Mahonen hajauttaminen digitalisaatio ja osuustoiminta 10102018

Jukka Mähönen*
Hajauttaminen, digitalisaatio ja osuustoiminta
1. Tutkimustehtävä
Tarkastelen tässä artikkelissa mahdollisuuksia käyttää uusia digitaalisia keinoja hajautunee-
seen päätöksentekoon perustuvan ja erityisesti osuustoiminnallisen yhteisyrittäjyyden toteut-
tamiseksi. Erityisen huomion kohteena on yhtäältä mahdollisuus käyttää osuustoiminnalli-
suutta alustataloudessa sekä toisaalta vertaisrahoituksessa. Keskustelu näistä kysymyksistä
liikkuu jossain määrin yleisellä tasolla, vaikka käytännön esimerkkejä digitalisaation osuustoi-
mintasovelluksista onkin löydettävissä nimenomaan työn ja elintarvikkeiden tuotannon, väli-
tyksen ja kuluttamisen organisointitapojen uudelleenmäärittymisestä. Tarkastelu on yhteisö-
oikeudellista, eikä siinä näin keskitytä esimerkiksi alustataloudelle sinänsä relevantin sähköi-
sen kaupankäynnin eurooppalaiseen ja kansalliseen sääntelyyn.
Kolmantena keskeisenä kysymyksenä artikkelissa on, missä määrin digitaalisissa ympäristöissä
tapahtuvassa osuustoiminnallisessa yrittäjyydessä on enää tarvetta oikeushenkilömuodolle
kuten osuuskunnalle, vai muodostaako puhdas sopimusperusteinen yhteistoiminta, joko ta-
vanomaisin sopimuksin tai lohkoketjuteknologiaan perustuvin älykkäin sopimuksin, tulevai-
suuden osuustoiminnan lähtökohdan.
2. Keskittyneisyyden kipupisteet
2.1. Kaikki on keskittynyttä
Modernit yhteiskunnat ovat keskitettyjä. Ne on organisoitu poliittisesti kunniksi, maakunniksi,
alueiksi, valtioiksi, jopa liittovaltioiksi, ja taloudellisesti keskusjohtoisten kansallisten ja moni-
kansallisten konsernien, verkostojen ja arvoketjujen kontrolloimiksi markkinoiksi. Yritykset
ovat usein poliittisiakin organismeja keskitetympiä: monikansalliset yritykset hallitsevat arvo-
ketjuja ja monikansalliset pankit ja muut rahoituslaitokset kontrolloivat varallisuus- ja kassa-
virtoja, mahdollistaen kansainvälisen kaupan ja yritystoiminnan. Alustatalous on keskittänyt
markkinoita enemmän supertoimijoiden kuten yhdysvaltalaisten Amazon.comin, Facebookin
ja Alphabetin käsiin.1
Julkiset toimijat käyttävät taloudellista valtaa kunta- ja valtionyhtiöiden,
valtionrahastojen, julkisten eläkerahastojen ja julkisiin hankintoihin perustuvien arvoketjujen
kautta. Keskittymistä korostaa vertikaalinen ja horisontaalinen integraatio sekä markkinoiden
*
Jukka Mähönen, OTT, KTM, LL.M. (Berkeley), professori, Universitetet i Oslo. Tämä artikkeli on laadittu osana
Euroopan unionin Horisontti 2020 -ohjelman kautta rahoittamaa Sustainable Market Actors for Responsible
Trade (SMART) -tutkimusprojektia, rahoitussopimus n:o 693642. Kirjoittaja ja SMART-projekti vastaavat artikke-
lin sisällöstä eikä se näin välttämättä vastaa Euroopan unionin näkemystä. Kiitän professori Tuomas Myllyä tai-
dokkaasta opastuksesta eurooppaoikeuden välittäjiä koskevassa hetteikössä ja kahta nimetöntä arvioijaa erin-
omaisista kommenteista.
1
Ks. Tom Björkroth – Tuomas Mylly – Jarkko Vuorinen, Alustatalous, kilpailuoikeus ja kilpailun taloustiede – hie-
nosäätöä vai paradigman muutos? Lakimies 3–4/2018, s. 311–342; Martti Nieminen – Pekka Nykänen, Vertais-
talouden tuloverokysymyksiä. Edilex 2018/12, julkaistu 25.4.2018, www.edilex.fi/artikkelit/18703.

2
konsolidaatio. Syntyy mahtavia voimakeskittymiä, jotka toteuttavat omaa taloudellista ja po-
liittista etuaan ihmisten ja planeetan kustannuksella.2
Valtakeskittymät perustuvat yhä enemmän hallinnollisten valtasuhteiden ja hallintopakkojen
sijasta polkuriippuvaisiin julkisen ja yksityisen rahoituksen ja hallinnan tekniikkoihin. Julkisyh-
teisöjen rahoitus perustuu verotukseen, julkisiin tukiin ja markkinaoperaatioihin. Julkiset ja
yksityiset yritykset on järjestetty yhteisöiksi, joiden toimintaa määrittelevät yhteisölainsää-
däntö ja omistajaohjaus, ja joiden varaan rahoituksen tekniikat on rakennettu. Yhteisöjen ar-
vonmuodostus perustuu yhä enemmän aineettomiin tuotannontekijöihin, ennen kaikkea tie-
don hallintaan ja hyväksikäyttöön. Rahoitusrakenteet vaikuttavat puolestaan yritysten kont-
rollirakenteisiin. Modernissa yhteiskunnassa ja taloudessa on tultu kauaksi ammatinharjoitta-
jasta, joka perustaa yrityksen omilla, perheensä ja ystäviensä säästöillä.
2.2. Yrittäjyyden ja omistajuuden häviäminen
Ammatinharjoittaja harjoittaa yritystoimintaa omissa nimissään ilman välittäjäorganisaa-
tioita. Hän omistaa henkilökohtaisesti yritysvarallisuuden ja on henkilökohtaisesti velkaa yri-
tyksen velkojille. Omistuksen tunteeseen ei vaikuta, vaikka hän käyttäisi yrityksensä oikeudel-
lisena muotona esimerkiksi yhdenosakeyhtiötä, jonka osakkeet hän omistaa. Oikeudellisesti
hän omistaa osakeyhtiölain mukaan vain osakkeet, ei yhtiötä, mutta tämä ei vaikuta hänen
omistamisen tunteeseensa.3
Tilanne muuttuu, kun oikeushenkilömuotoiseen yritykseen tulee muita rahoittajia. Pankki
käyttää valtaa yritykseen sekä yrittäjäosakkeenomistajan että itse yrityksen antamien vakuuk-
sien ja niiden kanssa sovittujen erityisehtojen (kovenanttien) kautta, vaikka se ei omista edes
osakkeita. Mikäli yrittäjä ottaa yritykseensä muita jäseniä, nämä jakavat omistamisen tunteen,
mutta jäsenyyksien kasvaessa ja kontrollin hajautuessa se alkaa ohentua. Yritykseen sovellet-
tava yhteisömuoto alkaa saada todellista merkitystä: avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osake-
yhtiö ja osuuskunta alkavat myös faktisesti erota toisistaan yritysmuotoina. Yritys ei ole enää
yrittäjän henkilökohtaisen toiminnan välikappale vaan siitä tulee aidosti oikeushenkilö, joka
omistaa itse itsensä. Puhe omistajuudesta muuttuu tietoisesti tai tiedostamattomasti har-
haanjohtavaksi. Mikäli kyse on osakeyhtiöstä, osakkeenomistaja (joksi häntä on syytä nyt kut-
sua omistajan sijasta), hakee rahoitusta pääomasijoittajilta (private equity) ja riskisijoittajilta
(venture capital), yrityskiihdyttämöiltä ja bisnesenkeleiltä. Oman pääoman ehtoisen rahoituk-
sen merkitys on kasvanut erityisesti vuoden 2007 finanssikriisin jälkeen pankkien kiristettyä
velkahanojaan. Toisaalta perinteisten investointipankkien tarjoama rahoitus on niille liian kal-
lista.4
2
Aaron Wright – Primavera De Filippi, Decentralized Blockchain Technology and the Rise of Lex Cryptographia
(March 10, 2015), s. 18, https://ssrn.com/abstract=2580664.
3
Yhtiöoikeuden alalla yhdenmiehen rajavastuuyhtiöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin
2009/102/EY (EUVL L 258, 1.10.2009, s. 20–25) 2.1 artiklan mukaan osakeyhtiössä voi olla yksi ainoa jäsen silloin,
kun yhtiö perustetaan, ja myös silloin, kun yhtiön kaikki osuudet kertyvät yhdelle.
4
Reinventing the deal: America’s startups are changing what it means to own a company. The Economist, Oct
24th 2015, http://www.economist.com/news/briefing/21676760-americas-startups-are-changing-what-it-
means-own-company-reinventing-deal; Patrick T.I. Lam – Angel O.K. Law, Crowdfunding for renewable and sus-
tainable energy projects: An exploratory case study approach. Renewable and Sustainable Energy Reviews 60
2016, s. 11, 12.

3
Yksityiset pääomasijoittajat edellyttävät kuitenkin ennemmin tai myöhemmin mahdollisuutta
irtaantua yrityksestä (exit) voitolla joko yritysjärjestelyn tai listautumisannin kautta. Mikäli yri-
tys päättää listautua säännellylle markkinalle, asetelma muuttuu dramaattisesti. Listautumi-
sen myötä näyttämölle saapuu kaksi uutta sijoittajatyyppiä: aktiiviset marginaalisijoittajat,
jotka asettavat osakkeiden hinnan algoritmikaupankäynnillä ja instituutionaaliset sijoittajat
kuten julkiset ja yksityiset eläkerahastot ja yhtiöt, keskinäiset sijoitusrahastot, vakuutusyhtiöt,
hedgerahastot, säätiöt ja valtionrahastot,5
jotka sijoittavat muiden varallisuutta näiden puo-
lesta. Kumpikaan näistä sijoittajatyypeistä ei ole enää perustajaosakkeenomistajien ja pää-
omasijoittajien tavoin ”osakkeenomistaja” perinteisessä mielessä. Institutionaaliset sijoitta-
jat, niiden varainhoitajat ja äänestyssuositusten laatijat (proxy advisors) muodostavat pitkiä
välittäjäketjuja (sijoitustarjontaketjuja6
), joissa omistuksen ja kontrollin suhde katkeaa moni-
portaisessa välitysketjussa ja osakelainausten myötä. Lopulliset edunsaajat kuten valtioiden
kansalaiset, vapaaehtoiset ja pakkoeläkesäästäjät ja hedgerahastoihin sijoittavat, institutio-
naaliset sijoittajat, niiden välittäjät ja kohdeyritykset erkaantuvat toisistaan. Viimekätisillä si-
joittajilla ei ole enää kontrollia sijoitusvaihtoehtoihin ja sijoituskohteisiin.7
Välittäjien varain-
hoitajat määrittelevät pääomavirtojen suunnat ja kohdeyhtiöt ja niiden johto sopeutuu näihin
päätöksiin.8
Rahastonhoitajien tulee sopeutua omien varainhoitajiensa, muiden välittäjien,
sääntelijöiden ja niiden työntekijöiden yksityisiin preferensseihin ja niihin perustuviin päätök-
siin. Rahastonhoitajilla ei ole enää kunnon käsitystä siihen, mihin he sijoittavat.9
Erilaisten yritysten erilaisten sijoittajien ja sijoitustarjontaketjujen heterogeenisuus heijastaa
sijoittajien ja heidän välittäjiensä preferenssejä ja toistensa kanssa ristiriidassa olevia intres-
sejä. Aktiivisilla pääomasijoittajilla on keskipitkä (5–10 vuotta) sijoitushorisontti ennen sijoi-
tuksen realisoimista yritysjärjestelyssä tai listautumisannissa. Yksityisten institutionaalisten si-
joittajien sijoitushorisontti on usein lyhyempi ja niiden sijoitukset ovat passiivisia. Julkisten si-
joittajien päämäärät ovat yhtäältä taloudellisia ja passiivisia lyhyen aikavälin tuottotavoitteita,
toisaalta poliittisia tavoitteita. Yritysten perustajaosakkeenomistajien ja johdon tavoittelema
pitkän aikavälin kestävyys törmää sijoittajien lyhyen aikavälin voitonmaksimointiin.
2.3. Paluu tulevaisuuteen: uusi omistajuus ja osuustoiminta
Onkin syytä etsiä uusia vaihtoehtoja rahoittaa kestäviä liiketoimintamalleja,10
joilla palauttaa
yritystoimintaan osallistuvien yrittäjyyden ja omistajuuden tunne ja sitä kautta vahvistaa
5
Ks. Edward B. Rock, Institutional Investors in Corporate Governance. University of Pennsylvania Institute for
Law & Economics Research Paper No. 14-37 (July 21, 2015), s. 5, http://ssrn.com/abstract=2512303.
6
Wendy Stubbs – Colin Higgins, Stakeholders’ Perspectives on the Role of Regulatory Reform in Integrated Re-
porting. Journal of Business Ethics 147 2018, s. 489-508.
7
Virginia Harper Ho, Risk-Related Activism: The Business Case for Monitoring Nonfinancial Risk. The Journal of
Corporate Law 41(3) 2016, s. 647–705, 677.
8
Leo E. Strine, Jr., Toward Common Sense and Common Ground? Reflections on the Shared Interests of Manag-
ers and Labor in a More Rational System of Corporate Governance. The Journal of Corporate Law 33(1) 2007, s.
1–20, 4–5.
9
Reinventing the company: Entrepreneurs are redesigning the basic building block of capitalism. The Economist,
Oct 24th 2015, http://www.economist.com/news/leaders/21676767-entrepreneurs-are-redesigning-basic-
building-block-capitalism-reinventing-company?frsc=dg%7Cd .
10
Kestävä liiketoimintamalli voidaan määritellä Schalteggerin ym. tavoin malliksi, joka auttaa kuvaamaan, analy-
soimaan, hallinnoimaan ja kommunikoimaan yrityksen asiakkaille ja sidosryhmille sitä tapaa, jolla yritys tuottaa
ja jakaa kestävää arvoa säilyttäen tai uudistaen samalla sitä luonnollista, yhteiskunnallista ja taloudellista pää-
omaa, jota se toiminnassaan käyttää hyväkseen. Kestävä liiketoimintamalli edellyttää näin kestävää

4
pitkän aikavälin kestävää yritystoimintaa.11
Edellä kuvatut keskittyneisyyden ongelmat koros-
tuvat listayhtiöissä, joissa suora osakkeenomistus on korvaantunut sijoitustarjontaketjuilla.
Listayhtiöille ovatkin tyypillisiä
- pitkien sijoitustarjontaketjujen sisäiset konfliktit;
- viimekätisten oikeudenomistajien, institutionaalisten sijoittajien, välittäjien ja kohdeyhti-
öiden johdon väliset agentuurikustannukset;12
- sijoittajien lyhyt sijoitushorisontti;
- sopimisen korvautuminen sääntelyllä ja hierarkkisilla rakenteilla; sekä näistä aiheutuvat
- sääntelyn aiheuttamat kustannukset, ennen kaikkea monimutkaisista raportointi- ja tilin-
tarkastusvaatimuksista aiheutuvat kustannukset. 13
Etsittäessä vaihtoehtoja listautumiseen johtavalle rahoitus- ja yrityspolulle on muistettava,
että niiden ei tarvitse sinänsä olla eksoottisia. Perinteinen yhteistoimintaan perustuva ja täh-
täävä liiketoimintamalli on osuustoiminta.
Osuustoiminnassa on kyse, esimerkiksi kansainvälisen osuustoimintaliiton määritelmän mu-
kaan, osuustoimintayrityksen jäsenten taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuristen tarpeiden
ja tavoitteiden tyydyttämisestä yhteisesti omistetun ja demokraattisesti hallinnoidun yrityk-
sen avulla.14
Osuustoimintayritys jakaa tyypillisesti tuottonsa ”jäsenomistajilleen”15
sen mu-
kaisesti miten he ovat osallistuneet yrityksen toimintaan myyjänä tai ostajana kun taas mää-
räysvalta on tyypillisesti allokoitu joko jäsen ja ääni -periaatteen tai osallistumisaktiviteetin, ei
pääomasijoitusten perusteella. Näin esimerkiksi työosuuskunnassa tuotto ja äänivalta voidaan
allokoida jäsenten osuuskunnalle luovuttaman työpanoksen perusteella.16
arvonmuodostusta, joka edistää ihmisten säällistä elämää, kunnioittaa planeetan rajoja, kunnioittaa ihmisoi-
keuksia, ottaen huomioon yrityksen koko arvoketjun. Se edellyttää yritykseltä sen toimintojen ja niihin liittyvien
arvoketjujen kestävyyden jatkuvaa arviointia ja laadunvarmistusta, sellaisiin toimintoihin välitöntä puuttumista,
jotka aiheuttavat negatiivisia kestävyysvaikutuksia sekä avoimuutta sekä sisäisesti että ulkoisesti. Stefan
Schaltegger – Erik G. Hansen – Florian Lüdeke-Freund, Business Models for Sustainability: Origins, Present Re-
search, and Future Avenues. Organization & Environment 29(1) 2016, s. 3-10.
11
Reinventing the deal.
12
Agentuurikustannukset ovat päämiehelle syntyviä kustannuksia agentin valvonnasta sekä agentin opportunis-
tista käyttäytymistä ehkäisevistä rajoitteista. Osakeyhtiössä olennainen osa agentuurikustannuksia ovat valvon-
takustannukset: osakkeenomistajat eivät pysty tehokkaasti valvomaan yritysjohtoa. Osakkeenomistajien ja joh-
don välillä vallitsee informaatioepäsymmetria. Jukka Mähönen – Seppo Villa, Osakeyhtiö I: Yleiset opit. 3., uud-
istettu painos, Talentum 2015, s. 242, 342.
13
Reinventing the company.
14
Ks. International Co-operative Alliance, Cooperative identity, values & principles
https://www.ica.coop/en/whats-co-op/co-operative-identity-values-princi-
ples?_ga=2.141458550.593421838.1531554725-2069911647.1531554725.
15
Oikeushenkilömuotoisella osuustoimintayrityksellä kuten suomalaisella osuuskunnalla ei luonnollisestikaan
ole oikeudellisesti ”omistajia” kuten ei osakeyhtiölläkään. Osuuskunta on jäsenistään erillinen itsenäinen oikeus-
henkilö, joka omistaa oman omaisuutensa. Osuuskunnan tarkoitus on tyypillisesti tuottaa taloudellista etua jä-
senilleen, esimerkkinä osuuskuntalain (421/2013) 1 luvun 5 §: ”[o]suuskunnan toiminnan tarkoituksena on jä-
senten taloudenpidon tai elinkeinon tukemiseksi harjoittaa taloudellista toimintaa siten, että jäsenet käyttävät
hyväkseen osuuskunnan tarjoamia palveluita taikka palveluita, jotka osuuskunta järjestää tytäryhteisönsä avulla
tai muulla tavalla”. Säännös on tahdonvaltainen osuuskuntalain 1 luvun 9 §:n mukaisesti: toiminnan tarkoituk-
sesta voi säännöissä määrätä toisin.
16
Henry Hansmann, All firms are cooperatives – and so are governments. Journal of Enterpreneurial and Or-
ganizational Diversity 2(2) 2013, s. 1–10, 1.

5
Osuustoimintayritysten, kuten Suomessa osuuskuntien, kirjo on suuri mitä tulee jäsenten osal-
listumiseen yrityksen arvoketjuun; osa perustuu kuluttajien jäsenyyteen (kulutusosuuskun-
nat), osa tuottajien (tuottajaosuuskunnat) ja osa työntekijöiden (työosuuskunnat) jäsenyy-
teen. Finanssipalveluja tuottavat osuuspankit ja asumisoikeuksia ja -palveluja tuottavat
asunto-osuuskunnat ovat erityistyyppejä kuluttajaosuuskunnista, hankintaosuuskunnat voi-
vat olla puolestaan kuluttajien (osuuskaupat ja yhteishankintaosuuskunnat) tai tuottajien
(osto-osuuskunnat) osuuskuntia. Osuuskuntien määritelmät ja tyypittelyt eivät ole siis yksise-
litteisiä, vaan päällekkäisiä.17
Osuuskunnassa voi olla myös koko arvoketjuun osallistuvia use-
ammanlaisia jäseniä, tuottajia, jalostajia, jakelijoita, työntekijöitä, kuluttajia, vapaaehtoisia ja
tukijäseniä. Tällaista osuuskuntaa voi kutsua hybridiosuuskunnaksi (multi-stakeholder coope-
rative).18
Osuuspankki on itse asiassa hybridiosuuskunta, sen jäseninä on sekä velan ottajia
että tallettajia ja sijoittajia. Sama henkilö voi kuitenkin olla vuorollaan velan ottaja ja tallettaja,
jopa samanaikaisesti. Tämä onkin tyypillistä hybridiosuuskunnille: esimerkiksi ruokaosuuskun-
nassa jäsen voi olla samanaikaisesti tuottaja, työntekijä ja kuluttaja.19
2.4. Digitalisaatio!
Tuotannon, työn, rahoituksen ja logistiikan digitalisaatio muokkaa kuitenkin olemassa olevia
liiketoimintamalleja, niin lokaalisesti kuin globaalisti, sekä murtaa oikeushenkilöllisyyteen pe-
rustuvia yritysten organisointimuotoja. Digitalisaatiota kuvataankin markkinoiden vallanku-
moukseksi20
tai neljänneksi teolliseksi vallankumoukseksi.21
Robotisaatio, digitaalinen valmis-
tus, teollinen internet ja esineiden internet (Internet of Things, IoT) mullistavat tuotantoa ja
logistiikkaa, tekoäly rahoituspalveluita sekä alustat ja lohkoketjuteknologia yritysten organi-
sointia. Digitalisaatio on jo mullistanut rahoituspalveluteollisuuden ja sitä kautta yritysrahoi-
tuksen. Sopimustoiminta perustuu entistä enemmän algoritmeihin, tekoälyn avulla kontrol-
loidaan suurinta osaa arvopaperikaupasta, pankkitoiminta on entistä enemmän rahoitustek-
nologiaa (”FinTech”), digitaalisten palveluntarjoajien kuin Alphabetin, Applen, Amazon.comin
ja Facebookin haastaessa pankit. Jopa institutionaaliset sijoittajat luottavat entistä enemmän
sijoituspäätöksissään esiohjelmoituihin algoritmeihin inhimillisen harkinnan sijasta.22
17
Ks. Juhani Lehto ja Tuulikki Holopainen (toim.), Osuuskunnan perustajan opas: Perustetaanko osuuskunta –
yritetäänkö yhdessä? Osuustoimintakeskus Pellervo, http://perustajanopas.pellervo.fi.
18
Hans Münkner, Multi-stakeholder co-operatives and their legal framework, s. 49–81 teoksessa Carlo Borzaga
ja Roger Spear (eds), Trends and challenges for co-operatives and social enterprises in developed and transition
countries. Edizioni31 2004, s. 49–50; Catherine Leviten-Reid – Brett Fairbairn, Multi-stakeholder Governance in
Cooperative Organizations: Toward a New Framework for Research? Canadian Journal of Nonprofit and Social
Economy Research – Revue canadienne de recherche sur les OBSL et l’économie sociale 2(2) 2011, s. 25–36;
Margaret Lund, Multi-stakeholder Co-operatives: Engines of Innovation for Building a Healthier Local Food Sys-
tem and a Healthier Economy. Journal of Co-operative Studies 45(1) 2012, s. 32–45; Raquel Ajates Gonzalez,
Going back to go forwards? From multi-stakeholder cooperatives to Open Cooperatives in food and farming.
Journal of Rural Studies 53 2017, s. 278–290.
19
Ajates Gonzalez 2017.
20
Linda Randall – Anna Berlina – Jukka Teräs – Tuulia Rinne, Digitalisation as a tool for sustainable Nordic regional
development: Preliminary literature and policy review. Discussion paper prepared for Nordic thematic group for
innovative and resilient regions, January 2018. Nordregio: Stockholm, http://www.nordregio.org/wp-con-
tent/uploads/2017/04/Digitalisation_Discussion-Paper_Jan-31.pdf.
21
Klaus Schwab, The Fourth Industrial Revolution: what it means, how to respond. World Economic Forum, 14
Jan 2016, https://www.weforum.org/agenda/2016/01/the-fourth-industrial-revolution-what-it-means-and-
how-to-respond/.
22
Morton Glantz – Robert Kissell, Multi-Asset Risk Modeling: Techniques for a Global Economy in an Electronic
and Algorithmic Trading Era. Academic Press 2014, s. 258.

6
Finanssimarkkinatoimijat kehittävät omaa lohkoketjuteknologiaansa, jopa omia kryptovaluut-
tojaan. Lohkoketjut muuttavat ylipäätään ajatteluamme siitä, miten yritykset rakentuvat ja
miten varallisuutta siirretään arvoketjuissa. Lohkoketjut mullistavat sekä tavaroiden että pal-
veluksien tuottajien ja käyttäjien väliset valtasuhteet mahdollistamalla käyttäjien digitaalisen
omistajuuden ilman välittäjiä.23
Lohkoketjuteknologialla voidaan esimerkiksi korvata perintei-
set konsernijärjestelyt ja pitkät investointitarjontaketjut älykkäisiin (sellaisenaan välittömät-
tömästi sovellettaviin ja toteutettaviin digitaalisiin) sopimuksiin perustuvilla ”hajautetuilla or-
ganisaatioilla”.24
Digitalisaatio mahdollistaa näin omistuksen ja määräysvallan uudelleenyh-
distämisen. Esimerkkejä digitalisaatioon perustuvista hajautetuista omistusjärjestelmistä ovat
joukkorahoitus ja uudet digitaaliset osuustoimintayritykset.
Digitalisaation vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen ovat kuitenkin tätäkin perustavanlaa-
tuisemmat. Digitaalinen disruptio ei kaada pelkästään yksittäisiä yrityksiä vaan kokonaisia ar-
voketjuja erityisesti teollisuudessa mutta myös energia-, yhteiskuntapalvelu- ja terveyden-
huoltotuotannossa sekä tukku- ja vähittäismyynnissä. Liiketoimintamallien elinkaari lyhenee
ja niihin liittyvät epävarmuudet kasvavat vaikka onkin toisaalta selvää että itsenäiseen logis-
tiikkaan (kuten autonomisiin laivoihin, juniin ja rekkoihin), kyberturvallisuuteen, digitaaliseen
terveydenhuoltoon, digitaalisiin tarjontaverkostoihin, hajautettuihin energian tarjontaverk-
koihin, kuluttajatuotantoon (”prosuming”, esimerkiksi energian ja elintarvikkeiden tuotan-
nossa ja -kulutuksessa), älykkäisiin energian- ja datansiirtoverkkoihin ja virtuaalimaailmoihin
perustuvat liiketoimintamallit ovat nousseet ja ovat nousemassa ratkaisevaan asemaan.25
Di-
gitalisaatio hämärtää emo- ja tytäryritysrakenteisiin perustuvia konsernejakin laajemmin or-
ganisaatio- ja arvoketjurajoja.26
Digitaalinen yrittäjyys nousee uusien liiketoimintamallien kes-
kiöön27
perinteisten työnantaja-työntekijäsuhteiden murtuessa sekä teollisten että
23
Lohkoketjuteknologiasta ja sen sovelluksista yritystoiminnassa, yhteiskunnassa ja markkinoilla ks. Esim. Sinclair
Davidson – Primavera De Filippi – Jason Potts, Disrupting Governance: The New Institutional Economics of Dis-
tributed Ledger Technology (July 19, 2016), https://ssrn.com/abstract=2811995 tai
http://dx.doi.org/10.2139/ssrn.2811995; Tomaso Aste – Paolo Tasca – Tiziana Di Matteo, Blockchain Technolo-
gies: The Foreseeable Impact on Society and Industry. Computer 50(9) 2017, 18–28,
doi:10.1109/MC.2017.3571064; Sinclair Davidson – Primavera De Filippi – Jason Potts, Blockchains and the eco-
nomic institutions of capitalism. Journal of Institutional Economics 14(4) 2018, s. 639–658; Primavera De Filippi
– Samer Hassan, Blockchain Technology as a Regulatory Technology
From Code is Law to Law is Code. eprint arXiv:1801.02507, https://arxiv.org/abs/1801.02507; Even Nikolai Lokøy
– Olle Nyberg, Blockchain Business Models - a case study of incumbents in established industries in the Nordic
region, MSc in Innovation and Entrepreneurship, 22.5.2018, Centre for Entrepreurship, University of Oslo,
https://www.duo.uio.no/bitstream/handle/10852/63897/Blockchain-Business-Models.pdf?sequence=1&isAl-
lowed=y.
24
Davidson –De Filippi – Potts 2016; 2018.
25
Tieto, Future Perspectives: How is digital disruption shaping the business landscape and what business oppor-
tunities are emerging? A Nordic study 2017, https://campaigns.tieto.com/future-perspectives.
26
Walter W. Powell – Birthe Soppe, Boundaries and New Organization Forms, s. 768–772 teoksessa James D.
Wright (ed.), International Encyclopedia of the Social & Behavioral Sciences. 2nd Edition, Volume 2. Elsevier 2015;
Satish Nambisan, Digital Entrepreneurship: Toward a Digital Technology Perspective of Entrepreneurship. Entre-
preneurship Theory and Practice 41(6) 2017, s. 1029–1055.
27
Chris Richter – Sascha Kraus – Alexander Brem – Susanne Durst – Clemens Giselbrecht, Digital entrepreneur-
ship: Innovative business models for the sharing economy. Creativity and Innovation Management (2017) 26, s.
300–310; Craig Standing – Jan Mattsson, “Fake it until you make it”: business model conceptualization in digital
entrepreneurship. Journal of Strategic Marketing (2018) 26:5, s. 385–399.

7
digitaalisen palvelutalouden työpaikkojen yhtäältä siirtyessä pois erityisesti Euroopasta Aasi-
aan ja toisaalta korvautuessa tekoälyllä ja robotisaatiolla.28
Työnantaja-työntekijäsuhteiden disruptio on drastisinta alustataloudessa. Alustoja dominoi-
vat alustayritykset kykenevät uudelleenorganisoimaan alustojen käyttäjien koko elämän ja
työn omaksi ja osakkeenomistajiensa hyödyksi. Alustojen avulla on mahdollista ulkoistaa
”maksuttomien” palvelujen kustannukset välillisesti niiden käyttäjien maksettaviksi käyttäjien
luovuttaessa alustayritykselle arvokasta yksityistä informaatiotaan, jota alustayritys hyödyn-
tää sen jälkeen kaupallisesti. Alustamalli mahdollistaa poikkeuksellisen helposti alustayrityk-
sille sinänsä työn murrokseen yleisestikin kuuluvan työntekijöiden oikeudellisen uudelleen-
luokittelun itsenäisiksi urakoitsijoiksi ja näin heidän jättämisensä työoikeudellisen suojan ul-
kopuolelle ja sitä kautta omien sisäiskustannustensa ulkoistamisen työntekijöille itselleen ja
viimekädessä yhteiskunnalle.29
Erityisesti pohjoismaitten näkökulmasta on merkittävää, kuinka digitalisaatio kuten geoinfor-
matiikka (paikkatietojärjestelmät), robotiikka ja tekoäly muuttavat elintarvikkeiden tuotannon
(agri-food, agribusiness) ja kuluttamisen arvoketjuja, tehden globaaleista elintarviketuotan-
non haasteista mahdollisuuksia avoimeen dataan, avoimiin liiketoimintamalleihin ja kiertota-
louteen perustuvalle kestävälle tuotannolle. Äly- ja tarkkuusviljely, joka perustuu avoimen da-
tan kokonaisvaltaiseen hallintaan, usein käyttäen hyväksi lohkoketjuteknologiaa, esineiden in-
ternetiin ja robotiikkaan lisääntyy ja korvaa perinteiset viljelymallit.30
Samalla se asettaa haas-
teen elintarvikkeiden arvoketjujen hallinnalle ja näin myös osuustoiminnalle, joka on rakentu-
nut elintarvikkeiden tuottajien tuottaja- markkinointiosuuskuntien ja kuluttajien kuluttaja-
osuuskuntien intressien polarisaation varaan. Suomessa onkin syntynyt vastareaktioita kuten
ruokaosuuskuntia ja muita ruokakollektiiveja31
kuluttajaosuuskuntien ”halpuuttamis”-kam-
panjoita vastaan käyttäen hyväksi digitalisaation mahdollisuuksia esimerkiksi alustatalou-
dessa.32
28
Jon Erik Dølvik – Kristin Jesnes, Nordic labour markets and the sharing economy – Report from a pilot project.
TemaNord 2018:516, https://norden.diva-portal.org/smash/get/diva2:1182946/FULLTEXT01.pdf; Nina Witoszek
– Atle Midttun, Sustainable modernity and the architecture of the “well- being society”: Interdisciplinary per-
spectives, s. 1–17 teoksessa Nina Witoszek – Atle Midttun (eds), Sustainable Modernity: The Nordic Model and
and Beyond. Routledge 2018.
29
Ks. esim. Platform Cooperativism Consortium, About, https://platform.coop/about.
30
Liisa Pesonen – Markku Koistinen, Employing the principles of My Data and blockchain in building trust in farm
data sharing. Linked Open Data in Agriculture, MACS-G20 Workshop. Berlin 2017, https://www.ktbl.de/filead-
min/user_upload/Allgemeines/Download/LOD/2_Pesonen_Blockchains.pdf; Sjaak Wolfert – Lan Ge – Cor
Verdouw -- Marc-Jeroen Bogaardt, Big Data in Smart Farming – A review. Agricultural Systems 153 2017, s. 69–
80.
31
Ruokakollektiiveista ks. Galina Kallio, The visible hands: An ethnographic inquiry into the emergence of food
collectives as a social practice for exchange. Aalto University publication series, Doctoral dissertations 170/2018.
32
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, MTK avasi ruuan verkkokaupan – syynä halpuuttaminen ja
tuottajien heikentynyt asema elintarvikeketjussa, 18.8.2016, https://www.mtk.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tie-
dotteet_2016/elokuu/fi_FI/ruokaasuomestafi/.

8
3. Osuustoiminta ja uudet teknologiat
Kun tarkastellaan osuustoiminnan kannalta keskeisiä teknologioita, mielenkiinto kiinnittyy yh-
täältä alustatalouteen ja sen mukanaan tuomiin uhkiin ja mahdollisuuksiin, toisaalta joukko-
rahoitukseen ja kolmanneksi lohkoketjuteknologiaan.
3.1. Osuustoiminta ja alustatalous
Alustoista ja näin ollen alustataloudesta ei ole olemassa yhtä määritelmää.33
Alusta tyypilli-
sesti mahdollistaa eri käyttäjien välisen vuorovaikutuksen ja transaktiot. Alusta ei näin yleensä
osallistu transaktion kohteena olevan hyödykkeen siirtämiseen osapuolelta toiselle siten, että
hyödyke jossain vaiheessa siirtyisi alustan omistukseen. Tässä suhteessa alusta poikkeaa väli-
käsistä (intermediaries), kuten sijoitustarjontaketjujen jäsenistä.34
Esimerkkejä alustoista ovat
online-mainonta (Facebook, Google AdWords, Schibsted Media Groupin tori.fi, finn.no,
blocket.se ja vastaavat yli kahdessakymmenessä maassa), markkinapaikat (Amazon.com,
eBay), käyttöjärjestelmät (Windows, Android), hakukoneet (Google, Bing), sosiaalinen media
(Facebook, Twitter), sovellusten jakoalustat (Apple App Store, Google Play), viestintäpalvelut
(WhatsApp, Snapchat), maksujärjestelmät (Pay Pal, Apple Pay) ja jakamisalustat (AirBnB,
Uber). Alustan ansaintamalli voi perustua esimerkiksi sopimukseen, jonka perusteella alusta
on oikeutettu osaan käyttäjäryhmien välisen transaktion vähittäishinnasta. Alustayritykset
voivat olla voitontuottamisyrityksiä kuten edellä mainitut tai ei-voitontuottamisyrityksiä ku-
ten aikapankkien alustaa ylläpitävä Community Exchange Systems Ltd.35
Alustataloutta on kritisoitu siitä, että vaikka se mahdollistaa yhteistoiminnan ja vertaistuotan-
non, kontrolli keskittyy kuitenkin pääasiassa voittoa tavoitteleville monikansallisille alustayri-
tyksille, jotka hallitsevat käyttöliittymäinfrastruktuureja.36
Alustayritysten kontrolliin perus-
tuva alustatalousmalli syntyi finanssikriisin jälkimainingeissa tehostamaan vajaakäytöllä ole-
vien varallisuuserien kuten autojen, huoneiden, kulutushyödykkeiden, kädentaitojen, pää-
oman ja lähiverkkoteknologian käyttöä internetkäyttöliittymien kautta. Alustatalouden kutsu-
minen jakamistaloudeksi on näin harhaanjohtavaa, koska siinä on kysymys voittoa tavoittele-
van liiketoimintamallin muutoksesta: kuluttajista tulee mikroyrittäjiä, jotka tarjoavat ja
33
Kilpailuoikeuden näkökulmasta Björkroth – Mylly – Vuorinen 2018, s. 314, joilta myös esitetyt esimerkit. Välit-
täjälle ei ole yhtenäistä eurooppaoikeudellista määritelmää, esimerkiksi Euroopan parlamentin ja neuvoston di-
rektiivissä 2000/31/EY tietoyhteiskunnan palveluja, erityisesti sähköistä kaupankäyntiä, sisämarkkinoilla koske-
vista tietyistä oikeudellisista näkökohdista (”Direktiivi sähköisestä kaupankäynnistä”), EYVL L 178, 17.7.2000 s.
1–16, tarkoitetut välittäjinä toimivat internetpalveluiden tarjoajat voivat olla myös alustayrityksiä, ks. asia C-
324/09, L’Oréal ym. v eBay International AG ym., EU:C:2011:474; asia C-360/10, SABAM v Netlog, EU:C:2012:85;
ks. Taina Pihlajarinne, Keskustelupalstojen ylläpitäjien vastuu: EU-sääntelystä kansalliseen oikeuteen – sananva-
pausrikokset ja tekijänoikeusrikos. Lakimies 6/2011, s. 1192–1214; Petteri Günther – Marcus Norrgård, Blocking
Websites: Copyright Enforcement Online and Responsibilities of Internet Intermediaries in Europe. JFT 3/2014,
s. 97–131, erityisesti s. 109–110. Internetvälittäjistä yleisesti ks. Taina Pihlajarinne, Internetvälittäjä ja tekijänoi-
keuden loukkaus. Lakimiesliiton Kustannus 2012; Jaani Riordan, The Liability of Internet Intermediaries. Oxford
University Press 2016, erityisesti s. 25–30.
34
On toki mahdollista, että alustana toimiva tai alustapalveluja tarjoava yritys voi olla myös kilpailuoikeudellisesti
välittäjän roolissa tai välittäminen on muuten kytketty alustan toimintaan, Björkroth – Mylly – Vuorinen 2018, s.
315.
35
https://www.community-exchange.org/home/who-are-we/.
36
Vasilis Kostakis – Michel Bauwens, Network Society and Future Scenarios for a Collaborative Economy. Palgrave
Macmillan 2014, s. 23-29.

9
kysyvät hyödykkeitä alustayritysten hallitsemilla kauppa-, jakamis-, vaihto- ja vuokrausmark-
kinoilla. Vaikka alustayrityksiä ei ole pidetty varsinaisina välittäjinä, ne kuluttaistavat ver-
taisyhteistoiminnan käyttöarvon perimällä korvauksen siinä tapahtuvasta hyödykkeiden vaih-
dannasta ja samanaikaisesti yksityistämällä itselleen käyttäjiä koskevan datan ja tekemällä
heistä markkinointinsa kohteita.37
Vahvimman kritiikin mukaan alustaliiketoimintamalli tuot-
taa prekariaattia, mutta vähentää toisaalta kulutusta ja tekee verotuksesta epävarmemman.
Kaikkein ongelmallisinta alustataloudessa on kuitenkin joukkoistaminen (crowdsourcing),
jossa tilapäistyöntekijöistä tehdään itsenäisiä urakoitsijoita, freelancereita ja mikroyrittäjiä,
jotka tarjoavat työtään yrityksille ilman työntekijäriskiä. Joukkoistamalla amatööriyrittäjät
saadaan kilpailemaan siitä, kuka myy työnsä halvimmalla ja vähimmällä riskillä ostajalle, ilman
työnantajavelvoitteita.38
Digitalisaatiossa on kuitenkin nähty myös vastavoimapotentiaalia; mikroyrittäjyys ja alustatyö
voi olla mahdollisuus jakaa tehokkaasti työresursseja niiden kuluttajille ilman välittäjiä. Kei-
nona tähän on nähty Suomessa osuustoimintatyyppisen yritystoiminnan toiminnan esteiden
ja alisteisuuden markkinataloudelle purkamista.39
Esimerkiksi sähkön myynti ja kulutus voi-
daan siirtää sähkön yhteiskäyttöön ja -vaihdantaan perustuviin yhdyskuntien sisäisiin mikro-
grid-verkkoihin valtakunnallisesta sähköverkosta riippumattomasti.40
Elintarvikkeiden tuotan-
non ja lähijakelun voidaan ennakoida siirtyvän entistä enemmän osuustoimintatyyppisille
alustoille.41
Kyseessä ei ole välttämättä oikeushenkilötyyppinen järjestely, vaan vapaamuo-
toisten yhteisöjen kuten ruokakollektiivien ja aikapankkien yhteinen alusta. Yhteisiä alustoja
käyttävät ruokakollektiivit ovat harvemmin järjestetty oikeushenkilömuotoon, poikkeuksena
osuuspuutarhat ja ruokaosuuskunnat42
.43
Aikapankkien alustana toimii edellämainittu Com-
munity Exchange Systems.
Yhteistä näille skenaarioille on osuustoimintayrityksen näkeminen alustan luontevana hallin-
nointimuotona. Alustaosuuskunnalla (platform cooperative) tarkoitetaankin osuuskunnan it-
sensä omistamalle tai hallitsemalle digitaaliselle alustalle rakentuvaa osuustoimintayritystä.
Liiketoimintaa harjoitetaan hyödyntämällä internetiä, mobiilisovelluksia ja tekoälyä.44
Alusta-
osuuskunnat tietoverkoissa ovat näin jäsentensä hallitsemia elimiä yhteisen hallinnon ja mark-
kinoinnin organisoinniksi. Alustaosuustoimintayrityksissä päätös kunkin suoritteen kuten työn
vastaanotosta suoritetaan jäsenen toimesta. Jäseniä voivat olla palveluiden käyttäjät tai nii-
den tarjoajat alustasta riippuen. Alusta tarjoaa tehtäviä suoritettavaksi, kerää niistä palautteet
ja suorittaa yhteydenpidon potentiaalisten asiakkaiden suuntaan. Alusta myös hoitaa
37
Vangelis Papadimitropoulos, Reflections on the Contradictions of the Commons. Review of Radical Political
Economics 2014, s. 1–15, 4.
38
Papadimitropoulos 2014, s. 5.
39
Risto Linturi – Osmo Kuusi, Suomen sata uutta mahdollisuutta 2018–2037: Yhteiskunnan toimintamallit uudis-
tava radikaali teknologia, s. 26 ja 127. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 1/2018, https://www.edus-
kunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/julkaisut/Documents/tuvj_1+2018.pdf.
40
Linturi – Kuusi 2018, s. 40 ja 91.
41
Linturi – Kuusi 2018, s. 87.
42
Ks. esim. Herttoniemen ruokaosuuskunta, https://www.omapelto.fi ja Lahden ruokaosuuskunta, https://lah-
denruokaosuuskunta.blogspot.com.
43
Kallio 2018, s 46.
44
Kari Huhtala, Alustaosuuskunnat tulevat. Osuustoimintablogi, 10.9.2018. Osuustoimintakeskus Pellervo,
https://pellervo.fi/osuustoimintablogi/2018/09/10/alustaosuuskunnat-tulevat/; Platform Cooperativism,
About. Platform Cooperativism Consortium, https://platform.coop/about.

10
laskentatoimen, laskutuksen ja tarvittaessa työn ohjauksen. Pisimmälle menevien skenaarioi-
den mukaan alustaosuuskunnille voitaisiin antaa huomattavan suuri vastuu myös monista ny-
kyiseen demokratiaan liittyvistä hallintotehtävistä.45
Tällä hetkellä alustaosuuskunnat harjoittavat esimerkiksi vaihtoehtorahoitusta, jäsentensä
työn välitystä (esimerkkeinä sairaanhoitajat, hierojat, siistijät), journalismia, terveys-, hoiva-
ja kotipalveluja, kuljetuspalveluja sekä ylläpitää online-markkinapaikkoja mediasta elintarvik-
keisiin sekä potilastiedon ja muun henkilökohtaisen tiedon varastointia ja käyttöä. Tyypillisesti
alustaosuuskunnan jäseniä ovat sen työntekijät, palveluiden käyttäjät tai muut sidosryhmät.
Kansainvälisiä esimerkkejä alustaosuuskunnista on Up & Go, yhdysvaltalainen siivousosuus-
kunta, jonka jäseniä ovat siivoustyötä tekevät siistijät, Fairmondo, saksalainen online-kauppaa
ylläpitävä osuuskunta, jonka jäseninä ovat alustalla toimivat myyjät, Stocksy, kanadalainen on
valokuvaukseen erikoistunut sivusto, jonka omistavan osuuskunnan jäseninä ovat ammattiva-
lokuvaajat sekä useat henkilökuljetuspalveluja tarjoavat osuuskunnat esimerkiksi Italiassa
(Cotabo) ja Yhdysvalloissa (Union Taxi Cooperative, Yellow Cab Cooperative), joiden jäsenet
ovat taksinkuljettajia sekä HealthBank ja MIDATA, sveitsiläiset terveystieto-osuuskunnat,
jotka omistava ja hyödyntävät jäsentensä puolesta näiden terveystietoja.46
Suomessa on paljon alustaosuuskuntia koskevaa keskustelua, joka kuitenkin liikkuu yleisellä
tasolla ja tyytyy yleensä toistamaan samoja kansainvälisiä esimerkkejä. 47
Ainoita suomalaisia
alustaosuuskuntia lienevät edelleen pitkän historian omaavat henkilökuljetuksen välityspalve-
luita tarjoavat taksiosuuskunnat.48
Alustaosuustoiminta tapahtuukin käytännössä kansainvä-
listen ei-voitontuottamisyhtiöiden ja -osuuskuntien muodollisesti omistamissa, mutta käytän-
nössä hajautetuissa verkostoissa, joissa verkoston jäsenet voivat käyttää päätösvaltaa, mutta
joita ei ole muodostettu muodollisesti oikeushenkilömuotoon. Esimerkiksi yli tuhat aikapank-
kia ympäri maailmaa lähes sadassa maassa, Suomessakin lähes viisikymmentä aikapankkia,
käyttävät hyväksi Community Exchange Systemsin, eteläafrikkalaisen aatteellisen osakeyhtiön
CES-alustaa, perien jäseniltään työnä suoritettavia transaktiomaksuja, jotka tilitetään vastik-
keena Community Exchange Systemsille, ja voivat käyttää siinä päätösvaltaa, ei kuitenkaan
osakkeenomistajina, vaan jäseninä. CES on näin eräänlainen toisen asteen osuustoimintayri-
tys, jossa paikalliset osuustoiminnalliset aikapankkiyhteisöt ovat jäseniä.49
Paikalliset aika-
pankkiyhteisöt eivät ole kuitenkaan ole osuuskuntia eivätkä ylipäätään oikeushenkilöitä, ku-
ten ei CES itsekään Community Exchange Systemsin oikeushenkilöllisyydestä huolimatta: jär-
jestelmä on hajautettu ja ulko-oikeudellinen, eikä toimielimillä ole tiukkaa muotoa tai
45
46
Huhtala 2018; Platform Cooperativism; Johannes Mikkonen, Neljä yritystä ratkaista alustatalouden ongelmia.
Demos Helsinki, 10.3.2017, https://www.demoshelsinki.fi/2017/03/10/nelja-yritysta-ratkaista-alustatalouden-
ongelmia/.
47
Antti Poikola – Kai Kuikkaniemi – Ossi Kuittinen, My Data – johdatus ihmiskeskeiseen henkilötiedon
hyödyntämiseen. Liikenne- ja viestintäministeriö 2014, s. 44, 62, http://julkaisut.valtioneu-
vosto.fi/bitstream/handle/10024/77875/My_data_-_johdatus_ihmiskeskeiseen_henkilotiedon_hyodyntami-
seen.pdf?sequence=1&isAllowed=y; ”Juho”, Jakamistalous korjaantuu, kun palveluntuottajat päättävät alusto-
jen säännöt. Jakamistalous – omistaminen on yliarvostettu, 30.11.2015, https://jakamistalous.fi/2015/11/30/ja-
kamistalous-korjaantuu-kun-palveluntuottajat-paattavat-alustojen-saannot/; Mikkonen 2017; Huhtala 2018;
Virpi Hukkanen, Suomalainen start-up rakentaa Facebookin kilpailijaa – Suomesta halutaan henkilötiedon ”muu-
milaakso” vastaiskuna Piilaakson jäteille. YLE Uutiset 29.8.2018; https://yle.fi/uutiset/3-10374480.
48
Ensimmäinen henkilökuljetuspalveluja välittänyt alustaosuuskunta lienee ollut vuonna 1953 perustettu Radio
Taxi Puhelinosuuskunta, vuodesta 1956 lähtien Ulataxi osuuskunta.
49
Community Exchange System, https://www.community-exchange.org/home/.

11
valintatapaa. Aikapankkiosuustoimintajärjestelmä perustuu kuitenkin edelleen ihmisten yh-
teistoimintaan, vaikka avaakin myös näkökulmia vielä hajautetuimpiin autonomisiin organi-
saatioihin (ks. 3.3 jakso).
3.2. Uudet osuustoiminnalliset vertaisrahoituksen muodot
Joukkorahoituksesta50
on tullut suosittu kestävän yritystoiminnan, ennen kaikkea kiertota-
lousliiketoimintamalliin perustuvien yritysten rahoitusmuoto. Erilaiset joukkorahoitusalustat
ovat vakiintuneet uusien tuoteideoiden merkittäviksi alkuvaiheen
rahoitus- ja markkinointikanaviksi. Joukkorahoitus on ollut tyypillistä mikro- ja pienyrityshank-
keiden rahoittamiselle, mutta esimerkiksi yhdysvaltalainen joukkorahoitusalustayritys In-
diegogo, Inc. suunnittelee jo palveluiden tarjoamista myös keskisuurille ja suurille yrityksille.
Joukkorahoituksen merkitys talouden transformaatiossa ja rakenteita jäykistävien välikäsien
ohittamisessa tullee edelleen kasvamaan.51
Joukkorahoituksella sekä kerätään pääomaa että tehdään yrityksen tuottamia hyödykkeitä
tunnetuksi.52
Joukkorahoitus perustuu avoimeen suurelle yleisölle (”joukolle”) tehtävään on-
linetarjoukseen. Suuri sijoittajien joukko mahdollistaa suhteellisen pienet panokset, toisin
kuin perinteisessä pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) rahoituksessa, jossa hae-
taan suhteellisen suuria pääomasijoitus- ja riskirahoituspanoksia harvalukuiselta ammattipää-
omasijoittajien ja -välittäjien joukolta.53
Tässä mielessä joukkorahoitus muistuttaa osuustoi-
mintaa. Toisin kuin osuustoiminnassa, jossa sen toimintaan osallistuvat ovat osuuskunnan jä-
seniä ja ”omistavat” sen kollektiivisesti, joukkorahoittajista ei kuitenkaan tule välttämättä ra-
hoitettavan yrityksen jäseniä. Joukkorahoitus voi olla velaksiantoa (mukaan luettuna ns. ver-
taislainat), vastikkeellinen tai vastikkeeton lahjoitus tai osallistuminen joukkotuottamiseen,
jossa rahoittaja saa vastikkeena tulevia tuottoja tai tuotettavia hyödykkeitä.54
Pääomaperus-
teinen joukkorahoitus muistuttaa pääomasijoitus- tai riskisijoitusrahoitusta, jos joukkorahoi-
tuksella merkitään osakeyhtiön osakkeita.
Joukkorahoitus on näin ollen harvoin varsinaisesti osuustoiminnallista. Vaikka joukkorahoituk-
sessa on kyse yhteisöllisyyteen ja yhteisöllisiin kulutus- ja sijoituskokemuksiin ja -tunteisiin,
erityisesti kun on kyse vastikkeettomista lahjoituksista, perustuvasta liiketoimintamallista,
vasta mikäli joukkorahoittajalla on mahdollisuus jäsenyyteen osuuskunnassa, kyse on
50
Joukkorahoituksesta ks. Ajay Agrawal – Christian Catalini – Avi Goldfarb, Some Simple Economics of Crowd-
funding. Innovation Policy and the Economy 14 2014, s. 63–97. Joukkorahoituksesta ja kestävyydestä ks. Jacob
Hörisch, Crowdfunding for environmental ventures: an empirical analysis of the influence of environmental ori-
entation on the success of crowdfunding initiatives Journal of Cleaner Production 107 2015, s. 636–645; Nir Vul-
kan – Thomas Åstebro – Manuel Fernandez Sierra, Equity crowdfunding: A new phenomena. Journal of Business
Venturing Insights 5 2016, s. 37–49; Helen Toxopeus – Karen Maas, Crowdfunding Sustainable Enterprises as a
Form of Collective Action, s. 263–287 teoksessa Thomas Walker – Stéfanie D. Kibsey – Rohan Crichton (eds),
Designing a Sustainable Financial System: Development Goals and Socio-Ecological Responsibility. Palgrave Mac-
millan 2018.
51
52
Vasileios Rizos – Arno Behrens – Terri Kafyeke – Martin Hirschnitz-Garbers – Anastasia Ioannou, The Circular
Economy: Barriers and Opportunities for SMEs (September 17, 2015). CEPS Working Documents,
https://ssrn.com/abstract=2664489.
53
Hörisch 2015, s. 637; Paul Belleflamme – Thomas Lambert – Armin Schwienbacher, Crowdfunding: Tapping the
right crowd. Journal of Business Venturing 29 2014, s. 585–609.
54
Belleflamme – Lambert – Schwienbacher 2014, s. 586.

12
joukkorahoitetusta osuuskunnasta. 55
Esimerkki vastikkeellisesta joukkorahoituksesta, jossa
joukkorahoittajat jäävät osuuskunnan ulkopuoliseksi on osuuskuntamuotoisen Osuuskunta
Ehta Raha -joukkorahoitusalustayrityksen Saaremme lähiosuuskunnalle toteuttama joukkora-
hoituskampanja, jossa rahoitettiin nuoria kitkemään jättipalsamikasveja Helsingin Laajasa-
lossa. Rahoittajia ja työntekijänuoria ei otettu kuitenkaan osuuskunnan jäseniksi.56
Mikäli
joukkorahoitus järjestettäisiin osuuskuntamuotoisesti, joukkorahoitusjäsenyys voi sinänsä
olla vastikkeellista tai vastikkeetonta kuten hybridiosuuskunnissa yleensäkin. Tällaisia joukko-
rahoitusosuuskuntia ei tietääkseni ole Suomessa.
Joukkorahoitusta on käytetty pitkään lähinnä siemenrahoituksena. Joukkorahoitusta järjestä-
vät digitaaliset rahoitusalustat ovat mahdollistaneet alkurahoituksen hankkimisen alhaisin
transaktiokustannuksin, jonka jälkeen rahoitusta on haettu perinteisimmin keinoin suurem-
milta sijoittajilta, mahdollisesti yritysoston kautta.57
Joukkorahoitus mahdollistaa startup-pro-
sessin jouduttamisen, koska yrittäjä voi saada sen kautta suoran kontaktin potentiaalisiin asi-
akkaisiin ja sponsoreihin sekä testata liiketoiminta-ajatustaan alhaisin kustannuksen. Kun yri-
tystoiminta on siirtynyt enemmän ja enemmän verkkoon, myös verkossa tapahtuvasta jouk-
korahoituksesta on tullut yhä merkittävämpi osa yritysten liiketoimintamallia.58
Joukkorahoi-
tuksen perusajatus onkin tuoda asiakkaat suoraan liiketoimintamallin tueksi ilman perinteistä
markkinointia.
Joukkorahoituksen varsinainen haaste onkin siirtää se osaksi pitkäaikaista yritysrahoitusta.
Yritys kohtaa tällöin agentuuriongelman yrityksen johdon ja lukuisten joukkorahoittajien vä-
lille. Kun johdon ja rahoittajien välillä ei ole luottamusta, joukkorahoittajat voivat käyttäytyä
strategisen itsekkäästi yrityksen pitkän aikavälin edun vastaisesti.59
Standardiratkaisu agen-
tuuriongelmaan ovat välittäjät, kuten juuri joukkorahoitusalustat.60
Joukkorahoituksen ongel-
mana onkin pidetty samaa kuin alustatalouden osalta yleensäkin: myös joukkorahoitusmark-
kinoita kontrolloivat kaupalliset välittäjät, joukkorahoitusalustayritykset. Myös niiden kestä-
vyydestä on esitetty epäilyksiä,61
ja syytetty myös niitä ihmisiä hyväksikäyttävästä parasiitti-
sesta kapitalismista. 62
Ei pelkästään alustatalouden vaan koko jakamistalouden ongelma on
alustojen omistuksessa: perinteisen hallintamallin suuryhtiöt kuten Uber ja Airbnb ja niiden
kanssa kilpailevat perinteisten pankki- ja finanssikonsernien joukkorahoitusalustat pyrkivät
hallinnoimaan alustamonopolillaan koko talouden arvoketjua, jättäen itse arvoketjun jäsenet
sekundääriseen asemaan.63
Toimijoista ulkopuolinen joukkorahoitusalusta toimii kuten
55
Belleflamme – Lambert – Schwienbache 2014, s. 586, 587.
56
Ks. http://www.ehtaraha.fi/kampanjat/vieraskasvit-veks-laajasalosta/.
57
58
Mark Esposito - Terence Tse, DRIVE: The Five Megatrends that Underpin the Future Business, Social, and Eco-
nomic Landscapes. Thunderbird International Business Review 60(1) 2018 s. 121-129, 127.
59
Muhammad Mehar – Charlie Shier – Alana Giambattista – Elgar Gong – Gabrielle Fletcher – Ryan Sanayhie –
Henry Kim – Marek Laskowski, Understanding a Revolutionary and Flawed Grand Experiment in Blockchain: The
DAO Attack (November 26, 2017), https://ssrn.com/abstract=3014782 tai
http://dx.doi.org/10.2139/ssrn.3014782
60
61
Javier Ramos, Crowdfunding and the Role of Managers in Ensuring the Sustainability of Crowdfunding Plat-
forms, s. 5–66 teoksessa James Stewart (ed) European Commission Joint Research Centre Scientific and Policy
Reports. European Commission 2014, s. 63, ftp://ftp.jrc.es/pub/EURdoc/JRC85752.pdf.
62
Papadimitropoulos 2014, s. 5.
63
Reinventing the deal. On huomattava kuitenkin, että juuri Uber ja AirBnB edustavat uudenlaista ajattelua itse-
kin: ne ovat pysyneet yksityisinä yhtiöinä, joiden erilaisen pääoman sijoittajien osuudet ovat sopimusperusteisia.

13
perinteinen välittäjä, keskittäen rahoituksen joukkorahoituksen hajautetun perusidean vastai-
sesti. Joukkorahoitusalusta toimii kuten pankkisektori aiemminkin sääntelijänä ja maksujen
kerääjänä ja välittäjänä. Joukkorahoitusalusta sääntelee rahoitusta, ja sitä kautta rahoitettavia
yrityksiä, sekä – Lawrence Lessigiä lainaten – markkinamekanismin, sosiaalisten normien että
luomansa arkkitehtuurin kautta.64
Joukkorahoitusalustat itse ovat osa perinteistä hallintame-
kanismia, pörssiyhtiöiden, pankkien ja maksunvälittäjien ekosysteemiä, usein pankkien tytär-
yhtiöitä. Joukkorahoitus tukeutuukin kolmansiin osapuoliin, joihin liittyy erityinen finanssisek-
torille tyypillinen alustariski.65
Joukkorahoitusalustat poikkeavat muusta finanssisektorin välittäjien ekosysteemistä kuiten-
kin siinä, ettei niillä ole oikeudellista vastuuta tai sopimusvastuuta tai vastuu on minimoitu.
Ne jäävät tavallaan kuluttajansuojan ja sijoittajansuojan väliselle harmaalle tai pikemminkin
mustalle alueelle.66
Alustayhtiöpohjainen joukkorahoitus luo uuden informaatioepäsymmet-
rian muodon, jossa perinteisen hallintajärjestelmä kuluttajansuoja- ja tuotevastuujärjestelmät
eivät päde, mutta joissa sijoittajillakaan ei ole perinteistä suojaa välittäjien väärinkäytöksiä
vastaan. Alustan liiketoimintamalli perustuu yleensä palkkioon, joka on tietty osuus järjeste-
tyn rahoituksen summasta. Järjestelypalkkio ohjaa alustaa järjestämään mahdollisimman suu-
ria ja useita rahoituskierroksia, jolloin toiminnassa korostuu alustajan liiketoimintamalli.67
Kun
alustayritys on osa voitonmaksimointikonsernia, malli on maksimoida alustan voitot rahoituk-
sesta.
Jopa valtionrahastot ovat ryhtyneet sijoittamaan tällaisiin uusyhtiöihin. Diego Lopez, The Rise of Sovereign Ven-
ture Funds. The Sky Did Not Fall: Sovereign Wealth Fund Annual Report 2015. Milan, Sovereign Wealth Lab, Uni-
versitá Commerciale Luigi Bocconi 2016, s. 61.
64
Agrawal - Catalini - Goldfarb 2014, s. 79.
65
Philipp Haas - Ivo Blom, Blueprinting Crowdfunding - Designing a Crowdfunding Service Configuration Frame-
work teoksessa Wirtschaftsinformatik Konferenz (WI) 2017, St. Gallen, Switzerland, https://www.alexan-
dria.unisg.ch/249862/; André Schweizer - Vincent Schlatt - Nils Urbach - Gilbert Fridgen, Unchaining Social Busi-
nesses : Blockchain as the Basic Technology of a Crowdlending Platform. 38th International Conference on Infor-
mation Systems (ICIS), 10.-13.12.2017, Seoul, South Korea, https://eref.uni-bayreuth.de/39743/.
66
Poikkeuksena on Suomi, jossa joukkorahoitusalustayritysten oikeusasemaa on pyritty selkeyttämään joukko-
rahoituslailla (734/2016). Lain tarkoituksena on kuitenkin keventää sääntelyä siten, että ”laina- ja sijoitusmuo-
toista joukkorahoitusta koskeva suppea ja keveä puitelainsäädäntö varmistaisi sen, että markkinoilla joukkora-
hoitusta välittävät kotimaiset yritykset voivat kehittyä ja kilpailla tasavertaisin edellytyksin muiden rahoitusmuo-
tojen kanssa niin kansallisesti kuin kansainvälisesti” sekä ”myös varmistaa, että kotimaiset joukkorahoitusalan
toimijat ovat kilpailukykyisiä suhteessa kansainvälisiin kilpailijoihinsa”. HE 46/2016 vp joukkorahoituslaiksi sekä
eräiksi siihen liittyviksi laeiksi, s. 66. On kuitenkin huomattava, että joukkorahoituslain 17 §:n 1 momentissa on
säädetty joukkorahoituksen välittäjän velvollisuudesta korvata vahinko, jonka se on tahallaan tai huolimatto-
muudesta aiheuttanut asiakkaalleen tai muulle henkilölle joukkorahoituslain tai sen nojalla annettujen säännös-
ten vastaisella menettelyllä. Joukkorahoituksen välityksessä on perustelujen mukaan ”siviilioikeudellisesti useim-
missa tapauksissa kysymys pitkälti komissiosta, jossa luoton tai muun rahoituksen välittäjä (komissionsaaja) os-
taa, myy tai välittää esimerkiksi arvopapereita sijoittajan (komissionantajan) lukuun. Komissionsaaja sitä vastoin
tulee itse oikeutetuksi ja velvoitetuksi päättämänsä oikeustoimen perusteella…. Koska komissiota koskevat oi-
keusperiaatteet perustuvat Suomessa paljolti oikeuskirjallisuuteen eikä komissiosta ole säädetty lailla, käännetty
todistustaakka selkeyttää sääntelemättömiin siviilioikeudellisiin oikeussuhteisiin liittyviä vastuita. Näistä syistä
tavanomaisen rahoitusmarkkinoilla sovellettavan vahingonkorvausvastuun sääntely laissa on riittävää.” HE
46/2016 vp, s. 124.
67
Ks. Anna Nousiainen, Joukkorahoituksessa vastuu kohdeyhtiön valinnasta ja kokonaissalkun riskitasosta on
aina sijoittajalla. Wallstreet, 9.10.2017, https://www.wallstreet.fi/joukkorahoituksessa-vastuu-kohdeyhtion-va-
linnasta-ja-kokonaissalkun-riskitasosta-aina-sijoittajalla/.

14
Rahoituksen muuttuessa yhtä monimuotoisemmaksi sekä uusien institutionaalisten ja tekno-
logisten ratkaisujen mullistaessa perinteisiä yritysten hallintajärjestelmiä onkin tärkeää analy-
soida erilaisten ratkaisujen suhdetta arvonmuodostukseen. Tämä on tärkeää erityisesti pk-yri-
tyksille: pääomaniukkuutta pidetään yhtenä tärkeimpänä uusiin liiketoimintamalleihin kuten
kiertotalouteen siirtymisen esteenä erityisesti pk- ja startup-yrityksille.68
Ratkaisujen löytymi-
nen pääomaongelmaan on erityisen tärkeää, koska erityisesti nämä yritykset ovat puolestaan
uusiin liiketoimintamalleihin siirtymisen moottori.69
Toisaalta on huomattava, että uusilla ra-
hoitus- ja liiketoimintamalleilla ei ole vain yhtä muotoa, vaan variaatioita on rajattomasti. Sie-
menrahoitus voi tulla edelleen yrittäjien sekä heidän läheistensä säästöistä, erilaisista julki-
sista kanavista kuten kehityspankeista tai nimenomaan joukkorahoituksella.70
Joukkorahoi-
tusalustat ovat kuitenkin myös ongelma pitkäaikaiselle joukkorahoitusperusteiselle rahoituk-
selle.
Otetaan esimerkiksi elintarvikkeiden tuotanto. Kuten edellä totesin, digitalisaatioon perus-
tuva kestävä elintarvikkeiden tuotanto on tulevaisuuden ala, jossa on potentiaalia vaikuttaa
koko globaaliin maatalouteen ja sen liiketoimintamalleihin. Kestävä tuotanto voi samanaikai-
sesti lisätä tuotannon tehokkuutta ja vähentää sen ympäristöllisiä ja sosiaalisia kustannuksia
(ulkoishaittoja). Kestävä elintarviketuotanto kärsii kuitenkin kroonisesta pääomaköyhyydestä
erityisesti kehittyvissä maissa, jopa verrattuna muihin kiertotalousaloihin. Elintarvikestartup-
yritykset joutuvat helposti varjoon myös etsittäessä perinteistä pääomasijoitus- ja riskisijoi-
tusrahoitusta. Joukkorahoitusalustat ovat kuitenkin mahdollistaneet kestävien elintarviketuo-
tantomallien markkinoinnin kustannustehokkaasti. Joukkorahoitus mahdollistaa paikallisen,
usein perheviljelmiin perustuvan pientuotannon rahoittamisen kestävällä tavalla.71
Siirtyminen lineaarisesta liiketoimintamallista kiertotalousliiketoimintamalliin edellyttää kui-
tenkin tuotannon ja jakelun, koko arvoketjun, ajattelemista uudelleen käänteisellä tavalla.72
Joukkorahoitus voidaan esimerkiksi yhdistää osuuskuntamalliin uudenlaisena avoimena, lä-
pinäkyvänä ja interaktiivisena liiketoimintamallina, joka yhdistää joukkomittaisesti aktiivikäyt-
täjiä ja rajoittaa suursijoittajien sisäänpääsyä.73
Osuuskuntamallin perusetu on sen muutos-
joustavuus yritysvaltauksia vastaan. Osuuskuntamalli tarjoaakin jäsenilleen ainutlaatuisen
68
Riina Antikainen – David Lazarevic – Jyri Seppälä, Chapter 7: Circular Economy: Origins and Future Orientations,
s. 115–129 teoksessa Harry Lehmann (ed), Factor X: Challenges, Implementation Strategies and Examples for a
Sustainable Use of Natural Resources. Springer 2018, s. 115–129.
69
Tuuli Kaskinen – Satu Lähteenoja – Mikael Sokero – Iiris Suomela, Chapter 22: Strategic Business Examples
from Finland: The Growth of the Smartup Industry, s. 325–333 teoksessa Harry Lehmann (ed), Factor X: Chal-
lenges, Implementation Strategies and Examples for a Sustainable Use of Natural Resources. Springer 2018.
70
Frank Martin Belz – Julia Katharina Binder, Sustainable Entrepreneurship: A Convergent Process Model. Busi-
ness Strategy and the Environment 26(1) 2017, s. 1–17.
71
Ks. esim. Andrew A. Schwartz, Rural Crowdfunding. UC Davis Business Law Journal 13 2013, s. 283–294; Sim-
plice Asongu – Lieven De Moor, Recent Advances in Finance for Inclusive Development: A Survey (March 9, 2015).
2015 African Governance and Development Institute WP/15/005, https://ssrn.com/abstract=2575667 tai
http://dx.doi.org/10.2139/ssrn.2575667; Richard L. Meyer, Financing Agriculture and Rural Areas in Sub-Saharan
Africa: Progress, Challenges and the Way Forward (March 2015). IIED, ISBN 978-1-78431-186-5; March 2015,
https://ssrn.com/abstract=2705948 tai http://dx.doi.org/10.2139/ssrn.2705948.
72
Rizos – Behrens – Kafyeke – Hirschnitz-Garbers – Ioannou 2015; Vasileios Rizos – Arno Behrens – Wytze van
der Gaast – Erwin Hofman – Anastasia Ioannou – Terri Kafyeke – Alexandros Flamos – Roberto Rinaldi – Sortiris
Papadelis – Martin Hirschnitz-Garbers – Corrado Topi, Implementation of Circular Economy Business Models by
Small and Medium-Sized Enterprises (SMEs): Barriers and Enablers. Sustainability 8 2016,
doi:10.3390/su8111212.
73
Belz – Binder 2017, s. 9.

15
mahdollisuuden omistaa itse joukkorahoitusalustansa, esimerkiksi älykästä lohkoketjutekno-
logiaa hyväksikäyttäen (ks. jäljempänä 3.3. jakso).74
Osuuskuntamuotoinen joukkorahoituksen
välitys (toimiluvallinen joukkorahoituksen välitys) on kuitenkin Suomessa varsin tuntema-
tonta, ellei oteta huomioon osuuspankkeja, jolloin toiminta on osa finanssilaitoksen konser-
nia.75
Poikkeuksena on edellä mainittu Osuuskunta Ehta Raha, jonka tarkoituksena on ”edistää
yhteishyvän taloutta. Osuuskunta tukee ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää toimintaa, yh-
teisöllisyyttä ja paikallistaloutta.” Tarkoituksensa toteuttamiseksi osuuskunta tarjoaa ”yh-
teisöllisiä ja joukkorahoitusratkaisuja, sijoitusmahdollisuuksia, koulutus-, tutkimus-, konsul-
tointi-, viestintä-, neuvonta-, hallinnointi-, yhteiskehittämis- ja taloushallinnon palveluita, yh-
teishyvän ja kestävän kehityksen raportointia ja niiden auditointia sekä kestävän talouden
tuotteiden ja palveluiden vaihdantaa, kauppaa sekä välittämistä.”76
3.3. Lohkoketjuteknologia ja osuustoiminta
Kestävämpi digitaalinen vaihtoehto on kuitenkin lohkoketjuteknologiaan perustuvat älykkäät
sopimukset, joilla koko liiketoimintamalli saatetaan muistuttamaan jäljempänä käsiteltyä ”ha-
jautettua autonomista organisaatiota” (desentralized autonomous organisation, DAO), eikä
välittäjiä tai ylipäätään oikeushenkilömuotoa tarvita. Tässä mielessä kyse on edellä mainittu-
jen aikapankkien ja ruokakollektiivien kaltaisesta vertaisyhteisöstä, joka kuitenkin hallinnoi
omaa alustaansa oikeushenkilömuotoisen alustayrityksen sijasta.77
Näiltä yhteisöiltä puuttuu
oikeussubjektius eikä se siinä mielessä voi esineoikeudellisesti ”omistaa” alustaa.78
Yhteisössä
tapahtuvat transaktiot ovat kuitenkin pysyviä ja riitauttamattomia, ja sellaisenaan älykkään
sopimuksen avulla täytäntöön pantavia, joten niihin liittyy vahva omistus, joka ei tarvitse sään-
telyä ja johon sääntely ei ulotu. Kyseessä on yhtäältä Lessigin tarkoittamasta ohjelmistosta
oikeutena (”code is law”),79
toisaalta Elenor Ostromin tarkoittamasta yhteisresurssista, jonka
tehokas hallinta edellyttää, että sen käyttäjät laativat itse omat sääntönsä, käyttäjät myös pa-
nevat täytäntöön omat sääntönsä, käyttäjillä on oikeus tehokkaasti määritellä itse, kenellä on
oikeus ’jäsenyyteen’, kulut ovat suhteessa hyötyihin sekä suurissa järjestelmissä on useita si-
säkkäisten yritysten tasoja. 80
74
Mielenkiintoista on, että joukkorahoituslain esitöissä ei ole lainkaan huomioitu mahdollisuutta, että joukkora-
hoituksen välittäjä voisi olla osuuskunta. Esitöiden mukaan joukkorahoituksen välittäjät ”ovat useimmiten osa-
keyhtiöitä tai eurooppayhtiöitä ja ne voivat olla myös avoimia yhtiöitä, kommandiittiyhtiöitä ja eurooppaosuus-
kuntia”, HE 46/2016 vp, 123. On huomattava, että kaupparekisteriin ei ole rekisteröity yhtään eurooppaosuus-
kuntaa, kun osuuskuntia on yli neljä tuhatta. Patentti- ja rekisterihallitus, Yritysten lukumäärät kaupparekiste-
rissä, viimeksi päivitetty 16.7.2018, https://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/yritystenlkm/lkm.html.
75
Finanssivalvonta, Valvottavat, http://www.finanssivalvonta.fi/fi/Fiva/Valvottavat/Pages/Valvottavat.aspx.
76
Osuuskunta Ehta Rahan sääntöjen 2 §.
77
Ks. esim. Aste – Taska – Di Matteo 2017.
78
Ks. Visa Kurki, Ei vain oikeuskelpoisuutta – oikeussubjektikäsityksemme ongelmia ja uudelleenarviointia. Laki-
mies 5/2018, s. 469–492. Kyseessä on siis yhteistoimintayhteisö, jota suomalaisessa kirjallisuudessa kutsutaan
siviiliyhtiöksi ja ruotsalaisessa yksinkertaiseksi yhtiöksi (enkelt bolag), ks. Arvo R. Heikonen, Avoin yhtiö Suomen
lain mukaan. WSOY 2948, s. 33; Thomas Wilhelmsson – Niilo Jääskinen, Avoimet yhtiöt ja kommandiittiyhtiöt.
Kauppakaari 2001, s. 2–3; Seppo Villa, Henkilöyhtiöt ja osakeyhtiö. 5., uudistettu painos, Alma Talent 2018, s. 44;
Håkan Nial, Om handelsbolag och enkla bolag. P.A. Norstedt & Söners Förlag 1955, s. 370.
79
Lawrence Lessig, Code and Other Laws of Cyberspace. Basic Books 1999; ks. De Filippi – Hassan 2018.
80
Elinor Ostrom, Reformulating the Commons. Swiss Political Science Review 6(1) 2000, s. 29–52. Yhteisresurs-
sien hallinnasta ks. myös Hannu Autto, Elinor Ostrom ja yhteisresurssien monitieteellinen tutkimus. Kansanta-
loustieteellinen Aikakauskirja 106(1) 2010, s. 99–103.

16
Lohkoketjuteknologiassa on kysymys digitaalista, internetin kautta verkostoituneisiin tietoko-
neisiin perustuvasta järjestelmästä, joka jakaa ja jatkuva-aikaisesti täsmäyttää verkon jäsen-
ten yhteistä käsityksestä siitä, mikä on totta.81
Lohkoketjun lohkot ovat ”tilikirjoja”, joilla kor-
vataan 1400-luvun teknologiaan nojautuva kahdenkertainen kirjanpito. Lohkoketjua voidaan
kutsua näin ”kolmenkertaiseksi” kirjanpidoksi: kaikki kirjausketjut tilikirjaan varmennetaan sa-
man tien pysyvästi ja jälkikäteen muuttamattomasti verkostossa.82
Lohkoketjuteknologia mi-
nimoi transaktiokustannuksia, nopeuttaa prosesseja ja varmistaa datan integriteetin verrat-
tuna perinteisiin varallisuuden hallintajärjestelmiin. Edut ovat toiminnan laajetessa skaalautu-
via, mikä motivoi sijoittajia ja rahoitussektoria laajemminkin investoimaan teknologiaan. Loh-
koketjuteknologian käyttö on tunnettua kryptovaluutoissa, mutta myös erilaisissa rekiste-
reissä kuten kiinteistörekisteri, osakeluettelo, ajoneuvorekisteri, taide-esinerekisteri, väestö-
rekisteri, ajokorttirekisteri ja yliopistojen opintosuoritusrekisterit.83
Mikä olennaista, lohkoketju mahdollistaa datan koskemattomuuden suojaamisen jälkikätei-
seltä manipulaatiolta, joka on perinteisten keskitettyjen hallintajärjestelmien perusominai-
suus. Perinteiset hallintajärjestelmät ovat haavoittuvia niin yksilöiden, julkisen vallan, pank-
kien kuin yritystenkin tekemille jälkikäteisille muutoksille sovittuihin järjestelyihin ja tilikirjoi-
hin. Lohkoketjuteknologiaa voidaankin kuvata verkostoksi ilman luottamusta.84
Toisin kuin ta-
vanomaisissa sopimussuhteissa, toisilleen vieraat voivat solmia lohkoketjussa sopimuksia,
vaikka he eivät lainkaan luottaisi toisiinsa. Lohkoketjussa solmittavat älykkäät sopimukset ovat
automaattisesti itsensä täytäntöönpanevia ilman keskitetyille hallintajärjestelmille tyypillisiä
ulkopuolisten kolmansien tahojen, olivatpa ne julkisia tai yksityisiä, suorittamia täytäntöönpa-
notoimia.85
Lohkoketjuverkon miljoonat laitteet toteuttavat sen sijaan monimutkaisia algorit-
mejä, joiden avulla transaktiot varmistetaan ja ladataan tilikirjoihin, lohkoihin, ja liitetään mui-
hin tilikirjoihin.86
Toisin kuin perinteiset suulliset, kirjalliset ja implisiittiset sopimukset älyk-
käät sopimukset ovat tietokoneohjelmina itse itseään toteuttavia ja itse itseään täytäntöön-
panevia ilman inhimillistä interventiota.87
Esimerkkeinä lohkoketjuteknologian hyödynnettävyydestä ovat arvoketjujen ja -verkostojen
älykkäät hallinnointijärjestelmät:88
älykkäät laitteet liitetään esineiden internetin kautta loh-
koketjualustoihin, joiden avulla kerätään ja varmistetaan tietoja tuotteista ja tuotantoproses-
seista pitkin arvoketjuja ketjujen jäsenten, esimerkiksi kuluttajien, avoimeen käyttöön. Itse
asiassa esineiden internetin tehokas käyttö edellyttää hajautettua lohkoketjuteknologiaa ja
älykkäitä sopimuksia suuren kapasiteettitarpeensa vuoksi.89
Energiantuotannossa esineiden
internetin integrointi lohkoketjuihin mahdollistaa energian tuottajien vertaismarkkinat, jossa
81
Don Tapscott– Alex Tapscott, Blockchain Revolution: How the Technology Behind Bitcoin Is Changing Money,
Business, and the World. Portfolio Penguin Publishing 2016.
82
Liv A. Watson - Chris Mishler, Get ready for blockchain. Strategic Finance, January 1, 2017, s. 62-63.
83
David Yermack, Corporate Governance and Blockchains. Review of Finance 2017, s. 7–31, 8–9.
84
Christidis – Devetsikiotis 2016, s. 2292.
85
Ks. Wright – De Filippi 2015; Kristian Lauslahti – Juri Mattila – Timo Seppälä, Smart Contracts – How will Block-
chain Technology Affect Contractual Practices? No 68, ETLA Reports, The Research Institute of the Finnish Econ-
omy 2017, https://EconPapers.repec.org/RePEc:rif:report:68.
86
Mehar– Shier – Giambattista – Gong – Fletcher – Sanayhie – Kim – Laskowski 2017.
87
Lauslahti - Mattila - Seppälä 2017.
88
Christidis – Devetsikiotis 2016, s. 2298-2299; Sara Saberi – Mahtab Kouhizadeh – Joseph Sarkis, Blockchain
technology: A panacea or pariah for resources conservation and recycling? Resources, Conservation & Recycling
130 2018 s. 80–81, 80.
89
Davidson – De Filippi – Potts, s. 645

17
energiaa ostetaan ja myydään automaattisesti ennalta asetettujen parametrien mukaisesti.90
Kuljetuksissa koko kuljetusketju voidaan liittää lohkoketjuun ja näin ollen todeta ja varmistaa
kuljetusketjun toteutuminen joka vaiheessaan. Lohkoketju on nimenomaisesti omiaan kestä-
vien ja kiertotalouteen perustuvien arvoketjujen ja -verkostojen hallinnointiin.
Rahoituksessa lohkoketjun käyttö on alkanut joukkorahoituksen tavoin mikrorahoituksesta.91
Erityisesti kehittyvien talouksien alikapitalisoiduilla tuottajauusosuuskunnilla voi olla vaikeuk-
sia liittyä kansainvälisiin maksunvälitysjärjestelmiin myydäkseen tuotteitaan ulkomaille. Loh-
koketjun kautta välitettävät kryptovaluutat antavat niille mahdollisuuden välittää maksunvä-
litysalustojen ja -välittäjien (kuten pankkien) välitysmaksut, jotka perinteisissä hallintajärjes-
telmissä estävät tehokkaasti tällaisten osuuskuntien toimintaa. Lohkoketjuteknologian viimei-
sin aste on kuitenkin puhtaasti virtuaalinen yritys, lohkoketjun kautta toteutettuihin älykkäi-
siin sopimuksiin perustuva hajautettu autonominen organisaatio tai yritys (decentralized au-
tonomous corporation, DAC). Hajautettu autonominen organisaatio tai yhtiö voidaan muovata
älykkäillä sopimuksilla täysin automaattiseksi siten, ettei sillä ole lainkaan hallintojärjestelmää
eikä se näin tarvitse inhimillistä puuttumista yrityksen hallintoon. Tämä edellyttää, että älyk-
käät sopimukset ovat vahvoja ja ottavat huomioon tulevat maailmantilat.92
Hajautettu autonominen organisaatio on tietokoneohjelma, joka itsenäisesti ohjaa yrityksen
toimintaa älykkäissä sopimuksissa asetettujen muuttamattomien parametrien mukaan. Se ei
ole oikeushenkilö eikä se tarvitse oikeushenkilöllisyyttä tai sitä määrittelevää lainsäädäntöä
toimiakseen. Organisaatio ei tarvitse myöskään ihmisistä koostuvaa johtoa kuten hallitusta.
Älykkäät sopimukset ratkaisevat näin epätäydellisten sopimusten aiheuttaman erilaisten pää-
omien luovuttajien ja johdon välisen agentuuriongelman.93
Hajautettu autonominen organi-
saatio imitoi perinteisiä organisaatioita mutta korvaa oikeuden ja ihmisten tekemät päätökset
teknologialla ja ohjelmalla.94
Lohkoketjussa olevat älykkäät sopimukset ovat ”koodi” (taikka
arkkitehtuuri tai design), jonka Lessig nostaa keskeiseksi modernin yhteiskunnan normityy-
piksi oikeuden, markkinoiden ja sosiaalisten normien ohella.95
Älykkäät sopimukset voidaan standardoida ja toteuttaa lähes ilman transaktiokustannuksia
kuten muutkin tietokoneohjelmistot. Standardista voidaan tehdä avoin ja demokratisoida
näin sopimusprosessi. Älykkäät sopimukset ovat tekoälyn avulla itse itseään luovia ja toteut-
tavia, niiden laatimiseen ei tarvita enää juristeja, jotka voivat keskittyä älykkäiden sopimusten
90
Christidis – Devetsikiotis 2016, s. 2298-2299.
91
Brett Scott, How can cryptocurrency and blockchain technologyplay a role in building social and solidarity fi-
nance? UNRISD Working Paper No. 2016-1, s. 5, https://www.econstor.eu/handle/10419/148750 .
92
Usman W. Chohan, The Decentralized Autonomous Organization and Governance Issues (December 4, 2017),
https://ssrn.com/abstract=3082055 tai http://dx.doi.org/10.2139/ssrn.3082055; Mehar– Shier – Giambattista –
Gong – Fletcher – Sanayhie – Kim – Laskowski 2017.
93
Ian Ayres – Robert Gertner, Filling Gaps in Incomplete Contracts: An Economic Theory of Default Rules. Yale
Law Journal 99 1989 s. 87–130, 92.
94
Mehar– Shier – Giambattista – Gong – Fletcher – Sanayhie – Kim – Laskowski 2017.
95
Lawrence Lessig, The New Chicago School. The Journal of Legal Studies 27(S2) 1998, s. 661–691; Lawrence
Lessig, Code and Other Laws of Cyberspace. Basic Books 1999; Maja van der Velden, Design as regulation: to-
wards a regulatory ecology of the mobile phone, s. 151–164 teoksessa M. van der Velden – M. Strano – H. Hra-
chvec – J. Abdelnour Nocera – C. Ess. (eds.), Culture, Technology, Communication: Common worlds, different
futures? Proceedings of the Tenth International Conference on Culture, Technology, Communication. London,
UK, 15-17 June 2016, s. 153.

18
periaatteellisiin lähtökohtiin; niiden toteuttaminen voidaan jättää tekoälyn huoleksi.96
Teo-
reettisesti tarkastellen hajautettu autonominen organisaatio ratkaisee Michael Jensenin ja
William Mecklingin kuvaaman agentuuriongelman ja osoittaa heidän teoriansa yrityksestä
pelkkänä sopimusverkkona todeksi.97
Älykkäisiin sopimuksiin perustuva hajautettu autonomi-
nen joukkorahoitusorganisaatio antaisi uusia mahdollisuuksia rakentaa osallistujien yhteisö il-
man välittäjiä tai alustoja, lohkoketjun varmistaessa verkostoituneiden osallistujien väliset
transaktiot.98
Lohkoketjupohjaisessa joukkorahoitusalustassa kaikki tarvittavat palvelut ja
transaktiot kirjataan joukkoalustaan ja tarjotaan yhteisön jäsenten käytettäväksi. Älykkäät so-
pimukset tekevät erilliset alustapalvelut tarpeettomiksi.99
Uudet osuuskuntaa ja avointa yhtiötä muistuttavat sopimuskonstruktiot, erityisesti liitettynä
uusiin teknologisiin innovaatioihin kuten älykkäisiin sopimuksiin sitouttavat yrityksen jäseniä
yritykseen (yhteisresurssiin) ja tuovat mukanaan positiivista omistamisen tunnetta, joka pe-
rinteisistä oikeushenkilömuotoisista osuuskunnista ja osakeyhtiöistä, erityisesti suurosuus-
kunnista ja listatuista yhtiöistä, on siivottu normatiivisesti pois.100
Davidson, De Filippi ja Potts
kutsuvat tällaista yhteisöä hajautetuksi yhteistoimintaorganisaatioksi (decentralised collabo-
rative organisation, DCO).101
Oikeushenkilökohtaisen lainsäädännön, esimerkiksi omaa pää-
omaa tai jakokelpoista ylijäämää koskevien säännösten puuttuessa yritysten jäsenet voivat
sopimusperusteisesti määritellä yritykselle tavoiteindikaattorit ilman kansainvälisten standar-
dien (kuten kansainväliset tilinpäätösstandardit tai Yhdysvaltain hyvä tilinpäätöstapa) paino-
lastia.102
Lohkoketjuteknologia mahdollistaa reaaliaikaisen kolmenkertaisen kirjanpidon ja sii-
hen perustuvan pääomanhallinnan. Kaikki kirjaukset lukitaan lohkoihin ilman että niitä voi
muuttaa jälkikäteen. Yrityksen kirjanpito on reaaliaikaisesti yrityksen sidosryhmien nähtävänä
ja käytettävänä, mikä mahdollistaa tilinpäätösajot koska tahansa odottamatta tilinpäätöksen
laatimista ja mahdollista julkistamista. Myös tilintarkastus tulee näin tarpeettomaksi.103
Digitaalisesti järjestetty osuustoimintayritys onkin tavallaan uudelleenorganisoitu yhteisomis-
teinen joukkorahoitusalusta. Organisaatiomuotona ei ole kuitenkaan perinteisen hallintajär-
jestelmän mukainen oikeudellisesti säännelty osuuskunta vaan hajautettu osuustoimintaor-
ganisaatio, jonka toimintaa määrittelevissä älykkäissä sopimuksissa eettiset algoritmit johta-
vat toimintaa kohti kestävyyttä. Tällaiset älykkäät sopimukset mahdollistavat uusia osuustoi-
minnallisuuden ja itsehallinnon muotoja, joita on vaikea pakottaa olemassa olevien rajoitetun
vastuun yhteisömuotojen muottiin. Älykäs sopimus voi hallinnoida koko kiertotalouden arvo-
ketjua, yhdistäen sen osat esineiden internetillä.104
96
Wright – De Filippi 2015, s. 24.
97
Wright - De Filippi 2015, s. 15, viitaten Michael C. Jensen - William H. Meckling, Theory of the Firm: Managerial
Behavior, Agency Costs and Ownership Structure. Journal of Financial Economics 3(4) 1976, s. 305-360, 310-311.
Agentuuriteoriasta ks. Jukka Mähönen – Seppo Villa, Osakeyhtiö I: Yleiset opit. 3., uudistettu painos, Talentum
2015, s. 341–348.
98
Primavera De Filippi, Blockchain-Based Crowdfunding: What Impact on Artistic Production and Art Consump-
tion? Observatório Itaú Cultural 2015, https://ssrn.com/abstract=2725373.
99
Schweitzer - Schlatt - Urbach - Fridgen 2017, s. 12.
100
101
Davidson – De Filippi – Potts 2018, s. 654.
102
103
David Yermack Corporate Governance and Blockchains. Review of Finance 21(1) 2017 s. 7-31, 24.
104
Ks. Konstantinos Christidis – Michael Devetsikiotis, Blockchains and Smart Contracts for the Internet of Things,
IEEE Access 2016, s. 2292–2303.

19
Älykäs sopimus voi esimerkiksi estää määräaikaisesti osuuskaupan jäsenen ostot, jos hänen
ennalta sovittu hiilijalanjälkensä kasvaa yli määrämitan tai jos uusostojen määrä ylittää sovi-
tun aikaisempien ostosten kierrätyksen määrän. Jäsenyydestä ja osuuksien omistamisesta voi
tehdä joustavan ja automaattisen, riippuen esimerkiksi siitä miten kestävästi jäsen osallistuu
lähiruokaosuuskunnan tai ajoneuvonlainausosuuskunnan toimintaan. Jos jäsen ei täytä ase-
tettuja velvollisuuksiaan tai täyttää ne määrämittaa heikommin, älykäs sopimus voi heikentää
automaattisesti jäsenen jäsenetuja esimerkiksi vähentämällä hänen osuuksiaan tai äänioi-
keuttaan, ja viime kädessä lunastamalla ja poistamalla ne kokonaan. Jäsen voidaan esimerkiksi
erottaa automaattisesti ilman että siihen tarvitaan ihmisten tekemiä päätöksiä.105
Jos osuuskuntaa perustettaessa on kuitenkin sovittu, että jotkut asiat jäävät jäsenten erikseen
päätettäväksi, äänestäminen voidaan toteuttaa verkossa lohkoketjun varmentamana. Näin
osuuskunnan kokouksista tulee tarpeettomia. Kaikki päätöksentekotilanteet ovat virtuaalisia
ja reaaliaikaisia ja välittömästi varmennettuja. Perinteisille osuuskunnille ominaiset hierarkki-
set hallintorakenteet kuten hallintoneuvoston ja hallituksen valitseminen tulee tarpeetto-
maksi jäsenten hallitessa suoraan osuuskuntaa ja valvoessa sen toimintaa ja mahdollisia inhi-
millisen pääoman luovuttajia (osuuskunnan työntekijöitä ja osuuskuntaan sopimussuhteessa
olevia yrittäjiä).106
Lohkoketjuteknologia ei näin rajoitu kirjanpitoon ja rekistereihin, vaan sillä voidaan korvata
kokonaan yritys organisaationa. Sen sijaan että perustetaan yritys yhtiönä tai osuuskuntana
laatien perustamissopimus, yhtiöjärjestys tai säännöt ja mahdollinen osakas- tai jäsensopi-
mus, yritys voidaan perustaa nojaamaan itse itseään toteuttaville älykkäille sopimuksille, jotka
sisältävät sitovat automaattisesti toteutettavat ehdot eri maailmantiloille kuten lisäsijoituk-
sille, varojenjaolle tai vaikka optioiden ja muiden erityisten etujen antamiselle.107
Lohkoketju-
teknologia kannustaa siis luomaan uusia innovatiivisia sääntelyn ulkopuolella olevia itseään
automaattisesti toteuttavia rahoitusinstrumentteja, joissa älykkäät sopimukset tekevät esi-
merkiksi velkakirjojen erityisehdot tarpeettomiksi. 108
Älykkäillä sopimuksilla voidaan sopia myös menettelyistä taloudellisissa vaikeuksissa, lisäten
näin transaktioiden läpinäkyvyyttä ja vähentäen niihin liittyvää epävarmuutta. Älykkäät sopi-
mukset määrittelevät sijoittajien ja muiden yritysverkoston jäsenten maksunsaantijärjestyk-
sen ja erilaisiin instrumentteihin liitetyt oikeudet ja velvollisuudet eri maailmantiloissa. Älyk-
käillä sopimuksilla voi näin vähentää niin yritykseen osallistuvien kuin ulkopuolisten oppor-
tunistista strategista käyttäytymistä; perinteisiä hallintamalleja kuten pörssinoteerattuja yhti-
öitä voi manipuloida niin julkinen valta, markkinapaikat, välittäjät kuin yritykset itsekin. Esi-
merkkeinä lohkoketjuteknologiasta yrityksen organisoinnissa on yrityksen osuuksien siirtämi-
sen ehdot ja toteuttaminen, osakerekisterit, sisäpiiritransaktiot ja -rekisterit sekä päätöksen-
teko (esimerkiksi äänestämisen edellytykset ja toimeenpano).109
105
Wright - De Filippi 2015, s. 31-32.
106
Wright - De Filippi 2015, s. 37-38.
107
Yermack 2017, s. 8.
108
Yermack 2017, s. 17.
109
Yermack 2017, 8–9.

20
4. Yhteenvetoa
Osuustoiminta kuten kollektiivit, joukkorahoitus ja osuuskunta vaikuttavat suoraan osallistu-
jien käyttäytymiseen vahvistaen avointa, läpinäkyvää ja vuorovaikutteista liiketoimintamallia.
Ne perustuvat käyttäjien osallistumiseen ja sitoutumiseen, korostaen liiketoiminnan yhteisöl-
lisyyttä ja rajoittaen jäsenten voitonmaksimointipyrkimyksiä sekä yritysvaltauksiin pyrkivien
sijoittajien valtapyrkimyksiä. Joukkorahoitus on saavuttanut suosiota juuri projekteissa, joihin
rahoituslaitokset eivät ole halukkaita investoimaan. Osuuskunta on vertaisliiketoimintamalli,
joka on poikkeuksellisen hyvin suojattu yritysvaltauksia varten. Osuuskunta antaa myös käyt-
täjille ainutlaatuisen mahdollisuuden omistaa itse markkinapaikkoja.
Vaikka osuuskunnat vahvistavat jäsentensä välistä sosiaalista koheesiota ja tuovat ”demokra-
tian” tunnetta heidän keskinäiseen päätöksentekoonsa, niille on tyypillistä myös toimintansa
aiheuttamien ulkoishaittojen ignoroiminen, olivatpa ne yhteyskunnallisia tai ympäristöllisiä.
Mikäli osuuskuntien toimintaa ohjaa vain omien jäsenten etujen ajaminen ja vain heidän it-
sensä kilpailullinen logiikka, ne siirtyvät noudattamaan ennemmin tai myöhemmin voiton-
tuottamisyritysten liiketoimintamallia.110
Näiden ongelmien ratkaisuksi olen tarjonnut ha-
jautettua organisaatiota, joko osuuskuntaa, jonka jäsenenä on koko arvoketjun jäseniä (hyb-
ridiosuuskuntia) tai sopimusperusteisia hajautettuja organisaatioita, joilla ei tarkoituksellisesti
ole oikeushenkilömuotoja. Nämä organisaatiot voivat perustua tavanomaiseen sopimustoi-
mintaan tai lohkoketjuteknologiaan nojaaviin älykkäisiin sopimuksiin. Olennaista tällöin on,
että oikeushenkilömuoto ja sitä koskeva yhteisöoikeudellinen sääntely korvataan sopimuk-
sella, viime kädessä yhteisöä yhteenliimaavalla ja sen jäseniä yhdistävällä ohjelmistolla. Oi-
keus on koodi (Law is Code).
110
Ajates Gonzalez 2017.

Mahonen hajauttaminen digitalisaatio ja osuustoiminta 10102018

Empfohlen

Empfohlen

Weitere ähnliche Inhalte

Ähnlich wie Mahonen hajauttaminen digitalisaatio ja osuustoiminta 10102018

Ähnlich wie Mahonen hajauttaminen digitalisaatio ja osuustoiminta 10102018 (20)

Mahonen hajauttaminen digitalisaatio ja osuustoiminta 10102018