Diese Präsentation wurde erfolgreich gemeldet.
Wir verwenden Ihre LinkedIn Profilangaben und Informationen zu Ihren Aktivitäten, um Anzeigen zu personalisieren und Ihnen relevantere Inhalte anzuzeigen. Sie können Ihre Anzeigeneinstellungen jederzeit ändern.

Aika muuttaa toimintakulttuuri

642 Aufrufe

Veröffentlicht am

Tekstissä on hahmoteltu joukkoistamista hyödyntävää toimintamallia ajankohtaisten ongelmien ratkaisussa. Toimintamalli on sovellettavissa myös kasvatuksessa ja opetuksessa maailmassa, joka muuttuu jatkuvasti.

Veröffentlicht in: Bildung
  • Als Erste(r) kommentieren

Aika muuttaa toimintakulttuuri

  1. 1. Jorma Enkenberg professori emeritus Savonlinna Eri puolilla maailmaa nopeasti laajennut sosiaalisen median käyttö on kiihdyttänyt prosessia, missä kansalaisen rooli on muuttumassa päätöksenteon objektista subjektiksi, osallistavan kulttuurin aktiiviseksi toimijaksi. Muutosprosessia ovat edesauttaneet avoimet, yhteisöllistä toimintaa tukevat teknologiset välineet ja toimintamallit, joiden avulla kansalaiset ovat voineet osallistua heille merkityksellisten ongelmien esilletuomiseen, jakamiseen sekä ratkaisemiseen. Osallistava toimintakulttuuri (eng. participatory culture) on viime vuosina nopeasti yleistynyt yrityselämässä (vrt. joukkoistaminen ja joukkorahoitus), kunnallisessa päätöksenteossa (vrt. ihmisiä lähellä olevien ongelmien esilletuominen ja yhdessä tapahtuva ratkaiseminen) sekä opetuksessa (vrt. osallistava oppiminen). Teknologisen kehityksen tukemana toimintakulttuurimme on saamassa merkityksiä ja muotoja, joilla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia siihen, minkälaiseksi uusien tuotteiden ja palveluiden innovointi, demokratiakäsityksemme sekä julkisten organisaatioiden päätöksenteko tulevat muotoutumaan tulevaisuudessa. Osallistavalla kulttuurille on tunnusominaista matala kynnys. Kuka tahansa voi osallistua taiteelliseen esittämiseen, tieteellisen ongelman ratkaisuun esimerkiksi kokoamalla tutkimusaineistoa tai tulla mukaan kansalaistoimintaan. Osallistava kulttuuri houkuttaa, tukee, ohjaa sekä valmentaa uuden luontiin ja sen tuloksena olevan jakamiseen. Se mitä kokeneimmat tietävät ja osaavat siirtyy yhteisöllisen toiminnan välittämänä aloittelevien ja vasta mukaan tulleiden omaksi. Osallistavan kulttuurin edustajat uskovat siihen, että osallistuminen ja mukanaolo on merkityksellistä ja että se myös vastaa ihmisten todellisia tarpeita. Osallistavan kulttuurin jäsenet tuntevat yhteenkuuluvuutta sekä keskinäisriippuvuutta toisistaan. Osallistavaa kulttuuria edustavien yhteisöjen tavoitteena on rakentaa toimintamuotoja ja niitä tukevia sosioteknisiä ympäristöjä, missä jokaisen asianosaisen ääni voidaan saattaa kuuluviin ja ottaa huomioon. Osallistavalle toimintakulttuurille on ominaista yhdessä tapahtuva ideointi ja innovointi sekä uuden toimintatavan sekä ratkaisumallin rakentaminen esillä olevaan ongelmaan sosioteknisen ympäristön tukemana. Osallistavat kulttuurit näyttävät yleensä rakentuvan merkittävien, maapalloamme tai paikallisyhteisöämme koskettavien monimutkaisten, yhteiskunnallisten ongelmien ympärille. Ongelmat ovat tavallisesti suuruudeltaan sitä luokkaa, että yksittäiset ihmiset, työryhmät tai organisaatiot eivät voi tai kykene niitä yksin ratkaisemaan. Hyvänä esimerkkinä tämänkaltaisesta ongelmasta on Wikipedian rakentuminen. Ongelmia voidaan myös ryhmitellä.
  2. 2. Ongelmat voivat olla luonteeltaan systeemisiä. Tällöin niiden ratkaisu edellyttää usean eri tiedonalueen asiantuntemusta. Ratkaisun kehittäminen haastaa rajojen ylittämiseen ja yhteistyöhön eri kulttuuritaustan ja erilaista osaamista edustavien yhteisöjen ja toimijoiden kesken. Esimerkkejä tämänkaltaisista ongelmista ovat päätöksenteko kansainvälisessä politiikassa sekä ilmaston muutos ilmiönä, jonka vaikutuksia elämäämme ja maapallon tulevaisuuteen tulisi kyetä luotettavasti ja uskottavasti arvioimaan sekä kommunikoimaan. Ongelmat voivat olla myös huonosti määriteltyjä. Siinä tapauksessa tarvitaan korkean tason osaamista edustavien tahojen pitkäkestoista sitoutumista niiden ratkaisuun. Ratkaisuprosessin aikana saattaa itse ongelma muuttaa muotoaan esimerkiksi teknologisen keksinnön vaikutuksesta. Huonosti määriteltyjen ongelmien ratkaisua ei voida useinkaan delegoida. Valaisevana esimerkkinä huonosti määritellyistä ongelmista voidaan pitää Linux- käyttöjärjestelmän kehitystyötä. Edellisten lisäksi ongelma voi olla luonteeltaan ”ilkeä”. Tällöin varsinaisen ongelman ratkaisu tuottaa yllättäen uuden ongelman, joka vuorostaan vaatii ratkaisua. Esimerkkinä tämänkaltaisesta ilmiöstä ja siihen liittyvästä ongelmasta voisi hyvin toimia Talvivaaran kaivos. Monimutkaisen ongelman ratkaisuprosessin lähtökohtana on yleensä tiedostettu ja julkituotu idea, ongelma tai haaste, joka koskettaa useampaa kuin yhtä ihmistä. Sosiaalisen median avulla idea, ongelma tai kehittämishaaste voidaan nopeasti jakaa edelleen kaikille asiasta kiinnostuneille avoimessa verkossa. Kuka tahansa yksittäinen henkilö tai mikä tahansa yhteisö voi periaatteessa julkistaa uuden idean, havaitsemansa ongelman tai kehittämishaasteen. Toiminnan tavoitteen jäsentämiseksi ja muotoilemiseksi asiasta kiinnostuneiden ihmisten muodostama yhteisö tai vertaisverkko voi sitten ryhtyä muokkaamaan ideaa, ongelmaa tai haastetta työstettävään muotoon sekä dokumentoida sitä esimerkiksi tekstein, kuvin tai videoleikkein. Tässä yhteydessä voi myös olla tarpeen arvioida ne tahot, joita asia koskee tavalla tai toisella ja jotka tulisi saada mukaan prosessiin. Tämän jälkeen muotoiltu ongelma, idea, ongelma ja kehittämishaaste voidaan julkaista avoimessa verkossa ja laajennettu vertaisverkko (yhteisö) voi ryhtyä etsimään vastauksia haasteeseen. Kaikille halukkaille tulisi antaa osallistumismahdollisuus. Osa mukaan tarvittavista henkilöistä tai tahoista voidaan myös erikseen pyytää tulemaan mukaan. Tällaisia tahoja edustavat tyypillisesti suunnittelijat, alan harrastajat, poliittiset päättäjät sekä päätöksiä toimeenpanevat virkamiehet. Esiin nousevat ehdotukset, ideoidut vaihtoehdot sekä ratkaisut on syytä julkaista avoimessa verkossa, missä niitä on voitava myös kommentoida. Edelleen esimerkiksi verkossa tapahtuvan äänestyksen avulla ehdotukset voidaan asettaa suosituimmuusjärjestykseen ja sen perusteella valita vaihtoehto, joka pyritään toteuttamaan. Mikä tahansa yhteisö voi ilmoittautua toteuttamaan ehdotuksen. Toteutuksessa voidaan hyödyntää joukkorahoitusta. Osallistavan toimintakulttuuri tarvitsee tuekseen sosioteknisen ekosysteemiin. Se voi rakentua esimerkiksi seuraavien asioiden ympärille:
  3. 3.  Ongelma/kehittämishaaste, joka koskettaa enempää kuin yhtä ihmistä (esim. koulun oppilaat käy tai tietyn kadun varrella asuvat kuntalaiset). Sosiaalinen yhteisö (vertaisverkko tai asukkaista muodostuva yhteisö), joka konstruoi ja dokumentoi ongelman/haasteen.  Laajennettu vertaisverkko (yhteisö) (avoin kaikille, mukana suunnittelijoita, poliitikkoja ja alan harrastajia, osin kutsuttuna, osin pakotettuna viran puolesta). Metatasolla disaineerattu modulaarinen teknologiaympäristö, jossa prosessi voi käynnistyä, ja jossa prosessin etenemistä on mahdollista myös seurata.  Moderaattori, erikseen nimetty henkilö, joka johtaa/vastaa prosessista (esim. opettaja tai yhteisön valtuuttama henkilö). Yleistyessään osallistavalle kulttuurille ominaisella toiminnalla tulee olemaan merkittäviä yleisiä ja erityisiä seurauksia mukana oleville ihmisille sekä yhteisöille, joita he edustavat. Osallistavien kulttuurien tavoitteena on sitouttaa yksilöt ja yhteisöt toimimaan uudella tavalla heitä kiinnostavissa asioissa, uusien ideoiden tuottamisessa, luovuuden edistämisessä, ongelmien ratkaisemisessa sekä harjoittaa yhteistyötä suunnittelijoiden, päätöksentekijöiden ja toimeenpanijoiden kanssa ongelman ratkaisemiseksi. Tästä seuraa, että suunnittelusta ja innovoinnista voi tulla rajoja ylittävää ja nykyistä demokraattisempaa. Valtaa, kontrollia ja vastuuta siirtyy kansalaisille itselleen. Heistä tulee suunnittelijoita ja uuden rakentajia. Osallistava kulttuuri lisää kansalaisten aktiivisuutta. Sen seurauksena alhaalta, kansalaisten todellisista tarpeista nousevat demokraattiset prosessit yleistyvät. Osallistava toiminta innostaa ja kannustaa tekemään havaintoja lähiympäristöstä, jakamaan niitä avoimesti, ideoimaan sekä tuomaan julki ongelmia, joiden ratkaiseminen on toteuttavissa kustannustehokkaasti. Nykyisellään yritysten ja julkisyhteisöjen ulkopuolelle sijoittuva osaamispääoma tulee huonosti hyödynnetyksi. Osallistava toimintakulttuuri saattaa tämän osaamispääoman näkyväksi. Se rohkaisee kansalaisia innovatiiviseen ja uutta luovaan toimintaan sekä edistää yhteisöllisen vaikuttamisen oppimista. Osallistava kulttuuri on itsessään uusi sosiaalinen innovaatio, joka kasvattaa kansalaisten sosiaalista pääomaa sekä edistää koettua yhteisöllisyyttä. Julkisille organisaatioille osallistavan kulttuurin yleistyminen muodostaa haasteen kehittää ja ottaa käyttöön sosioteknologisia ympäristöjä, jotka vastaavat nykyistä paremmin ihmisten tarpeita osallistua heitä koskevien asioiden päätöksentekoon sekä ongelmien ratkaisuun. Sosiotekniset ympäristöt voivat myös parantaa tarjottavien palvelujen saavutettavuutta ja olla samaan aikaan kustannustehokkaita. Osallistava toimintakulttuuri perustuu pitkälti luottamukseen. Niin yritysten kuin julkisten organisaatioiden epäonnistuminen ongelmien ratkaisussa tai palvelujen kehittämisessä selittyy suurelta osin sillä, että ne eivät osaa hyödyntää yhteisöjen ja yksilöiden hiljaista tietoa. Osallistava toimintakulttuuri voi edistää hiljaisen tiedon ja yhteisössä olevan asiantuntijuuden esilletuloa, jakamista sekä oppimista toisilta. Siitä voi näin muodostua yksi organisaation
  4. 4. menetystekijöistä eteen tulevien ongelmien ratkaisemisessa sekä epäonnistumisista toipumisessa. Lisätietoja: Wikipedia Henry Jenkins Eduskunta

×