EVA Fakta: Kuka Suomessa tekee työt?

29.1.2015
FAKTA
KUKA SUOMESSA
TEKEE TYÖT?

Kustantaja: Taloustieto Oy
Painopaikka: Nykypaino Oy, Helsinki 2015
EVA Fakta 1/2015
ISSN 2342-7175 (painettu)
ISSN 2342-7183 (pdf)
ISBN 978-951-628-624-5 (painettu)
ISBN 978-951-628-625-2 (pdf)
Aiemmin julkaistu EVA Fakta -sarjassa:
Hyvinvointivaltio numeroina (2013)
Verojen kirja (2014)
Tästä Suomi elää (2014)
Julkaisut löytyvät osoitteesta ww.eva.fi/julkaisut/faktat.

Esipuhe
Äkkiseltään voisi ajatella, että Suomen työvoima ei ole juuri muuttunut viime vuosikymmenten aikana. Työttömiä
tuntuisi olevan hiukan vähemmän kuin 1990-luvun lamassa, mutta mitä muuta on tapahtunut?
Paljonkin, jos jaksaa selata tilastoja.
Tämä EVA Fakta hahmottaa näistä muutoksista tärkeimmät. Noin 25 vuodessa väestö on kasvanut merkittävästi,
mutta työllisten määrä ei. Työttömien määrä kasvaa tasatahtia työvoiman kasvun kanssa. Suomen työllisyys ei ole
katastrofi, mutta viime vuodet Ruotsi ja Saksa ovat tasaisesti kasvattaneet etumatkaansa meihin.
Ikäviä lukuja kiinnostavampaa on se, mitä voimme tehdä asialle. Mitkä tekijät parantavat työllistymisen mahdol-
lisuutta? Kuinka moni ulkomaalainen saa töitä ja millä edellytyksillä? Ja paljonko heitä tulevaisuudessa tarvitaan?
Selvin vastaus lukuisiin kysymyksiin näyttäisi olevan se, että koulutus on edelleen paras rokotus työttömyyttä
vastaan.
EVA Faktan luvut ovat koonneet Tilastokeskuksen yliaktuaari Topias Pyykkönen ja tutkija Pekka Myrskylä.
Esitän molemmille parhaat kiitokset huolellisesta työstä. Se palvelee parhaalla tavalla yhteiskunnallista keskustelua
– jonka aika on nyt.
Helsingissä 29. tammikuuta 2015
Matti Apunen
Johtaja
EVA

Sisältö
Työmarkkinoiden peruskäsitteet 4
Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan 1987–2013 5
Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan, muutos 2013–1987 6
Työllisyys- ja työttömyysasteet EU-maissa 2013 7
Työllisyysasteet eräissä EU-maissa 2000–2013 8
Paljonko työttömiä on? 9
Työttömien määrä työssäkäyntitilastossa ja työvoimatutkimuksessa 2008–2013 10
Työttömien määrä laajennetun työttömyyskäsitteen mukaan 2000–2013 11
Työllisten määrä työssäkäyntitilastossa ja työvoimatutkimuksessa 1989–2013 12
Mistä uusi työvoima rekrytoidaan? 13
Uusien työllisten tausta: työttömät, opiskelijat ja muut 1988–2013 14
Työttömistä työllistyneet iän ja koulutusasteen mukaan 2013 15
Työttömän työllistymistodennäköisyys iän ja koulutusasteen mukaan 2013 16
Työttömän työllistymistodennäköisyys työttömyyden keston ja koulutusasteen mukaan 2013 17
Työllisyysasteet maakunnittain 2013 18
Työllisten määrä maakunnittain, muutos 2013–2000 19
Työttömien, työllisten ja opiskelijoiden muuttamistodennäköisyys iän mukaan 2013 20

Miksi työllisten määrä ei kasva? 21
Työikäisten määrän kehitys: kantaväestö ja maahanmuuttajat 1987–2013 22
Eräiden ikäluokkien työllisyysasteet vuoteen 2013 asti 23
Työllisyysasteet sukupuolittain ja ikäluokittain 2000–2013 24
22–29-vuotiaiden työllisyysasteet sukupuolittain 1987–2013 25
55–67-vuotiaiden työllisyysasteet 2000, 2005 ja 2013 26
Työllisten määrä koulutusasteen mukaan 1987–2013 27
Työllisyysasteet iän ja koulutuksen mukaan 2013 28
18-vuotiaan työ- ja työttömyysodotteet sukupuolen ja koulutusasteen mukaan 2011–2013 29
Työpaikkojen määrän muutos eräillä toimialoilla 2007–2012 30
Työllisistä poistuneet ikäluokittain pääasiallisen toiminnan mukaan 2013 31
Mistä lisää työllisiä? 32
Työssäkäyvien opiskelijoiden osuus koulutusasteen mukaan 2008–2012 33
Korkeintaan 180 päivää työttömänä olleet iän ja koulutuksen mukaan 2013 34
Yli 180 päivää työttömänä olleet iän ja koulutuksen mukaan 2013 35
Maahanmuuttajien ja kantaväestön työllisten ja työttömien määrän muutos 2000–2013 36
Maahanmuuttajien työttömyysasteet kansalaisuuden mukaan 2000–2013 37
Maahanmuuttajien työllisyysasteet asuinvuosien ja sukupuolen mukaan 2013 38
Maahanmuuttajien osuus eräiden toimialojen työllisistä 2012 39
63–67-vuotiaiden työllisten määrä 2000–2013 40
Työtulojen osuus valtionveronalaisista tuloista iän mukaan 2013 41
Alle 3-vuotiaiden lasten vanhempien työllisyysaste 2000–2013 42
Osa-aikatyötä tekevien osuus työllisistä 1990–2013 43
Osa-aikatyötä tekevien määrä ja osuus työllisistä ikäluokittain 2013 44

Työvoimaan kuuluvat kaikki 15–74-vuotiaat henkilöt, jotka ovat työllisiä tai työttömiä.
Työvoiman ulkopuolella ovat kaikki muut eli muun muassa lapset, koululaiset, opiskeli-
jat ja eläkeläiset.
Työllinen on ansiotyössä oleva henkilö. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa työl-
liseksi katsotaan viikon aikana vähintään tunnin työtä tehneet palkansaajat ja yrittäjät,
myös vanhempainvapaalla tai sairauslomalla olleet. Rekisteripohjaisessa Tilastokeskuk-
sen työssäkäyntitilastossa työllisiä ovat henkilöt, jotka ovat työeläke- ja veroviran-
omaisten tietojen mukaan ansiotyössä.
Työtön on työtä vailla oleva. Tarkempi määritelmä vaihtelee tilaston mukaan. Tilasto-
keskuksen työvoimatutkimuksessa vailla työtä olevan oletetaan lisäksi etsineen aktiivi-
sesti työtä sekä voivan aloittaa työt kahden viikon kuluessa. Työministeriön työnvälitys-
tilastossa työtön on työhallinnon rekisteriin ilmoittautunut työtön työnhakija.
Työllisyysaste on työllisten osuus samanikäisestä väestöstä. Koko väestön työllisyys-
aste lasketaan 15–64-vuotiaiden työllisten osuutena samanikäisestä väestöstä.
Työttömyysaste on työttömien osuus työvoimasta eli työllisistä ja työttömistä.
Työmarkkinoiden peruskäsitteet

5
Väestö on kasvanut puolella mil-
joonalla henkilöllä 5,5 miljoonaan
viime vuosikymmeninä.
Kasvu on painottunut eläkeläisiin,
koska väestön ikärakenne on van-
hentunut. Eläkeläisten määrä on
lisääntynyt 328 000 henkilöllä 1,3
miljoonaan.
Työvoiman määrä on kasvanut noin
182 000 henkilöllä 2,6 miljoonaan.
Työvoiman kasvu painottuu työttö-
miin, joiden määrä on yli kaksinker-
taistunut 328 000:een.
Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilasto.
Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan 1987–2013
(Miljoonaa henkilöä)
0
1
2
3
4
5
6
1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013
Työttömät 0,33 milj.
Työlliset 2,30 milj.
Eläkeläiset 1,33 milj.
Muut työvoiman ulkopuoliset 1,49 milj.
Koko väestö 5,45 milj.
Työvoima 2 629 933
- Työlliset 2 301 562
- Työttömät 328 371
Vuonna 2013, henkilöä

6
Työllisten määrä on kasvanut vain
noin 2 000 henkilöllä vuosina
1987–2013. Työttömien määrä taas
on kasvanut 180 000:lla.
Työvoiman ulkopuolisesta väestöstä
eniten on kasvanut eläkeläisten
määrä. Lisäksi opiskelijoiden määrä
on kasvanut noin 76 000 henkilöllä.
Lasten määrä taas on vähentynyt
58 000:lla.
* Luvuissa mukana vain täysi-ikäiset
työlliset.
Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan, muutos 2013–1987*
(Henkilöä)
-57 921
-15 606
2 150
76 245
179 678
181 828
328 122
512 668
0–14-vuotiaita
Muita työvoiman
ulkopuolisia
Työllisiä
Opiskelijoita
Työttömiä
Työvoimaa
Eläkeläisiä
Koko väestö

7
Suomen työllisyysaste on muihin
EU-maihin verrattuna verraten
hyvä. Suomessa työllisyysaste on
68,9 prosenttia, kun EU:n keskiarvo
on 63,5.
Kuitenkin muissa Pohjoismaissa ja
esimerkiksi Saksassa ja Britanniassa
työllisyysasteet nousevat yli 70
prosentin. Ruotsissa työllisyysaste
on 74,4 prosenttia ja Saksassa 73,3
prosenttia.
EU-maiden matalin työllisyysaste on
Kreikassa, 48,8 prosenttia.
Lähde: Eurostat.
* 15–64-vuotiaat.
Työllisyys-* ja työttömyysasteet EU-maissa 2013
(Prosenttia)
45
50
55
60
65
70
75
0 5 10 15 20 25 30
Kreikka
Työttömyysaste
Työllisyysaste
Espanja
Kroatia
Kypros
Portugali
Italia
BulgariaSlovakia
Irlanti
Latvia
Liettua
Ranska
Slovakia
Puola
Unkari
Belgia
Romania
Malta
Alankomaat
Saksa
Itävalta
Ruotsi
Tanska
Iso-Britannia Suomi
Viro
Tsekki
Luxemburg
Keskiarvo
Keskiarvo
Baltian maat
Etelä-Eurooppa
Itä-Eurooppa
Länsi-Eurooppa
Pohjoismaat

8
Suomen työllisyysaste on laskenut
taloustaantuman (2008–) aikana.
Ennen taantumaa työllisyysasteem-
me oli 71 prosenttia, ja vuonna
2013 se oli 69 prosenttia.
Saksassa ja Virossa työllisyys on taas
kasvanut poikkeuksellisen hyvin.
Saksan työllisyysaste on kasvanut
seitsemän prosenttiyksikköä vuosi-
na 2000–2013.
Viron työllisyysaste on kasvanut
yhdeksän prosenttiyksikköä. Työlli-
syysaste on palautunut Virossa
ripeästi, sillä se laski taantumavuo-
sina 2009–2010 lähes kymmenen
prosenttiyksikköä.
Lähde: Eurostat.
* 15–64-vuotiaiden työllisyysasteen
vuosikeskiarvo.
Työllisyysasteet* eräissä EU-maissa 2000–2013
(Prosenttia)
50
55
60
65
70
75
80
2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012
69 %
55 %
73 %
74 %
69 %
Viro
Espanja
Saksa
Ruotsi
Suomi

Työttömien määrää tilastoidaan kahdella tavalla. Tilastokeskuksen työvoimatutkimus
perustuu kyselytutkimukseen ja rekisteripohjaiset tilastot työhallinnon työnhakija-
rekisteriin.
Tilastojen työttömyysmääritelmät poikkeavat toisistaan siinä, miten ne painottavat
työnhaun aktiivisuutta ja työmarkkinoiden käytettävissä oloa.
Työvoimatutkimus kuvaa työvoiman kysyntää ja tarjontaa. Työttömäksi katsotaan
vailla työtä oleva, joka on lisäksi hakenut aktiivisesti työtä ja on valmis kahden viikon
kuluessa aloittamaan työt.
Rekisteritilastot taas perustuvat työttömiksi ilmoittautuneisiin työnhakijoihin. Opinto-
rahaa nostavaa opiskelijaa tai eläkkeellä olevaa ei niissä lueta työttömäksi. Rekisteriti-
lastoja ovat työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilasto ja Tilastokeskuksen työssä-
käyntitilasto.
Määritelmäerot johtavat siihen, että tilastojen työttömyysluvut poikkeavat toisistaan.
Työvoimatutkimuksessa työttömiä on keskimäärin 42 000 henkilöä vähemmän kuin
rekisteripohjaisissa tilastoissa.
Paljonko työttömiä on?

10Paljonko työttömiä on?
Työttömiä työnhakijoita oli työssä-
käyntitilastossa 328 000 joulukuus-
sa 2013. Työvoimatutkimuksen
mukaan työttömiä oli 123 000
vähemmän.
Työssäkäyntitilastossa mukana ovat
piilotyöttömät ja työnhausta luo-
puneet, mutta tarkkoja lukumääriä
näistä ryhmistä ei ole. Piilotyötön
haluaa työtä ja on nopeasti työhön
käytettävissä, mutta ei silti ole aktii-
visesti hakenut työtä. Työnhausta
luopunut on vailla työtä oleva, joka
ei halua tai hae työtä.
Työvoimatutkimus taas lukee
työttömiksi myös työttömyysuhan
alaiset, kuten työnhaun aloittavat
opiskelijat.
Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilasto,
Työvoimatutkimus.
Työttömien määrä työssäkäyntitilastossa ja työvoimatutkimuksessa
2008–2013 (1 000 henkilöä)
0
50
100
150
200
250
300
350 Työttömiä työssäkäyntitilaston mukaan, 328
Työttömiä työvoimatutkimuksen mukaan, 205
2008 2009 2010 2011 2012 2013

11
Laajennettu työttömyyskäsite
kattaa työttömiksi työnhakijoiksi
ilmoittautuneet sekä palkkatuella
työllistetyt, työvoimakoulutuksessa
olevat ja työttömyyseläkeläiset.
Työttömiä työnhakijoita oli noin
328 000 joulukuussa 2013. Tuki-
työllistettynä ja koulutuksessa oli
59 000 henkilöä, ja heidän määrän-
sä on pysynyt melko vakaana viime
vuosina.
Työttömyyseläkeläisten määrä on
vähentynyt alle 5 000 henkilöön,
koska työttömyyseläkejärjestelmä
päätettiin lakkauttaa vuonna 2005.
* Pl. vuorotteluvapaansijaiset, kuntoutuk-
sessa olevat ja omaehtoisesti opiskelevat.
Työttömien määrä laajennetun työttömyyskäsitteen* mukaan 2000–2013
(1 000 henkilöä)
Paljonko työttömiä on?
0
100
200
300
400
500
2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012
Työvoimakoulutuksessa
Työttömyyseläkeläisiä
Työttömiä työnhakijoita
Tukityöllistetty

12Paljonko työttömiä on?
Työllisiä oli 2,3–2,4 miljoonaa jou-
lukuussa 2013. Työllisten määrä on
laskenut 75 000:lla taantumavuo-
sina 2008–2013, mutta 1990-luvun
laman aikana työllisten määrä
supistui jopa 400 000:lla.
Työvoimatutkimus arvioi työllisiksi
107 000 henkilöä enemmän kuin
rekisteripohjainen työssäkäyntiti-
lasto. Se kartoittaa työllisiä 15-vuo-
tiaista alkaen, rekisteripohjainen
työssäkäyntitutkimus 18-vuotiaista.
Työssäkäyntitutkimuksessa työllisiä
ovat työeläkevakuutetut. Työvoi-
matutkimuksessa taas henkilöt,
jotka ovat tutkimusviikolla tehneet
vähintään tunnin työtä rahapalkkaa
tai luontaisetua vastaan.
Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilasto,
Työvoimatutkimus.
Työllisten määrä työssäkäyntitilastossa ja työvoimatutkimuksessa
1989–2013 (Miljoonaa henkilöä)
1,7
1,9
2,1
2,3
2,5
2,7
1989 1992 1995 1998 2001 2004 2007 2010 2013
15–74-vuotiaita työllisiä
työvoimatutkimuksen
mukaan
työssäkäyntitilaston mukaan
2,41
2,30

Uusia työllisiä on vuosittain arviolta 200 000–250 000. Määrä vaihtelee taloussuhdan-
teen mukaan, mutta myös taantumavuonna 2013 tuli uusia työllisiä noin 198 000.
Eniten uusia työllisiä rekrytoidaan opiskelijoista (ks. s. 14). Keskeisimmät työttömien
työllistymiseen vaikuttavat tekijät taas ovat työnhakijan ikä, työttömyyden pituus,
koulutustausta ja asuinalue (s. 16–17).
Työpaikat keskittyvät suuriin kaupunkeihin ja kasvukeskuksiin, etenkin Uudellemaalle
(s. 19 ja 20). Niissä työvoiman kysyntä pysyy korkealla, kun työntekijöitä tarvitaan uusiin
työpaikkoihin sekä korvaamaan eläkkeelle lähteviä työntekijöitä.
Mistä uusi työvoima rekrytoidaan?

14
Työttömien määrä ei vähene samas-
sa tahdissa kuin uusia työpaikkoja
syntyy. Uusista työllisistä jopa 40
prosenttia on opiskelijoita, jotka
eivät ole olleet työttöminä.
Noin kolmannes uusista työllisistä
on työttömiä. Taantuman jälkeen
työttömien osuus uusista työllisistä
yleensä kasvaa aluksi, kun konkurs-
seissa ja lomautuksissa työttömäksi
joutunut osaava työvoima pystyy
kilpailemaan vastavalmistuneiden
kanssa.
Noin neljännes uusista työllisistä oli
maahanmuuttajia ja paluumuut-
tajia, varusmiehiä, eläkkeen ohella
työskenteleviä ja muita työvoiman
ulkopuolella olleita.
* 18–64-vuotiaat.
Uusien työllisten* tausta: työttömät, opiskelijat ja muut 1988–2013
(Prosenttia)
0
10
20
30
40
50
60
70
1988 1992 1996 2000 2004 2008 2012
Muu
Opiskelija
Työtön
43 %
32 %
25 %

15
Taantumavuonna 2013 työllistyi yh-
teensä 62 000 henkilöä, jotka olivat
työttömänä vuonna 2012. Työttö-
män työllistymiseen vaikuttavat ikä
ja koulutustausta.
Työllistyneistä 11 000 oli suorittanut
vain peruskoulun tai kansakoulun.
Keskiasteen tutkinto eli lukio- tai
ammattikoulutus oli 35 000 työllis-
tyneellä. Korkea-asteen koulutus eli
ammattikorkeakoulu- tai korkeakou-
lututkinto oli 16 000:lla.
* 20–64-vuotiaat.
Työttömistä työllistyneet iän* ja koulutusasteen mukaan 2013
(Henkilöä)
0
500
1 000
1 500
2 000
20 22 24 26 28 30 32 34 36 38 40 42 44 46 48 50 52 54 56 58 60 62 64
Keskiaste
Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa
Korkea-aste
Ikä

16
Työttömän työllistymistodennäköisyys* iän ja koulutusasteen mukaan 2013
(Prosenttia)
Todennäköisimmin työllistyvä
työtön on korkeakoulutettu nuori.
Korkeakoulutettu 20–29-vuotias
työllistyy 50 prosentin todennäköi-
syydellä, kun samanikäinen vain
peruskoulun käynyt työllistyy 17
prosentin todennäköisyydellä.
Mitä iäkkäämpi työtön, sitä alhai-
sempi työllistymistodennäköisyys.
Voimakkaasti todennäköisyys työl-
listyä heikkenee kuitenkin vasta yli
58-vuotiailla työttömillä. Koulutus
parantaa mahdollisuutta työllistyä
iäkkäänäkin.
* Työllistymistodennäköisyys = joulukuus-
sa 2013 työllisinä olleiden osuus kaikista
joulukuussa 2012 työttömänä olleista.
0
10
20
30
40
50
60
70
80
20 22 24 26 28 30 32 34 36 38 40 42 44 46 48 50 52 54 56 58 60 62 64
Keskiaste
Korkea-aste
Ikä

17
Työllistymisen todennäköisyys
laskee, jos työttömyys pitkittyy. Sata
päivää työttömänä vuonna 2012
olleista työllistyi 44 prosenttia
vuoden 2013 loppuun mennessä.
200 päivää työttömänä olleista
työllistyi enää 24 prosenttia ja
300 päivää työttömänä olleista 18
prosenttia.
Koulutus parantaa mahdollisuuksia
työllistyä, vaikka työttömyys pit-
kittyisi. Vuoden työttömänä ollut
maisterintutkinnon suorittanut työl-
listyy lähes yhtä todennäköisesti
kuin puoli vuotta työttömänä ollut
vain peruskoulun käynyt.
* Työllistymistodennäköisyys = joulukuus-
sa 2013 työllisinä olleiden osuus kaikista
joulukuussa 2012 työttömänä olleista.
Työttömän työllistymistodennäköisyys* työttömyyden keston ja koulutusasteen mukaan 2013
(Prosenttia)
0
20
40
60
80
1 29 57 85 113 141 169 197 225 253 281 309 337 365
Keskiaste
Perusaste
Alempi korkea-aste
Työttömyyspäiviä
Ylempi korkea-aste

18
Työllisyysasteet* maakunnittain 2013
(Prosenttia)
Korkein työllisyysaste eli työllisten
osuus 18–64-vuotiaista on ruotsin-
kielisillä seuduilla Ahvenanmaalla
ja Pohjanmaalla. Yi 70 prosentin
työllisyysaste on myös Uudel-
lamaalla, Keski-Pohjanmaalla ja
Kanta-Hämeessä.
Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnissa
työllisyysaste on 17 prosenttiyksik-
köä alempi kuin Ahvenanmaalla ja
12 prosenttiyksikköä alempi kuin
Uudellamaalla.
* 18-64 –vuotiaiden.
61,3
61,7
62,3
63,9
64,3
65,1
65,2
65,3
66,0
66,0
67,4
68,3
68,6
69,8
70,5
70,6
72,9
74,5
78,8
60 64 68 72 76 80
Kainuu
Pohjois-Karjala
Lappi
Keski-Suomi
Kymenlaakso
Etelä-Savo
Pohjois-Pohjanmaa
Pohjois-Savo
Päijät-Häme
Etelä-Karjala
Pirkanmaa
Satakunta
Varsinais-Suomi
Etelä-Pohjanmaa
Kanta-Häme
Keski-Pohjanmaa
Uusimaa
Pohjanmaa
Ahvenanmaa

19
Työlliset keskittyvät voimakkaasti
Uudellemaalle ja muutamaan
kasvukeskukseen.
Koko maassa työllisten määrä kasvoi
111 000 henkilöllä vuosina 2000–
2013. Jopa 55 prosenttia kasvusta
tapahtui Uudellamaalla, 18 prosent-
tia Pirkanmaalla ja 11 prosenttia
Pohjois-Pohjanmaalla.
Eniten työllisten määrä taas väheni
Kymenlaaksossa ja Etelä-Savossa.
* 18–64-vuotiaat.
Työllisten* määrä maakunnittain, muutos 2013–2000
(Henkilöä)
-5 663
-3 807
-2 260
-1 956
-1 640
-1 523
94
297
1 099
1 656
1 733
2 147
2 162
3 650
4 796
6 013
11 680
16 745
61 914
97 137
Kymenlaakso
Etelä-Savo
Kainuu
Satakunta
Päijät-Häme
Etelä-Karjala
Pohjois-Karjala
Lappi
Ahvenanmaa
Keski-Pohjanmaa
Etelä-Pohjanmaa
Keski-Suomi
Varsinais-Suomi
Pohjois-Savo
Kanta-Häme
Pohjanmaa
Pohjois-Pohjanmaa
Pirkanmaa
Uusimaa
Koko maa

20
Työttömien, työllisten ja opiskelijoiden muuttamistodennäköisyys iän
mukaan 2013 (Prosenttia)
Työttömät muuttavat hieman to-
dennäköisemmin kunnasta toiseen
kuin työlliset.
24–46-vuotiaiden työttömien
muuttamistodennäköisyys on 4–15
prosenttia, mikä on muutamaa
prosenttiyksikköä korkeampi kuin
samanikäisten työllisten.
Yleisintä muuttaminen kunnasta
toiseen on nuorten keskuudessa.
Esimerkiksi joka viides 19-vuotiaista
muutti vuonna 2013.
0
4
8
12
16
20
24
18 20 22 24 26 28 30 32 34 36 38 40 42 44 46 48 50 52 54 56 58 60 62 64
Työllinen
Työtön
Opiskelija
Ikä

Työllisten määrä riippuu työn tarjonnasta ja kysynnästä. Työllisyys kasvaa työvoiman
kysynnän mukaan, mutta lisäksi työtarjouksille pitää olla vastaanottajia. Käytännössä
työvoimaa pitää siis olla on riittävästi, ja sen osaamisen ja työkyvyn on vastattava työn-
antajien tarpeita.
Työvoiman määrä riippuu työikäisten määrästä sekä esimerkiksi opiskelijoiden ja eläke-
läisten määrästä. Työikäisten määrä (ks. s. 22) sanelee työvoiman koon reunaehdot.
Jotta työllisten määrä kasvaisi, työttömiä pitäisi pystyä työllistämään. Lisäksi työvoiman
piiriin pitäisi saada yhä suurempi osa työikäisistä.
Työttömyys johtuu taloussuhdanteen ja toimialarakenteen muutoksista. 1990-luvun
laman aikana osa työvoimasta jäi pysyvästi työmarkkinoiden ulkopuolelle, mikä näkyy
sitkeänä rakennetyöttömyytenä (s. 23).
Työikäisten työllisyysastetta heikentävät myös pitkät opiskeluajat ja varhainen eläköity-
minen. Suhdanteet vaikuttavat niihinkin, sillä esimerkiksi opiskeleminen yleistyy lama-
aikana.
Miksi työllisten määrä ei kasva?

22
Työikäisen kantaväestön eli kotimai-
sia kieliä puhuvien määrä on vähen-
tynyt 51 000 henkilöllä, kun suuret
ikäluokat ovat jääneet eläkkeelle.
Työikäisten vieraskielisten eli maa-
hanmuuttajataustaisten määrä on
taas kasvanut 205 000 henkilöllä
vuodesta 1987.
Väestön ikärakenne vanhenee niin
nopeasti, että työikäisten määrä
laskee runsaalla 10 000:lla henki-
löllä vuosittain. Trendi jatkuu pari
seuraavaa vuosikymmentä, jos
maahanmuuttajien määrä ei kasva.
* 18–64-vuotiaat.
Työikäisten* määrän kehitys: kantaväestö ja maahanmuuttajat 1987–2013
(1987=0, 1 000 henkilöä)
-100
-50
0
50
100
150
200
250
1987 1990 1993 1996 1999 2002 2005 2008 2011
Työikäiset yhteensä
Kotimaisia kieliä puhuvat työikäiset, -51
Vieraskieliset työikäiset, 206
155

23 Miksi työllisten määrä ei kasva?
Eräiden ikäluokkien työllisyysasteet vuoteen 2013 asti
(Prosenttia)
1990-luvun lama jätti pysyvän kuo-
pan työllisyyteen, sillä vanhempien
ikäluokkien työllisyysaste ei ole pa-
lautunut lamaa edeltäneelle tasolle.
Vuonna 1950 syntyneiden työlli-
syysaste on jäänyt lamaa edeltävää
tasoa alemmaksi. Vuonna 1960
syntyneiden työllisyys on hitaasti
noussut lamaa edeltävälle tasolle.
Lamaan valmistuneiden työllisyys-
aste taas on jäänyt muita ikäluokkia
matalammaksi. Vuonna 1970 syn-
tyneistä oli 25-vuotiaana töissä 53
prosenttia, kun vuonna 1980 synty-
neillä luku oli 67 prosenttia.
0
20
40
60
80
100
20 22 24 26 28 30 32 34 36 38 40 42 44 46 48 50 52 54 56 58 60 62
1960
1970
Ikä
1980
Vuonna
1950
syntyneet

24
Taantuma (2008–) on vähentänyt
miesten työllisyyttä enemmän kuin
naisten. Vuosikymmeniä tasaisesti
kasvanut naisten työllisyysaste on
ylittänyt miesten työllisyysasteen.
Miesten työllisyysaste kääntyi
laskuun miltei kaikissa ikäryhmissä
vuonna 2008. Miesten työllisyysaste
oli 67 ja naisten 70 prosenttia vuon-
na 2013.
Hoitovapaisiin kuluu naisen koko
työurasta keskimäärin 15 kuukautta.
Miehillä taas varusmiespalvelus vie
6, 9 tai 12 kuukautta.
Lähteet: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilasto,
Väestöliitto.
Työllisyysasteet sukupuolittain ja ikäluokittain 2000–2013
(Prosenttia)
40
50
60
70
80
90
2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012
30–54, miehet
30–54, naiset
55–64, miehet
20–29, miehet
55–64, naiset
20–29, naiset

25
22–29-vuotiaiden työllisyysasteet sukupuolittain 1987–2013
(Prosenttia)
Nuorten miesten työllisyyden kasvu
on pysähtynyt nykytaantumassa
(2008–), mutta naisten työllisyyden
kasvu on jatkunut. Nuorten naisten
työllisyysaste on noussut 67 pro-
senttiin, kun nuorten miesten työlli-
syysaste on 65 prosenttia.
Vielä vuonna 2000 nuorten nai-
set työllisyysaste oli kymmenen
prosenttiyksikköä nuorten mies-
ten työllisyysastetta matalampi.
1990-luvun laman jälkeen nuorten
naisten ja miesten työllisyysaste
nousi aluksi samaa tahtia.
40
50
60
70
80
90
100
1987 1990 1993 1996 1999 2002 2005 2008 2011
Yhteensä
Naiset
Miehet

26
55–67-vuotiaiden työllisyysasteet 2000, 2005 ja 2013
(Prosenttia)
Ikääntyneiden työllisyysaste on
parantunut hieman viime vuosina.
Alle 63-vuotiaiden työllisyysasteet
ovat nousseet eläkeikäisten työlli-
syysasteita rivakammin. 55-vuotiai-
den työllisyysaste oli 75,6 prosenttia
ja 60-vuotiaiden 60,2 prosenttia
vuonna 2013.
Vuosina 2006–2008 ikääntyneiden
työllisyys kasvoi lähes kahden
prosentin vuosivauhtia. Työssä
jatkamista alettiin vuonna 2005
kannustaa eläkejärjestelmän super-
karttumalla, mutta se lakkautetaan
vuonna 2017.
0
20
40
60
80
55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67
2000 2005 2013
Ikä

27
Työllisten määrä koulutusasteen mukaan 1987–2013
(Miljoonaa henkilöä)
Työllisten koulutusrakenne on
muuttunut huomattavasti viime
vuosikymmeninä.
Vain peruskoulun käyneiden työllis-
ten määrä on laskenut 900 000:sta
henkilöstä 300 000:een.
Ylemmän korkeakoulututkinnon tai
tutkijakoulutuksen suorittaneiden
työllisten määrä on yli kaksinkertais-
tunut 320 000:een.
Alemman korkeakoulututkinnon
tai ammattikorkeakoulututkinnon
suorittaneiden työllisten määrä on
kasvanut 192 000:lla. Melkein yhtä
paljon on kasvanut keskiasteen eli
lukion tai ammattikoulun suoritta-
neiden työllisten määrä.
0,0
0,5
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
1987 1990 1993 1996 1999 2002 2005 2008 2011
Alin korkea-aste / Alempi korkeakouluaste
Ylempi korkeakouluaste / Tutkijakoulutusaste
Keskiaste

28
Työllisyysasteet iän ja koulutuksen mukaan 2013
(Prosenttia)
Mitä korkeampi koulutus, sitä pa-
rempi työllisyysaste.
Vain peruskoulun suorittaneiden
työllisyysaste ei juuri nouse yli 60
prosentin ikäluokasta riippumatta.
Keskiasteen eli lukion tai ammatti-
koulun suorittaneilla työllisyysaste
nousee parhaimmillaan noin 80
prosenttiin ja korkeakouluopinnot
suorittaneilla jopa 90 prosenttiin.
Lisäksi korkea-asteen tutkinnon
suorittaneiden työllisyysaste alkaa
laskea muita koulutusasteita myö-
hemmin. Ylemmän korkeakoulutut-
kinnon suorittaneista oli 60-vuoti-
aina töissä vielä 80 prosenttia, kun
keskiasteella vastaava osuus oli 58
prosenttia.
0
20
40
60
80
100
20 22 24 26 28 30 32 34 36 38 40 42 44 46 48 50 52 54 56 58 60 62 64
Keskiaste
Ylempi korkea-aste
Ikä
Alempi korkea-aste
Perusaste

29
18-vuotiaan työ- ja työttömyysodotteet* sukupuolen ja koulutusasteen mukaan
(Vuotta)
Koulutus pidentää työuraa. Tällä
haavaa 18-vuotiaan odotettavissa
olevan työuran pituus vaihtelee 22
ja 38 vuoden välillä riippuen koulu-
tusasteesta ja sukupuolesta.
Lyhyin työuran odote on vain perus-
koulun käyneellä naisella, hieman
yli 22 vuotta. Lukion tai ammatti-
koulun käyminen tuo naiselle 10
työvuotta lisää ja miehellekin 7.
Korkeakoulutettujen työura kestää
yli 35 vuotta. Tosin naisen työuraa
opintojen jatkaminen alemman
korkeakoulututkinnon jälkeen ei
enää pidennä.
* Odotteet on laskettu vuosien 2010–2013
1-vuotisikäluokkien työllisyysasteiden
keskiarvoista.
25,3
32,1
36,1
38,8
22,3
33,0
36,1
36,2
6,4
5,0
3,8
3,1
6,0
3,8
2,6
3,5
0 5 10 15 20 25 30 35 40 45
Perusaste
Keskiaste
Alempi korkea-aste
Ylempi korkea-aste
Perusaste
Keskiaste
Alempi korkea-aste
Ylempi korkea-aste
Työvuodet / TyöttömyysvuodetNaiset
Miehet

30
Työpaikkojen määrän muutos eräillä* toimialoilla 2007–2013
(Työpaikkaa)
Talouden rakenne on muuttunut
taantuman (2008–) aikana, ja työ-
paikkojen määrä on vähentynyt
yhteensä 29 000:lla. Vähentyminen
on tapahtunut etenkin miesvaltai-
silla aloilla, kuten teollisuudessa.
Teollisuudesta on kadonnut 76 000
työpaikkaa, maataloudesta 13 000,
liikennesektorilta 9 000, rakentami-
sesta 4 000 ja hallinnostakin 4 000.
Samaan aikaan työpaikkojen määrä
on kasvanut sosiaali- ja terveys-
palveluissa 32 000:lla. Hallinnon
työpaikkojen määrä on kasvanut
13 000:lla sekä majoitus- ja ravitse-
misalan 9 000:lla.
* Vuosina 2007–2012 viisi eniten kasva-
nutta ja supistunutta toimialaa.
-76 263
-13 239
-9 455
-4 411
-3 805
5 400
5 478
8 955
13 193
32 118
Teollisuus
Maa- ja metsätalous
Kuljetus ja varastointi
Rakentaminen
Julkinen hallinto, maanpuolustus ja
pakollinen sos.vakuutus
Koulutus
Ammatillinen, tieteellinen ja
tekninen toiminta
Majoitus- ja ravitsemistoiminta
Hallinto- ja tukipalvelut
Terveys- ja sosiaalipalvelut

31
Työllisistä* poistuneet ikäluokittain pääasiallisen toiminnan mukaan 2013
(1 000 henkilöä)
Työllisten joukko ei pysy muuttu-
mattomana, vaan työllisiä siirtyy
opiskelijoiksi, eläkkeelle tai työttö-
miksi ja tilalle tulee uusia työllisiä.
Työllisistä poistumisen polku vaih-
telee iän mukaan: nuoret alkavat
opiskella, iäkkäät siirtyvät eläkkeelle
ja keski-ikäisiä joutuu työttömäksi.
Vuonna 2012 työllisinä olleista
poistui vuoden 2013 aikana kaik-
kiaan 225 000 henkilöä. Heistä
103 000 päätyi työttömäksi, 47 000
opiskelijaksi tai armeijaan ja 42 000
eläkkeelle.
Äitiyslomille työllisistä siirtyi 24 000.
Lisäksi 7 000 muutti pois maasta
tai kuoli.
* 18-64-vuotiaat.
0
10
20
30
40
50
18–24 25–29 30–34 35–39 40–44 45–49 50–54 55–59 60–64
Ei väestössä (ulkomailla / kuollut)
Muu työvoiman ulkopuolinen
Asevelvollinen
Eläkkeellä
Opiskelija
Työtön
Ikäluokka

Työllisten määrä kasvaa, kun työttömät työllistyvät ja nykyiset työlliset pysyvät töissä.
Myös työvoiman kasvu tekee mahdolliseksi työllisten määrän kasvun.
Maahanmuuttajat ja työmarkkinoille siirtyvät opiskelijat kasvattavat työvoiman määrää.
Maahanmuuttajien työllisyys nousee maassa vietettyjen vuosien mukaan (ks. s. 37).
Työllisten määrää voidaan lisätä myös pidentämällä työuria alusta, keskeltä ja lopusta.
Työurien pidentäminen alkupäästä liittyy opiskeluaikoihin. Opiskelijoiden työssäkäynnin
yleistyminen nykytasolta (s. 33) luultavasti venyttäisi opiskeluaikoja.
Työurien pidentäminen keskeltä tarkoittaa työttömien työllistymistä. Nykyisestä noin
328 000 työttömästä helpoiten työllistettäviä on noin 76 000 ja vaikeasti työllistettäviä
noin 101 000 (s. 34–35).
Jotta työurat pidentyisivät loppupäästä, tulisi iäkkäiden työskennellä kauemmin. Iäkkäi-
den työllisyysaste (s. 40) nousisi myös, jos eläkeikäisten työssäkäynti yleistyisi.
Mistä lisää työllisiä?

33
Työssäkäyvien opiskelijoiden osuus opiskelijoista koulutusasteen mukaan 2008–2012
(Prosenttia)
Hieman yli puolet opiskelijoista
tekee opintojen ohessa töitä. Kaik-
kiaan noin 311 000 opiskelijaa kävi
töissä vuonna 2012.
Mitä korkeampaa tutkintoa opiske-
lija suorittaa, sitä yleisemmin hän
työskentelee. Jopa 70 prosenttia
ylempää korkeakoulututkintoa suo-
rittavista käy töissä.
Alempaa korkeakoulututkintoa ja
lukiota tai ammattikoulua suoritta-
vista töissä käy noin puolet.
Lähde: Tilastokeskus/Opiskelijoiden
työssäkäynti.
45
50
55
60
65
70
75
2008 2009 2010 2011 2012
Alempi korkeakoulututkinto, 54 %
Ylempi korkeakoulututkinto ja tutkijakoulutus, 70 %
Keskiaste, 49 %

34
Korkeintaan 180 päivää työttöminä olleet iän ja koulutuksen mukaan 2013
(1 000 henkilöä)
Helpoiten työllistettäviä työttömiä
on arviolta 76 000 eli 23 prosenttia
kaikista työttömistä. Työttömän
työllistymistodennäköisyyttä nostaa
lyhyt työttömyyden kesto, korkea
koulutus ja suhteellisen alhainen ikä
(ks. myös s. 16–17).
Alle puoli vuotta oli joulukuussa
2013 ollut työttömänä noin 124 000
henkilöä (38 prosenttia työttömistä).
Heistä 21 000 oli alle 50-vuotiaita
korkeakoulututkinnon suorittaneita.
Kun mukaan otetaan myös keskias-
teen tutkinnon eli lukion tai ammat-
tikoulun suorittaneet työttömät,
kasvaa helpoimmin työllistettävien
joukko 76 000:een.
0
10
20
30
40
50
60
18–29 30–39 40–49 50–59 60–64
Alempi korkea-aste
Ylempi korkea-aste
Perusaste
Keskiaste
Ikäluokka

35
Yli 180 päivää työttömänä olleet iän ja koulutuksen mukaan 2013
(1 000 henkilöä)
Vaikeasti työllistettäviä työttömiä
on arviolta 101 000 eli 31 prosenttia
kaikista työttömistä.
Heidän työllistymistään hanka-
loittaa pitkä työttömyys, korkea
ikä ja matala koulutus, jotka kaikki
haittaavat työllistymistä (ks. myös
s. 16–17).
Yli puoli vuotta työttömänä oli
joulukuussa 2013 ollut kaikista työt-
tömistä noin 203 000 (62 prosenttia
työttömistä).
Vain peruskoulun käyneitä heistä
oli 57 000. Kun joukkoon lisätään 50
vuotta täyttäneet, joilla on korkein-
taan lukio- tai ammattikoulututkin-
to, vaikeasti työllistettävien määrä
nousee 101 000:een.
0
10
20
30
40
50
60
18–29 30–39 40–49 50–59 60–64
Alempi korkea-aste
Ylempi korkea-aste
Perusaste
Keskiaste
Ikäluokka

36
Maahanmuuttajien ja kantaväestön työllisten* ja työttömien määrän
muutos 2000–2013 (1 000 henkilöä)
Maahanmuuttajien eli vieraskielis-
ten työllisten määrä on kasvanut
taantumasta (2008–) huolimatta.
Vuosina 2000–2013 maahanmuut-
tajataustaisten työllisten määrä
kasvoi 80 000 henkilöllä.
Samalla kantaväestön eli kotimaisia
kieliä puhuvien työllisten määrä on
vähentynyt 7 000 henkilöllä.
Kantaväestöön kuuluvien työttö-
mien määrä taas väheni vuosina
2000–2013 noin 12 000:lla.
Vieraskielisten työttömien määrä
kasvoi 22 000 henkilöllä.
* 18–74-vuotiaat.
-150
-100
-50
0
50
100
150
2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012
Vieraskieliset
työlliset
Vieraskieliset työttömät
Kotimaisia kieliä puhuvat työlliset
Kotimaisia kieliä puhuvat työttömät

37
Maahanmuuttajien työttömyysasteet* kansalaisuuden mukaan 2000–2013
(Prosenttia)
Maahanmuuttajien työttömyys on
laskenut tuntuvasti vuosina 2000–
2013. Silti ulkomaan kansalaisten
työttömyysaste on hieman yli
kaksinkertainen verrattuna Suomen
kansalaisiin.
Vuonna 2013 maahanmuuttajien
työttömyysaste oli 25 prosenttia,
kun se vielä vuonna 2000 oli 32
prosenttia.
Korkein työttömyysaste oli Afrikan
valtioiden kansalaisilla, 38 pro-
senttia. Matalin työttömyysaste oli
Euroopan valtioiden kansalaisilla,
22 prosenttia. Suomen kansalaisten
työttömyysaste oli 12 prosenttia.
* 18–64-vuotiaat.
0
10
20
30
40
50
2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012
Amerikka
Suomi
Afrikka
Aasia
Eurooppa
22 %
12 %
38 %
32 %
25 %

38
Maahanmuuttajien työllisyysasteet* asuinvuosien ja sukupuolen mukaan 2013
(Prosenttia)
Maahanmuuttajataustaisten eli
vieraskielisten työllisyys paranee
maassa vietettyjen vuosien mu-
kaan. Vuoden maassa asuneiden
maahanmuuttajien työllisyysaste
on 41 prosenttia, kuusi vuotta
maassa asuneiden työllisyysaste
on jo kymmenen prosenttiyksikköä
parempi.
Maahanmuuttajanaisten työllisyys-
aste on 16:nteen asuinvuoteen asti
alhaisempi kuin miesten. Vuoden
maassa asuneiden maahanmuutta-
janaisten työllisyysaste on vain 32
prosenttia, miesten 50 prosenttia.
Lähde:Tilastokeskus/Työssäkäyntitilasto.
* 18–64-vuotiaat.
0
10
20
30
40
50
60
70
1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27
Miehet
Asuinvuodet
Naiset

39
Maahanmuuttajien osuus eräiden toimialojen työllisistä 2012
(Prosenttia)
Maahanmuuttajataustaiset eli
vieraskieliset työlliset sijoittuvat
työelämässä etenkin kiinteistön- ja
maisemanhoitoalalle sekä ravitse-
misalalle. Kiinteistön- ja maiseman-
hoidon työllisistä maahanmuut-
tajien osuus on 15 prosenttia ja
ravitsemisalalla 13 prosenttia.
Lisäksi maahanmuuttajataustainen
väestö keskittyy alueellisesti suuriin
kaupunkeihin. Pääkaupunkiseudul-
la kiinteistön- ja maisemanhoidon
työllisistä melkein 40 prosenttia on
maahanmuuttajataustaisia, ravit-
semisalalla luku on 24 prosenttia ja
talonrakentamisessa 22 prosenttia.
7,3
15,6
21,6
12,7
20,3
23,9
15,3
31,5
39,5
0 5 10 15 20 25 30 35 40
Koko maa
Uusimaa
PK-seutu
Koko maa
Uusimaa
PK-seutu
Koko maa
Uusimaa
PK-seutu
Kiinteistön- ja maisemanhoito
Ravitsemistoiminta
Talonrakentaminen

40
63–67-vuotiaiden työllisten määrä 2000–2013
(1 000 henkilöä)
63–67-vuotiaiden työllisyys on
kasvanut vuosina 2000–2013. Iäk-
käiden työllisten määrä on kasvanut
17 000 henkilöstä yli 62 000:een ja
työllisyysaste noin 16 prosenttiin.
Noin 37 prosenttia 63–67-vuotiaista
työllisistä työskentelee eläkkeen
rinnalla eli saa vanhuuseläkettä.
Eläkkeen rinnalla työskenteleviä oli
noin 23 000 vuonna 2013. Vuosina
2000–2013 heidän määränsä on
kasvanut noin 18 000:lla.
0
10
20
30
40
50
60
70
2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012
63–67-vuotiaita työllisiä,
jotka saavat vanhuuseläkettä

41
Työtulojen osuus valtionveronalaisista tuloista iän mukaan 2013
(Prosenttia)
Eläkeikäiset tekevät usein töitä
eläkkeen rinnalla. Työtulojen osuus
valtionveronalaisista tuloista alkaa
laskea 63-vuotiailla.
Vielä 60-vuotiailla työtulojen osuus
on keskimäärin 88 prosenttia kai-
kista valtionveronalaisista tuloista.
66-vuotiailla osuus on enää 48
prosenttia.
0
20
40
60
80
100
18 22 26 30 34 38 42 46 50 54 58 62 66
Ikä

42
Alle 3-vuotiaiden lasten vanhempien* työllisyysaste 2000–2013
(Prosenttia)
Pienten lasten vanhempien
työllisyysaste on korkeampi kuin
työikäisten keskimääräinen työl-
lisyysaste. Vuonna 2013 pienten
lasten vanhempien työllisyysaste
oli 75 prosenttia, mikä oli noin viisi
prosenttiyksikköä työikäisten työlli-
syysastetta parempi.
Pienten lasten vanhempien työlli-
syysaste on kasvanut viime vuosi-
kymmenellä taantumasta huolimat-
ta. Vuonna 2000 alle 3-vuotiaiden
vanhempien työllisyysaste oli 70
prosenttia.
* Alle 3-vuotiaiden kanssa asuvat perheen
aikuiset.
50
60
70
80
90
100
2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012
Pienten lasten vanhempien työllisyysaste
18–64-vuotiaiden työllisyysaste
75 %
69 %

43
Osa-aikatyötä tekevien osuus työllisistä 1990–2013
(Prosenttia)
Osa-aikatyön tekeminen on yleis-
tynyt viime vuosikymmeninä.
Osa-aikaisten työllisten määrä on
noussut 132 000 henkilöllä 370 000
henkilöön. Osa-aikaisten osuus on
työllisistä on noussut yli 15 pro-
senttiin.
Naiset tekevät miehiä yleisemmin
osa-aikatyötä. Osa-aikaisista työn-
tekijöistä yli 65 prosenttia oli naisia
vuonna 2013.
Lähde: Tilastokeskus/Työvoimatutkimus.
0
2
4
6
8
10
12
14
16
1990 1993 1996 1999 2002 2005 2008 2011
Osa-aikaisten osuus työllisistä
Osa-aikaisia naisia työllisistä
15 %
10 %

44
Osa-aikatyötä tekevien määrä ja osuus ikäluokittain 2013
(Henkilöä ja prosenttia)
Yleisimmin osa-aikatyötä tekevät
nuoret ja iäkkäät. Kaikista 15–24-
vuotiaista työllisistä osa-aikaisesti
työskentelee 40 prosenttia ja yli
64-vuotiaista yli 60 prosenttia.
Kaikkiaan osa-aikatyöllisiä oli
370 000 vuonna 2013. Näistä
104 000 oli 15–24-vuotiaita ja
113 000 yli 54-vuotiaita.
Lähde: Tilastokeskus/Työvoimatutkimus.
62,3
17,9
7,2
8,6
11,6
39,2
0 20 40 60 80 100 120
65–74
55–64
45–54
35–44
25–34
15–24
65–74
55–64
45–54
35–44
25–34
15–24
Osa-aikaisia työllisiä, henkilöä
Osa-aikaisia työllisistä, %
104 000
61 000
47 000
45 000
80 000
33 000

Lähteet
Eurostat: Työttömyysaste, Työllisyysaste, http://europa.eu/publications/statistics/index_fi.htm.
Miettinen, Anneli (2012): Perhevapaakäytännöt Suomessa ja Euroopassa 2012,
Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen Työpaperi 2012 (1).
Tilastokeskus: Opiskelijoiden työssäkäynti 2008–2013, http://www.stat.fi/til/opty/.
Tilastokeskus: Työssäkäyntitilasto 2013, ennakkotiedot.
Tilastokeskus: Työssäkäyntitilasto 1987–2012, http://www.stat.fi/til/tyokay/.
Tilastokeskus: Työvoimatutkimus 1987–2013, http://www.tilastokeskus.fi/til/tyti/.

ISBN978-951-628-624-5
Väestö on kasvanut viime vuosikymmeninä puolella miljoonalla henkilöllä, mutta työllis-
ten määrä on lisääntynyt vain noin 2 000 henkilöllä. Kuka Suomessa oikein tekee työt?
Neljäs EVA Fakta perkaa työllisyyden ja työttömyyden tunnusluvut ja kertoo työvoiman
kehitystrendit 1980-luvun lopulta nykypäivään.
Yliaktuaari Topias Pyykkönen ja tutkija Pekka Myrskylä ovat koonneet kirjasen tiedot
pääasiassa Tilastokeskuksen tietokannoista.

EVA Fakta: Kuka Suomessa tekee työt?

Empfohlen

Empfohlen

Weitere ähnliche Inhalte

Was ist angesagt?

Was ist angesagt? (20)

Ähnlich wie EVA Fakta: Kuka Suomessa tekee työt?

Ähnlich wie EVA Fakta: Kuka Suomessa tekee työt? (20)

EVA Fakta: Kuka Suomessa tekee työt?