisiaan
– EU-asetusten ensisijaisuus Suomen lainsäädäntöön nähden henkilön asuinmaata ratkaistaessa
9

10. Suomeen muutto, asumisen arviointi
• Muualta kuin EU-alueelta Suomeen tulevan henkilön muuton ja asumisen vakinaisuus
arvioidaan tekemällä kokonaisharkinta
• Muuton ja asumisen vakinaisuutta osoittavina seikkoina otetaan huomioon muun muassa,
että:
1. hän on suomalaista syntyperää
2. hänellä on aiemmin ollut Suomessa tässä laissa tarkoitettu kotikunta
3. hänellä on voimassa oleva työsopimus tai muu siihen rinnastettava selvitys Suomessa tehtävää vähintään kaksi
vuotta kestävää työtä tai opiskelua varten; taikka
4. hänellä on ollut tilapäinen asuinpaikka Suomessa yhtäjaksoisesti vähintään yhden vuoden ajan maahanmuuton
jälkeen
10

11. Opiskelijana Suomeen
• EU-alueelta vai sen ulkopuolelta tuleva opiskelija?
• EU-asetusten perusteella arvioituna toisesta jäsenmaasta tulevan opiskelijan ei lähtökohtaisesti
katsota asuvan Suomessa
– ”Opiskelijoiden osalta tulolähde” – mistä maasta opintotukea tai muuta tuloa?
• Suomeen 3. maasta tulevan opiskelijan Suomessa asumista ja muuton vakinaisuutta arvioidaan
kuten muillakin henkilöillä, jotka eivät työskentele
– Kokonaisarvio ja kotikuntalain säännös vakinaisesta asumisesta
– ”…selvitys Suomessa vähintään kaksi vuotta kestävää opiskelua varten”
• Myönteinen ratkaisu opiskelijan Suomessa asumisesta tarkoittaa oikeutta sairausvakuutusetuuksiin
– Kela-kortti, korvaukset lääkkeistä ja yksityislääkärillä käynnin kustannuksista
– Opiskelijalla ei ole oikeutta yleiseen asumistukeen eikä äitiysavustukseen, vaikka hänen katsottaisiin asuvan
vakinaisesti Suomessa
– Opintotuki vain poikkeuksellisesti
11

12. Opiskelijana Suomeen, esimerkki
• Henkilö A tulee Pakistanista Suomeen opiskelemaan tutkintoa Helsingin Yliopistossa.
Hänellä on saapuessaan oleskelulupa Suomessa opiskelua varten. Miten Suomessa asumista
ja oikeutta etuuksiin on arvioitava?
• Oleskelulupaedellytys täyttyy
• Suomessa oleskelun oletettu kesto – ylempi korkeakoulututkinto tyypillisesti 4-5 vuotta
• Kotikuntalain säännös asumisen vakinaisuudesta – hänellä on voimassa oleva työsopimus tai muu
siihen rinnastettava selvitys Suomessa tehtävää vähintään kaksi vuotta kestävää työtä tai opiskelua
varten;
• Huomioitava etuusrajoitukset – ei oikeutta asumistukeen eikä äitiysavustukseen
• Opiskelija A voidaan katsoa Suomessa asuvaksi maahan tulosta lukien – voi saada Kela-kortin ja
EHIC-kortin ja on oikeus sairausvakuutuksen etuuksiin
12

13. Työntekijänä Suomeen
• Laissa ei säädetä työskentelyn (työsopimuksen) vähimmäiskestosta
• Työntekijällä on oikeus eräisiin asumisperusteisiin etuuksiin, kun kuukausiansio vastaa
työttömyysturvan peruspäivärahan määrää kuukaudessa
• Vuonna 2019 rajapalkka on 696,60 euroa kuukaudessa
– Kela saa tulotiedot kansallisesta tulorekisteristä
• Oikeus seuraavien lakien mukaan määräytyviin etuuksiin: sairausvakuutuslaki, kansaneläkelaki,
takuueläkelaki ja vammaisetuuslaki
– EU-työntekijällä voi lisäksi olla oikeus yleiseen asumistukeen ja äitiysavustukseen. Näihin etuuksiin ei
3. maasta tulevalla työntekijällä ole oikeutta, ellei hänen katsota asuvan vakinaisesti Suomessa
• EU-lainsäädännön vaikutus: EU-alueelta Suomeen työkomennukselle tuleva
lähetetty työntekijä tai virkamies pysyy edelleen lähettävän maan
sosiaaliturvassa
13

14. Työntekijän jälkisuoja
• Työntekijän kuukausiansio ei tilapäisesti tai pysyvästi yllä rajapalkkaan 696,60 €
• Työn vähentyminen – esim. nollatuntisopimus
• Työn keskeytyminen – esim. lomautus
• Työn päättyminen – esim. määräaikainen työsuhde päättyy
• Jälkisuoja = henkilöllä on edelleen oikeus ”työntekijän” etuuksiin, kun hän on
ennen olosuhdemuutosta työskennellyt vähintään 6 kuukautta
• Rajapalkan (696,60 €) tulee täyttyä joka kuukausi
• Edeltävä 6 kuukauden yhtenäinen kausi, korkeintaan viikon katkos hyväksytään
14

15. Työntekijän jälkisuoja
• Jälkisuojan kesto on
– Enintään kolme kuukautta olosuhdemuutoksesta, tai
– Oleskeluluvan voimassaolon aika (3. maan kansalaisella)
• Työskentelyn kokonaan lopettaneella jälkisuojan edellytyksenä on työttömäksi työnhakijaksi
ilmoittautuminen
• Jälkisuojaa ei ole henkilöllä, joka siirtyy muun maan sosiaaliturvaan esimerkiksi aloittamalla
työskentelyn muussa maassa
15

16. Yrittäjänä / apurahansaajana Suomeen
• Yrittäjän ja apurahansaaja-yrittäjän oikeus etuuksiin edellyttää
eläkevakuutuksen voimassaoloa
• YEL- tai MYEL-vakuutus
– Suomalaista apurahaa saavan on otettava Myel-vakuutus, kun työskentely kestää vähintään 4
kuukautta ja työtulo on vähintään 3900 € vuodessa
• 3. maasta tulevan yrittäjän on asuttava vakinaisesti Suomessa, jotta eläkevakuuttaminen
on mahdollista
– Työeläkeyhtiö ratkaisee Suomessa asumisen soveltamalla lakia asumisperusteisesta
sosiaaliturvasta rajat ylittävissä tilanteissa
– Kotikuntalain säännökset
16

17. Suomeen muuttavan oikeus etuuksiin
• Pääsääntö: oikeus siitä päivästä, kun vakuutettu Suomessa asuvana tai
työskentelevänä
• Poikkeuksia:
• Vanhempainpäivärahat: 180 päivää asumiseen tai työskentelyyn perustuvaa
vakuutusaikaa Suomessa ennen laskettua synnytysaikaa
– EU-tilanteissa voi hyödyntää myös edeltävän vakuutusajan muussa jäsenvaltiossa
• Eläkkeet ja vammaisetuudet: 3 vuoden asumisaikavaatimus
• Työttömyyspäiväraha: täytettävä työssäoloehto
– Vähintään 26 viikon edeltävä työskentely
– EU-tilanteissa voi hyödyntää myös edeltävän työskentelyajan muussa jäsenvaltiossa
25.10.2019 17

18. Oikeus sairaanhoitoon Suomessa
• Kelan sairausvakuutus tarkoittaa korvauksia mm. lääkkeistä ja yksityislääkärin palkkiosta
• Sairausvakuutuskortti eli Kela-kortti
• Julkinen terveydenhuolto (terveyskeskukset, sairaalat) on Suomessa kuntien vastuulla
• Kunnan asukkaaksi kirjaaminen maistraatissa = kotikuntaoikeus
• Kelan sairausvakuutus ei anna oikeutta julkiseen terveydenhuoltoon
• Kelan sairausvakuutuksen puuttuminen ei poista oikeutta julkiseen terveydenhuoltoon
• Ei kotikuntaa Suomessa
• Tilapäinen oleskelu Suomessa: lääketieteellisesti välttämätön hoito eurooppalaisella
sairaanhoitokortilla (EHIC)
• Työnteko Suomessa: palvelut kuten henkilöllä, jolla on kotikunta. Kela antaa todistuksen
oikeudesta hoitoetuuksiin
• Todistus sitoo julkisen terveydenhuollon yksikköä
25.10.2019 18

19. Kelan verkkoasiointipalvelu
• Asiointipalveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla tai
mobiilivarmenteella
• Hakemuksen liitteet voi lähettää sähköisesti
• Asiointipalvelun etusivulta asiakas näkee:
• Seuraavat ja edelliset maksut
• Onko hakemus jo käsitelty tai ratkaistu
• Muistutukset, jos hakemuksesta puuttuu liite tai se on jäänyt lähettämättä
19

20. Puhelinpalvelu ja ajanvaraus
• Kansainvälisten tilanteiden palvelunumero 020 634 0200
• Jos palvelunumerossa on soittohetkellä jonoa, voi asiakas halutessaan jättää Kelan
puhelinpalveluun soittopyynnön
• Takaisinsoitto on asiakkaalle maksuton
• Asiakas voi myös varata ajan Kelan toimistoon tai puhelinpalveluun
• Ajanvaraus tehdään verkossa. Ajan varaamiseen tarvitaan puhelinnumero ja suomalainen
henkilötunnus
• Vaihtoehtoisesti ajan voi varata soittamalla maasta- ja maahanmuuton palvelunumeroon
20