2. Taustaa: käsitteitä
Sääty
= erioikeuksia nauttivat yhteiskuntaluokat
I aateliset -> verovapaus
II papit -> verotusoikeus
III talonpojat ja porvari -> kaupankäynti kaupungeissa)
Valtiopäivät =
tilaisuus, jossa säädyt äänestivät maan asioista (vrt. eduskunta)
Vallankumous
= nopea poliittinen mullistus, jossa valta kumotaan yleensä
lainvastaiselle tavalla (väkivalta)
3. Syyt:
1) Epäoikeudenmukainen säätyjärjestelmä
2) Valtion vararikko (sodat ja hovikulttuuri)
III-sääty (porvarit, talonpojat) kantoivat
Ranskan verotaakan; aatelistolla ja papistolla
verovapaus
Tanssiaiset olivat suosittuja hovihuvituksia
4. Ranskan vallankumous 1789-1799
3/1789:
valtion kassavaje
-> valtionpäivät
koolle
6/1789:
III-sääty julistaa
kansalliskokouksen
7/1789: väkijoukko valtaa
Bastiljin
Vapaus, veljeys ja tasa-arvo korostui ihmisoikeusjulistuksessa
1793-1794: Hirmuhallinnon
aika
1799: Napoleonista
ensimmäinen
konsuli ( pääministeri)
5. Napoleon Bonaparte (1769-1821):
• Sekasortoisessa tilanteessa nuori upseeri Napoleon
Bonaparte valitaan ensimmäiseksi konsuliksi (vrt.
pääministeri) vuonna 1799
Napoleon oli taitava sotastrategi. Kansansuosionsa hän hankki
sotaretkillä, joista tosin kaikki eivät olleet menestyksiä…
6. • 1804 Napoleon kruunauttaa itsensä keisariksi
• N. 10 vuoden aikana valloittaa liki koko Manner-Euroopan
• Kaatuu ”suuruudenhulluuteen” vuonna 1815
Napoleonin valloittamat alueet
laajimmillaan
Tapojen vastaisesti Napoleon
kruunaa itse itsensä keisariksi
7. 1812 Napoleon aloittaa Venäjän sotaretken,
joka kangistuu kylmän talveen, pitkiin
välimatkoihin ja venäläisten poltetun maan
taktiikkaan
1814 Napoleon syöstiin vallasta ja karkotettiin
Elban saarelle, josta hän tosin karkasi ja oli
keisari vielä 100 päivää.
8. Taustaa: Wienin kongressi 1814-1815
•Wienin kongressi pyrki palauttaman vallankumousta edeltäneen järjestelmän
•Tanssiaiset aikansa muotivillitys -> Wienin tanssiva kongressi
•Laillisuusperiaate (vanhat hallitsijat valtaan), tasapainoperiaate (suurvalloille
saman verran maata) ja turvallisuusperiaate (vallankumoukset estettävä)
11. Tiivistelmä
Ranskan vallankumouksen (1789) pohjimmainen syy oli
epäoikeudenmukainen säätyjärjestelmä. III-sääty elätti
etuoikeutettuja aatelistoa ja papistoa, joka käytti verorahat
sotiin ja hovihuvituksiin. Verojen nosto ja huono satokausi oli
viimeinen tikki.
Vallankumous sai paljon hyvää aikaiseksi kuten mm.
ihmisoikeusjulistuksen ja säätyjärjestelmän lakkauttamisen,
mutta pian sen eri osapuolet ajautuivat riitoihin. Alkoi terrorin ja
sekasorron aikakausi
Sekasortoisessa tilanteessa nuorsi upseeri Napoleon Bonaparte
nousee valtaan ja rauhoittaa tilanteen. Valtaannoustuaan
Napoleon kruunaa itsensä keisariksi ja alkaa valloittamaan
Eurooppaa. Vain Iso-Britannia ja Venäjä jäivät Napoleonilta
valloittamatta. Lopulta hänet lyötiin Waterloon taistelussa ja
karkoitetaan kaukaiselle saarelle.
14. Vihkotyö: Napoleon-lööppityö
• Tee vihkoosi (yksi sivu)
lööppi Napoleonista (s.14-
15)
• Keksi lehden nimi,
lööppiteksti, kuva sekä
aikaan sopivia mainoksia.
• Kirjoita päälööppiotsikon
alle vielä lisätietoja
Napoleonista (min. 5
tietoa)
15. Ohjeet
• Jakaannutaan 4 hengen ryhmiin
• Opettaja jakaa aiheet ryhmille: (1. Napoleon
ensimmäiseksi konsuliksi 2. Napoleon keisariksi
3. Napoleonin valloitukset 4) Napoleon
karkotetaan St. Helenalle 5) Napoleonin tappion
syyt 6)
• Valitkaa roolit: Johtaja, sihteeri, järjestäjä,
ajanottaja
16. Tapahtumat:
• Kevät 1789: Valtion kassavaje -> valtionpäivät koolle
• Kesä 1789: III-sääty ei suostu veronkorotuksiin -> julistaa
”koko kansakuntaa edustavan” kansalliskokouksen
Kansalliskokous sääti mm. kuninkaan valtaa ja
säätyjen oikeuksia rajoittavia lakeja
Vapaus, veljeys ja tasa-arvo korostui
ihmisoikeusjulistuksessa
17. • Kesä 1789: Kuningas pyrkii hajottamaan
kansalliskokouksen -> III-sääty nousee
kapinaan kuninkaan armeijaa vastaan
Bastilji-vankilaa pidettiin sorron
symbolina; sen valtauspäivää
vietetäänkin Ranskan
kansallispäivänä (14.7)
Kansa barrikadeille (katusulku)
18. • Syksy 1789: Kansalliskokous ja uusi tasavalta
ajautuu sekasortoon
• 1793-1794: Hirmuhallinnon aika
Pääasiallisena teloituskeinona käytettiin Pariisissa giljotiinia. Kansa vaati kuninkaan (Ludvig XVI)
päätä vadille ja niin hän päättikin päivänsä 1793
Hinweis der Redaktion
1) Istumajärjestys 2) Esittely + käytänteet (sohva, kirja ja vihko pöydälle) + historian johdanto 3) kirjat ja vihkot 4) MP + aikajana 5) Napo Kuva heinäkuun vallankumouksesta 1830 (Coldplay)
Muita syitä: 1) valistusaate, 2) Amerikan esimerkki, 3) 99 prosenttia kansasta elätti 1 prosenttia, esim luokasta (20 3 /4 oppilasta elättää päätä); 4) huonot sadot. Nykypäivänä verot kaikkien käyttöön
Leivän hinta oli 88 prosenttia palkasta (n.1700e.) Bastiljissa oli vain 7 vankia joista 1 poliittinen. Markiisi de Sade yksi kuuluisimmista.
Syntyi Korsikalla (Italia), pikkuaatelisto perheeseen. Paljon sisaruksia, myöhemmin hallitsijoita. Ei lyhyt 168 ja keskipituus oli 164 (Napoleon kompleksi. Tuurilla valtaan.
Venäjä & Iso-Britannia. Teki yhteiskunnallisia uudistuksia. Myi maata USA:lle.
Säilykkeet. 600000 miestä.
Laillisuusperiaate, tasapainoperiaate, turvamuuri Ranskan ympärille.
Kirjoitti muistelmiaan. Vatsasyöpä. Viimeiset sanat: ”Ohramehusta…” Ruumis siirrettiin Pariisiin.
Porvareilla rahaa ja lahjoja kumoukseen (myös kenraaleja, alempia aateleita), ihmisoikeusjulistus, ei koskenut koko kansaa (esim. naiset). Edelliset VP:t 1615. Joka vuosi 20 % ylimenoa.
”keksitty” Pariisin kapeille kujilla. Nälänhätä. Barrikaadi -> tynnyreitä. Leivän hinta oli 88 prosenttia palkasta. Bastiljissa oli vain 7 vankia joista 1 poliittinen. Markiisi de Sade yksi kuuluisimmista.
18000-40000 ihmistä. Roberspierre (joutui itse vadille) . Suuri osa tavallista kansaa. Muualla ampuminen ja hukuttaminen. Otettiin käyttöön inhimillisenä keinona. Näyttävyys myös syynä (Foucault)?. Antoinette = Madame Kassavaje (Kansa voi syödä leivoksia, jos leipä on loppu)
