Suomen Liikunnan ja Urheilun sekä Allianssin emännöimän koulutuspäivän luento-osuuden ensimmäiset kalvot. Kouluttajina Jukka Helin ja Antti Peisa Avoinesta. Aiheina mm. mediakentän muutoksista, jäsenyyden eri tasot sekä Facebookian tarjoamat mahdollisuudet ja näköalat.

1. Oppaina Jukka ja Antti Avoinesta
May 25, 2010 1

2. Päivän ohjelma
• Johdatus järjestön toimintaympäristöön
– Mediaympäristön ja mediakäytön muutokset
– Näkökulmia sosiaaliseen mediaan
– Miten sosiaalisen median palvelut voivat palvella järjestön toimintaa? Mitä ne muuttavat järjestössä?
• Facebook järjestön näkökulmasta
– Eilen, tänään … huomenna
• Millaisia asioita järjestöissä on tehty?
• Lounas
• Miten saada kumppaneita, jäseniä ja vaikutusvaltaa
– Ja mitä sillä on tekemistä sosiaalisen median kanssa?
• Tavoitteiden asettaminen ja suunnittelun tärkeys
• Suunnittelusta toteutukseen ja seurantaan
– Kanavien ja alustojen valinta
• Viedään järjestöt sosiaaliseen mediaan
5/25/2010 2

3. May 25, 2010 3

4. Internetin käyttö iän mukaan
Tilastokeskus 2009

5. Käytön frekvenssi Suomessa
Tilastokeskus 2009

6. Suurimmat muutokset käyttötavoissa
2005-2009
• 33 % keskustelee verkossa (+83 %)
• 16 % opiskelee verkossa (+78 %)
• 37 % käyttää pikaviestimiä (+55 %)
• 41 % lukee blogeja (-)
• 68 % etsii terveyteen liittyvää tietoa (+28 %)
• 14 % pelaa pelejä (-46 %)
– Käyttäjäkunta ja käyttötavat muuttumassa!
Tilastokeskus 2009

7. Ihmisten osallistuminen ja median
käyttö
Forrester Research 2009

8. Perinteinen järjestötoiminta
• rahoitus
Resurssit
• toimintaympäristö
vaikuttaminen
Yhteiskunta
• institutionaalinen
• yleinen mielipide
Toiminta
• tavoitteet
• rakenteet
• tekeminen
massayhteisöllisyys
yhteiskunnallinen
yhteiset intressit
vaikuttaminen

9. Järjestötoiminta verkkoyhteiskunnassa
Resurssit
Yhteiskunta
vaikuttaminen
Toiminta
yksilöllinen yhteisöllisyys
yhteisöt osana
tarvelähtöisyys tekemisen ilo
identiteettiä

10. Järjestön toimintaympäristö on muuttunut
• Uudet foorumit keskusteluille
– syntyvät ja kuolevat nopeasti
– yhdistysten agendat siirtyneet osittain pois yhdistysten vaikutuspiiristä
• Jäsenten osallistumisen muuttuneet motiivit
– jäsenyys osa identiteettiä
– vapaa-aika arvokasta, haetaan kokemuksia ja uusia asioita
– halutaan konkreettista vaikuttamista
• Jäsenyydelle on monta eri tasoa
– Osallistuva
– Jäsenmaksua maksava
– Faniryhmään kuuluva
– Toimintaa seuraava jne. jne.

11. Näkökulmia sosiaaliseen
mediaan
5/25/2010 11

12. Sosiaalinen media on
puskaradio
5/25/2010 12

13. Mikä on puskaradio?
• Puskaradio on epäformaalia ja puolueettomaksi miellettyä
kommunikaatiota henkilöltä toiselle koskien tuotetta, palvelua tai
brandia.
Kai Huotari, Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT, 2010
5/25/2010 13

14. Heikot ja vahvat linkit
• Heikot linkit auttavat levittämään viestiä tehokkaasti
– Tuttavat kertovat asiasta toisilleen
• Vahvat linkit vakuuttavat
– Kysymme usein lähellämme olevilta ihmisiltä neuvoa
– Usein myös uskomme, mitä he sanovat
5/25/2010 14

15. Kalamesta
Kalamesta!
Mika ja Lasse tapaavat yhdistyslain muutosta
käsittelevässä seminaarissa. Lounaalla he sattuvat
keskustelemaan kesälomasuunnitelmistaan.
Mika kertoo harrastavansa kalastamista. Hän tietää
Vantaanjoella erinomaisen kalapaikan.
Lassen hyvä ystävä Jouni haluaa pohtii, missä voisi
lähteä testaamaan vaimoltaan joululahjaksi saamaansa
virveliä.
Lasse päättää jakaa Mikan kalavinkit Lasselle. Jouni
luottaa Mikaan ja päättää lähteä kokeilemaan virveliään
sinne.
5/25/2010 15

16. Sosiaalinen media on voimakas
puskaradio
• Ihmiset suosittelevat, haukkuvat ja kertovat kokemuksistaan
• Tosielämän suhteiden perusteella (vahvat linkit)
• Verkossa syntyneiden suhteiden perusteella (heikot linkit)
– Yhden ihmisen kommunikointi monelle on aiempaa helpompaa
– Blogi, Facebook-päivitykset, Twitter…
• Ihmiset, joilla on kokemusta järjestöstä, lajista, lahjoituskohteesta,
osaavat antaa siihen järjestöstä riippumattoman näkökulman, joka
koetaan usein puolueettomaksi
• Omat tuttavani tuntevat minun mieltymykseni ja osaavat arvioida,
mikä minulle olisi sopivin vaihtoehto suodattaa kaikesta tiedosta
minulle oleellisen.
• Sosiaalinen filtteri!
5/25/2010 16

17. Miten tukea suodattimen toimintaa?
• Suodatin on henkilökohtainen
– Esimerkki: poliisin toiminta
– Kerro asioista tarinoilla, joissa on ihmisiä
• Suodattimen läpäisee helpommin, jos kannustaa osallistumiseen
ja jakamiseen
– Kiinnostavaa sisältöä jaetaan
– Viralliset tiedotteet eivät kiinnostavat, elleivät ne tule sosiaalisen filtterin läpi
• Riippuen kohderyhmästä ja tavoitteesta
– Kuvat, videot ja kyselyt
– Pelit (push4change)
– Ystäville antaminen (Silja Line)

18. Sosiaalinen media on erilaisia
palveluita ja alustoja
5/25/2010 18

19. •Facebook
Yhteisöt •Myspace
•IRC-Galleria
•Järjestön omat foorumit
•Youtube
Mediat •Flickr
•Slideshare
Blogit •Blogger
•Wordpress
•Twitter
Mikroblogit •Qaiku
•Yammer
Yhteistyöpalvelut •Wikipedia
•Doodle
Linkit ja uutiset •Delicious
•Digg
•Habbo Hotel
Virtuaalimaailmat •Second Life
•WoW
Muokkaus JH, pohjana: Mari Tikkanen, M4ID, Piritta Seppälä

20. Sisältöalustat vs. jakelukanavat
• Perustana jakaminen ja kommentointi
• Sisällön koti
– Esim. Youtube, Flickr, järjestön www-sivut
• Jakelu- ja kommentointikanavat
– Facebook, Twitter
• Jakaminen hoituu linkeillä, automaatio rss-syötteillä
• Yhteinen sisällöntuottaminen
– Esim. wikit
– Erityisen kiinnostava sisäisen toiminnan organisoinnissa
• Jakaminen ja kommentointi on myös tärkeä osa muita palveluita
– Amazon
– Hesari, Yle
5/25/2010 20

21. Sisältöjen jakaminen
• Järjestö voi tehdä sen automaattisesti
– Esimerkiksi uutinen Facebookiin, Twitteriin (tai muille sivustoille)
• Ihminen voi tehdä sen kiinnostuksensa mukaan
– Paras tapa!
– Herättää tehokkaammin keskustelua ja kommentointia
– Osa puskaradiota ja sosiaalista filtteriä
• Osa palveluista vielä alkuvaiheessa Suomessa
– Yhteisön löytäminen voi olla hankalaa
5/25/2010 21

22. 5/25/2010 22

23. 5/25/2010 23

24. 5/25/2010 24

25. Sosiaalinen media on
vuorovaikutusta ja valtaa
5/25/2010 25

26. Vuorovaikutusta ihmisten kanssa
Susan kritisoi hyvin kärjistetysti Greenpeacen
Facebook-sivulla, mutta silti järjestö voi osallistua
hyvin asiallisesti ja kääntää tilanteen voitoksi.
5/25/2010 26

27. Osallistumista järjestön toimintaan
Osallistuminen voi olla esimerkiksi laulun
tekemistä järjestön toiminnan innoittamana ja sen
jakamista muille ihmisille! 5/25/2010 27

28. Järjestön toiminnan avoimuutta
Greenpeace
kertoo avoimesti ja
välittömästi
toiminnastaan.
Tällaiset
päivitykset
auttavat
ymmärtämään
arjen toimintaa ja
samaistumaan
siihen.
5/25/2010 28

29. Yhteisön valtaa
Kääntäjät voivat
keskustella avoimesti ja
julkisesti heitä
kuohuttavasta asiasta. Ja
siirtyä helposti sanoista
tekoihin.
5/25/2010 29

30. Sosiaalinen media muuttaa
järjestön toimintaa
5/25/2010 30

31. Avointa ja keskustelevaa
• Toiminta muuttuu avoimeksi ja vuorovaikutteiseksi
– Ihmiset kommentoivat ja osallistuvat – halusit tai et
• Viestintää tekevät kaikki
• Järjestön brändin omistavat jäsenet
– He päättävät omilla sanoillaan ja teoillaan, millainen järjestö on
– Sinä voit vahvistaa hyviä signaaleja ja heikentää huonoja
• Sosiaaliseen mediaan osallistuminen ja sen seuranta on
resurssoitava
– Kyseessä on uusi tehtävä järjestössä, joka vaatii uutta osaamista
5/25/2010 31

32. Esimerkki: AV-kääntäjien yhteisön synty
verkossa
• Av-käännöstoimistojen kääntäjien palkkiot ovat jo vuosia menneet
koko ajan alaspäin.
• Kääntäjillä ei ollut oikein uskoa siihen, että alan tilanteelle voi
tehdä mitään.
• Olemassa olevat järjestöt eivät tehneet mitään asialle!
• Kesällä 2009 kourallinen ihmisiä päätti tehdä tilanteelle jotain
• Kääntäjiä ryhdyttiin kutsumaan Avoinen tarjoamalle foorumille
keskustelemaan ja jakamaan tietoa alan tilanteesta.
• 400 jäsentä suljetulla alueella joulukuussa 2009
• Facebook-ryhmässä 1200 jäsentä joulukuun loppuun mennessä
• Maaliskuussa käynnistyivät työehtosopimusneuvottelut kaikkien
toimistojen kanssa!
5/25/2010 32

33. 5/25/2010 33

34. Sähköisen viestinnän evoluutio
• 1990-luku
– Koodaaja vie sivuille tiedottajalta saamansa sisällöt, jotka on koottu
sisältöasiantuntijoilta
• 2000-luku
– Tiedottaja viestii sisällöt, jotka on koottu sisältöasiantuntijoilta
• 2010-luku
– Sisältöasiantuntijat keskustelevat itse asiasta kuulijoiden kanssa. Kuulijat voivat
antaa palautteen välittömästi.

35. Viestinnän perinteinen rooli
• Toimittaa jäsenlehti
• Toimittaa verkkosivuja
• Tuottaa viestintämateriaaleja
• Välittää viestiä ylhäältä alaspäin

36. Viestinnän muuttuva rooli
• Keskustelun mahdollistaja
• Keskustelun ohjaaja
• Keskustelun innostaja
• Järjestön sisäisen muutoksen edistäjä
• Kuunnella, suodattaa ja suosittaa
• Sitouttaa johto uuteen viestintäympäristöön
– Ottaa pieniä askelia, oppia ja vakuuttaa
• Seurata heikkoja signaaleja

37. Järjestön on oltava avoin ja läpinäkyvä
Järjestön on tarjottava ihmisten tarpeisiin
ja mahdollisuuksiin sopivia
osallistumistapoja
5/25/2010 37

38. ”Järjestöjen strategiatyössä sähköisen maailman tulisi olla yksi
lähtökohta. Muuttuneen mediaympäristön hallinta ja sosiaalisen
median hyödyntäminen edellyttää urheilujohtajilta, valmentajilta
ja muilta toimijoilta uusia taitoja, työkaluja ja toimintatapoja. Kyse
on myös johtamistapojen muuttumisesta - pois siiloista
verkostoihin ja avoimempaan kommunikointiin”
- SLU:n pääsihteeri Jukka Pekkala (LUM 15.4.2010)
5/25/2010 38

39. Yhteenvetona
• Muutoksia tiedon saamisessa
– Puskaradiosta tulee ensisijainen tiedon saannin tapa
– Ns. sosiaalinen filtteri
• Käyttäjätuotantoa keskeisempää on jakaminen ja kommentointi
• Järjestön toiminnan oltava avointa ja läpinäkyvää
• Eri palvelut tarkoitettu eri asioihin
– Niihin osallistuvan täytyy tuntea yhteisön odotukset
– Yhteisöt ja eri palvelut ovat vielä muotoutumassa
• Sosiaaliseen mediaan on tietoisesti panostettava
– Uusi työalue, uudet resurssit

40. Facebook järjestön
näkökulmasta
Eilen ja tänään. Mitä on luvassa jatkossa?
5/25/2010 40

41. Facebookin erittäin lyhyt oppimäärä
• Perustettu helmikuussa 2004
– Alkuun ainoastaan Harvardin opiskelijoille, laajeni pian muihinkin yliopistoihin
– Helmikuussa 2006 liittyminen vapautui kaikille
• Esiintyminen omilla nimillä oli suurin poikkeus muihin sosiaalisiin
verkkopalveluihin
– Alkujaan siis varsin suljettu (yliopistot) ympäristö, jonka vuoksi ihmiset
”uskalsivat” käyttää oikeaa nimeä
– Tilanne tänään varsin eri ja Facebook pyrkii jatkuvasti avaamaan alustaa
avoimemmaksi…
• …mistä on seurannut (ja tulee seuraamaan) hurjasti ongelmia ja epäselvyyttä
yksityisyyden kanssa
• Tällä hetkellä pitkälti yli 400 miljoonaa käyttäjää
5/25/2010 41

42. Järjestö menee Facebookiin
• Facebook on ”sosiaalista mediaa”
• Sosiaalinen media toimii pitkälti samoin kuin sosiaalinen
kanssakäyminen yleensäkin:
– Sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen vaatii ”resursseja”
– On erilaisia suhteita: pitkiä ja lyhyitä, aktiivisia ja passiivisia
– Useimmat suhteet päättyy, jos niihin ei ole molemminpuolista panostusta
5/25/2010 42

43. Järjestö menee Facebookiin…
…on kuin Antti menee bileisiin
• Antti kuulee juttuja hienoista bileistä, joissa on mukana kaikki
merkittävät henkilöt, paljon Antin ystäviä ja tuttuja. Tuntuu, että
kaikki on siellä. Sinnehän on pakko mennä, etenkin kun osoitekin
on tiedossa. Hieman kyllä jännittää, että minkälaista siellä oikeasti
on…
• Antti saapuu bileisiin. Tervehtiikö Antti ihmisiä? Jääkö Antti
”seinäruusuksi”? Etsiikö Antti uusia kontakteja? Odottaako Antti
että hänelle tullaan puhumaan, vai avaako Antti itse suunsa?
Puhuuko Antti tyhjänpäiväisiä, vai aloittaako kenties aidosti
kiinnostavia keskusteluja?
5/25/2010 43

44. Järjestö menee Facebookiin…
…on kuin Antti menee bileisiin
• Onko Antti kohtelias? Rupeaako Antti öykkäröimään? Puhuuko
Antti vain itsestään?
• Puhuuko Antti liikaa? Toistaako hän itseään?
• Puhuuko Antti pari tuntia seinille, aloittaa murjottamisen nurkassa
ja poistuu paikalta vähin äänin?
• Nukahtaako Antti sohvalle?
• Vai löytääkö Antti uusia ystäviä ja käy mielenkiintoisia
keskusteluja?
5/25/2010 44

45. Facebookin perustyökalut
• Facebookin ”perustyökalut” ovat Facebook-sivut ja -ryhmät
• Sivu on se, miten ”Järjestö näkyy facebookissa”
– Järjestön ”profiili”
– Järjestöä voi fanittaa (eli nykyään tykätä)
– Infosivu, seinä, kuvat, tapahtumat
• Ryhmä on enemmän suljettu
– Tiiviimpi porukka, joka tekee yhdessä jotain
– Viestiminen ryhmän kesken helpompaa, ryhmästä muille vaikeampaa
5/25/2010 45

46. Facebook-sivu järjestölle
• Älä tee sivua, jos kukaan ei sitoudu millään tasolla ylläpitämään
sitä
• Kirjoita mielenkiintoista sisältöä
– Saa myös hassutella!
• Kirjoita muiden seinälle, kommentoi muiden kirjoituksia, viittaa
omiin kirjoituksiin. Haasta muita. Provosoi hieman!
• Älä pelkää kritiikkiä.
• ”Ole oma itsesi”, sosiaalisessa mediassa ei onnistu, jos yrittää
esittää jotain muuta kuin mitä on.
5/25/2010 46

47. Facebook-sovellukset
• Laidasta laitaan
– Farmville, osallistu arvontaan, testaa älykkyytesi, verkkokauppoja…
• Onnistuessaan erittäin tehokas markkinoinnin keino
• ”Teknisenä” haasteena jatkuvasti muuttuva alusta
– Muuten sovellukset voi kehittää haluamallaan tekniikalla, pyörivät omalla
palvelimellaan, eivät Facebookin
• Käytännössä siis tavallisia verkkosovelluksia, jotka näkyvät
facebookin ”sisällä”, ja pääsevät käsiksi siihen dataan, johon
käyttäjä antaa luvan
– Esim: minun kaverit, sähköpostiosoite, mistä tykkään, mihin tapahtumiin olen
menossa, koska olen syntynyt, sukulaissuhteeni, työpaikkani jne…
5/25/2010 47

48. Facebook muualla verkossa
• Jaa facebookiin
• Widgetit
– http://www.facebook.com/facebook-widgets/
• Social plugins
– Facebook comments
– Like button
– Recommendations
– Activity streams
– Login with Facebook
– http://developers.facebook.com/plugins
• Open Graph Protocol (http://opengraphprotocol.org/)
– Jokainen nettisivu on ”Facebook-sivu”
– Avoin protokolla, jonka kehittäjä ja suurin hyödyntäjä on Facebook
– Ensimmäinen ”metatietotaso” verkossa joka ottaa tuulta alleen
5/25/2010 48

49. Facebook ja yksityisyys
• Facebookin yksityisyysasetukset sisältävät 170 eri optiota
– http://www.nytimes.com/interactive/2010/05/12/business/facebook-privacy.html
• Facebook muuttaa käyttöehtojeen ja oletusasetuksia jatkuvasti
– Pyrkii ”huomaamatta” avaamaan ihmisten asetuksia
– Avoimella datalla voi rahastaa, suljetulla ei
• ”Privacy policy” jota kukaan ei ymmärrä
– Facebookin käyttöehtojen yksityisyydensuojaa koskevat tekstit ovat 5830
sanaa pitkät
– Flickr 384 sanaa
– Twitter 1203 sanaa
– MySpace 2290 sanaa
– Yhdysvaltojen perustuslaki 4543 sanaa
• http://youropenbook.org/
5/25/2010 49