1. Energiamurros liikenteessä: rohkeasti vähemmin valoin
Jari Lyytimäki
Suomen ympäristökeskus (SYKE)
jari.lyytimaki@ymparisto.fi
@lyytimaki
Jarrua vai kaasua rohkeille muutoksille?
Näkökulmia liikenteen energiamurrokseen
Tieteen päivät 2019, Helsinki
10.1. 2019
4. Riittääkö että kuljemme
● Vauhdikkaammin ja tehokkaammin?
Vai ehkä myös
● Monipuolisemmin ja hyödyllisemmin?
Tai pysymme fyysisesti paikallaan?
Liikenteen energiamurros
vaatii rohkeutta
ajatella uusilla tavoilla
Kuva: J. Lyytimäki
5. Sujuvaa ja saasteetonta huruttelua
itseohjautuvilla sähköautoilla?
Vai jotain ihan muuta?
Onko hyvän liikenteen
tulevaisuuden visio:
6. ● Ennen sähkövaloa öinen liikkuminen oli
hankalaa ja hidasta, usein vaarallista ja
monesti mahdotonta
● Sähkövalo ”demokratisoi” öisen
liikkumisen…
● …ja johti öisten (mielen)maisemien
muutokseen vain muutamassa
sukupolvessa
Keinovalon käyttö öisessä
liikenteessä
MKFI - Own work, Public Domain
7. Valosaaste – hyvän kehityksen paha puoli
www.lightpollutionmap.infoFalchi et al. 2016
8. ● Suomen maapinta-alasta enää 3 % on luontaisesti pimeän
taivaan alla
● Suomen väestöstä 96 % asuu alueilla, joilla yötaivaan kirkkaus
estää Linnunradan havainnoinnin
● Kolmannes suomalaisista asuu alueilla, joilla silmän hämäränäkö
ei kehity ulkona öisen keinovalon takia (Falchi ym. 2016)
Miten keinovalo on muuttanut ympäristöämme?
I, Der Wolf im Wald, CC BY-SA 2.5
9. Ihmiselle keinovalosta enimmäkseen iloa, mutta:
● Uni – valverytmien häiriintyminen ja terveyshaitat
● Turvallisuusriskit (heijastukset, häikäisy, katveet)
● Esteettiset haitat (liiallinen, ruma ja suunnittelematon valaisu)
● Välilliset haitat (energian ja luonnonvarojen kulutus valaisuun)
Muulle luonnolle keinovalo on lähtökohtaisesti saastetta:
● Eliöt sopeutuneet luontaisiin valorytmeihin
● Vähäinenkin keinovaloaltistus voi haitata liikkumista,
lepäämistä, saalistamista, suojautumista, elintoimintoja…
Mitä haittaa keinovalosta on?
Gilles San Martin CC-BY-SA-2.0
10. • Valaistaan tarpeeseen, sammutetaan tai
himmennetään valot kun alue ei ole aktiivisesti
käytössä
• Valaistaan tarkasti, mitään valaistusta ei
suunnata horisontin yläpuolelle
• Rajoitetaan aallonpituudeltaan sinisen valon
käyttöä
• Rajoitetaan ulkovalaistuksen kokonaismäärän
kasvua – pimeyden suojelualueet?
Valosaaste on ongelma, joka voidaan
ratkaista valon nopeudella
13. Bernard Spragg. CC0
Kirjallisuus ja lisätietoa
• Falchi F. ym. (2016). The new world atlas of artificial night
sky brightness. Science Advances DOI:
10.1126/sciadv.1600377
• Lyytimäki J. & Rinne J. (2013). Valon varjopuolet.
Gaudeamus.
• Niemistö J. ym. (2019). Lentomatkustuksen päästöt. SYKE
raportteja.
• Meier, J. ym. (2015). Urban lighting, light pollution and
society. Routledge.
•
Hinweis der Redaktion
Photo by Bernard Spragg. NZ from Christchurch, New Zealand - Car lights (1), CC0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=70122208
Abstrakti
Liikkumisemme ei ole kestävää. Niin ilmastonmuutos kuin ihmisten ylipaino-ongelmat johtuvat osittain siitä, että yhteiskunta ympärillämme perustuu nopeaan motorisoituun liikenteeseen. Tavaroiden ja ihmisten vaivattomasta siirtymisestä vinhalla vauhdilla paikasta toiseen on tullut itsestäänselvyys, jonka todellista hintaa ei sen kummemmin mietitä. Nopea liikkuminen vaatii raskaan infrastruktuurin, turvalliset tiet, raiteet, satamat ja lentokentät. Energiaa kuluu matkustamiseen sitä enemmän, mitä nopeammin matkasta halutaan selvitä. Ja useimmiten haluamme selvitä nopeasti. Ympäristö- ja terveyshaasteet pakottavat kuitenkin miettimään liikkumista – ja liikkumattomuutta – uusilla tavoilla. Pelkästään ilmastonmuutoksen haasteeseen vastaaminen vaatii kyseenalaistamaan sen, voiko nopea liikkuminen enää olla yhteiskunnan kehittämisen perusoletus. Keinovalon käyttö liikenteessä tarjoaa mainion esimerkin, jonka kautta haasteita voidaan tarkastella. Nopea öinen liikkuminen perustuu sähkövalon runsaaseen käyttöön. Nyky-Suomessa on totuttu siihen, että kulkuväyliä valaistaan yöt läpeensä, vaikka viimeisetkin kujien kulkijat olisivat kaikonneet sisätiloihin. Öisin liikkuva ihminen pärjää kävelyvauhdissa mainiosti vaikka pelkällä kuun loisteella, mutta nopeampi liikkuminen ilman voimakasta sähkövaloa osoittaa yleensä huonoa harkintaa ja liian optimistista luonnetta. Vuosikymmenien saatossa valaistustekniikan energiatehokkuus on parantunut, mutta valon käyttö on lisääntynyt vielä nopeammin. Tämän seurauksena myös valaistusenergian tuotannosta syntyvät ilmastopäästöt ovat kasvaneet. Samalla ongelmaksi on noussut valosaaste: ekosysteemien normaali toiminta ja myös ihmisen elimistö tarvitsee pimeän ja valoisan ajan luonnonmukaisen rytmin. Pitäisikö siis liikennesuunnittelun lähtökohdaksi ottaa rohkeasti valaistuksen vähentäminen?
Twiitti 8.10. IPCC 1,5 raportin uutisointiin liittyen – Valtavirtakeskustelu
Photo by Alessio Lin on Unsplash
Falchi ym. 2016
Luonnollista pimeyttä esiintyy Suomessa kaukokartoitusaineistojen perusteella 2,8 % maa-alueiden pinta-alasta ja väestöstä 95,7 % asuu alueilla, joilla Linnunradan havainnointi estyy taivaan kirkkauden vuoksi ja 33,7 % suomalaisista asuu alueilla joilla hämäränäkö ei kehity ulkona lainkaan
Gilles San Martin CC-BY-SA-2.0
Maailman lajeista hämärä- tai yöaktiivisia:
Selkärangattomista kaksi kolmasosaa
Kaloista seitsemäsosa
Sammakkoeläimistä yli 90 %
Linnuista viidesosa
Kädellisistä alle kolmasosa
Lepakoista kaikki