Työllistämistukien toimivuus on merkittävä aihe niin yhteiskunnallisesti, inhimillisesti kuin taloudellisesti. Työllistäminen on yksi yhteiskuntamme suurimmista haasteista. Henkilöille työ takaa elannon ja määrittää identiteettiä. Työntekijät ovat työpaikkojen tärkein voimavara. Yritykset haluaisivat kantaa yhteiskunnallista vastuuta tarjoamalla tehtäviä vaikeasti työllistettäville. Mutta byrokratiamylly hitsaa kiinni. Yritys, tekijä ja tuki eivät löydä toisiaan. Kauppakamarien yritysjohtajakysely selvitti, mistä kiikastaa. http://helppohallinto.fi/case-iss-byrokratiahaaste/ http://helppohallinto.fi/miljoonan-euron-haaste/

1. Työllistämistuet
Yritysjohtajakysely 1/2013

2. Työllistämistuet
• Työllistämistukien toimivuus on merkittävä aihe niin
yhteiskunnallisesti, inhimillisesti kuin taloudellisesti.
• Työllistäminen on yksi yhteiskuntamme suurimmista
haasteista. Henkilöille työ takaa elannon ja määrittää
identiteettiä. Työntekijät ovat työpaikkojen tärkein
voimavara.
• Yritykset haluaisivat kantaa yhteiskunnallista vastuuta
tarjoamalla tehtäviä vaikeasti työllistettäville. Mutta
byrokratiamylly hitsaa kiinni. Yritys, tekijä ja tuki eivät
löydä toisiaan.
31.8.2021
2

3. 1,1 miljoonan euron kysymys
• Työllistämiseen liittyvät suuret, vaikeat inhimilliset näkökohdat sekä valtavat
hintalaput. Työelämän ulkopuolelle jäänyt henkilö maksaa kansantaloudelle
noin 700 000 euroa. Lisäksi julkinen talous maksaa jokaisesta
pitkäaikaistyöttömyyteen liukuneesta 400 000 euroa.
• Alle 25-vuotiaana työllistymismahdollisuutensa menettänyt maksaa
yhteiskunnalle joka vuosi 27 500 euroa. Täyttäessään 60 vuotta hän on
maksanut yhteiskunnalle noin 1,1 miljoonaa euroa.
• Samaan aikaan monilla aloilla kärsitään työvoimapulasta. Myös aloilla, joissa
olisi mahdollista tarjota työtä haastavasti työllistettäville.
• Työttömiä on Suomessa noin 193 000 ja työttömyysaste on 7,3 prosenttia.
Heistä pitkäaikaistyöttömiä eli yli vuoden työttömänä olleita on noin yksi
kolmesta.
• Työvoimapoliittisin toimenpitein sijoitettuja on Suomessa yhteensä noin 112
000 henkilöä eli 4,2 prosenttia työvoimasta. Työttömiä työnhakijoina oli 31 000
alle 25-vuotiasta.
31.8.2021
3

4. 31.8.2021
4
Yritysjohtajakyselyn tulokset
Yritysjohtajakysely 1/2013 toteutettiin
9.- 16.1.2013. Kysely kartoitti työllistämistukien
toimivuutta. Kutsuja lähetettiin 831 yritysjohtajalle ja
vastauksia saatiin 229 (28 prosenttia).
Kysely liittyy byrokratian vähentämiseen tähtäävään
Helppohallinto.fi-kampanjaan.

5. 1. Yritykseni on hyödyntänyt työllistämistukia
vaikeasti työllistettävien palkkaamiseen
26 70 4
0 20 40 60 80 100
Kyllä
Ei
En osaa sanoa
31.8.2021
5
Suomalaisyrityksistä vain neljännes eli 26 prosenttia on
hyödyntänyt työllistämistukea vaikeasti työllistettävien
palkkaamiseen.

6. 2. Työllistämistukien hakeminen
on sujuvaa ja helppoa
2 14 26 10 48
0 20 40 60 80 100
Täysin samaa mieltä
Jokseenkin samaa
mieltä
Jokseenkin eri mieltä
Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
31.8.2021
6
Työllistämistukien hakemisen sujuvuuteen otti kantaa
noin puolet yritysjohtajista. Kantaa ottaneista vajaa yksi
kolmesta eli 30 prosenttia piti tukien hakemista sujuvana
ja helppona.

7. 3. Yritykseni työllistäisi enemmän vaikeasti
työllistettäviä, mikäli byrokratiaa olisi vähemmän
31.8.2021
7
15 24 19 10 31
0 20 40 60 80 100
Täysin samaa mieltä
Jokseenkin samaa
mieltä
Jokseenkin eri mieltä
Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Yli kolmannes eli 39 prosenttia yrityksistä työllistäisi enemmän
vaikeasti työllistettäviä, jos byrokratiaa olisi vähemmän.

8. Kommentteja
• Pitäisi olla mahdollista palkata kolme kolmen viikon jaksoa ilman mitään byrokratiaa tai tukien
menettämistä, jotta työllistettävä voi käydä näyttämässä "naamaansa" yrityksissä. Yritys
maksaisi ko. henkilölle tuolta ajalta 30% tehtävän normaalipalkasta. Tietenkään sama yritys ei
saisi käyttää samaa työntekijää kuin yhden kerran. Näin voisi ilman riskiä tutustua henkilöön ja
nähdä että tulee ajoissa töihin ja hoitaako sovitut asiat. Kynnys määräaikaiselle esim. 6kk:n
aivan normaalin työsopimuksen tekemiseen olisi tällaisen tutustumisen jälkeen melko matala.
Sitten jos se jakso sujuu hyvin, niin miksi en palkkaisi vakituiseen? Henkilöstä itsestään kiinni
,että toimii sen mukaisesti. Estääkö sitten taas tukien putoaminen sen että esim. 2000 euron
kk-palkka 6 kk:ksi ei kiinnosta, kun taloudellinen hyöty jää pieneksi tukimaksujen luomaan
tulotasoon nähden? Tämä on ongelma, jos henkilö ei halua elämässään tarttua tilaisuuksiin ja
mennä eteenpäin. Kukaan ei ole ensimmäisessä työpaikassaan saanut heti sitä maailman
parasta palkkaa, jolla olisi kaikki asiat hoitanut kuntoon.
• Meillä on ollut vaikeasti työllistyviä henkilöitä työkokeiluissa, ei varsinaisissa tuetuissa
työsuhteissa. Jotta vaikeasti työllistyviä voisi työllistää, olisi jonkun "suodatettava"
yrityksellemme ehdokkaita. Byrokratia ei pelota, jos sopivan tuntuisia ehdokkaita tulee.
• Kaupunkien pitäisi käyttää valtiontuet nuorten työllistämisessä. Kaupunkien on aika
ryhdistäytyä asiassa ja oltava aktiivisesti yhteydessä yrityksiin. Ei pienissä yrityksissä ole aikaa
tutustua kaikkiin tukiviidakkoihin, vaikka niistä apua voisi saadakin.
31.8.2021
8

9. Kommentteja
• Tuettu työntekijä vie aina paikan tukemattomalta työntekijältä. Yhteiskunnan raha menee suurelta osin
hukkaan ja väärään osoitteeseen. Kyllä se vanha viisaus edelleen toimii "Kun yhteiskunta sekaantuu
yritysten asioihin, se tulee aina veronmaksajille tosi kalliiksi" Miettikääpä hetken miten tämäkin asia
vääristää kilpailua!
• Yrityksen työllistäisivät enemmän nuoria, ei tukia lisäämällä, vaan jos väärän rekrytoinnin riskiä
alennettaisiin. Jos koeaika olisi nuorille 12 kk, se vähentäisi merkittävästi väärän rekrytoinnin riskiä,
toisi esille niin työnantajalle kuin nuorelle työntekijällekin sen, onko tehtävä ja toimiala oikea nuorelle.
Nuorelle ihmiselle väärän työpaikan menettäminen ei ole kovin iso riski. Toisaalta voi myös auttaa
hänet oikeaan ammattiin.
• Kaupan ala voisi työllistää vaikka kuinka paljon nuoria, kun tuki ohjattaisiin helposti ja joustavasti
suoraan yrityksiin.
• Uuden yrityksen aloittaminen sekä työntekijöiden palkkaaminen on muodostunut Suomessa
epämiellyttäväksi tapahtumaksi. Esim. vakuutusyhtiöt toimivat ennakkomaksu-periaatteella ja saavat
aikaan valtavan ylimääräisen sähläyksen. Samoin verottaja tuntuu lähettävän ennakkomaksulaput,
joiden poistoa sitten joutuu perustelemaan. Kaikkien työllistettävien kohdalla ongelmaksi muodostuu
liian tiukka työsuhdeturva. Jos on töitä, tarvitaan työntekijöitä - kun töitä ei ole niin työntekijöitäkään ei
tarvita. Eivät yritykset ole mitään työllistettävien sijoituspaikkoja.
• Byrokratiaa suurempi haaste on löytää kelvollisia kandidaatteja vaikeasti työllistettävistä.
31.8.2021 Esityksen nimi / Tekijä
9

10. Kommentteja
• Olemme käyttäneet tukia nuorten työllistämiseen. Tukien hakemisessa voisi olla
mahdollisuus valita hakeeko kuukausittain vai esim. 6 kk välein.
• Työllistämistuki on vaikea ja haasteellinen niin yritykselle kuin henkilölle. Työllistämistuki
sisältää paljon erilaisia säännöksiä, ehtoja, rajoituksia, mitkä yrityksen ja henkilönkin
pitäisi tuntea.
• Työllistämistuki edistää työllistämistä vain osassa tapauksissa. Työllistämistuki on rajattu
joukkoon henkilöitä, joita on haasteellista tai vaikea työllistää muutenkin ja tehtävien
pitää olla rajattua, yksinkertaisia, rutiinitehtäviä monissa tapauksissa.
• Osalla pitkäaikaistyöttömillä on myös sellaisia henkilökohtaisia ongelmia, ettei yritys
heitä voi työllistää esim. mielenterveys/alkoholiongelmia ja osa pitkäaikaistyöttömistä
ovat jo kolmannen sukupolven työttömiä, mikä luo lisää haastetta. Työllistämisen
kynnystä pitäisi pystyä madaltamaan ja säännösten viidakkoa yksinkertaistamaan.
• Tukiaisia parempi olisi tehdä työn vastaanottamisesta kannattavampaa kuin työttömänä
tukiaisten varassa olemisesta.
31.8.2021
10

11. 31.8.2021 Esityksen nimi / Tekijä
11
Ratkaisut

12. 1. Palkkatuettu työ, työkokeilu, työvoimapoliittinen koulutus, työelämävalmennus,
oppisopimuskoulutus, työharjoittelu, yhteishankintakoulutus, nuorten yhteiskuntatakuu.
Mahdollisuuksia on niin paljon, että työllistämistukien selvittäminen on erityisesti pienen
yrityksen näkökulmasta työlästä. Siihen työllistävä vaikutus usein jääkin. Työvoimahallinnon
työllistämispalvelut tulisi paketoida selkokielelle siten, että yritykset voivat ymmärtää ne
nykyistä paremmin ja nopeammin.
2. Palveluiden sähköistäminen sekä yritysten ja työnhakijoiden hakemis- ja raportointitaakan
vähentäminen auttaisivat tukien tarjonnan ja kysynnän kohtaamista.
3. Työvoimahallinnon palvelut ovat kasvottomia ja siiloutuneita. Yrityksille tulisi nimetä omia
asiakasneuvojia, jotka auttaisivat valitsemaan sopivat työllistämisen ja liiketoiminnan
kehittämispalvelut. Samalla voitaisiin tehdä päätöksiä erilaisten tukimuotojen yhdistämisestä,
mikä vähentäisi sekä päällekkäistä hakemisbyrokratiaa ja auttaisi viranomaisia kehittämiään
palveluprosesseja.
4. Työhallinnon ohjeistukset ja menettelyt eivät tunne nykyisen työelämän moninaisuutta, erilaisia
työehtosopimuksia, viikkotuntimääriä ja palkanmaksuaikatauluja.
5. Työllisyystukien haku tulisi niputtaa siten, ettei lomaketta tarvitse täyttää jokaisen työntekijän
osalta joka kuukausi, vaan työllistämisajanjaksolle kokonaisuudessaan.
6. Ympäri maata on kirjavia käytäntöjä ja menettelytapoja työllistämistukien myöntämisessä ja
hakemisessa. Peruslomakkeiden, aikataulujen ja ohjeiden tulisi olla yhtenäiset.
7. Edelleen käytössä olevat paperilomakkeet tulisi korvata sähköisillä.
8. Pienillä yrityksillä on vähiten aikaa ja kykyä selvitä työllistämiseen liittyvästä byrokratiasta,
vaikka niissä on suurin piilevä työllistämispotentiaali. Työvoimahallinnon erityiskohteeksi tulisi
ottaa rekrytointeja suunnittelevat pienet yritykset.
9. TE-toimistojen tulisi tehdä nykyistä enemmän konkreettisia yrityskäyntejä oman alueensa
tarpeiden mukaan – kymmenen yrityskäyntiä vastaa tuloksiltaan vähintään 1000 puhelin- tai
sähköpostikontaktia.
31.8.2021
12

13. 31.8.2021
13
Hallinnolliset rasitteet vaikuttavat kielteisesti
yritystoimintaan ja sen kautta koko
kansantalouteen. Veronmaksajille ne
tarkoittavat kallista byrokratiaa. Näistä
haluamme eroon ja tilalle sujuvia ja tehokkaita
toimintamalleja.
Helppohallinto.fi