2. TYÖN, PALVELUJEN JA
MARKKINOIDEN MUUTOS
Millaista osaamista ja taitoja tarvitaan jatkossa?
Ammatit, tehtävien sisällöt ja työtavat muuttuvat, työn
tekemisen aika ja paikka ovat vapautuneet.
Sähköiset palvelut lisääntyvät, robotiikka ja automatisointi
nopeuttaa palveluja
Inhimillisyyteen, tunteisiin, luovuuteen tai keksimiseen
liittyvät ammatit kuitenkin säilyvät --> taiteilija,
muusikko, psykologi, pappi, urheiluvalmentaja, kätilö,
lääkäri, ICT-suunnittelija, jne.
Digitalisaatiosta syntyviä uusia ammatteja tai toimialoja
ei osaa edes kuvitella, mutta voisivatko olla esim.
tietoturvaan, tiedon hallintaan, suodattamiseen ja
hakuun,
näkyvyyden ja vaikuttavuuden mittaamiseen liittyviä
palveluja?
3. UUSIA TAITOJA TARVITAAN
Kriittinen medianlukutaito ei kehity itsestään
Aikuisten monilukutaidot vs. digitalisaatioon kasvaneiden
taidot
Lukutaidon lisäksi tarvitaan myös uudenlaista ja
monenlaista kirjoittamisen tapaa
Mitä on esimerkiksi näytön luku- ja hahmotuskyky ja
miten se kehittyy?
Pelillistäminen on nouseva tapa oppia ja tehdä asioita
myös työelämässä
Tutkimus
kohdistuu lähinnä lapsiin ja nuoriin, mutta miten aikuiset
oppii?
4. DIGIAJAN YHTEISÖLLISYYS JA
SOSIAALINEN PÄÄOMA
Kulttuuri muuttuu, esimerkiksi oman kielen vaaliminen
voi jäädä vähemmälle ns. verkkokielen ja englannin
yleistymisen myötä
Syntyy uusia tapoja, etikettejä, käytöstä ja perinteitä
Yhteisöllisyys on muuttanut muotoaan, sen vaalimiseen
on saatu uudenlaisia tapoja
Maailma on pienentynyt, mutta samalla laajentunut!
5. Digiajan tieto ja oppiminen
Digitaaliset tietovarannot ja työvälineet
Tiedon ja työvälineiden käytettävyys pitkällä aikavälillä
Onko sovellus käytössä vielä 10 v. päästä?
Tausta-aineiston säilyminen
"Omien aineistojen" säilyttäminen ja dokumentointi
Taito etsiä tietoa oikeasta paikasta ja oikealla tavalla ja soveltaa sitä
omaan työhön ja oppimiseen
Vuorovaikutuksen rajattomuus, maailman "pienentyminen"
Mahdollisuus oppia eri tavalla
visuaalinen, auditiivinen, kinesteettinen
Aktiivinen oppiminen, oppilaat tiedon ja taitojen tuottajina
Lähde: Niemi, H. ja Multisilta, J. (2014): Rajaton luokkahuone
7. SOMESTA ON MONEKSI
Mitä some on?
Verkossa hyvä kiertää: pyydä ja anna apua, ole nöyrä; et tiedä
kaikkea ja mielipiteet saa muuttua!
Be personal, but not private? --> mihin ottaa kantaa, mikä
sivuuttaa? Mitä noteerata, mihin sävyyn? Ammatillinen
verkkoidentiteetti vs. työnantajan identiteetti?
Huom! Myös pois jääminen (esim. Facebookista) voi olla osa
omaa profiilia ja tapa erottua massasta.
8. SOSIAALISEN MEDIAN
KANSALAISTAIDOT
1. luova mediaosaaminen eli sisällöntuottaminen
2. kriittinen mediaosaaminen
3. sosiaalinen mediaosaaminen ja
4. teknis-käytännöllinen osaaminen.
Lisäksi tarvitaan mm. lakeihin, tietoturvaan ja tekijänoikeuksiin liittyvää
osaamista.
Nykyäidit tärvelevät lastensa digitaalisen jalanjäljen!
https://youtu.be/6Zhy3IJ-cjk
Lähde: Aalto, T. & Uusisaari M.Y. (2010). Löydy - Brändää itsesi
verkossa
9. SOSIAALISEN MEDIAN KÄYTTÖ
Sosiaalisen median käyttö on keskittynyt muutamiin alustoihin ja palveluihin,
Facebook on niistä käytetyin.
Informaatiokäyttö on verkon käyttötarkoituksista selvästi suosituinta.
Mobiililaitteilla internetin käyttö on melko samanlaista kuin perinteisillä
tietokoneilla. Yleisempiä käyttötarkoituksia ovat sähköpostin ja lehtien
lukeminen sekä yhteisöpalvelujen käyttö.
Eniten somessa jaetaan uutisia ja valokuvia. Toisten jakaman sisällön
kuluttaminen on aktiivisempaa, kuin omien sisältöjen jakaminen.
Tärkeimpiä syitä jakaa sisältöä: hauskuus, sisällön tärkeys, ajankohtaisuus ja
uutuus.
Tilastokeskuksen taulukko v. 2015:
Internetin käyttötarkoitukset viimeisten 3 kuukauden aikana iän ja sukupuolen
mukaan
Lähde: Martikainen J. & Villi M. (2013) Mobiilit mediasisällöt.
Sisältöjen tuottaminen, jakelu ja kulutus sosiaalisessa mediassa.
10. SOSIAALINEN MEDIA JA
TUTKIMUSTIETO
Osataanko somea hyödyntää myös uuden tiedon tuottamiseen?
Mitä uutta tietoa some voisi tuottaa?
Käsitelläänkö somessa vain samoja aiheita uudelleen ja uudelleen
eri keskustelufoorumeilla?
Toistuuko samat tutkimusteemat ja ratkaisut, mutta puettuna vain
uuden teknologian vaatteisiin?
Tutkimusparvi
Itseorganisoituva joukko tutkijoita
Tutkimusteemoja ja -kysymyksiä voidaan arvioida jo ennen
varsinaisen tutkimustyön aloittamista
Avoin malli, joka mahdollistaa sekä virallisen että epävirallisen
yhteistyön
Toiminnasta jää tallenteita, jotka mahdollistavat reflektion ja
työn arvioinnin myöhemmin
Lähde: Ihanainen, P. Kalli, P., Kiviniemi, K. (toim.) (2011) Sosiaalinen media
ja verkostoituminen.
11. SOSIAALINEN MEDIA
OPPIMISALUSTANA
Konnektivismi
Uusi oppimisteoria
Sisältää uuden teknologian oppimisen välineenä, tutkivan
oppimisen ja yhteisöllisyyden
Virtuaalinen voimaantuminen
Virtuaalisessa maailmassa usein joutuu tilanteisiin, joita ei ole ennen
kohdannut --> joutuu ajattelemaan uudella tavalla ja huomaa
oppivansa, mikä taas lisää mielenkiintoa jatkaa
Informaali ja formaali oppiminen
Sosiaalisessa mediassa opitaan sekä vapaa-ajalla että työelämässä ja
opituista taidoista on hyötyä kaikkialla
Työelämässä somea voidaan hyödyntää eri aloilla esim. sovellusten
ongelmien ratkaisemiseksi, yhteistyökumppaneiden löytämiseksi,
markkinointiin, uusien taitojen tai työtapojen oppimiseen, jne.
Lähde: Ihanainen, P. Kalli, P., Kiviniemi, K. (toim.) (2011) Sosiaalinen media
ja verkostoituminen.
12. Tietoturva ja tietosuoja
sosiaalisessa mediassa
Tietoturva
Julkinen ja ei-julkinen tietoaineisto
Identiteettiväärennökset/varkaudet
Tietojen vakoilu ja kalastelu
Virus- ja haittaohjelmat
Tietosuoja
Mitä saat julkaista ja mitä et?
Henkilötietojen suojaaminen
Palvelujen pääsynhallinta
Lähde: Sosiaalisen median tietoturvaohje 4/2010, Valtionvarainministeriö
13. KURSSIESITE
Kuvitteellinen sosiaalisen median oppikurssi aikuisille:
Kurssiesite
Taustaa
Teknologisesti pitkälle kehittyneessä yhteiskunnassa voi unohtua, että
sen ilmiöt eivät ole kaikille arkipäivää, tuttua tai helppoa. Digihuumassa
saattaa jäädä huomioimatta, että koko väestön tiedot, taidot ja
käytettävissä olevat välineet eivät ole samalla tasolla. Tämän on
osoittanut mm. PIAAC eli kansainvälinen aikuistutkimus. Kehityksessä
olisi varmistettava, että kansalaisten tasa-arvoisuus säilyy.
Kurssimme sisältö ja toteutustapa on suunnattu niille, jotka haluavat oppia
sosiaalisen median käyttöä ja ominaisuuksia hieman hitaampaan tahtiin,
esim.
seniorit, maahanmuuttajat (puutteellisen kielitaidon vuoksi),
vammaiset, toimintarajoitteiset tai muut sellaiset henkilöt, jotka
tarvitsevat yksilölliset ominaisuudet huomioivaa opetusta ja
vuorovaikutusta
henkilöt, jotka haluavat lisätukea työelämän uusissa vaatimuksissa
14. KURSSIN MARKKINOINTI JA
TOTEUTUS
Kurssiesitettä voidaan jakaa esim. kirjastoissa,
virastoissa ja kauppakeskuksissa sekä paperisena
versiona että sähköisenä esim. Infotaulussa.
Lisäksi markkinointia tehdään tietenkin somen kautta
sekä eri tahojen verkkosivuilla, kuten kansalaisopistot.
Ilmoittautumisen yhteydessä kerätään taustatiedot
henkilöistä ja heidän osaamisesta
Kurssilla voidaan työskennellä esim. pienryhmissä, joille
pystytään kohdentamaan kurssin antia eri tavalla
Kurssilla muodostetaan esim. oma Facebook -ryhmä,
jonka avulla havainnollistetaan somen käyttöä
Hinweis der Redaktion
Katja Meskanen ja Riitta Kuukka (opiskelijanro 270243)
