SlideShare ist ein Scribd-Unternehmen logo

CH03 2015

•
•
J
Jani Arnell
1 von 27
Downloaden Sie, um offline zu lesen
NRO 3 / 2 0 1 5 IRTONUMERO 8 ¤T EEM A : T ER V E Y S JA H Y V IN VOIN T I O P n t a lo u s le h t i OPntalouslehtiNRO03/2015TEEMA:TERVEYSJAHYVINVOINTI NEW YORK KUTSUI LUPAUSTA Talouslehti Forbesin huomioima Lotta Nieminen luo visualistina huippubrändien ulkoista ilmettä. 20 KYBERROISTOJEN EDELLE YHTEISTYÖLLÄ Tietoturvalait eivät ole ideaalitilan­ teessa, sanoo OP Ryhmän turvalli­ suuspalvelujen johtaja Jani Arnell. 46 SÄHKÖLLÄ PÄÄSEE TULEVAISUUTEEN Tuore ja notkea sähköauto­ markkina houkutteli PlugItin ladattavien autojen bisnekseen. 48 X Sosiaali­ ja terveyssektorilla on kipeitä ongelmia. Niiden ratkaisemiseksi tarvitaan raikkaita innovaatioita, uutta ajattelua ja toimintatapojen muutosta. Terveysteknologiaan ja innovatiiviseen palvelumuotoiluun ladataan suuria odotuksia, mutta keskeisessä osassa on myös kivistä tietä kulkeva sote­uudistus. 6–15
NRO 03 / 2015 32 NRO 03 / 2015 OPn talouslehti OPn talouslehti UHKAAKO BYROKRATIA KASVUA? OPn talouslehti // Lokakuu / 2015 JULKAISIJA OP Ryhmä 010 252 010 PÄÄTOIMITTAJA Stina Suominen stina.suominen@op.fi TYÖRYHMÄ Harri Aho Merja Auvinen Hanna Hartikainen Reijo Heiskanen Hannu Jaatinen Tuuli Kousa Jussi Kulmala Mika Leskinen Riitta Pyhälä etunimi.sukunimi@op.fi TOIMITUS Alma 360 www.alma360.fi Asiakkuuspäällikkö Sanna Laakkonen Tuottaja Julia Isoniemi Merja Mäkelä, Sarri Kukkonen, Antti Pulkkinen, Miikka Tikka (AD) etunimi.sukunimi@alma360.fi Kannen kuva Ina Majaniemi PAINOPAIKKA Punamusta, 2015 Painosmäärä 42 300 kpl Paperi UPM Fine REPRO Aste Helsinki ISSN 1457­3253 (painettu) 1795­2522 (verkkojulkaisu) TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET 010 252 3378 jaana.k.koskinen@op.fi Tilaushinta 35 euroa/vuosi Osoitelähde OP Osuuskunta Chydenius ilmestyy neljästi vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy 3.12.2015. Aikakauslehtien liiton jäsen. Lainattaessa lähde mainittava. REIJO KARHINEN Pääjohtaja, OP E lämme ajassa, jossa globaalit ja koti- maiset muutosvoimat haastavat. Olemme kansakuntana merkittävän ja historiallisen, ehkä osin jopa val- lankumouksellisen, murroksen pyörteissä. Vain rohkeasti uudistumalla ja ennakkoluu- lottomasti uutta alkua rakentaen voimme jatkaa työtämme Suomen hyväksi. Suomi tarvitsee edelläkävijöitä – ihmisiä ja yrityksiä, joilla on rohkeutta hypätä tunte- mattomaan, sitkeyttäkin. Suunnannäyttäjiä tällä tiellä ovat ne, jotka kehittävät itseään ja uupumatta etsivät uusia avauksia raivaten tietä perässä tuleville. Edelläkävijyys on enemmän tekoja kuin ideoita. Tämän Chydeniuksen teemana on sosiaali- ja terveysala. Väestön ikääntyessä sote-palve- luiden kysyntä kasvaa entisestään. Pelkäs- tään terveydenhuoltomenot olivat Suomessa 18,5 miljardia euroa vuonna 2013, ja ne ovat olleet jatkuvasti kasvussa. Meillä ei ole varaa olla ravistelematta sote-palvelui- den rakenteita, kun asiantuntijoiden mukaan kokonaisuuden järkevämmällä järjestämi- sellä on saavutettavissa jopa usean miljar- din säästöt palvelutasoa heikentämättä. Sote-ratkaisu on kuin analogia koko #Suominousuun-kampanjasta. Väestön vanhetessa ja huoltosuhteen heiketessä on tulevaisuuden ratkaisut saatava aikaan nyt, kun tilanne on vielä hallinnassa. Olemme OPn Omasairaalassa päässeet testaamaan terveyspalveluiden uudenlaista järjestämistä pienoiskoossa. Lyhyessä ajassa olemme voineet osoittaa puhuttelevia tulok- sia. Asiakkaan tarpeiden kuuntelemisesta ja ymmärtämisestä lähtevä toimintamallimme haastaa toimialaa uudistumaan. Kokemustemme mukaan ratkaisuja pitää hakea digitalisaatiosta, prosessien tehos- tamisesta, palvelujen logistiikasta ja inno- vaatioista. Ennen kaikkea tarvitaan roh- keutta ajatella kaikki totutut asiat uudel- leen. Vain tulevaisuutta rakentamalla syn- tyy uusia investointeja, parannetaan tuot- tavuutta ja vapautetaan resursseja muuhun tekemiseen. Tuottavuusloikassa ei ole kyse ankeuttamisesta, vaan asioiden järkeväm- min tekemisestä. Muutos on hyvästä. Se vie meitä eteen- päin. Muutos luo myös turvallisuutta, kun tavoite on kirkas. Epävarmuus ja vastarinta eivät saa lannistaa. On syytä keskittyä teke- mään sitä, minkä varmuudella tiedämme vievän Suomea eteenpäin. Suomen talouskasvu on ollut viime vuo- det kuin suojuoksua räntäsateessa. Tällai- sina haastavina aikoina on niiden, joilla rahkeita riittää, kannettava harteillaan hie- man kokoaan suurempi osuus. Pitää uskal- taa nähdä pidemmälle – ja investoida. Vain tulevaisuutta rakentamalla ja itsekkyyttä tor- juen voimme todella pitää huolta toisistam- me. Ratkaisun avain on meissä itsessämme. 17.9.2015 Edelläkävijyys on tekoja 20 40 26 16 TUNTEET AUTTAVAT PÄÄTÖKSISSÄ39 TAUDIT KULKEVAT JA KATOAVAT28 51 VALO LEIKKII OPn VALLILAN KORTTELISSA40 ROBIT TEKEE RAHAA REI’ISTÄ30 HAUSSA ALALLE: TULEVA JOHTAJA36 Energia- ja finanssiala ovat pian laajasti mukana teollisessa internetissä, uskoo Taneli Tikka. 36 BIG DATA VAI ETÄRATKAISUT? X Terveysteknologian vaikuttaja vinkkaa viisi aluetta, joiden kehitystä kannattaa seurata. 11 PELI TREENAUTTAA KUNTOUTUJAA X Avatar näyttää kännykän tai taulutieto­ koneen ruudulla fysio­ terapeutin malliliikkeet. 15 TERVEYTTÄ HYVINVOINTIVALTIOLLE X Asiantuntijat tervehdyt­ täisivät sote­sektorin ketterillä kokeiluilla ja hallintouudistuksella. 06
NRO 03 / 2015 54 NRO 03 / 2015 OPn talouslehti OPn talouslehti LYHYET AJANKOHTA PEKKA LEIVISKÄ KuvatThinkstock Ruotsin valtiovarainministeriö on selvittämässä hyötyvätkö finanssialan toimijat siitä, että ne eivät ole arvonlisäveron piirissä. Tarkoitukse- na olisi verottaa tämä hyöty. Pankit ovat rea- goineet tähän äänekkäästi kertomalla harkitse- vansa toimintojen siirtämistä esimerkiksi Köö- penhaminaan tai Lontooseen. Finanssialan keskusliiton pääekonomisti Veli-Matti Mattila kertoo, että Ruotsin pank- kiyhdistys on päättänyt tehdä oman vastasel- vityksensä. – Vaikuttaa siltä, että valtiovarainministeriön selvityksessä ei olla liikkeellä aivan vilpittömin mielin, koska on etukäteen puhuttu kuinka paljon finanssiveron olisi tarkoitus tuottaa. Mattila kertoo, että puhetta on ollut noin 430–620 miljoonan euron verokertymästä. Finassiveroselvitys on tarkoitus valmistua vasta ensi vuoden marraskuussa. Tuoreen pk-yrittäjäbarometrin mukaan lähes kolmannes yritysten suunnittelemista hank- keista jäi toteutumatta tai toteutui suunnitel- lusta poiketen rahoituksen saatavuuteen ja ehtoihin liittyneiden vaikeuksien vuoksi. Suomen Yrittäjät on keskustellut pankkien kanssa siitä, että ne ohjaisivat pk-yrittäjiä mui- den rahoittajien luo, jos laina tälle yritykselle ei kuulu pankin omaan toimintaan. – Silloin se ei ole keneltäkään pois, Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen kommen- toi tuoreen pk-yrittäjäbarometrin julkistustilai- suudessa. OPsta kommentoidaan, että hyville ideoille ja yrityksille rahoitusta löytyy kyllä. Suomes- sa haasteena on pieni markkina-alue ja pk-yri- tysten pieni koko, jonka pohjalta on kehitetty OPn uusi rahoitusmalli täydentämään pankki- ja pääomamarkkinoita. OPn uusi malli mahdollistaa OP Ryhmän omille vakuutus- ja eläkeyhteisöille kustan- nustehokkaan tavan sijoittaa pk-yrityksiin, ja yhdistää uudella tavalla pankin osaamisen ja laajat kontaktit yrityskenttään sekä sijoittajien kapasiteetin. Malisen mukaan yhä useampi pk-yritys ker- too tarvitsevansa rahoitusosaamista. Jos tuttu pankki ei enää rahoitakaan kasvusuunnitel- mia, rahoitusta pitää etsiä monipuolisemmin ja sopimukset neuvotella uudella tavalla. Tarve rahoitukseen ei ole vähenemässä. Euroopan talous ei ole kääntynyt selkeään nou- suun, vaikka pk-yrittäjäbarometrin mukaan aal- lonpohja on saavutettu. Samaan aikaan digitali- saatio pakottaa yrityksiä muuttamaan toiminta- tapoja, missä tarvitaan usein rahoitusta. Maailmalla pankkien rinnalle on syntynyt varsin laaja ”varjopankkien” kirjo, joka kana- voi eläkerahastojen ja muiden institutionaalis- ten sijoittajien varoja pk-yrityksille. T aloustieteen professori Matti Tuo- mala ei näe hallituksen kärkihank- keissa pelastusta Suomen akuuttiin ahdinkoon. Hallitus on päättänyt käyttää kärkihankkeisiin seuraavan neljän vuo- den aikana 1,6 miljardia euroa, joista 600 miljoonaa teiden ja raiteiden korjauksiin. – Se on täysin mitätön summa, kun verrataan siihen, mitä hallitus leikkaa muualta, Tampereen yliopistossa työsken- televä Tuomala sanoo. Tuomala ei ymmärrä, miksi hallitus jat- kaa kiristävää talouspolitiikkaa, vaikka valtavirran makrotaloustiede suosittelee Suomen kaltaisessa tilanteessa elvyttävää politiikkaa. – Tässä tilanteessa valtion suorat inves- toinnit eivät voi olla niin huonoja, että ne eivät olisi tuottavampia kuin se korko, millä Suomi tällä hetkellä saa lainaa. Tuomalan mielestä on kummallista, että vaikka tilastot näyttävät, että kiristävä talouspolitiikka ei ole toiminut, siitä ei siltikään oteta opiksi. Monet hallituksen kärkihankkeista ovat erilaisia rakenteellisia uudistuksia, joi- den vaikutus näkyy vasta vuosien päästä. Tämän myöntää Tuomalan lisäksi valtio- neuvoston tiedeneuvonantaja ja strategi- sen huippuosaamisen keskuksista (SHOK) arvioiniraporttia vuonna 2013 kirjoitta- massa ollut Kaisa Lähteenmäki-Smith. Hän muistuttaa, että valtion tärkein tehtävä on luoda yrityksille edellytyksiä menestyä. Ei valita voittajia. – Ei meillä niin paljon verorahoitusta ole, että pystyisimme budjettirahalla rahoittamaan ja ohjaamaan yritystoimin- taa laajamittaisesti. Yritystukien nähdäänkin usein vääris- tävän kilpailua. Esimerkiksi elintarvikkeiden vientiin annettava valtionrahoitus voi aiheuttaa sen, että Suomesta viedään maitoa Ruot- siin. Tämä maito on sitten halvempaa kuin paikallinen, mutta vain siksi, että suomalai- set veronmaksajat ovat sen erotuksen mak- saneet. Kokonaishyöty jää kyseenalaiseksi. Toisaalta, kun katsoo minkä tahansa Suomessa menestyneen yrityksen rahoi- tusta, löytyy sieltä yleensä aina jotain jul- kista rahaa. Nyt valtio onkin perustamassa sijoitus- rahastoja, joihin halutaan myös ulkopuo- lista rahaa. Tämä siirtäisi voittajien valit- semisen pois valtiolta. Lähteenmäki-Smith ja Tuomala koros- tavat, että perustutkimukseen pitää löy- tyä valtiolta rahaa. Usein yliopistoissa tut- kitaan asioita, jotka yleistyvät vasta 5–15 vuoden päästä. Näistä tutkimuksista kan- nattaa pitää kiinni, sillä yritykset voivat myöhemmin kaupallistaa niiden päälle kehitetyillä palveluilla. Esimerkiksi App- len kosketusnäyttöteknologia on julkisin varoin kehitetty. Samanlaisia innovaa- tioita saattaa olla tulossa suomalaisista- kin yliopistoista. MITÄ CHYDENIUS SANOI X Jos yksinkertaisuus luetaan syykseni, niin sanon, että juuri siitä olen hakenut kunniaani. (vuonna 1766) X 1 130 nuorta sai kesätöitä yhdistyksistä kahden viikon ajaksi. Palkan maksoivat 50 osuuspankkia, jotka tarttuivat kahden pankin haasteeseen. 300 000 VAKUUTUSTA X Keskinäisen vakuutusyhtiö Suomen henkivakuutuskanta luovutetaan OPlle vuodenvaihteessa. Vakuutussopimusten ehdot säilyvät. VASTUUN RAPORTOINTI KUNNOSSA SUOMESSA X Helsingin pörssiin listatut yhtiöt raportoivat vastuullisuus­ kysymyksistä kaikista parhaiten. Corporate Knightsin kesäkuises­ sa selvityksessä Helsinki oli toista kertaa ensimmäinen. Amsterda­ min pörssi oli toinen ja Tukholman pörssi kolmas. 95 000 KÄYTTI LYHENNYSVAPAITA X OPn helmikuussa käynnistä­ mä kampanja lyhennysvapais­ ta kuukausista asuntolainoi­ hin kelpasi asiakkaille. Kaikkiaan 95 000 OPn asiakasta käytti tar­ jouksen hyväksi ja käytti rahoja muun muassa kodin remontteihin ja perhejuhlien järjestämiseen. Kampanja oli osa #Suominou­ suun ­hanketta, jonka tavoitteena on lisätä Suomeen taloudellista toimeliaisuutta. OP arvioi lyhennysvapaan tuo­ neen Suomen talouteen lähes 450 miljoonan euron piristysruiskeen. OP RYHMÄLLE KIITOSTA VAKAUDESTA X OP Ryhmä ylittää kirkkaasti Finanssivalvonnan (Fiva) OP Ryh­ mälle asettamat vakavaraisuus­ vaatimukset. Fivan ydinvakavarai­ suusvaatimus OPlle on 9,0 pro­ senttia ja kokonaisvakavaraisuus­ vaatimus 12,5 prosenttia vuoden alusta lähtien. Kesäkuun lopussa OP Ryhmän ydinvakavaraisuus oli 18,1 pro­ senttia ja kokonaisvakavaraisuus 20,2 prosenttia. Uutistoimisto Bloomberg huo­ mioi OP Ryhmän vakavaraisuuden heinäkuussa, kun uutistoimisto listasi OP Ryhmän kahdeksan­ neksi vakavaraisemmaksi pankiksi maailmassa. – Olemme jo vuosia varautu­ neet kiristyvään vakavaraisuus­ sääntelyyn ja nostaneet korkean vakavaraisuuden keskeisimmäksi talouttamme kuvaavaksi tavoit­ teeksi, OPn pääjohtaja Reijo Karhinen kertoi. OP on Euroopan vakavaraisin pankki. Kärkihankkeista ei luvassa pikapiristystä Rahoittajat ja yrittäjät etsivät toisiaan Ruotsin finanssivero vastatuulessa 1 130 Hallitus luo kuvaa kärkihankkeista Suomen talouden pelastajana. Niiden vaikutus näkyy kuitenkin vasta vuosien päästä.
OPn talouslehti OPn talouslehti  NRO 03 / 2015 76 NRO 03 / 2015 Hyvinvointi uusilla poluilla TEEMA Hyvinvointiyhteiskunnalle on tarjolla monta pelastajaa: teknologia, ketterät kokeilut, yksityissektorin toimintamallit ja tietysti sote-uudistus. Kaikkia tarvitaan, jotta saamme hupenevalla kassalla säilytettyä nykyiset palvelut. JUKKA NORTIO Kuvitus Ina Majaniemi Kuvat Minna Kurjenluoma Kansi ja jutun kuvitus Ina Majaniemi Majaniemi on jyväskyläläi- nen kuvittaja ja graafinen suunnittelija, pienen pojan äiti, luovan työn onnellinen tekijä ja säätilojen jatkuva tarkkailija. Piirtämisen lisäksi suurta iloa hänen elämäänsä tuovat hyvä ruoka, sienten metsästys ja kohtaamiset erilaisten ihmisten kanssa.
NRO 03 / 2015 98 NRO 03 / 2015 OPn talouslehti OPn talouslehti  – Nyt tarvitaan joustavia ja rohkeita aloitteita julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön tiivistämisessä, Liisa Hyssälä sanoo. Terveys- ja hyvinvointipalveluiden traditio on kasvattanut Suomeen laajan osaamispohjan. S uomessa tarvitaan uutta ajattelua, ennakkoluulotonta optimismia, raikkaita innovaatioita ja runsaas- ti tekoja ratkaisemaan sosiaali- ja terveyssektorin kipeät ongel- mat. Hyväksi onneksi maassa on ideoita, osaamista ja pelottomia tekijöitä. Terveys- ja hyvinvointipalveluiden pitkä traditio on kasvattanut Suomeen laajan alan osaamis- pohjan, josta syntyy lääketieteen sekä hoi- va- ja sosiaalipalveluiden maailmanluokan innovaatioita. Uudenlaisesta johtamisesta hyvä esimerk- ki on Espoon kaupungin terveydenhuoltoa pari vuotta myllännyt terveyspalveluiden johtaja Eetu Salunen. Hän on tuonut julki- seen terveydenhuoltoon yksityisen puolen bisnesmalleja. Espoon terveysasemille on annettu aiem- paa enemmän valtaa ja vastuuta kehittää omaa toimintaansa. Tavoitteet ovat selkeät ja kaikki osapuolet tietävät, miten toimin- taa mitataan. – Tuottavuutta voi nykyään seurata terveysasemittain. Näemme helposti, kuka käyttää resursseja tehokkaimmin, Salunen toteaa Lääkärilehden haastattelussa. Kahden yksityissektorin hallinnoiman ter- veysaseman toiminta on ollut sekä asiak- kaiden että työntekijöiden mieleen. Hänen aikanaan Espoon terveyskeskusjonot ovat lyhentyneet kuudesta viikosta kahteen viik- koon. – Tuottavuus nousi, saatiin säästöjä aikai- seksi ja työtyytyväisyys sekä potilastyyty- väisyys kasvoivat, Salunen kehuu lehdelle. KIIHDYTTÄMÖSTÄ KASVUA Kun lääketieteen sekä hoiva- ja sosiaalipal- veluiden innovaatioihin yhdistetään koeteltu mobiiliosaaminen, innovatiivinen palvelu- muotoilu ja terveydenhuollon ansaintamalli- en uudelleenajattelu, ratkotaan monet koto- peräiset sote-ongelmat. Samalla luodaan kukoistavaa vientisektoria. Espoon Otaniemeen vuoden alussa perus- tetussa Vertical-kiihdyttämössä hiotaan ter- veysteknologian terävimmät yritysideat timanteiksi. Verticalin vetäjä Pekka Sivonen visioi alan nousevan kymmenessä vuodessa 10 miljardin bisnekseksi. Nokian kokoluok- kaan – vai ylikin? Jos joku epäilee hanketta propellipäiden puuhailuksi, hän epäilee myös maailman suurimman viihde-elektroniikkajätin Sam- sungin ja globaalin teleoperaattorin Telia- Soneran arviointikykyä. Molemmat yrityk- set ovat vahvasti mukana hankkeessa, jonka takana ovat myös Espoon ja Helsingin kau- pungit, HUS, kymmeniä yhteistyöyrityksiä sekä joukko kokeneita yrityssparraajia Kai Öistämöstä William Cardwelliin ja Artturi Tarjanteesta Micke Paqvaleniin. Vertical on jo syntyessään Pohjoismaiden suurin terveysteknologian keskittymä ja se vastaa suoraan sekä kotimaiseen sote-tus- kaan että globaaleiden markkinoiden kysyn- tään. – Syvädigitalisaatio muuttaa lähivuosina terveydenhuoltoa ja koko hyvinvointialaa radikaalisti. Nyt on aika etsiä, löytää ja tuotteistaa parhaat innovaatiot kaupallisiksi menestystarinoiksi, Pekka Sivonen sanoo. Hän vertaa syvädigitalisaatiota uuden vuoden tinaan. – Olemme nyt vaiheessa, kun tina alkaa sulaa. Seuraavan 3–5 vuoden aikana digi- talisaatio etenee terveyssektorilla sellaiseen vaiheeseen, että myös sitä sivuavalla toimi- alalla otetaan käyttöön aivan uusia toimin- tatapoja, Sivonen sanoo. – Suomessa koko terveydenhuollon arvo- ketjussa on 22 miljardia euroa rahaa, joka tullaan jakamaan aivan uudella tavalla. Aikaa ei ole hukattavaksi, vaan tervey- denhuollon toimintatavat ja arvoketjut pitää uudistaa mahdollisimman nopeasti ja tehok- kaasti. – Näin luomme paitsi parempaa tuotta- vuutta, tehokkuutta, terveyttä ja elämänlaa- tua, myös uutta yrittäjyyttä, hyvinvointia, työpaikkoja ja investointeja Suomeen, Sivo- nen hoputtaa. Uudistuksella on ollut kivinen tie: sote kaatui viimeksi tämän vuoden helmikuus- sa poliittiseen vääntöön ja lopulta perustus- lakivaliokuntaan. PAKKO MUUTTUA Kansalaisille tasapuolisesti tarjottu tervey- denhuolto, sosiaaliturva ja muut hyvin- vointipalvelut ovat olleet pohjoismaisen oikeus- ja hyvinvointivaltion kulmakiviä. Niiden tuottamiseen on rakennettu vuosi- kymmenten aikana hyväksi havaittu, mut- ta nyt taloudellisesti kestämättömäksi osoit- tautunut tuotantojärjestelmä. Kelan pääjohtajana vuodesta 2010 toi- minut Liisa Hyssälä sanoo, että perustal- taan nykyinen sote-järjestelmä on toimiva ja tehokas. – Julkinen terveydenhuoltojärjestelmäm- me ei ole sinänsä kallis, mutta se on liian kallis tähän ja tulevaan taloustilanteeseen, Hyssälä sanoo. Kun elätettävien, kuten ikääntyvien, määrä kasvaa ja verotuloja tuottavien työ- ikäisten joukko harvenee, yhteiskunnalla ei ole varaa ylläpitää nykymuotoisella palvelu- järjestelmällä tuotettuja lakisääteisiä palve- luita: siksi tarvitaan sote-uudistus. Sote-uudistuksella tavoitellaan kolmen miljardin vuosittaisia säästöjä. Säästöt tar- koittavat yli kymmenen prosentin leikkausta nykyisiin noin 25 miljardin vuosittaisiin sote-menoihin verrattuna. Maali ei kuiten- kaan ole tässä vaalikaudessa vaan kuuden–
NRO 03 / 2015 1110 NRO 03 / 2015 OPn talouslehti OPn talouslehti  Terveysteknologian edunvalvonta- järjestö FiHTAn toiminnanjohtaja Terhi Kajaste kertoo suomalaisen terveysteknologian viisi aluetta, joiden kehitystä kannattaa seurata. 1. Sairaaladiagnostiikka. Näytteiden analysointi, signaalikäsittely, kuvanta- minen, monitorointi ja sensorointi. 2. Mobiiliteetti. Yhä pienemmät älykkäät laitteet, jotka on yhdistetty langatto- milla teknologioilla toisiinsa. 3. Big data. Eri lähteistä kerätyn terveystiedon monipuolinen analysoin- ti ja hyödyntäminen sekä yksittäisen potilaan että kansanterveyden hyö- dyksi esimerkiksi ennusteita luomalla. 4. Itsediagnostiikka ja omahoito. Ihmi- sen terveydentilan tarkkailu ja hälytyk- set, kun lähestytään riskirajoja. Hyö- dynnetään erityisesti kuntoutuksessa ja kroonisten sairauksien hallinnassa. Lääkehoidon tehon mittaaminen. 5. Vanhustenhoito. Etäratkaisut, joissa hyödynnetään muun muassa diagnos- tiikkaa, mobiliteettia, käyttäytymis- tieteitä, käyttöliittymäsuunnittelua ja muiden alojen osaamista. X Sosiaali- ja terveyssektorin hallinto halutaan uudistaa perinpohjin, kävi ilmi syyskuussa julkistetuista hyvinvoinnin ja terveyden kärkihankkeista. Hallituksen muotoiluissa oli toistaiseksi vähänlaisesti konkretiaa, mutta yleisissä linjauksissa korostuvat muun muassa tietojärjestel- mien ja omahoidon kehittäminen sekä eriarvoisuuden vähentäminen. Juha Rehulan (kuvassa) ja ministerikol- legoiden allekirjoittamissa tavoitteissa mainitaan toisaalta myös osatyökykyis- ten työllistäminen, palvelusetelit sekä lapsi- ja perhepalveluiden uudistaminen. VIISI SEURATTAVAA TEKNOLOGIAA HALLITUS LINJASI TERVEYDESTÄ seitsemän vuoden päässä. Jos uudistus tuot- taa sille asetetut tavoitteet, kolmen miljardin säästöt saadaan aikaisintaan vuonna 2022. Kyseessä ovat siis laskennalliset säästöt vuonna 2022 – verrattuna siihen tilantee- seen, ettei uudistusta tehtäisi. SEKTORIT SEKAISIN Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ytimessä ovat palvelutuotannon rakentei- den, toimintatapojen ja rahoituksen uudis- taminen. Yksi isoista kysymyksistä on ollut julkisen ja yksityisen välinen työnjako. Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula on sote-veteraani. Rehula pitää tässäkin asiassa tiukasti kiinni hallituksen virallisesta kannasta, vaikka myöntääkin, että hänellä on asiasta omakin mielipide. – Hallitusohjelmamme mukaan ykkös- tavoitteemme on, että turvaamme julkisen palvelutuotannon toiminnan. Tässä asiassa olemme aivan hyvinvointiyhteiskunnan yti- messä. Hyssälä painottaa, ettei vähiä rahavaroja pitäisi tuhlata keskinäiseen kiistelyyn eri toi- mijoiden paremmuudesta. – Nyt tarvitaan joustavia ja rohkeita aloit- teita julkisen ja yksityisen sektorin yhteis- työn tiivistämisessä, Liisa Hyssälä sanoo. Sosiaalipuolella yksityissektorin roolin kasvu näkyy jatkossa todennäköisesti myös lastensuojelussa ja varhaiskasvatuksessa. – Kunnissa on annettu sosiaalipuolen pal- velut, kuten vanhus- ja vammaishoito, jo aikaa sitten yksityiselle sektorille, koska se on hoitanut palvelut hyvin ja kustannus- tehokkaasti. Miksei sama logiikka toimisi myös terveydenhuollon puolella? IT-MYLLYJÄ JA TAVARATALOJA Hyssälä lähtisi hakemaan suuria säästöjä eri- koissairaanhoidon uudistamisesta. Hyssälän tähtäimessä on vuosikymmenten aikana rakennettu maakunnallisten keskussairaa- loiden verkosto, joka tarjoaa hyvinkin eri- koistunutta palvelua kattavasti koko maassa. – Meillä ei voi olla enää jatkossa täyden palvelun tavarataloja, vaan erikoissairaanhoi- don työnjakoa on kehitettävä, Hyssälä sanoo. Hyssälän mukaan näin voidaan saavut- taa vuositasolla 100–300 miljoonan euron säästöt. Rehulallakin on välillisesti näke- mys erikoissairaanhoidosta ihan käy- tännön tasolta. – Olen saanut työpöydälleni erikoissai- raanhoidon kaikkiaan kolmen miljardin euron investointisuunnitelmat. Nähtäväksi jää, minkälaisen kohtelun sai- raanhoitopiirien toivomat investoinnit saa- vat ministerin pöydällä. Toiveissa on hen- kilöstöä, koulutusta, laitteita, lisää tiloja. – Jos tällaiset suunnitelmat pääsevät liik- keelle, sote-uudistuksen säästötavoitteet lykkääntyvät vähintään viidellä vuodella. Hyssälä toivoo, että uudessa sote-mallissa hyödynnettäisiin Kelan osaamista ja resurs- seja. Eduskunnan alainen Kansaneläkelai- tos jakaa kansalaisille vuosittain lähes 14 miljardia euroa. Kelan tietojärjestelmissä on valtava määrä tietoa kansalaisista, ja se hallinnoi muun muassa sähköisen reseptin kansallista Kanta-järjestelmää. – Meillä on osaaminen, henkilöstö ja isot it-myllyt, joita kaikkia voitaisiin hyödyntää monella tavalla. – Esimerkiksi tietotekniikan keskittämi- nen Kelan järjestelmiin olisi järkevä ja kus- tannustehokas tapa, Hyssälä sanoo toiveik- kaasti. Vaikka Rehula ei asetukaan Kela-keski- tyksen puolustajaksi, hän myöntää, ettei sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestel- mien kanssa voida jatkaa entiseen malliin. – Meidän on päästävä irti sirpaloituneista tietojärjestelmistä. Niiden on oltava jatkos- sa sekä yhteensopivia että yhteen toimivia. Varoittava esimerkki olivat Rehulan mukaan Paras-hankkeen tietojärjestelmät, jotka saattoivat olla samalta toimittajalta, mutta eri versioiden vuoksi ne eivät keskus- tele keskenään. Näin ei voi jatkua, Rehula sanoo. DIGITALISAATIOTA KURJISTUMISEEN Sote-uudistuksen on määrä turvata vähem- millä taloudellisilla resursseilla nykyiset pal- velut kansalaisille. Kunnianhimoisen tavoit- teen rinnalla on realistisempi tavoite: hidas- taa palveluiden heikkenemistä. Tulevaisuut- ta kirkastaa vielä kolmas tavoite. – Sosiaali- ja terveyspalveluiden osaa- minen paranee koko ajan ja niitä opitaan tuottamaan fiksummin. Myös digitalisaatio uudistaa palveluita. Yhdessä nämä paran- tavat joidenkin palveluiden laatua, Rehula sanoo. ”Syvädigitalisaatio muuttaa lähivuosina terveydenhuoltoa ja koko hyvinvointialaa radikaalisti.”
NRO 03 / 2015 1312 NRO 03 / 2015 OPn talouslehti OPn talouslehti  ”Terveydenhuolto tarvitsee kokonaisvaltaisia teknologian ratkaisuja, ei pelkästään yksittäisiä härpäkkeitä.” Digitalisaation keskeinen ulottuvuus on ihmisistä kerättävän tiedon hyödyntäminen. Rehulan mukaan sote-palveluita pitää joh- taa ja kehittää yhä monipuolisemman tie- don perusteella. Oleellista on tiedon hyö- dyntäminen ihmisten hyvinvointia paran- tavalla tavalla. – Tiedolla johtaminen merkitsee, että sote-palveluiden määrää, laatua ja kohdis- tamista kullekin alueelle voidaan tulevai- suudessa suunnitella aivan uudella tavalla, Rehula sanoo. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että väestön ikärakenteesta ja palvelutarpeesta pystytään tuottamaan entistä parempia ennusteita. Ennusteiden pohjalta palvelui- den määrää ja laatua voidaan kehittää niin, että ne vastaavat väestön tarpeita: henkilös- töä resursoidaan oikea määrä oikeisiin paik- koihin sekä kehitetään juuri tuolloin tarpeel- lisia uusia teknologioita ja palveluita. Vaikka usein niin pelätään, digitalisaa- tio ei väistämättä merkitse ihmistyön vähe- nemistä. Hoidettavien määrän lisääntyessä hoitotyötä tekevien määrä ei voi dramaatti- sesti laskea nykyisestä. Rehula uskoo, että niin sanotun lattiatason työn sisältöön digi- talisaatio tuo vain vähän uusia piirteitä. – Fysioterapeutin tai vastaanottovirkaili- jan perustyö ei juurikaan muutu, hän sanoo. TEKNOLOGIA PELASTAA HYVINVOINTIA Teknologia- ja kehitysoptimismille on katet- ta, sillä terveysteknologiayrityksemme tuot- tavat hyvällä sykkeellä innovaatioita, palve- lukonsepteja ja vientieuroja, joilla tuetaan horjuvaa hyvinvointivaltiota. Itsehoito ja näppärät mobiilisovellukset nousevat pintaan, kun puhumme terveys- teknologian innovaatioista. Ne ovat kuiten- kin vain jäävuoren huippu, sillä alan teol- lisuus tuottaa miljardibisneksenä muun muassa leikkaussalikalusteita, diagnostiik- kakojeita, röntgen- ja magneettikuvauslait- teita sekä erilaisten implanttien valmistus- teknologioita. Terveysteknologian edunvalvontajärjestö FiHTAn toiminnanjohtaja Terhi Kajaste on nähnyt alan voimakkaan kasvun kolmella vuosikymmenellä useiden alan yritysten palveluksessa sekä kahdeksan viime vuotta etujärjestön kärkipaikalta. Hän peräänkuuluttaa teknologian rinnalle palvelukonsepteja ja asiakkaiden tarpeista lähteviä ratkaisuja. – Terveydenhuolto tarvitsee kokonais- valtaisia terveysteknologian ratkaisuja, ei pelkästään yksittäisiä härpäkkeitä, Kajaste sanoo. Vaikka terveysteknologiassa tehdään maailmanluokan innovaatioita, kotikutoi- nen terveydenhuoltojärjestelmämme jar- ruttaa uusien ja tehokkaiden toimintatapo- jen käyttöönottoa. Kajasteen mielestä terveydenhuollossa ei ole systemaattista tapaa kehittää toimintaa. – Vaikka tilanne on parantunut, ei uutta teknologiaa osata vieläkään hyödyntää riit- tävästi. Alan yritysten pitää edelleen työntää ratkaisujaan terveydenhuoltoon, kun asia pitäisi olla päinvastoin, eli uusilla ratkai- suilla tulisi olla luontaista kysyntää, Kajaste sanoo. Muutosvastarinnan taustalla on Kajasteen mukaan se, ettei terveydenhuollossa ole ollut vuosikymmeniin kustannuspaineita, vaan pikemminkin päinvastoin: rahaa on riittä- nyt tehottomien toimintatapojen ylläpitoon. – Akuutti tehohoito ja leikkaustoiminta ovat kaikkein kalleimpia alueita terveyden- huollossa, ja siellä herättiinkin ensimmäi- senä miettimään uusia kustannustehok- kaampia toimintatapoja ja teknologian hyö- dyntämistä. Parhaiten uudet ratkaisut saadaan käyt- töön yhdessä kehittämällä eli co-creation- mallilla. Esimerkiksi leikkaussalien toimin- tatapojen ja teknologian kehittämisessä sairaalat ja yritykset ovat tehneet jo vuosia hedelmällistä yhteistyötä. Terveysteknologian luvut ovat kauppata- seongelmien kanssa painiskelevassa maas- sa mykistäviä. Vuonna 2014 alan vienti kas- voi 8,3 prosenttia ennätykselliseen 1,8 mil- jardiin euroon. Erityisen nopea, yli kymme- nen prosentin kasvu on ollut sähkökäyttöi- sissä terveydenhuollon laitteissa. Alan kaup- patase oli 829 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Toimialan osuus on 47 prosenttia huipputek- nologian viennistä. Terveysteknologian tuotteille on kysyn- tää muuallakin kuin taloudellisesti ontuvas- sa Euroopassa, jonka osuus on vain kolman- Terhi Kajasta peräänkuuluttaa teknologian rinnalle palvelu- konsepteja ja asiakkaiden tarpeista lähteviä ratkaisuja. TERVEYSTEKNOLOGIAN VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 1996 2000 2005 2010 2014 Vienti Tuonti Kauppatase EURmiljoonaa X Lähde: FiHTA
NRO 03 / 2015 1514 NRO 03 / 2015 OPn talouslehti OPn talouslehti – Helppokäyttöisyys on avainasia, sillä kuntoutujissa on monen ikäisiä ja monenlaista tietoteknistä osaamista omaavia ihmisiä, kertoo Marion Boberg. Terveysteknologian tuotteet ovat herättäneet kiinnostusta Aasiassa ja öljyrikkaissa arabimaissa. nes alan viennistä. Vuonna 2014 vienti kasvoi nopeimmin eli 24 prosentilla Yhdysvaltoihin. Suomalaiset terveysteknologian tuot- teet ja hyvinvointi-innovaatiot ovat herät- täneet kiinnostusta ja ostohaluja esimer- kiksi Aasiassa ja useissa öljyrikkaissa ara- bimaissa. Ilkka ja Vappu Taipale ovat vieneet van- huspalveluita ja sosiaalisia innovaatioita Tai- waniin, Japanin Suomen-suurlähetystö on promonnut onnistuneesti äitiyspakkausta sekä neuvolajärjestelmää japanilaisille, ja lastenlääkärimme ovat vieneet röntgenosaa- mista ylellisiin sairaaloihin muun muassa Kuwaitissa. Pitäisikö uusia toimintatapoja ja tekno- logioita hyödyntää ennakkoluulottomasti myös sote-kurimuksen vaivaamassa inno- vaatioiden kotimaassa? PÄÄTÖKSIÄ, KIITOS! Vaikka sote-uudistettua valtakuntaa odote- taan kuin kuuta nousevaa, tehdään eri puo- lilla Suomea omatoimisesti oivallisia toimin- Pelillisyys innostaa treenaamaan tatapojen remontteja. – Etelä-Karjalan Eksote-alueen yhteistyön rakentaminen on hyvä esimerkki, mutta sekin on vienyt kohta kymmenen vuotta, eikä se silti ole vieläkään valmis, Hyssälä sanoo. Keskustelu keskitetystä ja hajautetusta toimintatavasta jatkuu. Onko järkevää, että Suomessa tehdään lonkkaleikkauksia 50 eri paikassa? Missä kulkevat sote-alueiden rajat, entä kuka päättää, hoidetaanko dementoitu- nut vanhus vai sydänsairas keskonen? Näihin ja kymmeniin muihin sote-uudis- tusta koskeviin kysymyksiin kansalaiset ja hyvinvointipalveluiden tuottajat odottavat päättäjiltämme suoria ja yksiselitteisiä vas- tauksia. Myös Rehula kysyy, miksi sote on vaikea pala purtavaksi – ja vastaa itselleen. – Yhdessäkään puolueessa ei ole sisäis- tä näkemystä, mihin suuntaan mennään, saati sitten, että yhteisymmärrystä löytyisi, kun puolueet lähtevät neuvottelemaan kes- kenään, Rehula avaa. Isoista linjoista, kuten uudistuksen tavoit- teista ja palveluiden integraatiosta, on yhtei- siä näkemyksiä, mutta niiden käytäntöön sovittaminen ajaa neuvottelijat kerta toi- sensa jälkeen karille. Rehulan tavoitteena on saada hallintouu- distuslaki eduskunnan käsittelyyn ja hyväk- sytyksi ennen hänen oman kaksivuotisen virkakautensa loppua keväällä 2017. Vai- keaksi väännöksi ennakoitu rahoitusuudis- tusta ohjaava laki on määrä saada maaliin siitä vuoden päästä. Tämä aikataulu ei riitä kansalaisille, koska uudistukset ovat jäissä ja eriarvoistuminen kasvaa. Kansaneläkelaitoksen valoisan neu- votteluhuoneen design-pöydän takaa kuu- luu heinäkuun alun kirkkaassa valossa sel- keä vaatimus. – Sote-uudistus on vellonut vuosikau- sia päättämättömyyden tilassa, eikä nyt näytä yhtään paremmalta. Odotin päätök- siä jo ennen juhannusta, mutta mitään ei tehty. Linjoja on vedetty, mutta päätökset puuttuvat. Ensimmäisenä pitäisi tehdä pää- tös alueista: kuinka paljon niitä on ja missä ovat rajat, Liisa Hyssälä sanoo painokkaasti. Juha Rehula lupaa tähän: – Tavoitteemme on, että sote-alueiden määrästä päätetään tämän vuoden aikana, hän sanoo. Kansalaiset lienevät Hyssälän kanssa pitkälti samaa mieltä. He ovat valinneet vaaleissa päätöksentekijät ja odottavat jämäköitä päätöksiä suomalaisen hyvinvoin- tiyhteiskunnan tulevaisuudesta. Haastattelut on tehty kesä–heinäkuussa 2015. Terveysteknologian kasvuyritys Kineson palvelu iskee suoraan hyvinvointipalvelui- den ytimeen: kuntoutujien treenauttami- seen. Palvelussa avatar-hahmo näyttää kuntoutujalle malliliikkeet taulutietoko- neen tai kännykän ruudulla. – Ihmisten on ollut vaikea tehdä kun- toutusliikkeitä paperisten ohjeiden perusteella. Avatar-hahmon näyttämiä liikkeitä on helppo seurata. Kuntoutuja voi katsoa sen liikkeitä mistä kulmas- ta tahansa, Kineson perustaja Marion Boberg kertoo. Fysioterapeutti laatii palvelun avulla kuntoutujalle treeniohjelman. Kuntoutuja voi antaa ohjelman avulla palautetta ja omia arvioita kunnostaan. Bobergilla ja Kinesolla on monipuoli- nen osaamistausta: psykologian tutkin- to Joensuun yliopistossa, Tekes-projek- ti Tampereen ammattikorkeakoulussa ja start up -yhteistyötä Nokian kanssa. Kineso on monien kaltaistensa lailla syntynyt suoraan kansainvälisille mark- kinoille. Samalla kun pilotteja testa- taan Oma Sairaalan ja Mehiläisen kans- sa, Boberg käy keskusteluja kotimaas- saan Ranskassa useammankin toimijan kanssa. Kiikarissa ovat myös Ruotsi ja Iso-Britannia. Kinesolla työskentelee fysioterapeut- teja, ohjelmoijia ja käyttöliittymäsuun- nittelijoita. Helppokäyttöisyys on avain- asia, sillä kuntoutujissa on monen ikäisiä ja monenlaista tietoteknistä osaamista omaavia ihmisiä. – Pelillisyys innostaa ihmisiä käyttä- mään tällaista palvelua. Kuntoutujat ovat motivoituneita, kun he huomaavat, miten helppoa liikkeiden oppiminen on ja miten hyvin paraneminen edistyy, kun noudattaa ohjeita, Boberg sanoo. Boberg tuli Joensuuhun vuonna 2000 ja väitteli muutaman vuoden päästä toh- toriksi aiheenaan nuorison kännykän- käyttö. Valmistuttuaan hän hakeutui tut- kijaksi Nokian tutkimuskeskukseen Tam- pereelle selvittämän kännyköiden käyttä- jäkokemukseen liittyviä asioita. – Ihmisen käyttäytymisen ja uuden tek- niikan omaksumiskyvyn ymmärtäminen on kiehtova alue. Sitä mekin koko ajan tutkimme, kun kehitämme palveluamme. Käyttäjäkokemuksen jatkuva paranta- minen on tärkeä edellytys, jotta palvelu menestyy, Boberg sanoo.
NRO 03 / 2015 1716 NRO 03 / 2015 OPn talouslehti OPn talouslehti  TEHOJA TEOLLISESTA INTERNETISTÄRobotit kertovat jo itse, milloin ne pitää huoltaa ja älykäs palvelukoti analysoi asukkaiden vointia. Seuraavaksi esineiden internet tulee laajasti energia-alalle ja finanssipalveluihin, kirjoittaa asiantuntija, sarjayrittäjä Taneli Tikka. TANELI TIKKA Kuvat Getty Images, Juuso Paloniemi M aailma ympärillämme digitalisoi- tuu nopeasti. Luen itse enemmän e-kirjoja kuin perinteisiä kirjoja. Autoni tekee automaattisesti ajo- päiväkirjaa jokaisesta matkastani ja kertoo minulle ajotavastani. Mökilläni on järjestel- mä, jossa on lukuisia liike-, lämpö- ja kos- teusantureita, valvontakamera sekä etäoh- jattavat valot. Musiikkia kuuntelen pääosin digitaalisista suoratoistopalveluista, enkä muista milloin viimeksi olen lentänyt prin- tatun tarkistuskortin kanssa. Esineiden internet on tullut arkeeni siitä syystä, että melkein kaikki on nykyisin mah- dollista. Teknologia on edullisempaa kuin koskaan,vaihtoehdotylenpalttisiajamonissa tapauksissa vain mielikuvitus ja ihmisten aika on rajana. Ostin hiljattain mökille laitteen, jossa on aurinkopaneeli, oma akkujärjestelmä, pari anturia ja voimakas ledvalo – kaikki täysin säänkestävässä kuoressa. Mitä moinen mak- soi? Teknologia-alalla työskentelevät ihmiset ovat heittäneet arvauksia alle kymmenen ja viidenkymmenen euron väliltä. Todellinen hinta oli 1,20 euroa, joka sisälsi laitteen kuljetuksen Suomeen. Halvempaa kuin makkara. K aikki esineiden internetiin liittyvät olennaiset komponentit ovat jo nyt merkittävän edullisia ja halpenevat yhä: datan varastointi, datan siirto, laskentateho, anturien hinnat, akut ja alati pienenevä energiantarve. Oman mökkini liikkeentunnistimet käyvät pienellä paris- tolla viisi vuotta. Kaikesta tulee koko ajan älykkäämpää, parempaa, halvempaa, tehokkaampaa, nopeampaa, tiiviimpää, kevyempää ja pie- nempää. Lähestymme hetkeä, jossa ei tar- vitse oikeastaan ollenkaan resursseja, jotta voi tehdä ihmeellisiä asioita. Teollisuus on seuraava iso alue, joka digi- talisoituu. Puhutaan teollisesta internetistä, laitteiden ja koneiden kytkeytymisestä tieto- verkkoihin, jolloin ne keräävät ja viestivät dataa analysoitavaksi ja jalostettavaksi. Digi- talisoinnin myötä yritysten arvoketjut muut- tuvat, ja yritysten tapa tuottaa palveluita ja tuotteita muuttuu. Koko näkökulmamme tai katsantokantamme siihen, mitä ja miten voi tehdä, tulee muuttumaan peruuttamat- tomasti. M yös taustalla olevat liiketoiminta- ja rahoitusmallit muuttuvat digi- talisoinnin ansiosta. Hyviä esi- merkkejä löytyy monia. Maail- man suurin taksifirma Über ei omista autoja, eikä maailmanlaajuinen majoituspalvelutar- joaja Airbnb kiinteistöjä. Maailman suurim- malla verkkokaupalla Alibaballa ei ole omia varastoja, eikä maailman suurimpiin lukeu- tuva media Facebook tuota mitään omaa sisältöä. Muutama vuosi sitten osaa edellä mainituista yrityksistä ei edes ollut olemas- sa, ja nyt ne ovat miljardiluokan liiketoimin- taa. Strategiset keinot, joilla ne panostavat asiakaskokemukseen, rahoituksen ja tuotan- non rakenteeseen sekä palveluun, ovat var- sin epäperinteisiä. Teollisuudessa muutos tulee olemaan epätasaista ja nopeaa. Esimerkiksi vaate- teollisuuteen on alkanut nousta toimijoita, Älykäs valvontarobotti tarkkailee tuotantolaitosta Kiinan Chuzhoussa. Robotti voi lähettää esimerkiksi lämpökameransa havainnot suoraan tietokoneille ja ladata itse itsensä. VISIO
NRO 03 / 2015 1918 NRO 03 / 2015 OPn talouslehti OPn talouslehti jotka eivät enää riskeeraa omaa pääomaa vaatemallistojen valmistamiseen. Sen sijaan yritykset ottavat digitaalisen aikakauden toi- mintamallit vakavasti ja keräävät ensin ideat ja toiveet uusista vaatteista potentiaalisilta asiakkailtaanniinkutsutustijoukkoistamalla. Sen jälkeen suunnitellut vaatteet myydään ennakkoon asiakkaille. Itse vaate tuotetaan vasta ennakkotilauksista saaduilla rahoilla. Toimintamalli vaatii merkittävästi vähem- män pääomaa kuin perinteinen tapa. Sen ympärille voi rakentaa erottuvan asiakasko- kemuksen sekä rohkean brändin. T eollinen internet järjestelee uudel- leen arvoketjuja – ja on tästä syystä erittäin strateginen asia. Yritykset, jotka ovat rohkeasti tekemässä ja hereillä, pääsevät hyötymään parhaimmil- laan täysin ylivoimaisista strategisista eduista kilpailijoihinsa nähden. Olen itse nähnyt läheltä, miten esimerkiksi vanhusten palveluasumista tuotetaan älyko- tien keinoin. Älykäs palvelukoti kertoo suo- raan tietojärjestelmästä, miten asukkaan elä- mä sujuu. Se myös analysoi, missä asioissa asukas voisi tarvita lisää tukea. Koko hoivapalvelun prosessi tehostuu niin paljon, että henkilökunnalla jää rei- lusti aikaa rutiinityöltä itse hoivatyöhön ja inhimilliseen kontaktiin asiakkaiden kanssa. Tämän ansiosta asiakkaan kokemus hoi- van laadusta kehittyy merkittävästi positii- viseen suuntaan. Saatavilla oleva data voi myös voimauttaa asiakkaan toimimaan itse- näisesti oman hyvinvointinsa eteen. S amankaltaisia hyötyjä on saatavissa irti perusteollisuudessa. Moni val- mistavan teollisuuden yritys tekee edelleen yllättävän manuaalista rutiinityötä: täytetään lomakkeita, työpyyn- töjä, raportteja, tilaillaan lippulappusilla uusia osia ja materiaaleja. Teollisen internetin välinein kaikki voi olla toisin: dataa voidaan analysoida suoraan työkoneista ja teollisuusroboteista. Älyk- käistä laitteista saadaan digitaalisena kaikki se, mikä on ennen ollut kirjaimellisesti paperityötä. Niistä saadaan myös kuluvien osienhuoltotarpeidenennakointialkaensiitä, koska poranterä todennäköisesti hajoaa ja milloin tarvitaan tilalle uusi. Oma autoni vertailee ajotapaani globaa- lilla tasolla, mutta anonyymisti muiden kus- kien ajotapoihin, ja kertoo, miten pärjään vertailussa. Teollisuuskoneille ja -roboteille voidaan tehdä samaa analyysia: kuuluuko tämä robotti kymmenen prosentin tehok- kaimpaan kärkeen maailmassa vai tehotto- mimpaan hännänpäähän? Miten se pärjäsi nyt verrattuna aikaisempaan toimintaansa? Millä keinoilla tilannetta voisi vielä parantaa? K aikkia mahdollisuuksia ei tällä hetkel- lä voi edes ennakoida. Eräältä valmis- tajalta on saatavilla anturilaatikko, joka mittaa ja lähettää muun muassa sijaintia, lämpötilaa, liikettä, tärinää ja kos- teusprosenttia tuhannesosan tarkkuudella. Yksi ensimmäisistä asiakkaista hankki laitteen valvomaan vanhoja kirkkourkuja. Laite vahtii, että urkuja ympäröivä lämpöti- la ja kosteus pysyvät hyväksytyissä rajoissa. Samoin laite voi valvoa kulkua urkujen läheisyydessä. Ei olisi heti tullut mieleen, että laitetta voi käyttää myös tähän. Vallankumous teollisessa internetissä ja kaiken digitalisoitumisessa koskee todella kaikkia. Jotkin sektorit ovat omaksumassa uusia mahdollisuuksia nopeammin kuin toi- set. Kärjessä etenevät muun muassa valmis- tava teollisuus, teletoimialat ja öljy- ja kaa- suteollisuus. Media-ala on digitaalisen muu- toksen ytimessä juuri nyt, ja logistiikka-ala on täynnä mahdollisuuksia. Pian mukana ovat laajasti myös energia- ala, finanssipalvelut sekä maatalous- ja met- Dataa voidaan analysoida suoraan työkoneista ja teollisuusroboteista. X Kirjoittaja on sarjayrittäjä, joka on toi- minut yli 30 kasvuyrityksen hallituksessa tai neuvonantajana. Tikka vetää teollisen internetin start-upia Tiedolla. TANELI TIKKA Tikka valittiin vuoden nuoreksi hallitustekijäksi 2014. Hän toimii MTV:n ja hitsauslaitevalmistaja Kempin hallituksissa. säsektori. Terveydenhuollossa ja hoivapalve- luissa on tällä saralla erittäin paljon poten- tiaalia. T eollinen internet ratkaisee aitoja ongelmia, säästää resursseja ja tekee monesta asiakkaan ja työnte- kijän kokemuksesta merkittävästi entistä paremman. Älykäs havainnointi yhdistetään analyysiin ja arvokkaan näkö- kulman löytämiseen datasta. Tulokset vie- dään automaatioon ja tuotantojärjestelmiin mukaan. Tuloksena on yhtälö, joka sekä säästää että tehostaa ja luo täysin uusia mahdollisuuksia kehittää kokonaan uusia tuotteita ja palveluita. Näin saadaan par- haimmillaan uutta, kasvavaa liiketoimintaa. Teollisessa internetissä on myös kyse ihmisistä. Siitä, miten kaikkea uutta tekno- logiaa käytetään inhimillisen työn ja tekemi- sen osana. Muutoksesta, kulttuurista, johta- misesta. Kaikilla vanhoilla eväillä ei uudesta maailmasta saa arvokkainta irti. Tarvitaan uudenlaista johtamista, liiketoiminnan orga- nisoitumista ja uutta asennoitumista teke- miseen. Väitän, että jokaisen yrityksen pitäisi perusliiketoimintansa varmistamisen lisäksi toimia myös vauhdikkaalla kellotaajuudella, oppia jatkuvasti uutta ja kokeilla rohkeasti. Vain näin saadaan irtiottoja, joista tulevai- suus ja ero kilpailijoihin syntyy. Passiivisuu- della emme voi voittaa – eteenpäin rohkeas- ti siis!
20 NRO 03 / 2015 OPn talouslehti OPn talouslehti Upseerin uralta siviiliin siirtynyt Jarno Limnéll on Suomen ja maailman johtavia kybertur­ vallisuuden asiantuntijoita. NRO 03 / 2015 21  Graafinen suunnittelija ja kuvittaja Lotta Nieminen luo nousevaa uraa New Yorkissa. Muiden muassa talouslehti Forbes sekä huippubrändit Hermés ja Volkswagen ovat huomanneet Niemisen. LAURI HAAPANEN Kuvat Juuso Paloniemi Kohti korkeampia torneja V akituinen työpaikka Trendi-leh- den graafikkona, kiva asunto Hel- singissä, mukavat kaverit. Kaikki oli hyvin, melkein liiankin hyvin, kuvailee graafikko Lotta Niemi- nen kevättä 2010. – Se on vähän sama kuin lapsena palik- katorneja rakentaessa. Kun torni on valmis, niin ei sitä halua jäädä katsomaan, vaan sen tönäisee kumoon ja kokeilee, osaisiko raken- taa vielä korkeamman. Ja niin, loikoillessaan sängyssään eräänä sunnuntaiaamuna ja esittäessään itselleen ”entä jos” -alkuisia kysymyksiä… – Entä jos asuisinkin New Yorkissa? Miten se mahtaisi onnistua? Nieminen asui viisivuotiaaksi Kruununhaassa Helsingissä, kunnes perhe muutti Pariisiin viideksi vuodeksi.
NRO 03 / 2015 2322 NRO 03 / 2015 OPn talouslehti OPn talouslehti  ”Itsevarmuus on ollut minulle lähinnä omien vahvuuksien tiedostamista ja niiden korostamista.” osaan, Dumboon. Trendikäs alue katselee East Riverin yli Manhattanille, ja sinne on keskittynyt paljon luovan alan työntekijöitä. Kun Nieminen muutti New Yorkiin, hän työskenteli aluksi muotoilutoimistoissa. Kolme vuotta sitten hän aseteli palikat taas uuteen torniin ja perusti oman toimiston. Aluksi hän teki töitä kotona. Nyt Niemi- nen työskentelee jaetussa työtilassa harjoit- telijansa sekä kahden muun kanssa. – Olen tosi intohimoinen työasioissa, joten himassa oli vaikea vetää rajaa työn ja oman ajan välille. – On hyvä nähdä muita ihmisiä, koska erinäisiä mahdollisuuksia tuntuu odottavan välillä kulman takana tai kun juttelee oikeaan aikaan oikean ihmisen kanssa. – Networkkauksella on sanana joskus huono kaiku, mutta täällä se on tosi positii- vinen ja iloinen asia. Se kuuluu tämän kau- pungin henkeen ja lähtee täällä aidosta kiin- nostuksesta muita ihmisiä kohtaan, Niemi- nen kertoo. Kilpailemisen sijaan kollegat kannustavat toisiaan ja auttavat muualta muuttaneita. – Eikä täällä ole mitään järkeä kilpailla toisia vastaan, koska lahjakkaita tyyppejä on loputtomasti ja olisi turha kuvitella ole- vansa parempi kuin muut. Yhdysvalloissa yritysten markkinointi- budjetit ovat Niemisen näkökulmasta taas isoja. –Töitätarjotaanenemmänkuinehtiitehdä, joten saan itse valita projektini. Mutta on hänen työjäljessään yhdistyvät pelkistetty ja väreiltään hillitty minimalistisuus. Kuvit- tajana hänen tyylinsä on värikästä ja yltäkyl- läistä retroilua, jossa toistuvat paitsi ihmiset ja eläimet, erityisesti talot. Viime vuonna talouslehti Forbes nosti hänet 30 maailman merkittävimmän alle 30-vuotiaan listalle Art & Style -kategoriassa. – Koen, että mua on auttanut paljon se, että olen valmis ottamaan riskejä ja kokei- lemaan kaikkea. Kun pari kertaa heittäytyy, eikä siinä käykään huonosti, on taas seu- raavalla kerralla vähän helpompi hypätä uuteen, hän pohtii. Nieminen kertoo valitsevansa nykyään mahdollisimman isoja työkokonaisuuksia: häneltä ilmestyi juuri kangasprintti lontoo- laiselle tavaratalolle ja arkki postimerkkejä. Työn alla on ilmeen uudistus newyorkilai- selle muotialan start-upille, visuaalinen kon- septi huonekalufirman kampanjaan ja visu- aalinen identiteetti Portlandiin vuonna 2017 avattavalle uudelle hotellille. Paitsi riskien ottamisesta, Niemisen arvion mukaan menestyksessä on kyse myös asen- teesta ja ihmissuhdetaidoista. – On tärkeää olla hyvä tyyppi, sillä ei kukaan halua tehdä mälsien ihmisten kanssa töitä. Ja mukavia ihmisiä on myös helppo suositella eteenpäin. KANNUSTUSTA, EI KILPAILUA Kun kiireisimmät sähköpostit on vastattu, Nieminen kävelee viereiseen kaupungin- ELOKUU, KELLO 9.05, NYC. – Haloo, Nieminen vastaa videopuheluun Downtown Brooklynista – ikonisen Brook- lyn-sillan kupeesta. On vasta aamu, mutta Nieminen on luke- nut jo sähköpostinsa. Luovallakin alalla päi- vä on käynnistettävä ripeästi, sillä aikaeron takia eurooppalaisten asiakkaiden kanssa on vain muutama tunti yhteistä työaikaa. Niemisen asiakkaita ovat muun muassa Google, Habitare, Hermés, IBM, Interna- tional Herald Tribune, Laneige, Monocle, Newsweek, Paulig, Posti, Sokos, New York Magazine, New York Times, Volkswagen ja United Airlines. Niemisen työnkuva on kahtalainen. Graa- fisena suunnittelijana ja Art Directorina Elokuu, kello 16.15, Helsinki. Lotta Niemisen Suomi-loman viimeisiin päiviin mahtui Flow-festivaali, kaverin häät ja Chydeniuksen lehtikuvaus. Haastattelu tehtiin New Yorkista käsin.
NRO 03 / 2015 2524 NRO 03 / 2015 OPn talouslehti OPn talouslehti ”Kun sanoo, että I’m from Europe, asiakkaat ymmärtää tämän käsittämättömän tarpeen pitää viikonloppuja vapaana.” X Syntyi Helsingissä vuonna 1986. Asui lapsena viisi vuotta Pariisissa. X Asunut New Yorkissa elokuusta 2010 puolisonsa, graafisen suunnit- telijan Jonatan Erikssonin kanssa. X Työskentelee vapaana graafisena suunnittelijana ja kuvittajana. X Luennoinut ja puhunut työstään Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Työskennellyt Trendi-lehdessä sekä Pentagram Design- ja RoAndCo Studio -toimistoille New Yorkissa. X Valmistui taiteiden kandidaatiksi Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnit- telun korkeakoulusta vuonna 2009. Lisäksi vaihto-opiskelijana Rhode Island School of Designissa Yhdys- valloissa. X Talouslehti Forbes valitsi Niemisen alkuvuodesta 2014 yhdeksi kolmestakymmenestä alle 30-vuotiaasta lahjakkuudesta Art & Style -kategoriassa. X Lisäksi palkittu Print-lehden palkinnolla sekä Art Director’s Clubin Young Guns -palkinnolla. Vuonna 2012 Vuoden huiput -kilpailussa hänet palkittiin Vuoden juniorina. LOTTA NIEMINEN vaikea sanoa varmaksi, missä määrin kyse on yleisen taloustilanteen tai missä määrin oman jalansijan vahvistumisesta. Nieminen on kuitenkin huomannut, että ahnehtia ei kannata. Hän on päättänyt teh- dä viisipäiväistä työviikkoa. – Täällä ajatellaan, että työnteon määrä korreloi sen kanssa, miten intohimoisesti työhönsä suhtautuu. Siksi olen joutunut selvittämään itselleni, että suhtaudun kyllä työhöni intohimoisesti, mutta työjälki itse asiassa paranee, kun tekee välillä muitakin asioita. Jos ei hae virikkeitä muualta, niin alkaa helposti luuppaamaan, hän kertoo. – Ja kun sanoo, että "I’m from Europe", niin asiakkaat ymmärtää tämän käsittämät- tömän tarpeen pitää viikonloppuja vapaana, Nieminen sanoo nauraen. OMA ALA LÖYTYI SATTUMALTA Niemisen perhetaustaa vasten hänen ura- polkunsa ei ihmetytä. Hänen äitinsä on kuvataiteilija Raija Malka, isä Gulbenkian- säätiön musiikkiosastoa Lissabonissa johta- va Risto Nieminen. Kun Nieminen ja hänen kaksi pikkusiskoaan tulivat koulusta, äiti oli pannut piirustuslehtiöt pöydälle ja teroitta- nut kynät. – Jossain vaiheessa kapinoin vanhempiani vastaan ja suunnittelin lakimiehen tai lää- kärin uraa! Kapina meni hukkaan, sillä vanhemmilla ei ollut aikomusta sanella lastensa uravalin- toja. Kaikkea sai kokeilla ja kaikessa kannus- tettiin – ja sen vuoksi tai siitä huolimatta Niemisestä tuli ”taikkilainen” kolmannessa polvessa. Lukioiässä Nieminen meni Uniexpo-mes- suille mukanaan lista elokuvaohjaajan opin- toihin liittyviä kysymyksiä. Taideteollisen korkeakoulun edustaja ei kuitenkaan osan- nut kertoa elokuvalinjasta, koska hän oli graafisen suunnittelun osastolta. – Siinä keskustellessa kävi ilmi, että graa- finen suunnittelu oli juuri sitä, mistä olin aina ollut kiinnostunut. Omissa pienissä elo- kuvaprojekteissakin parasta oli ollut alku- ja lopputekstien suunnittelu. Erityisesti vaihtovuosi Yhdysvalloissa roh- kaisi siihen, että Nieminen ryhtyi panosta- maan graafisen suunnittelun rinnalla myös kuvittamiseen. – Erilainen näkökulma tuo lisävirikkeitä kumpaankin, ja kuvitusten kautta olen var- maan saanut nimeä graafisen suunnittelun projekteihin ja päinvastoin. ITSEVARMUUS EI OLE YLIMIELISYYTTÄ Lotta Nieminen on kutsunut New Yorkia kodikseen jo viisi vuotta, ja yhä edelleen se saa hänet hymyilemään: värit, muoti, tuok- sut, ruoka, siluetti – ja miten valo heijas- tuu Manhattanin ikkunoista ja luo kauniita kuvioita katuun. – Tämä kaupunki ottaa paljon ja vaatii heittäytymistä, mutta tämä kaupunki myös antaa paljon, Nieminen ylistää. Yksi New Yorkin tarjoama oppi on ollut itsevarmuus. – Ilman sitä täällä ei pärjää. Itsevarmuus ei kuitenkaan tarkoita, että pitäisi olla yli- mielinen, päinvastoin. Itsevarmuus on ollut minulle lähinnä omien vahvuuksien tiedos- tamista ja niiden korostamista. Ja on muu- tenkin mukavampi tehdä töitä, jos uskal- taa aina välillä sanoa olevansa hyvä siinä, mitä tekee. Nieminen kuvailee itseään fatalistiksi. Hän uskoo, että asiat tapahtuvat juuri niin kuin niiden on tarkoitettu tapahtuvan. – Tähän minun on täytynyt uskoa, var- sinkin elämäni suurissa käänteissä – erityi- sesti, kun jätin rakastamani työn ja muutin ulkomaille. Meni sitten vuorten yli tai met- sän halki, niin se johtaa sinne minne pitää- kin, eikä omia päätöksiään tarvitse pelätä. Lotta Nieminen on onnistunut asettele- maan ne palikat, jotka hän viisi vuotta sit- ten tyrkkäsi kumoon, varsin mukavanlai- seen uuteen järjestykseen. Hän täyttää ensi vuonna 30 vuotta – entä jos? – Olen superorganisoitunut ja kunnianhi- moinen siinä, mitä teen, ja haluan mennä eteenpäin, mutta en tiedä minne. Olen aja- tellut tämän niin, että jos tekee liian tarkko- ja suunnitelmia, niin sulkee samalla silmät monilta mahdollisuuksilta. Haastattelu on tehty elokuussa 2015.
NRO 03 / 2015 2726 NRO 03 / 2015 OPn talouslehti OPn talouslehti R unsaat öljyvarat aiheuttavat usein monenlaisia kehityksen lieveilmiöitä kuten sisällissotia ja korruptiota sekä poliittisten ja kansalaisoikeuk- sien polkemista. Resurssikirouksen käsite on nykyään hyvin laajalti tunnettu. Vaikutukset saattavat ulottua myös öljy- teollisuuden ulkopuolelle ja heikentää esi- merkiksi tiedotusvälineiden vapautta tai sukupuolten välistä tasa-arvoa. On toki ole- massa yksittäisiä menestystarinoita maista, joille runsaat öljy- ja kaasuvarat ovat tuo- neet hyvinvointia, mutta ne ovat pikemmin- kin säännön vahvistavia poikkeuksia. R esurssikirouksen monet kielteiset taloudelliset ja poliittiset vaikutukset liittyvät öljytulojen hyödyntämiseen ja jakautumiseen. Öljyntuotanto sekä öljyn toimittaminen, jakelu ja myynti ovat teknologiapainotteista toimintaa, jossa tarvitaan vain vähän työvoimaa. Öljyn tuo- tantokustannukset ovat suhteellisen pie- net, ja tuotanto on keskittynyt muutamalle suuryritykselle. Lisäksi öljymaiden halli- tukset voivat käyttää öljytuloja juuri halua- miinsa kohteisiin. Näistä syistä öljymaiden hallitukset saat- tavat olla korruptio- ja ryöstöalttiita, ja nii- den talouspolitiikka saattaa olla tehotonta. Valtion menot kasvavat nopeammin kuin öljystä saatavat tulot. Valtio käyttää öljyn- vientitulojaan kunnianhimoisiin investointi- hankkeisiin, joista ei kuitenkaan saada toi- vottua tuottoa (niin sanottu valkoisen nor- sun vaikutus). Öljyteollisuudesta tulee kiinnostavin sijoi- tuskohde,jokahoukutteleesuuriarahavirtoja, kun taas muut toimialat alkavat näivettyä (niin sanottu Hollannin tauti) ja työvoiman tuottavuus muilla toimialoilla heikkenee. Tällainen kehitys ei edistä kasvua, vaan hidastaa tai jopa pysäyttää talouskasvun. Lisäksi kansainvälisten öljymarkkinoiden epävakaus horjuttaa öljymaiden kehitystä, kun suhdanteet heittelehtivät nousukaudesta ja lamasta toiseen. Ö ljymaiden hallitusten on myös taval- la tai toisella vastattava öljytuloista osansa haluavan kansan vaatimuk- siin. Hallitukset pönkittävät valtaan- sa turvautumalla väkivaltaan ja pyrkimällä kompromisseihin eri väestöryhmien kanssa. Öljytulojen ansiosta hallitukset voivat ostaa kannatusta kansalta pitämällä henkilö- verotuksen pienenä ja maksamalla erilaisia sosiaalietuuksia. Öljyalan lisäksi hallituk- set saattavat kasvattaa muita toimialoja ja luoda lisää työpaikkoja tietyille väestöryh- mille, ja vastaavasti eristää joitakin väestö- ryhmiä työmarkkinoilta – ennen kaikkia nai- sia ja nuoria. Usein öljymaiden hallitukset suojautuvat muilta öljytulojen havittelijoilta vahvista- malla voimankäyttökoneistoaan eli armei- jaa, poliisia ja muita turvallisuusorganisaa- tioita. Merkittävät öljytulot ja toisaalta hal- litusten tehoton varainkäyttö estävät usein öljyvaltioiden kestävän kehityksen pitkällä aikavälillä. T otuus ei kuitenkaan ole aivan näin yksioikoinen. Miksi muutamat öljy- maat, kuten Norja, onnistuvat mini- moimaan runsaiden öljy- ja kaasu- varojen kielteiset seuraukset ja rakentamaan maalleen vakaata ja pitkäaikaista hyvinvoin- tia, kun taas esimerkiksi Nigeria ei pysty MUUTTUVA GEOPOLITIIKKA Onko resurssikirous väistämätön? Öljyvaltioiden kestävää kehitystä estää usein niiden hallitusten tehoton varainkäyttö, kirjoittaa professori Vladimir Gel’man Pietarin eurooppalaisesta yliopistosta. Kuva Getty Images Öljymaiden hallitukset saattavat eristää työmarkkinoilta naisia ja nuoria. VLADIMIR GEL’MAN X Kirjoittaja toimii valtiotieteen professorina Pietarin eurooppalaisessa yliopistossa sekä Helsingin yliopiston Aleksanteri- instituutin professorina (Distinguished Professor). Hän on kirjoittanut tai toimittanut yli 20 teosta. – Jos maalla on vahvat ja tehokkaat instituutiot, se pystyy ehkäisemään resurssikirouksen vaikutuksia paljon paremmin, sanoo Vladimir Gel´man. Kuvassa öljynporausta Lagosin rannikolla. pysäyttämään konfliktien, tehottomuuden ja korruption noidankehää? Ovatko resurssi- kirouksen kielteiset vaikutukset väistämät- tömiä vai ehdollisia? Vastaus riippuu kunkin öljymaan insti- tutionaalisesta ympäristöstä. Jos maalla on vahvat ja tehokkaat instituutiot, se pystyy ehkäisemään resurssikirouksen vaikutuksia paljon paremmin. Resurssikirouksen kurittamissa maissa laadukkaiden instituutioiden määrä vähe- nee paitsi julkisella sektorilla myös muualla, ja esimerkiksi tiedotusvälineiden vapaus on useissa öljymaissa heikentynyt. Heikot ja tehottomat instituutiot eivät pys- ty suodattamaan resurssikirouksen aiheutta- mia lieveilmiöitä, vaan pikemminkin pahen- tavat niitä. Toisaalta riittävän vahvat, tietyillä talouden tai politiikan osa-alueilla toimi- vat instituutiot voivat suodattaa resurssi- kirouksen kielteisiä vaikutuksia hyvinkin tehokkaasti. N orjan menestystarina ja Nigerian menetystarina ovat kumpikin hyvin kuvaavia. Norjan pitkäaikai- nen hyvinvointi ja Nigerian pysy- vät ongelmat ovat osittain seurausta niiden öljyrikkauksista, mutta ennen kaikkea siitä kehityskaaresta, jonka perusta on niiden aiempi historiallinen kehitys ja toisaalta nii- den nykypäivän dynaamisuus. Öljy sinänsä ei ole kirous – sehän on vain nestettä. Öljymaiden hallituksilla ja ihmisillä on mahdollisuus muuttaa öljy joko kirouk- seksi tai siunaukseksi.
OPn talouslehti OPn talouslehti MAAILMA 123 PUUMALAN OMA VIRUS X Puumalasta löydettiin vuonna 1980 hantavirus, joka ristittiin Puumala-virukseksi. Se aiheuttaa myyräkuumetta. EBOLA-JOKI VIRTAA AFRIKASSA X Ebola sai nimensä Ebola-joen mukaan. Tautia havaittiin ensimmäisiä kertoja vuonna 1976. Ebola-joki virtaa Keski- Afrikan tasavallassa. X Aids tappoi 25 miljoonaa ihmistä 25 vuodessa. Espanjan- tautiin kuoli arvioiden mukaan 25 miljoonaa ihmistä puolessa vuodessa. 25 Muut lähteet: WHO, US Government, Maailmanpankki Toimitus Pekka Rinne & Julia Isoniemi, grafiikka Katri Sulin. MILJ. Dengue-kuume Creutzfeldt-Jakobintauti (Hullunlehmäntauti) SARS RiftValley-kuume Lassa-kuume Ebola Japaninaivotulehdus Hanta-kuume,useita ERILAISTENPANDEMIOIDENARVIOITUVAIKUTUSBKT:EEN * Öljynviejämaiden järjestö Algeria, Angola, Ecuador, Iran, Irak, Kuwait, Libya, Nigeria, Qatar, Saudi-Arabia, Yhdistyneet arabiemiirikunnat ja Venezuela. ** YK:n käyttämä nimitys valtioista, jotka ovat taloudellisesti ja sosioekonomisesti heikoimmin kehittyneitä kaikista maailman valtioista (Least developed countries). Ebola, Hanta ja Marburg ovat herkästi tarttuvia, kauhua herättäviä verenvuotokuumeita, joissa kuolleisuusaste on erittäin suuri. Taudit ovat ainakin toistaiseksi rajoittuneet suhteellisen pienelle alueelle, ja kuolleiden määrä on hyvin pieni verrattuna globaaleihin tauteihin. PAIKALLISIATAUTEJA Marburg E: 1976 MARBURG, SAKSA +: 1998–2000 KONGON TASAVALTA, 2005 ANGOLA †: 470 %: 80 E: 1976 SUDAN JA KESKI-AFRIKAN TASAVALTA +: 1995, 2014 LIBERIA, SIERRA LEONE, GUINEA †: 2014 ALKAEN 10 000 %: 25–90 E: 1950-LUKU, FILIPPIINIT JA THAIMAA +: VUOSITTAIN 390 MILJ. TARTUNTAA, VERENVUOTO- KUUMEESEEN SAIRASTUU 500 000/VUOSI. †: VAIN ARVIOITA %: 2,5 E: 1931, KENIA +: SAUDI-ARABIA JA JEMEN, 2000 †: VAIN ARVIOITA %: N. 1 %, VERENVUOTOVERSIOSSA 50 % E: 1986 ISO-BRITANNIA +: C-J TAUTI 1996 ISO-BRITANNIA †: 224 VUOSINA 1996–2011 %: 100 E: 1950-LUKU, KOREA +: SIN NOMBRE -HANTA 1997 ARGENTIINA JA CHILE †: VAIN ARVIOITA %: 25–40, JOISSAKIN 50 E: 1969 NIGERIA †: LÄNSI-AFRIKASSA 5000 / VUOSI %: 20 E+: 2002 KIINA †: 774 %: 10 E: 2012 SAUDI-ARABIA +: 2015 KIINA, ETELÄ-KOREA †: 500 %: 35 MERS (MiddleEastRespiratorySyndrome) E: 2002 KIINA †: 2000 / VUOSI %: JOPA 30 TAUDIT KULKEVAT USA JAPANI EUROOPPA FILIPPIINIT SINGAPORE KIINA LDC-MAAT ** OPEC-MAAT * 0-10-20-30-40-50 HONG KONG LIEVÄ PANDEMIA †: 1,4 MILJOONAA Maailmantalouden kokonaistuotanto laskee ensimmäisenä vuonna lähes prosentin, noin 330 miljardia dollaria. Mallinnettu vuosien 1968–69 hongkongilaisesta. MALTILLINEN PANDEMIA †: ARVIOLTA 1 MILJ. Maltillinen on mallinnettu vuosien 1957-1958 aasialaisesta. ÄÄRIMMÄINEN PANDEMIA †: 142 MILJOONAA Maailman kokonaistuotanto laskee vuodessa 12,6 prosenttia eli 4,4 biljoonaa dollaria. Joissain kehittyvissä maissa kokonaistuotanto laskee puolella vuoden aikana. Mallinnettu Espanjan taudin vakavimpien arvioiden mukaan. VAKAVA PANDEMIA †: ARVIOLTA 20 MILJ. Vakava on mallinnettu Espanjan taudin mukaan. GLOBAALEJATAUTEJA INFLUENSSA- PANDEMIOITA 2009pandemia,nk.sikainfluenssa E+: 2009-2010 †: 0,285 MILJ. %: 0,03 H1N1 Aasialainen E+: 1957-1958 †: 1-1,5 MILJ. %: 0,13 H2N2 Hongkongilainen E+: 1968-1969 †: 0,75-1 MILJ. %: ALLE 0,1 H3N2 Influenssa esiintyy vuosittaisina epidemia- aaltoina ympäri maailmaa. Pandemiasta puhutaan silloin, jos influenssa sairastuttaa tavallista suuremman osan väestöstä ja tauti on tavallista ankarampi. Rutto,nk.mustasurma †: YHTEENSÄ 20–30 MILJ. ELI 1/3 EUROOPAN VÄESTÖSTÄ 1347–1352 Isorokko †: YHTEENSÄ 300–500 MILJ. Kolera †: YHTEENSÄ 10 MILJ., VUONNA 2012 KUOLLEITA 2102 Malaria †: 584 000 VUONNA 2013 Tuberkuloosi †: 1,1 MILJ. VUONNA 2013 Polio(Heine-Medintauti) SAIRASTUNEITA 350 000, †: 416 VUONNA 2013 Rotavirus †: 453 000 VUONNA 2008 Tarkoittaa kirjaimellisesti laajalle levinnyttä epidemiaa. kreikaksi pan = kaikki, demos = kansa Maailmassa on 300 viime vuoden aikana on ollut noin kolme pandemiaa joka vuosisadalla. Maailmanpankin mukaan maailmanlaajuinen pandemia voi aiheuttaa jopa 360 miljoonan ihmisen kuoleman ja 800 miljardin dollarin kustannukset. AIDS †: YHTEENSÄ 39 MILJ., VUONNA 2013 1,5 MILJ. X Influenssaan ja niiden jälkitauteihin me- nehtyy vuosittain 250 000–500 000 ihmistä. Influenssan aiheuttamat taloudelliset kustan- nukset ovat Yhdysvalloissa 83 miljardia dolla- ria, menetettyjä työpäiviä on 17 miljoonaa. Espanjantauti E+: 1918–1919 †: JOPA 20–100 MILJ. %: VAIN ARVIOITA H1N1 28 NRO 03 / 2015 NRO 03 / 2015 29 1930 1940 1970 1980 1990 2000 2010 1950 1960 PANDEMIA Täytyy täyttää kaksi ehtoa, jotta se voidaan luokitella pandemiaksi: 1) Epidemia alkaa tietyltä maantieteelliseltä alueelta ja leviää nopeasti (1–2 vuodessa) koko maapallolle. 2) Epidemian aiheuttajavirus on täysin uuden- tyyppinen, ja maailman väestöiltä puuttuu immuniteetti sitä vastaan. Esimerkiksi lintuinfluenssa (H5N1) ei ole toistaiseksi kehittynyt pandemiaksi. EPIDEMIA E: ENSIESIINTYMINEN +: UUDET TAPAUKSET †: KUOLLEET %: KUOLLEISUUS E: ENSIESIINTYMINEN +: UUDET TAPAUKSET †: KUOLLEET %: KUOLLEISUUS Lähde: The Milken Institute Review: The Global Costs of an Influenza Pandemic
NRO 03 / 2015 3130 NRO 03 / 2015 OPn talouslehti OPn talouslehti  HASSE HÄRKÖNEN Kuvat Konsta Leppänen Robit valmistaa tuotteita sekä kallio- että maaporaukseen ja kasvaa tasaista vauhtia. Tuotanto Suomessa kannattaa, ja tavaraa menee maailmalle, kun tekee jalkatyötä. T ampereen kupeessa sijaitseva Lempäälä on universu- min keskus – ainakin kun maailmaa katsoo Robitin näkökulmasta. Oikeastaan yllättävän pienestä teh- taasta ja saman katon alla olevasta toimistosta on valloitettu maailmaa menestyksekkäästi jo 30 vuoden ajan. Toimiston showroomin seinän kokoinen maailmankartta on täynnä valkoisia ja mustia terien mallisia magneetteja, jotka merkkaavat Robitin tuotteiden jakelijoita. Kaikki mantereet – paitsi autio Etelämanner – ovat hyvin katettuina. Maail- man parista sadasta maasta Robitin tuotteita löytyy jo 115:stä. – Sadan maan rajapyykki saavutettiin lokakuussa 2013 Ugandassa, kertoo toimitusjohtaja Jussi Rautiainen rennon tamperelaisella nuotilla. Rahaa rei’istä – Robitin pienimmät kallio- poraukseen valmistetut terät ovat halkaisijaltaan 33-millisiä, maanporauspuolella taas on tarjolla jopa 1,2-metristä reikää tekevä jättiläinen, pientä kallionporausterää esittelevä Jussi Rautiainen kertoo.
NRO 03 / 2015 3332 NRO 03 / 2015 OPn talouslehti OPn talouslehti  Viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana Robitin myynti on kasvanut keski- määrin hurjat 23 prosenttia vuodessa. Kasvu on tullut luontevasti uusien maiden ja jäl- leenmyyjien kautta. – Myynti tekee ahkerasti jalkatyötä. Halu- amme tavata asiakkaat kasvokkain ja mat- kustamme paljon. Emme voi odottaa, että Angolasta tulee tilaus Lempäälään, meidän on mentävä paikallisten toimijoiden luokse, Rautiainen kuvaa toimintafilosofiaa. – Jatkossa maanosista suurin mahdolli- suus on Afrikka, myös Lähi-idässä on edel- leen tekemistä, Rautiainen sanoo karttaa katsellen. Rautiaisen mielestä ratkaisevan tärke- ää myyntityössä on kulttuurien tuntemus. Siksi Lempäälässä on töissä meksikolainen, eteläafrikkalainen, venäläinen ja marokko- lainen robitilainen. MENESTYS LÖYTYY NASTOISTA Showroomista on avotoimiston läpi parin- kymmenen askeleen matka ovelle, jonka takaa aukeaa tuotantotila. Mieto öljyn tuoksu leijuu siistissä, hyvin valaistussa tehtaassa. Äänimaailma on rauhallinen, melua ei ole. Terätuotanto on perinteistä valmistavaa teollisuutta, jonka päivien piti olla Suomessa luetut. Jussi Rautiaisen mielestä Robitin kal- taisella teollisuudella on kotimaassa hyvät oltavat. – Kun on riittävän tehokkaat koneet, tietotaitoa ja osaavia ihmisiä, tuotanto tääl- lä kannattaa, Rautiainen sanoo. – Robotit ovat avainasemassa, ja sen vuoksi palkkakustannusten osuus tuotteen hinnasta on pieni. Emme voittaisi mitään, jos veisimme tuotannon Kiinaan. Terien valmistuksessa kovametallisten nastojen istuttaminen teräksiseen teräkruu- nuun on vaikein ja lopputuloksen kannalta ratkaiseva työvaihe. Siinä piilee Robitin kil- pailuvaltti. Lämpölaajenemiseen ja -supistumiseen perustuva nastaistutus on hiottu huippuun- sa, ja se tekee yhtiön teristä kestäviä ja luo- tettavia. – Toinen tärkeä asia on oikeanlainen teräs. Teräksen pitää olla samaan aikaan riittävän kovaa ja sitkeää, jotta terä kestää kiven hakkaamista. Robitilla on pitkä perinne yhteistyöstä Ovakon Imatran terästehtaan kanssa. Yhdessä yhtiöt ovat kehittäneet teräkruu- nuissa käytettävän Green Steel -teräksen, joka on kierrätyskelpoista. TAKUUTASAISTA LAATUA Nastojen istutuksesta tulleet, jäähdytysvau- nussa siistissä pinossa pötköttävät kallio- porausterät ovat vaikuttavan painavia jär- käleitä. Terä on periaatteessa yksinkertainen tuote, mutta sen suunnittelussa on pitänyt ottaa huomioon muun muassa huuhtelureiät veden ja ilman kulkemista varten. Robitin pienimmät kallioporaukseen val- mistetut terät ovat halkaisijaltaan 33-milli- siä, maaporauspuolella taas on tarjolla jopa 1,2-metristä reikää tekevä jättiläinen. Kallioporauksen tuotteissa perusratkaisut ovat pysyneet samantapaisina jo parikym- – Haluamme huolehtia siitä, että asiakas saa riittävästi porattuja metrejä per terä, ja sen vuoksi nastat kannattaa teroittaa 3–5 kertaa, Rautiainen sanoo. – Kaikkein tärkein menestystekijämme on tasainen laatu. Kun asiakas tietää, että hän voi porata terällämme tietyn metrimäärän, se mahdollistaa porauskustannusten tarkan suunnittelun. Puhun mieluummin tasaisesta laadusta kuin hyvästä laadusta. Aki Kangasjärvi ja kahdeksan teräkruunua, joiden materiaalina on sitkeä imatralainen teräs. Yläkuva: Tehtaasta toimistoon vievät kasvun portaat kertovat menestyksestä. Alakuva: Elina Parker ohjaa robottia hallintalaitteella. Lempäälässä on töissä meksikolainen, eteläafrikkalainen, venäläinen ja marokkolainen robitilainen. mentä vuotta, mutta materiaalipuolella on tehty jatkuvaa kehitystyötä etenkin teräk- sen suhteen. Maaporauspuolen kehitys on ollut ripeämpää, ja niiden tuotteiden mer- kitys Robitille kasvaa koko ajan. Nyt kallio- ja maaporauksen suhde liiketoiminnassa on noin 55–45. Myös palveluiden merkitys suhteessa tuo- tantoon kasvaa. Teränastojen teroituspalve- lulle on kysyntää.
NRO 03 / 2015 3534 NRO 03 / 2015 OPn talouslehti OPn talouslehti ROBIT OY EKONOMISTI VANGIN ONGELMA -PELI Peli osoittaa, että voi olla täysin rationaalista olla tekemättä yhteistyötä, vaikka tämä hyödyttäisi molempia osapuolia. Aikoinaan Veikko Vennamo kuvasi pelin politiikalla kähmintää ja lehmän kauppoja. Ekonomisteilla on kuitenkin mielessä erilaiset pelit. Niillä voidaan kuvata niin Kreikan neuvotteluja velko- jien kanssa kuin selittää, miksi yhteis- kuntasopimusta ei syntynyt. Peliteoriaa sovelletaan laajasti talous- tieteissä kuvaamaan ongelmanasettelu- ja, ja miksei myös löytämään niihin rat- kaisuja. Varmaankin kuuluisin peliteo- reetikko on hiljattain kuollut Nobelisti John Nash, jota Russel Crowe esitti mieleenpainuvasti elokuvassa Kaunis mieli. Nashin aikaansaannoksilla voi yrittää selittää vaikka sen, että yhteis- kuntasopimusta ei syntynyt suunnitel- mien mukaan. Yhteiskuntasopimusta yritettäessä mieleen tuli ennen kaikkea niin sanottu vangin ongelma. Peli osoittaa, että voi olla täysin rationaalista olla tekemättä yhteistyötä, vaikka tämä hyödyttäisi molempia osapuolia. Vangin ongelma -nimi tulee esimer- kistä, jolla peliä tyypillisesti havainnol- listetaan. Kyse on tilanteesta, jossa kaksi rikoksesta epäiltyä saavat yhteenlas- kettuna pienimmän rangaistuksen, kun tekevät yhteistyötä eli eivät vasikoi toi- sistaan. Parhaan omakohtaisen tulok- sen voi kuitenkin saada, jos vasikoi toverinsa, joka puolestaan pitää suunsa supussa. Tällöin rikostoveri kärsii suu- rimman rangaistuksen. Kun molemmat vasikoivat, niin rangaistus on suurempi kuin yhteistyötä tehdessä, mutta pienempi kuin tullessa vasikoiduksi. Nashin oivallus oli, että tällaisessa pelissä on tietyin oletuksin rationaalista päätyä ratkaisuun, jossa molemmat kielivät toisistaan. Päädytään tilantee- seen, jossa kumpikaan ei voi yksipuo- lisesti kohentaa asemaansa. Yhteiskuntasopimuksen rakenta- minen tuntui kaatuvan luottamuspu- laan osapuolten välillä. Kyse oli siis luottamuspulan vankien ongelmasta. Yhteistyöllä saavutettaisiin paras tulos. Luottamusta siihen, että ei tule huija- tuksi, ei kuitenkaan ole riittävästi, jotta vaikeista asioista voitaisiin sopia. Hallituksessa kenties pelättiin, että ilman tiukkoja tavoitteita koko sopimus vesittyy. Palkansaajapuolella ei osin ollut luottamusta siihen, että ilman omia ehtoja tulos olisi ollut mieleen. Niinpä ratkaisu on tälläkin kertaa se toiseksi paras. Historiassa se on ollut devalvaatio. Nyt yhteiskuntasopimusta ei syntynyt, mutta jää nähtäväksi, miten asiat etenevät hallituksen toimien turvin. Peliteorian ratkaisu olisi ollut neuvotteluilla pyrkiä lisäämään osa- puolien luottamusta ja saamaa hyötyä, jolloin olisi voitu saavuttaa yksipuolis- ta ratkaisua, Nash-tasapainoa, parem- pi ratkaisu. Tätähän toki yritettiinkin. Toiveikkuutta tulevaisuuden suhteen lisää toki se, että käytännössä ihmiset osoittavat taipumuksia, jotka eivät ole tuttuja taloustieteen rationaaliselle toi- mijalle, eivätkä kaikki teorian rajoit- tavat oletuksetkaan aina pidä. Niinpä mahdollisuus päästä yhteistyöllä parempaan tulokseen saattaa olla mahdollista silloinkin, kun neuvottelu- asetelma muistuttaa vangin ongelmaa. Tämä voi silti vaatia kärsivällistä neu- vottelua ja tinkaamista. Pelin politiikkaa Peliteoreetikko Nashin aikaansaannoksilla voi yrittää selittää vaikka sen, että yhteiskuntasopimusta ei syntynyt suunni­ telmien mukaan. REIJO HEISKANEN OP Ryhmän pääekonomisti Robit valmistaa ainoastaan kulutustuot- teita eli teriä, porauskankia ja -niskoja, joilla kanget kiinnitetään porauskoneisiin. Poraus- ta tehdään aina jossain päin maailmaa ja sii- hen tarvitaan kulutustavarana teriä, ja sen vuoksi esimerkiksi vuoden 2009 lama ei not- kauttanut yhtiötä kovin paljon. Terien hin- nat alkavat parista sadasta eurosta, kalleim- mat maksavat kymmeniä tuhansia. KOTIMAA ON PERUSKALLIO Robitin terät ovat rei’ittäneet maankuorta pallon lähes joka kolkassa ja eri tarkoituk- siin. Yhtiön tuotteilla on rakennettu noin 300 tunnelia, muun muassa Sotšin olympia- laisten kisapaikkoja yhdistäviä tunneleita, Delhin ja Barcelonan metrotunneleita sekä rakenteilla oleva Länsimetro Helsingissä ja Espoossa. Toinen tuore esimerkki on Tampereen rantatunnelityömaa. X Perustettu vuonna 1985. X 110 työntekijää, 160 jälleenmyyjää. X Tuotteita myyty 115 maahan. X Tehtaat Suomen Lempäälässä ja Etelä-Korean Donghaessa. Terät valmistetaan Lempäälässä, kanget ja niskat Donghaessa. X Liiketoiminta-alueet: kaivosteollisuus, tunnelirakentaminen, muu rakenta- minen ja maalämpö. Jokainen osa- alue vastaa neljäsosaa liiketoimin- nasta. X Liikevaihto 38 miljoonaa euroa (2014). X Käyttökate 12,5 %, nettotulos 7,6 %, omavaraisuusaste 47,4 %. X H1 2015 liikevaihto noin 21,9 miljoo- na euroa, jossa kasvua 19,8 % edel- lisen vuoden vastaavaan jaksoon. X H1 2015 käyttökate 10,7 %, nettotulos 6,4 % ja omavaraisuus- aste 67,8 % tettavuutta kansainvälisten asiakkaiden sil- missä. – Suomalainen graniitti on maailman paras paikka testata tuotteita. Jos terä toi- mii Skandinavian kovassa maaperässä, se toimii muuallakin. Uunituore pörssiyhtiö X Robit listautui Helsingin pörssin First North -markkinapaikalle toukokuussa. Toimitus- johtaja Jussi Rautiaisen mukaan listautuminen toi pienelle yhtiölle lisää polttoainetta kasvuun. Vaikka yhtiö on tehnyt hyvää tulosta, kasvu, tuotekehitys ja riittävän isojen varastojen pitäminen eri puolilla maailmaa syövät kassaa. – Jos haluamme laajentaa repertuaariamme ja tarjota jatkossa asiakkaillemme enemmän, niin kyllä se tulee yrityskauppojen myötä, Rautiainen sanoo. – Vaikka olemme pörssissä, en usko kvartaalibisnekseen. Toimialamme on niin kilpailtu, että nopeita voittoja ei ole saatavissa. Vain pitkäjänteinen työ tuottaa tulosta. Paalutukseen liittyviä porauksia on ollut esimerkiksi Tukholmassa ja Hongkongissa, jossa terät nakersivat reiät kymmenkerrok- sisten kerrostalojen paaluille. Kaivospuoli vastaa neljäsosasta bisnestä, samoin maa- lämpöön liittyvät poraukset. – Maalämpö ja -kylmä ovat tulevaisuuden kasvuala. Olympialaiset ja jalkapallon MM- kisat ovat hyviä tapahtumia meille, koska isoissa hankkeissa poraukselle on aina tar- vetta, Jussi Rautiainen sanoo. – Ihmiset ovat muuttuneet todella malt- tamattomiksi, ja se näkyy asiakaskunnas- sakin. Terät pitää saada mahdollisimman nopeasti asiakkaille, ja sen vuoksi tavaraa pitää olla valmiina joka mantereella. Kotimaan markkinat tuovat vain viides- osan Robitin liikevaihdosta, mutta ovat silti erityisen tärkeät. Syy löytyy Suomen kiven- kovasta peruskalliosta, joka luo erityistä luo- Jussi Rautiainen painottaa kotimaan markkinoiden merkitystä Robitille. Suomen kova graniitti tarjoaa huippulaboratorion tuotekehitykselle.
NRO 03 / 2015 3736 NRO 03 / 2015 OPn talouslehti OPn talouslehti  Finanssiala kärsii kehnosta maineesta, mutta samalla se tarvitsee riveihinsä uusia dynaamisia työntekijöitä, sanoo tutkija Jukka Saksi. Ratkaisevassa asemassa alan käytäntöjen muuttamisessa ovat johtajat. F inanssialan työn ja osaamisen muu- tokset ravistavat toimialaa. Työhyvin- vointi sekä alan johtamistavat puris- tuvat uudistuspaineissa. Johtajalta vaaditaan tulevaisuudessa valmentavampaa otetta, enemmän myynnillisiä kykyjä ja nöy- rää palveluasennetta. Samaan aikaan johta- jan pitäisi myös osata motivoida eri-ikäisiä työntekijöitä. Näin väittää tuore Hyvinvoiva finanssiala 2014–2015 -hanke. Johtajuutta vuosikausia tutkinut ja suo- sittua blogia aiheesta pitävä, Johtajuus mur- roksessa finanssialalla -kirjan tekijä, Spin- doctor Oy:n Jukka Saksi on hankkeen löy- dösten kanssa samaa mieltä. Johtajuus on suurin työntekijöiden työhyvinvointiin ja viihtyvyyteen vaikuttava yksittäinen tekijä eikä finanssialan konservatiivinen johtamis- kulttuuri ainakaan helpota käynnissä ole- vaa toimialamuutosta, Hyvinvoiva finans- siala -hanketta sivusta seurannut konsult- ti huomauttaa. – Väitöskirjani Johtajat toimialamurrok- sen keskiössä mukaan suomalaisen finans- sialan ylimmästä johdosta 90 prosenttia oli ollut vain omalla toimialalla töissä. Tämä tarkoittaa noin 300:a henkilöä. Tulos on hät- kähdyttävä: se ei voi olla vaikuttamatta toi- mialan kulttuuriin. Muutosherkkyys kärsii, ja konservatiiviset toimintatavat latistavat luovuutta sekä halun uudistua. Saksin mukaan Suomessa on käytännössä lähes mahdotonta päästä töihin finanssialan ylimpään johtoon, ellei ole alan kasvatti. Riskienhallinnan kannalta toimialan kon- servatiivisuus on myös myönteistä. Jukka Saksi muistuttaa, että toimialan raskas sään- tely ja luottamuksellisuuden vaatimus eivät kuitenkaan estäisi asiakaslähtöisten palve- lukonseptien kehittämistä. – Finanssiala on innovoinnissaan hyvin tuotelähtöinen. Ajatella, mikä rooli finans- sialalla voisi esimerkiksi olla finanssikasvat- tajana, kun laitettaisiin peliteollisuus kehit- tämään vaikkapa talousasioiden ymmärtä- misen peliä. JOHTAJASTA TULEE MEDIA Jukka Saksi on sitä mieltä, että finanssialan rakkaus sääntelyyn näkyy toimialan johta- jien viestinnässäkin. – Johtajuuteen on tulossa iso murros, ja johtajuuden seuraava iso juttu on viestintä. Seuraavien 5–10 vuoden aikana johtajasta tulee entistä enemmän media, jolla on viesti ja seuraajia. Tärkeää ei ole se, paljonko seu- raajia on, vaan se, että he ovat arvomaail- maltaan sopusoinnussa viestin kanssa. Saksi väittää, että viestintä ei ole finanssi- alan johtajien vahvinta aluetta. Toimiala suoltaa mielellään ulos analyyttistä nume- rovirtaa, jota tavalliset asiakkaat eivät ymmärrä. Missä ovat johtajat, jotka osai- sivat puhua enemmän asiakkaiden kieltä, ottaa viestintäänsä inhimillisempää otetta? – Tämä on erityisen iso mahdollisuus finanssialalle, kun ajattelee, miten paljon annettavaa pankki- ja vakuutusalalla olisi yhteiskunnalliseen keskusteluun. Ei keskus- telun puute ole substanssista kiinni, vaan siitä, miten viestin saisi puettua kiinnosta- vampaan muotoon. Saksi sanoo spontaanisti, että OP Ryh- mä on ottanut loikkia digitaalisessa vies- tinnässä. Hän kertoo panneensa merkille, että esimerkiksi pääjohtaja Reijo Karhinen uskaltaa altistaa itseään mikroviestipalvelu Twitterissä. – Johtajat eivät yleensä ymmärrä sosiaali- sen median strategista merkitystä, erityises- ti vakuutusyhtiöiden johtajat loistavat pois- saolollaan. – Some on digitaalinen johtajuustekijä, jossa voisi helposti vielä ottaa alan johtajuu- MERI ESKOLA Kuvat Mika Soikkeli Johtajuus alan murroksen keskiössä
38 NRO 03 / 2015 OPn talouslehti OPn talouslehti NRO 03 / 2015 39OP-POHJOLA-RYHMÄN TALOUSLEHTI TUTKIJAN PÖYDÄLTÄ Järki ja tunteet asetetaan usein vastakkain, kun puhutaan pää- töksenteosta. Pyrimme monesti tekemään suuret päätökset tun- teettomasti ja järkevästi. Tuntei- siin perustuvaa päätöksentekoa pidetään epäluotettavana. Tunteet kuitenkin vaikuttavat merkittävästi kaikkeen päätök- sentekoomme: vaikka koemme tekevämme suuren osan pää- töksistä tietojemme ja tavoit- teidemme perusteella, aivojen tunnejärjestelmät ohjaavat huo- maamattamme toimintaamme kaiken aikaa. Tunnejärjestelmät pyrkivät säätelemään jatkuvasti aivo- jen ja kehon tilaa vastaamaan ympäristön tilaa ja tavoittei- tamme, ja varmistamaan siten hyvinvointimme. Eri tunteilla, kuten ilolla, pelolla ja vihalla, on osittain erillinen neurobiolo- ginen perusta, ja ne ovat kukin erikoistuneet reagoimaan tietyn tyyppisiin ympäristön uhkiin ja mahdollisuuksiin. Tunteita käsitellään aivoissa hajautetusti. Potilastutkimuk- sissa on havaittu, että aivojen tunteiden käsittelyyn osallis- tuvien alueiden vaurioitumi- nen voi vaikeuttaa arkipäivän elämää lähes yhtä paljon kuin ajatteluun ja päättelyyn osallis- tuvien alueiden vaurioituminen. Päätöksemme vaativat usein niin suuren tietomäärään käsit- telyä, että ihmisen rajalli- nen tiedonkäsittelymekanismi menee helposti lukkoon. Tun- teet helpottavat tätä pullonkau- laa, koska ne tarjoavat nopean – joskaan ei aina oikean – arvi- on kokemustemme ja havainto- jemme hyödyllisyydestä ja hai- tallisuudesta. Mennessämme lounaalle kol- legojen kanssa meidän ei siis tarvitse miettiä, kenen viereen menisimme istumaan, vaan teemme valinnan automaatti- sesti mieltymystemme perus- teella. Tilanteessa tunteet hoi- tavat päätöksenteon puoles- tamme. Ihmisten tunne-elämää ohjaa laaja, lajinkehityksen aikana muovautunut hajautettu her- moverkko, jonka eri osat ovat erikoistuneet eri tunteiden tuot- tamiseen. Tunteet eivät siis ole pelkästään mielensisäisiä koke- muksia, vaan konkreettisia muutoksia aivojen ja kehon toimintavalmiudessa. Eri tun- teet toimivat puolustusmeka- nismeina erilaisissa uhkatilan- teissa. Toisaalta esimerkiksi myön- teiset tunteet kuten ilo suuntaa- vat mieltä sosiaaliseen kanssa- käymiseen ja vahvistavat siten sosiaalisia verkostojamme sekä niiden tarjoamaa turvaa. Aivojen toimintaa voidaan mitata monella tavalla. Eläin- tutkimuksissa on mahdollista mitata yksittäisten hermosolu- jen sähköistä toimintaa. Ihmis- tutkimuksissa puolestaan mita- taan laajojen hermoverkkojen toimintaa kallon ulkopuolelta suurella aikatarkkuudella. Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että aivotoi- mintaa mittaamalla voidaan jopa suoraan päätellä, miltä ihmisestä kulloinkin tuntuu. Tunteilla on siis vankka biolo- ginen perusta. Tunteisiimme vaikuttavat paitsi yksittäiset tapahtumat myös ympäristön ominaisuu- det. Esimerkiksi miellyttävän musiikin kuunteleminen akti- voi aivojen tunnejärjestelmiä, ja näin syntyvä turvallisuuden tunne saa meidät ottamaan suu- rempia riskejä taloudellisessa päätöksenteossa, kuten vaikka- pa sijoittamisessa tai pienem- missä arkipäiväisissä ostopää- töksissä. Tämä voi monesti olla hyvä asia – turvallisessa ympäristös- sä riskejä ottamalla voidaan saa- vuttaa suurempia voittoja. Mut- ta tunteita on myös helppo koet- taa harhauttaa. Tähän pyritään esimerkiksi mainonnassa käy- tettävillä mielikuvilla, jolloin tuotteeseen yhdistyvän myön- teisen tunteen toivotaan vai- kuttavan ostopäätöksiin. Omien tunteiden tunnistami- nen ja seuraaminen on tärkeä osa hyvinvointia ja taitavaa toi- mintaa. Tunteet kirjaimellisesti tuntuvat kehossa. Kun aivomme aistivat – joskus hyvin pieniä- kin – tunteisiin liittyviä muutok- sia kehon toiminnassa, voimme tulla tietoiseksi omasta tuntees- tamme ja nimetä sen esimerkik- si iloksi. Tietoisuus omasta tunneti- lasta auttaakin meitä valjasta- maan tietoiset ongelmanratkai- sukeinomme tunteiden avuksi silloinkin, kun tunteiden auto- maattisesti tarjoamat ratkaisut eivät riitä. Emme onneksi ole pelkäs- tään tunteidemme orjia. Voim- me tietoisesti säädellä tuntei- tamme – sekä sitä, millaisia tun- teita koemme, että sitä, milloin koemme tunteita. Tämän vuok- si tietoisuus sekä omista että muiden tunteista on tärkeää. Tärkeissä päätöksentekoti- lanteissa onkin usein tarpeel- lista yksinkertaisesti pysähtyä pohtimaan, ovatko tunteet otta- neet päätösvallan. Jokapäiväi- sissä pienissä päätöksissä tun- teen sen sijaan ovat erinomai- nen apu keventämään jo muu- tenkin kuormitettua ajatteluko- neistoamme. Tunteet, järki ja päätöksenteko Tunteita ohjaa laaja, muovautunut hermoverkko, kirjoittaa neurotieteen professori Lauri Nummenmaa. Tunnealueiden vaurioituminen voi vaikeuttaa elämää lähes yhtä pahasti kuin ajattelu- ja päättelyalueiden vahingoittuminen. LAURI NUMMENMAA Kirjoittaja on neurotieteen professori ja akatemiatutkija. Nummenmaan tutkimusryhmä selvittää tunteiden ja niiden häiriötilojen taustalla olevia mekanismeja molekyylitasolta aina ihmisten välisen vuorovaikutuksen lainalaisuuksiin. Tunnejärjestelmät ovat lajinkehityksessä muovautuneita keskus- ja ääreishermoston mekanismeja, jotka reagoivat ympäristössä havaittuihin tärkeisiin tapahtumiin. Aivorungon ympärille kehittynyt limbinen järjestelmä ohjaa puolustusreaktioita. Aivokuoren, erityisesti otsalohkon alueet mahdollistavat tietoiset tunnekokemukset sekä tunteiden säätelyn. den. Kanavissa ovat läsnä jo kaikki yritysten sidosryhmät! Visioni mukaan viestintä tulee olemaan yritysten uskottavuudelle ja mai- neelle merkittävin tekijä. UUTTA VERTA TARVITAAN Jukka Saksi ja Hyvinvoiva finanssiala -hank- keen tulokset ovat yksimieliset siitä, että työ- hyvinvoinnin jatkumisen kannalta finans- sialan täytyy pystyä houkuttelemaan uusia Finanssiala on pysynyt 12 suosituimman joukossa, kun kauppa- tieteen yliopisto-opiske- lijat ja tradenomiopis- kelijat ovat laittaneet järjestykseen yli 30 toimialaa kiinnostuksen perusteella. HOUKUTTELEVA TYÖPAIKKA Finanssialaa vaivaa imagokuilu Suomalaiset eivät pidä finanssialaa asiakaslähtöisenä eikä asiakkailla ole suurta roolia palvelukehityksessä. Samaan aikaan asiakkaiden vaatimus- taso palveluiden saatavuudesta, laa- dusta ja joustavuudesta kasvaa koko ajan, väittää Finanssialan Keskusliiton, Ammattiliitto Nousun, Ammattiliitto Pron, Vakuutusväen Liitto VvL:n sekä Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n Hyvin- voiva finanssiala -kehittämishanke. Hankkeen löydösten mukaan finanssi- alaa vaivaa kahdensuuntainen imago- kuilu: alan ulkoinen työnantajakuva kai- paa kehittämistä, mutta myös asiakkaat pitävät alan asiakaslähtöisyyttä sekä toimintatapojen eettisyyttä vähäisinä. Ritva Rajander-Juustin kirjoittaman Yhteinen matka finanssialan tulevai- suuteen -loppuraportin (2015) mukaan finanssialalla on havahduttu työn muu- tokseen ja uusiin osaamisvaatimuksiin melko myöhään. Tulevaisuuden liikkuva, virtuaalitiimeissä tehtävä monilokaa- tiotyö toimialalla vaatii uutta osaamis- ta sekä asettaa uudistumisvaatimuksia johtamiselle. Raportin mukaan erityi- sesti työhyvinvoinnin merkityksen tun- nistaminen muutosten keskellä auttaisi lisäämään myös yritysten tuottavuutta. X Lähde: Työnantajakuva 2014 – Finanssiala kiinnostaa etenijöitä, Finanssialan keskusliitto 2007 Pankki- ja rahoitusala Vakuutusala Kauppatieteen yliopisto-opiskelijat Tradenomiopiskelijat 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 työntekijöitä alalle. Jos suomalainen finans- siala ei pysty uudistumaan, uutta verta tar- vitaan muilta toimialoilta. – Alalle pitäisi nyt saada kasvamaan nuo- ria työntekijöitä, että he 25 vuoden päästä olisivat johtajia. Mutta jos finanssiala näh- dään konservatiivisena toimialana, joka hakee vain analyyttisiä ja turvallisuushakui- sia ihmisiä töihin, dynaamiset nuoret pysy- vät poissa, ja toimiala taantuu. Saksin mukaan yksi vaarallisimmis- ta asioista, jonka johtaja tänä päivänä voi tehdä, on suhtautua väheksyen sidosryhmi- en odotuksiin. Ja nuoret, dynaamiset työn- hakijat odottavat työnantajiltaan nyt läsnä- oloa digitaalisissa kanavissa. – Jos mahdollista pomoa ei löydä Linked- inistä, työnhakijalle nousee kysymys, onko tällä jotakin salattavaa? Sidosryhmät odotta- vat nykyisin johtajiltakin avoimuutta. Hyvin verkostoitunut nuori työnhakija ei hae työ- paikkaan, jossa johtajan arvopohja on eri vuosikymmeneltä. Saksi muistuttaa, että johtaja on media. Johtajia on aina seurattu, mutta nyt heitä seurataan entistä monikanavaisemmin. Johtajuuteen liittyy myös aina valtaa. Sak- sin mukaan todellinen valta syntyy siitä, että ihmiset haluavat vapaaehtoisesti seu- rata jotakuta. – Ei nykyajan talentti mene työpaikkaan, jonka arvot eivät kohtaa hänen arvojaan. Mutta harvassa työssä pystyy tuottamaan niin paljon aitoa lisäarvoa asiakkaalle kuin finanssialalla. Tätä ei osata markkinoida. Pienellä markkinoinnilla finanssialalle voisi saada lahjakkuuksia, jotka eivät osaisi alal- le itse hakeutuakaan. FINANSSIALAN SUOSIO OPISKELIJOIDEN KESKUUDESSA
OPn talouslehti OPn talouslehti40 NRO 03 / 2015  NRO 03 / 2015 41 K un lohkareen halkeamasta pujahtaa sisään, edessä aukeava näkymä yllät­ tää. Valo virtaa sisään lasikatosta ja paa­ den halkeamista. Tila nousee korkeuk­ siin raikkaasti kuin Sibeliuksen sävelmät. Matta­ pintainen, rouhea kivi ja eri muodoissa lämpöä hehkuva puu piirtävät silmien eteen suomalai­ sen kivenkarun ja metsänpehmeän luonnon. Mutta nyt ei olla metsässä, vaan OPn uudes­ sa Helsingin Vallilan korttelissa – pienessä kau­ pungissa, jonka sisään kuljetaan siirtolohkaretta muistuttavan uudisrakennuksen keskeltä. Projektin pääarkkitehtinä on toiminut Asmo Jaaksi, jonka edustama JKMM Arkkitehdit on tunnettu mainetta saavuttaneista töistään, kuten Seinäjoen kaupunginkirjastosta, Turun keskuskirjastosta sekä suunnitteilla olevasta uudesta Amos Andersonin taidemuseosta. OPn Vallilan kortteli on poikkeuksellinen projekti suomalaisen arkkitehtuurin kentällä. Kivenlohkareesta aukeava rakennus sulkee sisäänsä pienen kaupungin. Kaupunki korttelissa TIIA LAPPALAINEN Kuvat Juuso Paloniemi, Mika Huisman Paikka Teollisuuskadun varrella, Puu-Vallilan ja Kallion välissä oli uudisrakennuksen suunnittelun lähtökohta. Kortteli imaisee sisäänsä noin 4 000 työntekijää.
NRO 03 / 2015 4342 NRO 03 / 2015 OPn talouslehti OPn talouslehti  Rakennuksen viistot linjat poikkeavat tavallisten toimistorakennusten suorista kulmista. OPn Vallilan korttelia Jaaksi on työstänyt kolme viime vuotta. Kyseessä ei ole toimistotalo, vaan koko kortteli, jonka sisällä on henkilökunnalle muun muassa kuusi ravintolaa, kuntosali sekä fysioterapeutin ja kampaajan tilat. Tori­ kahvilasta saa ostettua elintarvikkeita kotiin. Pääsisäänkäynnin kyljessä on kaikil­ le avoimet Taidegalleria ja Helsingin OPn Vallilan konttori, jossa henkilöasiakkaat voivat hoitaa pankki­, vakuutus­ ja sijoitus­ asioitaan. Ja sitten on tietenkin vielä ne työntekijöi­ den toimistotilat. ELÄVÄ SEKOITUS – Tämä on ollut kiinnostava projekti. Mitta­ kaavaltaan tämä vastaa pientä kaupunkia, jossa on erilaisia palveluja ja toimintoja. On pitänyt miettiä infrastruktuuri koko jutulle, Jaaksi sanoo. JKMM Arkkitehdit voitti OPn järjestä­ män kutsukilpailun vuonna 2011 ja on vas­ tannut uudistustyöstä sisustussuunnittelua myöten. Sisustusarkkitehtinä on ollut Paula Salonen. Jaaksin mukaan sisustusarkkiteh­ tuuri integroituu osaksi arkkitehtuuria. – Alvar Aaltokin suunnitteli parhaat talonsa ovenkahvoista lähtien, Jaaksi sanoo. Kokonaisvaltainen suunnittelu näkyy kort­ telissa: detaljit on mietitty. Yhden ravinto­ lan katto rakentuu Petri Vainion suunnittele­ mista, käsintehdyistä, aaltoilevaan muotoon taivutetuista ohuista vanereista, jotka herää­ vät eloon vuorokauden ajan mukaan vaih­ tuvalla valo­ohjelmalla. Osaan ravintoloista on haettu terassitunnelmaa. Ravintoloiden lomaan on ujutettu myös kirjastomainen tila, jossa voi syventyä vaikkapa lehdenlukuun. Kalusteina on käytetty pääosin suomalais­ ten nykysuunnittelijoiden kuten Poiat­suun­ nittelutoimiston, Antti Kotilaisen, Samuli Naamangan ja Harri Koskisen designia, täydennettynä Ilmari Tapiovaaran ja Eero Saarisen klassikoilla. Pääaulaan on kun­ nostettu Pekka Perjon vuonna 1965 Pohjola­ ­taloon suunnittelemat tuolit. Puukalustei­ den suunnittelussa ja valmistuksessa ovat olleet mukana myös fiskarsilaisen Nikari Oy:n puusepät. – Nikarin puusepät ovat maailman huip­ puja työssään, Salonen kertoo. Rakennushankkeessa on hyödynnetty vanhoja tiloja tehokkaasti. Puretut materi­ aalit on kierrätetty yli 90 prosenttisesti, ja murskattu osin muun muassa tienpohjaksi. Kortelissa on sekä uudisrakennuksia että vanhoja, saneerattuja rakennuksia. Näis­ Uuden rakennuksen pääaulan katto kohoaa korkeuksiin. Rakennus täyttää tiukat LEED-sertifikaatin vaatimukset. Arkkitehti Asmo Jaaksi on työstänyt OPn Vallilan korttelia kolme viime vuotta. Identiteetin kohottaminen oli miellyttävä haaste, hän sanoo.
NRO 03 / 2015 4544 NRO 03 / 2015 OPn talouslehti OPn talouslehti tä muodostuu kiinnostavia kerrostumia eri aikakausien arkkitehtuurista. TYÖRAUHAA JA TAPAAMISPAIKKOJA Vallilan kortteli imaisee sisäänsä noin 4 000 työntekijää, kun mukaan luetaan ensi vuon­ na vuokralaiseksi tulevan Verohallinnon työntekijät. Nyt valmistuneiden uudisrakennusten pinta­ala on runsaat 60 000 neliömetriä. Se, korttelin vanhat rakennukset sekä Vääk­ syntien kulmaan vuonna 2017 valmistuva uudisrakennus mukaan lukien valmiissa korttelissa tulee olemaan tilaa 130 000 neliö­ metrin verran. Suomen mittakaavassa OPn Vallilan kortteli on poikkeuksellinen projekti – niin kokonsa kuin arkkitehtuurinsa puolesta. Aalto­yliopiston arkkitehtuurin laitoksen varajohtaja, arkkitehti Trevor Harris on sitä mieltä, että suurin osa nykytoimistoista on tylsiä. Harris vastaa myös Aalto­yliopiston arkkitehtuurin ja Creative Sustainability ­koulutusohjelmista. – Suurinta osaa toimitiloista, joita Suo­ messa rakennetaan, ei ole räätälöity yri­ tyksille itselleen. Sijoittajat ja rakennuttajat välttävät turhia riskejä, hankkeen ulkopuo­ linen Harris sanoo. – Mutta onneksi on kavereita kuten Asmo Jaaksi, näitä last enthusiasts, viimei­ siä innokkaita. OPn Vallilan korttelin suunnittelun tavoit­ teena on ollut luoda uudenlainen työmiljöö, jossa on erilaisia työnteon mahdollisuuksia. Tilojen liikennevirrat on otettu huomioon niin, että korttelissa työskenteleville syntyy luontevia kohtaamispaikkoja. Työtilat ovat kerroksissa, joihin pääsevät vain työntekijät. Nimettyjä työpisteitä ei ole: esimiehet, johtajat ja työntekijät istu­ vat sujuvasti sekaisin siellä, missä vapaita paikkoja on. – Työtilat on suunniteltu niin, ettei tulisi tunnetta, että joku seisoo selän takana, sisustusarkkitehti Paula Salonen sanoo. Työpisteiden lomassa on huoneita hiljai­ seen työhön, sisäisiin palavereihin ja ryh­ mätöihin. Osa huoneista toimii tilanjakajina – samoin kuin työpisteiden väliin asetellut verhot. Pehmeyttä ja viihtyisyyttä lisäävät viher­ seinät ja sohvaryhmät. Valoa tulvii sisään lattiasta kattoon ulottuvista ikkunoista, joi­ den kautta työtilat aukeavat galleriakerrok­ seen ja ympäristöön Teollisuuskadulle sekä Puu­Vallilaan. Monimuotoiset, joustavat ja helposti muunneltavat tilat ovat olleet toimitilasuun­ nittelun trendejä jo pidemmän aikaa. Nyt suuntauksena näyttäisi olevan myös yritys­ ten paluu kehäteiden varsilta kaupunkeihin. – Se on terveellinen kehitys. Töissä olevat ihmiset ovat ansainneet sen, että työpaikan lähiseudulla on sykettä, kulttuuria ja palve­ luita, Trevor Harris sanoo. Asmo Jaaksin mukaan toimitilojen suun­ nittelu ja rakentaminen kantakaupunkiin luo dynamiikkaa. INSPIRAATIONA SUOMALAINEN LUONTO Jaaksi toivoo, että uuden rakennuksen myötä Vallilan kortteli saa tunnistettavan ja mieleenpainuvan identiteetin. – Aiemmin juuri kukaan ei tiennyt, mikä on OPn kortteli. Identiteetin kohottami­ nen oli selkeä tavoite ja miellyttävä haaste, Jaaksi kertoo. Paikka Teollisuuskadun varrella, Puu­ Vallilan ja kivitaloista koostuvan Kallion X Vallilan korttelissa työskentelee noin 4 000 ihmistä, kun kortteli on valmis vuonna 2017. Uutta toimisto- tilaa tulee noin 75 000 m2 . X Korttelin on suunnitellut useita arkkitehtuurikilpailuja voittanut arkki- tehtitoimisto JKMM. Rakennuttajakon- sulttina on toiminut Haahtela-yhtiöt. X Valmiin korttelin kokonaispinta- ala on noin 130 000 m2 . Esimerkiksi espoolainen kauppakeskus Sello on pinta-alaltaan 102 000 m2 . X Uudessa korttelissa esimerkiksi käyttökustannukset alenevat arviolta 25 prosenttia. X Rakennushankkeessa huomioitiin kansainväliset ympäristötehokkaan rakentamisen vaatimukset sekä paino- tettiin tehokkuutta ja vastuullisuutta. X Sekä korttelissa että yleisölle avoi- messa taidegalleriassa on esillä moni- puolisesti taidetta OP Ryhmän Taide- säätiön 3 500 teoksen kokoelmasta. SUUREMPI KUIN SELLO välissä oli uudisrakennuksen suunnittelun lähtökohta. Rakennuksen suorasta kulmasta poik­ keavat viistot linjat ovat saaneet inspiraa­ tionsa Teollisuuskadun dynaamisuudesta. Toinen inspiraation lähde on ollut suoma­ lainen luonto ja mielenmaisema, kalliot ja kivet. Materiaaleina on käytetty puuta sekä rouheaksi käsiteltyä graniittia. Harris kiittelee arkkitehtuurin persoonal­ lista otetta. – Tämä on veistos. Täällä on hienoja tilo­ ja, kiinnostavia pintoja ja hyvät materiaalit. Raha, joka tähän on käytetty, on käytetty vii­ saasti, Harris sanoo ja kiinnittää huomiota sisätilojen valon ja varjon leikkiin. Ravintola­ eli galleriakerroksen lasikat­ to valkoisine, erikoispiirrettyine teräspalk­ keineen luo tilaan kontrastia. Siellä täällä uudisrakennuksessa on kallion halkeamia muistuttavia suuria ikkunoita, jotka avaa­ vat ulkomaailman sisälle ja samalla sisäti­ lan kadulle. Mutta kritiikkiäkin tulee, ja se osuu erityi­ sesti vuorovaikutukseen katutilan ja ympä­ röivän kaupunginosan kanssa. Harrisin mie­ lestä korttelia olisi voitu rohkeammin avata ulkopuolelle, esimerkiksi ravintolamaailman tai hyvinvointipalvelujen kautta. – Korttelin pitäisi keskustella enemmän ympäristönsä kanssa ja imeä ihmisiä ulko­ puolelta sisäänsä. Kortteli ei kuitenkaan ole kokonaan vielä valmis. Se antaa riittäväs­ ti tilaa ajatuksille. What´s next? Tilassa on potentiaalia. Se, miten potentiaali konkretisoituu, on Harrisin mukaan lopulta kiinni johtajista ja henkilöstöstä itsestään: siitä, miten he ottavat tilan haltuun. Pääarkkitehti Jaaksi ei osaa itse arvioida hankkeen lopputulos­ ta. Työ on vielä liian lähellä, lapsi on vasta lähdössä kotoa. – Tähän hetkeen sekoittuu haikeus ja helpotus sekä jännitys palautteesta. Voitto­ puolisesti tunnelma on hyvä. Tämä on ollut aikamoinen ponnistus, joka on tehty yhteis­ työssä, ja jossa suunnittelijan ja arkkitehdin näkemystä on kunnioitettu, Jaaksi sanoo. Eikä työ ole vielä kokonaan tehty. Seuraa­ vaksi alkavat Vääksyntien ja Teollisuuska­ dun kulmassa sijaitsevan rakennuksen pur­ kutyöt ja uuden rakennuksen suunnittelu. OPn Vallilan kortteli on kokonaisuudessaan valmis vuonna 2017. Kaikki rakennushankkeessa käytetyt pinnoitteet ja maalit ovat vähäpäästöisiä. Ravintolan katon ohuet vanerit heräävät eloon vaihtuvalla valo-ohjelmalla. Materiaaleina on käytetty puuta sekä rouheaa graniittia. Monimuotoiset ja helposti muunneltavat tilat luovat erilaisia työnteon mahdollisuuksia.
CH03 2015
CH03 2015
CH03 2015
CH03 2015

Empfohlen

Talouspoliittinen linja
Talouspoliittinen linjaTalouspoliittinen linja
Talouspoliittinen linjaSDP
 
SDP:n vaihtoehtobudjetti 2016
SDP:n vaihtoehtobudjetti 2016SDP:n vaihtoehtobudjetti 2016
SDP:n vaihtoehtobudjetti 2016SDP
 
SDP:n ehdotukset sote-yritysten verovälttelyn torjumiseksi
SDP:n ehdotukset sote-yritysten verovälttelyn torjumiseksiSDP:n ehdotukset sote-yritysten verovälttelyn torjumiseksi
SDP:n ehdotukset sote-yritysten verovälttelyn torjumiseksiSDP
 
180 asteen käännös
180 asteen käännös180 asteen käännös
180 asteen käännösSDP
 
Ajankohtaiskatsaus ja aluetoimikuntien merkitys
Ajankohtaiskatsaus ja aluetoimikuntien merkitysAjankohtaiskatsaus ja aluetoimikuntien merkitys
Ajankohtaiskatsaus ja aluetoimikuntien merkitysSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Taloupoliittinen linja tiivistelmä
Taloupoliittinen linja tiivistelmäTaloupoliittinen linja tiivistelmä
Taloupoliittinen linja tiivistelmäSDP
 
Kättä päälle - Yhteisen vastuun sopimus
Kättä päälle - Yhteisen vastuun sopimusKättä päälle - Yhteisen vastuun sopimus
Kättä päälle - Yhteisen vastuun sopimusSDP
 
Verot Suomeen - Aggressiivinen verosuunnittelu laittomaksi
Verot Suomeen - Aggressiivinen verosuunnittelu laittomaksiVerot Suomeen - Aggressiivinen verosuunnittelu laittomaksi
Verot Suomeen - Aggressiivinen verosuunnittelu laittomaksiSDP
 

Empfohlen

Talouspoliittinen linja
Talouspoliittinen linjaTalouspoliittinen linja
Talouspoliittinen linjaSDP
 
SDP:n vaihtoehtobudjetti 2016
SDP:n vaihtoehtobudjetti 2016SDP:n vaihtoehtobudjetti 2016
SDP:n vaihtoehtobudjetti 2016SDP
 
SDP:n ehdotukset sote-yritysten verovälttelyn torjumiseksi
SDP:n ehdotukset sote-yritysten verovälttelyn torjumiseksiSDP:n ehdotukset sote-yritysten verovälttelyn torjumiseksi
SDP:n ehdotukset sote-yritysten verovälttelyn torjumiseksiSDP
 
180 asteen käännös
180 asteen käännös180 asteen käännös
180 asteen käännösSDP
 
Ajankohtaiskatsaus ja aluetoimikuntien merkitys
Ajankohtaiskatsaus ja aluetoimikuntien merkitysAjankohtaiskatsaus ja aluetoimikuntien merkitys
Ajankohtaiskatsaus ja aluetoimikuntien merkitysSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Taloupoliittinen linja tiivistelmä
Taloupoliittinen linja tiivistelmäTaloupoliittinen linja tiivistelmä
Taloupoliittinen linja tiivistelmäSDP
 
Kättä päälle - Yhteisen vastuun sopimus
Kättä päälle - Yhteisen vastuun sopimusKättä päälle - Yhteisen vastuun sopimus
Kättä päälle - Yhteisen vastuun sopimusSDP
 
Verot Suomeen - Aggressiivinen verosuunnittelu laittomaksi
Verot Suomeen - Aggressiivinen verosuunnittelu laittomaksiVerot Suomeen - Aggressiivinen verosuunnittelu laittomaksi
Verot Suomeen - Aggressiivinen verosuunnittelu laittomaksiSDP
 
SDP-näkökulmia vuoden 2015 ensimmäiseen lisätalousarvioesitykseen
SDP-näkökulmia vuoden 2015 ensimmäiseen lisätalousarvioesitykseenSDP-näkökulmia vuoden 2015 ensimmäiseen lisätalousarvioesitykseen
SDP-näkökulmia vuoden 2015 ensimmäiseen lisätalousarvioesitykseenSDP
 
Sdp ja soteuudistus
Sdp ja soteuudistus Sdp ja soteuudistus
Sdp ja soteuudistus SDP
 
Finnish business angel activity 2013 - Finnish Business Angels Network (FiBAN)
Finnish business angel activity 2013 - Finnish Business Angels Network (FiBAN)Finnish business angel activity 2013 - Finnish Business Angels Network (FiBAN)
Finnish business angel activity 2013 - Finnish Business Angels Network (FiBAN)FiBAN
 
Tulevaisuus ei tapahdu - se tehdään
Tulevaisuus ei tapahdu - se tehdäänTulevaisuus ei tapahdu - se tehdään
Tulevaisuus ei tapahdu - se tehdäänTurun kauppakamari
 
Harmaan talouden tiekartta
Harmaan talouden tiekarttaHarmaan talouden tiekartta
Harmaan talouden tiekarttaSDP
 
PALTAn suhdannekatsaus 3_2014
PALTAn suhdannekatsaus 3_2014PALTAn suhdannekatsaus 3_2014
PALTAn suhdannekatsaus 3_2014Palvelualojen työnantajat PALTA ry
 
PALTAn suhdannekatsaus 4_2013
PALTAn suhdannekatsaus 4_2013PALTAn suhdannekatsaus 4_2013
PALTAn suhdannekatsaus 4_2013Palvelualojen työnantajat PALTA ry
 
Talouskriisi ja valtion velka – Miten selviämme?
Talouskriisi ja valtion velka – Miten selviämme? Talouskriisi ja valtion velka – Miten selviämme?
Talouskriisi ja valtion velka – Miten selviämme?Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Kuntarakenne ja hyvinvointipalvelut
Kuntarakenne ja hyvinvointipalvelutKuntarakenne ja hyvinvointipalvelut
Kuntarakenne ja hyvinvointipalvelutTimoAro
 
SDP:n puoluetoimiston arvio valtiontalouden kehyksistä
SDP:n puoluetoimiston arvio valtiontalouden kehyksistäSDP:n puoluetoimiston arvio valtiontalouden kehyksistä
SDP:n puoluetoimiston arvio valtiontalouden kehyksistäSDP
 
Talous ja Yhteiskunta 3/2008
Talous ja Yhteiskunta 3/2008Talous ja Yhteiskunta 3/2008
Talous ja Yhteiskunta 3/2008Palkansaajien tutkimuslaitos
 
PALTA suhdannekatsaus 3_2013
PALTA suhdannekatsaus 3_2013PALTA suhdannekatsaus 3_2013
PALTA suhdannekatsaus 3_2013Palvelualojen työnantajat PALTA ry
 
Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa
Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaaMiten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa
Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaaVATT Institute for Economic Research
 
Keikkatyöntekijän toimeentulo muuttuvassa maailmassa - SAK:n julkaisusarja 2/...
Keikkatyöntekijän toimeentulo muuttuvassa maailmassa - SAK:n julkaisusarja 2/...Keikkatyöntekijän toimeentulo muuttuvassa maailmassa - SAK:n julkaisusarja 2/...
Keikkatyöntekijän toimeentulo muuttuvassa maailmassa - SAK:n julkaisusarja 2/...Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Hannu Isotalon suhdannekatsaus 2015
Hannu Isotalon suhdannekatsaus 2015Hannu Isotalon suhdannekatsaus 2015
Hannu Isotalon suhdannekatsaus 2015Luja-yhtiöt
 
Tyomarkkinat koronakriisissa-sak-tyomarkkinakatsaus-kevat-2020
Tyomarkkinat koronakriisissa-sak-tyomarkkinakatsaus-kevat-2020Tyomarkkinat koronakriisissa-sak-tyomarkkinakatsaus-kevat-2020
Tyomarkkinat koronakriisissa-sak-tyomarkkinakatsaus-kevat-2020Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Soten rahoitus - Riittävätkö rahat, pitävätkö laidat
Soten rahoitus - Riittävätkö rahat, pitävätkö laidatSoten rahoitus - Riittävätkö rahat, pitävätkö laidat
Soten rahoitus - Riittävätkö rahat, pitävätkö laidatTyöterveyslaitos
 
Bisnesenkeliaktiivisuus Suomessa 2013 - FiBAN
Bisnesenkeliaktiivisuus Suomessa 2013 - FiBANBisnesenkeliaktiivisuus Suomessa 2013 - FiBAN
Bisnesenkeliaktiivisuus Suomessa 2013 - FiBANFiBAN
 
Jyri Häkämies ja EK:n vaalitavoitteet 2015–2019
Jyri Häkämies ja EK:n vaalitavoitteet 2015–2019Jyri Häkämies ja EK:n vaalitavoitteet 2015–2019
Jyri Häkämies ja EK:n vaalitavoitteet 2015–2019Elinkeinoelämän keskusliitto
 
SAK:n tavoitteita valtiontalouden määrärahakehyksiin vuosille 2009–2012 sekä ...
SAK:n tavoitteita valtiontalouden määrärahakehyksiin vuosille 2009–2012 sekä ...SAK:n tavoitteita valtiontalouden määrärahakehyksiin vuosille 2009–2012 sekä ...
SAK:n tavoitteita valtiontalouden määrärahakehyksiin vuosille 2009–2012 sekä ...Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Asiakaskokemus ja laatu vauhdin kasvaessa - Riikka Laine-Tolonen
Asiakaskokemus ja laatu vauhdin kasvaessa - Riikka Laine-TolonenAsiakaskokemus ja laatu vauhdin kasvaessa - Riikka Laine-Tolonen
Asiakaskokemus ja laatu vauhdin kasvaessa - Riikka Laine-TolonenQentinel
 
FinLeap - NOAH16 London
FinLeap - NOAH16 LondonFinLeap - NOAH16 London
FinLeap - NOAH16 LondonNOAH Advisors
 

Weitere ähnliche Inhalte

Was ist angesagt?

SDP-näkökulmia vuoden 2015 ensimmäiseen lisätalousarvioesitykseen
SDP-näkökulmia vuoden 2015 ensimmäiseen lisätalousarvioesitykseenSDP-näkökulmia vuoden 2015 ensimmäiseen lisätalousarvioesitykseen
SDP-näkökulmia vuoden 2015 ensimmäiseen lisätalousarvioesitykseenSDP
 
Sdp ja soteuudistus
Sdp ja soteuudistus Sdp ja soteuudistus
Sdp ja soteuudistus SDP
 
Finnish business angel activity 2013 - Finnish Business Angels Network (FiBAN)
Finnish business angel activity 2013 - Finnish Business Angels Network (FiBAN)Finnish business angel activity 2013 - Finnish Business Angels Network (FiBAN)
Finnish business angel activity 2013 - Finnish Business Angels Network (FiBAN)FiBAN
 
Tulevaisuus ei tapahdu - se tehdään
Tulevaisuus ei tapahdu - se tehdäänTulevaisuus ei tapahdu - se tehdään
Tulevaisuus ei tapahdu - se tehdäänTurun kauppakamari
 
Harmaan talouden tiekartta
Harmaan talouden tiekarttaHarmaan talouden tiekartta
Harmaan talouden tiekarttaSDP
 
Kuntarakenne ja hyvinvointipalvelut
Kuntarakenne ja hyvinvointipalvelutKuntarakenne ja hyvinvointipalvelut
Kuntarakenne ja hyvinvointipalvelutTimoAro
 
SDP:n puoluetoimiston arvio valtiontalouden kehyksistä
SDP:n puoluetoimiston arvio valtiontalouden kehyksistäSDP:n puoluetoimiston arvio valtiontalouden kehyksistä
SDP:n puoluetoimiston arvio valtiontalouden kehyksistäSDP
 
Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa
Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaaMiten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa
Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaaVATT Institute for Economic Research
 
Keikkatyöntekijän toimeentulo muuttuvassa maailmassa - SAK:n julkaisusarja 2/...
Keikkatyöntekijän toimeentulo muuttuvassa maailmassa - SAK:n julkaisusarja 2/...Keikkatyöntekijän toimeentulo muuttuvassa maailmassa - SAK:n julkaisusarja 2/...
Keikkatyöntekijän toimeentulo muuttuvassa maailmassa - SAK:n julkaisusarja 2/...Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Hannu Isotalon suhdannekatsaus 2015
Hannu Isotalon suhdannekatsaus 2015Hannu Isotalon suhdannekatsaus 2015
Hannu Isotalon suhdannekatsaus 2015Luja-yhtiöt
 
Soten rahoitus - Riittävätkö rahat, pitävätkö laidat
Soten rahoitus - Riittävätkö rahat, pitävätkö laidatSoten rahoitus - Riittävätkö rahat, pitävätkö laidat
Soten rahoitus - Riittävätkö rahat, pitävätkö laidatTyöterveyslaitos
 
Bisnesenkeliaktiivisuus Suomessa 2013 - FiBAN
Bisnesenkeliaktiivisuus Suomessa 2013 - FiBANBisnesenkeliaktiivisuus Suomessa 2013 - FiBAN
Bisnesenkeliaktiivisuus Suomessa 2013 - FiBANFiBAN
 
SAK:n tavoitteita valtiontalouden määrärahakehyksiin vuosille 2009–2012 sekä ...
SAK:n tavoitteita valtiontalouden määrärahakehyksiin vuosille 2009–2012 sekä ...SAK:n tavoitteita valtiontalouden määrärahakehyksiin vuosille 2009–2012 sekä ...
SAK:n tavoitteita valtiontalouden määrärahakehyksiin vuosille 2009–2012 sekä ...Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 

Was ist angesagt? (20)

SDP-näkökulmia vuoden 2015 ensimmäiseen lisätalousarvioesitykseen
SDP-näkökulmia vuoden 2015 ensimmäiseen lisätalousarvioesitykseenSDP-näkökulmia vuoden 2015 ensimmäiseen lisätalousarvioesitykseen
SDP-näkökulmia vuoden 2015 ensimmäiseen lisätalousarvioesitykseen
 
Sdp ja soteuudistus
Sdp ja soteuudistus Sdp ja soteuudistus
Sdp ja soteuudistus
 
Finnish business angel activity 2013 - Finnish Business Angels Network (FiBAN)
Finnish business angel activity 2013 - Finnish Business Angels Network (FiBAN)Finnish business angel activity 2013 - Finnish Business Angels Network (FiBAN)
Finnish business angel activity 2013 - Finnish Business Angels Network (FiBAN)
 
Tulevaisuus ei tapahdu - se tehdään
Tulevaisuus ei tapahdu - se tehdäänTulevaisuus ei tapahdu - se tehdään
Tulevaisuus ei tapahdu - se tehdään
 
Harmaan talouden tiekartta
Harmaan talouden tiekarttaHarmaan talouden tiekartta
Harmaan talouden tiekartta
 
PALTAn suhdannekatsaus 3_2014
PALTAn suhdannekatsaus 3_2014PALTAn suhdannekatsaus 3_2014
PALTAn suhdannekatsaus 3_2014
 
PALTAn suhdannekatsaus 4_2013
PALTAn suhdannekatsaus 4_2013PALTAn suhdannekatsaus 4_2013
PALTAn suhdannekatsaus 4_2013
 
Talouskriisi ja valtion velka – Miten selviämme?
Talouskriisi ja valtion velka – Miten selviämme? Talouskriisi ja valtion velka – Miten selviämme?
Talouskriisi ja valtion velka – Miten selviämme?
 
Kuntarakenne ja hyvinvointipalvelut
Kuntarakenne ja hyvinvointipalvelutKuntarakenne ja hyvinvointipalvelut
Kuntarakenne ja hyvinvointipalvelut
 
SDP:n puoluetoimiston arvio valtiontalouden kehyksistä
SDP:n puoluetoimiston arvio valtiontalouden kehyksistäSDP:n puoluetoimiston arvio valtiontalouden kehyksistä
SDP:n puoluetoimiston arvio valtiontalouden kehyksistä
 
Talous ja Yhteiskunta 3/2008
Talous ja Yhteiskunta 3/2008Talous ja Yhteiskunta 3/2008
Talous ja Yhteiskunta 3/2008
 
PALTA suhdannekatsaus 3_2013
PALTA suhdannekatsaus 3_2013PALTA suhdannekatsaus 3_2013
PALTA suhdannekatsaus 3_2013
 
Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa
Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaaMiten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa
Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa
 
Keikkatyöntekijän toimeentulo muuttuvassa maailmassa - SAK:n julkaisusarja 2/...
Keikkatyöntekijän toimeentulo muuttuvassa maailmassa - SAK:n julkaisusarja 2/...Keikkatyöntekijän toimeentulo muuttuvassa maailmassa - SAK:n julkaisusarja 2/...
Keikkatyöntekijän toimeentulo muuttuvassa maailmassa - SAK:n julkaisusarja 2/...
 
Hannu Isotalon suhdannekatsaus 2015
Hannu Isotalon suhdannekatsaus 2015Hannu Isotalon suhdannekatsaus 2015
Hannu Isotalon suhdannekatsaus 2015
 
Tyomarkkinat koronakriisissa-sak-tyomarkkinakatsaus-kevat-2020
Tyomarkkinat koronakriisissa-sak-tyomarkkinakatsaus-kevat-2020Tyomarkkinat koronakriisissa-sak-tyomarkkinakatsaus-kevat-2020
Tyomarkkinat koronakriisissa-sak-tyomarkkinakatsaus-kevat-2020
 
Soten rahoitus - Riittävätkö rahat, pitävätkö laidat
Soten rahoitus - Riittävätkö rahat, pitävätkö laidatSoten rahoitus - Riittävätkö rahat, pitävätkö laidat
Soten rahoitus - Riittävätkö rahat, pitävätkö laidat
 
Bisnesenkeliaktiivisuus Suomessa 2013 - FiBAN
Bisnesenkeliaktiivisuus Suomessa 2013 - FiBANBisnesenkeliaktiivisuus Suomessa 2013 - FiBAN
Bisnesenkeliaktiivisuus Suomessa 2013 - FiBAN
 
Jyri Häkämies ja EK:n vaalitavoitteet 2015–2019
Jyri Häkämies ja EK:n vaalitavoitteet 2015–2019Jyri Häkämies ja EK:n vaalitavoitteet 2015–2019
Jyri Häkämies ja EK:n vaalitavoitteet 2015–2019
 
SAK:n tavoitteita valtiontalouden määrärahakehyksiin vuosille 2009–2012 sekä ...
SAK:n tavoitteita valtiontalouden määrärahakehyksiin vuosille 2009–2012 sekä ...SAK:n tavoitteita valtiontalouden määrärahakehyksiin vuosille 2009–2012 sekä ...
SAK:n tavoitteita valtiontalouden määrärahakehyksiin vuosille 2009–2012 sekä ...
 

Andere mochten auch

Asiakaskokemus ja laatu vauhdin kasvaessa - Riikka Laine-Tolonen
Asiakaskokemus ja laatu vauhdin kasvaessa - Riikka Laine-TolonenAsiakaskokemus ja laatu vauhdin kasvaessa - Riikka Laine-Tolonen
Asiakaskokemus ja laatu vauhdin kasvaessa - Riikka Laine-TolonenQentinel
 
FinLeap - NOAH16 London
FinLeap - NOAH16 LondonFinLeap - NOAH16 London
FinLeap - NOAH16 LondonNOAH Advisors
 
FinTech ja sääntely: Miten maksupalveludirektiivi muuttaa maailmaa?
FinTech ja sääntely: Miten maksupalveludirektiivi muuttaa maailmaa? FinTech ja sääntely: Miten maksupalveludirektiivi muuttaa maailmaa?
FinTech ja sääntely: Miten maksupalveludirektiivi muuttaa maailmaa? Finanssivalvonta
 
Finanssimarkkinoiden digitalisoituminen ja uudet sijoitusinnovaatiot
Finanssimarkkinoiden digitalisoituminen ja uudet sijoitusinnovaatiotFinanssimarkkinoiden digitalisoituminen ja uudet sijoitusinnovaatiot
Finanssimarkkinoiden digitalisoituminen ja uudet sijoitusinnovaatiotFinanssivalvonta
 
Ison toimijan vastaus haasteeseen
Ison toimijan vastaus haasteeseenIson toimijan vastaus haasteeseen
Ison toimijan vastaus haasteeseenFinanssivalvonta
 
FinTech ja sääntely: Miten maksupalveludirektiivi muuttaa maailmaa?
FinTech ja sääntely: Miten maksupalveludirektiivi muuttaa maailmaa?FinTech ja sääntely: Miten maksupalveludirektiivi muuttaa maailmaa?
FinTech ja sääntely: Miten maksupalveludirektiivi muuttaa maailmaa?Finanssivalvonta
 
Israeli Innovation Can Accelerate China's FinTech Revolution
Israeli Innovation Can Accelerate China's FinTech RevolutionIsraeli Innovation Can Accelerate China's FinTech Revolution
Israeli Innovation Can Accelerate China's FinTech RevolutionEsther Loewy
 
Katsaus sosiaalisen median mahdollisuuksiin sisältömarkkinoinnilla
Katsaus sosiaalisen median mahdollisuuksiin sisältömarkkinoinnillaKatsaus sosiaalisen median mahdollisuuksiin sisältömarkkinoinnilla
Katsaus sosiaalisen median mahdollisuuksiin sisältömarkkinoinnillaPauliina Mäkelä
 
The implications of blockchain for the insurance industry - Eurapco Peer Semi...
The implications of blockchain for the insurance industry - Eurapco Peer Semi...The implications of blockchain for the insurance industry - Eurapco Peer Semi...
The implications of blockchain for the insurance industry - Eurapco Peer Semi...Vidal Chriqui
 
Impact'16 Fintech Insurtech - Impact Match Summary
Impact'16 Fintech Insurtech - Impact Match SummaryImpact'16 Fintech Insurtech - Impact Match Summary
Impact'16 Fintech Insurtech - Impact Match SummaryTomasz Rudolf
 
Fintech and Transformation of the Financial Services Industry
Fintech and Transformation of the Financial Services IndustryFintech and Transformation of the Financial Services Industry
Fintech and Transformation of the Financial Services IndustryRobin Teigland
 

Andere mochten auch (11)

Asiakaskokemus ja laatu vauhdin kasvaessa - Riikka Laine-Tolonen
Asiakaskokemus ja laatu vauhdin kasvaessa - Riikka Laine-TolonenAsiakaskokemus ja laatu vauhdin kasvaessa - Riikka Laine-Tolonen
Asiakaskokemus ja laatu vauhdin kasvaessa - Riikka Laine-Tolonen
 
FinLeap - NOAH16 London
FinLeap - NOAH16 LondonFinLeap - NOAH16 London
FinLeap - NOAH16 London
 
FinTech ja sääntely: Miten maksupalveludirektiivi muuttaa maailmaa?
FinTech ja sääntely: Miten maksupalveludirektiivi muuttaa maailmaa? FinTech ja sääntely: Miten maksupalveludirektiivi muuttaa maailmaa?
FinTech ja sääntely: Miten maksupalveludirektiivi muuttaa maailmaa?
 
Finanssimarkkinoiden digitalisoituminen ja uudet sijoitusinnovaatiot
Finanssimarkkinoiden digitalisoituminen ja uudet sijoitusinnovaatiotFinanssimarkkinoiden digitalisoituminen ja uudet sijoitusinnovaatiot
Finanssimarkkinoiden digitalisoituminen ja uudet sijoitusinnovaatiot
 
Ison toimijan vastaus haasteeseen
Ison toimijan vastaus haasteeseenIson toimijan vastaus haasteeseen
Ison toimijan vastaus haasteeseen
 
FinTech ja sääntely: Miten maksupalveludirektiivi muuttaa maailmaa?
FinTech ja sääntely: Miten maksupalveludirektiivi muuttaa maailmaa?FinTech ja sääntely: Miten maksupalveludirektiivi muuttaa maailmaa?
FinTech ja sääntely: Miten maksupalveludirektiivi muuttaa maailmaa?
 
Israeli Innovation Can Accelerate China's FinTech Revolution
Israeli Innovation Can Accelerate China's FinTech RevolutionIsraeli Innovation Can Accelerate China's FinTech Revolution
Israeli Innovation Can Accelerate China's FinTech Revolution
 
Katsaus sosiaalisen median mahdollisuuksiin sisältömarkkinoinnilla
Katsaus sosiaalisen median mahdollisuuksiin sisältömarkkinoinnillaKatsaus sosiaalisen median mahdollisuuksiin sisältömarkkinoinnilla
Katsaus sosiaalisen median mahdollisuuksiin sisältömarkkinoinnilla
 
The implications of blockchain for the insurance industry - Eurapco Peer Semi...
The implications of blockchain for the insurance industry - Eurapco Peer Semi...The implications of blockchain for the insurance industry - Eurapco Peer Semi...
The implications of blockchain for the insurance industry - Eurapco Peer Semi...
 
Impact'16 Fintech Insurtech - Impact Match Summary
Impact'16 Fintech Insurtech - Impact Match SummaryImpact'16 Fintech Insurtech - Impact Match Summary
Impact'16 Fintech Insurtech - Impact Match Summary
 
Fintech and Transformation of the Financial Services Industry
Fintech and Transformation of the Financial Services IndustryFintech and Transformation of the Financial Services Industry
Fintech and Transformation of the Financial Services Industry
 

Ähnlich wie CH03 2015

Terhon työryhmän esityksen analyysi
Terhon työryhmän esityksen analyysiTerhon työryhmän esityksen analyysi
Terhon työryhmän esityksen analyysiTeemu Lahtinen
 
Perusteollisuuden kuolema 2014
Perusteollisuuden kuolema 2014 Perusteollisuuden kuolema 2014
Perusteollisuuden kuolema 2014 Heikki Lindevall
 

Ähnlich wie CH03 2015 (20)

Ty12014
Ty12014Ty12014
Ty12014
 
Talous ja Yhteiskunta 1/2014
Talous ja Yhteiskunta 1/2014Talous ja Yhteiskunta 1/2014
Talous ja Yhteiskunta 1/2014
 
Talous & Yhteiskunta 2/2015
Talous & Yhteiskunta 2/2015Talous & Yhteiskunta 2/2015
Talous & Yhteiskunta 2/2015
 
Talous ja Yhteiskunta 4/2013
Talous ja Yhteiskunta 4/2013Talous ja Yhteiskunta 4/2013
Talous ja Yhteiskunta 4/2013
 
Ty42013
Ty42013Ty42013
Ty42013
 
Ty32002
Ty32002Ty32002
Ty32002
 
Talous ja yhteiskunta 3/2002
Talous ja yhteiskunta 3/2002Talous ja yhteiskunta 3/2002
Talous ja yhteiskunta 3/2002
 
Talous & Yhteiskunta 2/2017
Talous & Yhteiskunta 2/2017Talous & Yhteiskunta 2/2017
Talous & Yhteiskunta 2/2017
 
Talous ja Yhteiskunta 1/2006
Talous ja Yhteiskunta 1/2006Talous ja Yhteiskunta 1/2006
Talous ja Yhteiskunta 1/2006
 
Ty12006
Ty12006Ty12006
Ty12006
 
Talous ja Yhteiskunta 3/2006
Talous ja Yhteiskunta 3/2006Talous ja Yhteiskunta 3/2006
Talous ja Yhteiskunta 3/2006
 
Ty32006
Ty32006Ty32006
Ty32006
 
Terhon työryhmän esityksen analyysi
Terhon työryhmän esityksen analyysiTerhon työryhmän esityksen analyysi
Terhon työryhmän esityksen analyysi
 
Ty42014
Ty42014Ty42014
Ty42014
 
Talous ja Yhteiskunta 4/2014
Talous ja Yhteiskunta 4/2014Talous ja Yhteiskunta 4/2014
Talous ja Yhteiskunta 4/2014
 
Perusteollisuuden kuolema 2014
Perusteollisuuden kuolema 2014 Perusteollisuuden kuolema 2014
Perusteollisuuden kuolema 2014
 
Talous & Yhteiskunta 1/2018
Talous & Yhteiskunta 1/2018Talous & Yhteiskunta 1/2018
Talous & Yhteiskunta 1/2018
 
Talous & Yhteiskunta 3/2017
Talous & Yhteiskunta 3/2017Talous & Yhteiskunta 3/2017
Talous & Yhteiskunta 3/2017
 
Suomi yritysten toimintaympäristönä
Suomi yritysten toimintaympäristönäSuomi yritysten toimintaympäristönä
Suomi yritysten toimintaympäristönä
 
SAK Pirkanmaa 5-2011
SAK Pirkanmaa 5-2011SAK Pirkanmaa 5-2011
SAK Pirkanmaa 5-2011
 

CH03 2015

  • 1. NRO 3 / 2 0 1 5 IRTONUMERO 8 ¤T EEM A : T ER V E Y S JA H Y V IN VOIN T I O P n t a lo u s le h t i OPntalouslehtiNRO03/2015TEEMA:TERVEYSJAHYVINVOINTI NEW YORK KUTSUI LUPAUSTA Talouslehti Forbesin huomioima Lotta Nieminen luo visualistina huippubrändien ulkoista ilmettä. 20 KYBERROISTOJEN EDELLE YHTEISTYÖLLÄ Tietoturvalait eivät ole ideaalitilan­ teessa, sanoo OP Ryhmän turvalli­ suuspalvelujen johtaja Jani Arnell. 46 SÄHKÖLLÄ PÄÄSEE TULEVAISUUTEEN Tuore ja notkea sähköauto­ markkina houkutteli PlugItin ladattavien autojen bisnekseen. 48 X Sosiaali­ ja terveyssektorilla on kipeitä ongelmia. Niiden ratkaisemiseksi tarvitaan raikkaita innovaatioita, uutta ajattelua ja toimintatapojen muutosta. Terveysteknologiaan ja innovatiiviseen palvelumuotoiluun ladataan suuria odotuksia, mutta keskeisessä osassa on myös kivistä tietä kulkeva sote­uudistus. 6–15
  • 2. NRO 03 / 2015 32 NRO 03 / 2015 OPn talouslehti OPn talouslehti UHKAAKO BYROKRATIA KASVUA? OPn talouslehti // Lokakuu / 2015 JULKAISIJA OP Ryhmä 010 252 010 PÄÄTOIMITTAJA Stina Suominen stina.suominen@op.fi TYÖRYHMÄ Harri Aho Merja Auvinen Hanna Hartikainen Reijo Heiskanen Hannu Jaatinen Tuuli Kousa Jussi Kulmala Mika Leskinen Riitta Pyhälä etunimi.sukunimi@op.fi TOIMITUS Alma 360 www.alma360.fi Asiakkuuspäällikkö Sanna Laakkonen Tuottaja Julia Isoniemi Merja Mäkelä, Sarri Kukkonen, Antti Pulkkinen, Miikka Tikka (AD) etunimi.sukunimi@alma360.fi Kannen kuva Ina Majaniemi PAINOPAIKKA Punamusta, 2015 Painosmäärä 42 300 kpl Paperi UPM Fine REPRO Aste Helsinki ISSN 1457­3253 (painettu) 1795­2522 (verkkojulkaisu) TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET 010 252 3378 jaana.k.koskinen@op.fi Tilaushinta 35 euroa/vuosi Osoitelähde OP Osuuskunta Chydenius ilmestyy neljästi vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy 3.12.2015. Aikakauslehtien liiton jäsen. Lainattaessa lähde mainittava. REIJO KARHINEN Pääjohtaja, OP E lämme ajassa, jossa globaalit ja koti- maiset muutosvoimat haastavat. Olemme kansakuntana merkittävän ja historiallisen, ehkä osin jopa val- lankumouksellisen, murroksen pyörteissä. Vain rohkeasti uudistumalla ja ennakkoluu- lottomasti uutta alkua rakentaen voimme jatkaa työtämme Suomen hyväksi. Suomi tarvitsee edelläkävijöitä – ihmisiä ja yrityksiä, joilla on rohkeutta hypätä tunte- mattomaan, sitkeyttäkin. Suunnannäyttäjiä tällä tiellä ovat ne, jotka kehittävät itseään ja uupumatta etsivät uusia avauksia raivaten tietä perässä tuleville. Edelläkävijyys on enemmän tekoja kuin ideoita. Tämän Chydeniuksen teemana on sosiaali- ja terveysala. Väestön ikääntyessä sote-palve- luiden kysyntä kasvaa entisestään. Pelkäs- tään terveydenhuoltomenot olivat Suomessa 18,5 miljardia euroa vuonna 2013, ja ne ovat olleet jatkuvasti kasvussa. Meillä ei ole varaa olla ravistelematta sote-palvelui- den rakenteita, kun asiantuntijoiden mukaan kokonaisuuden järkevämmällä järjestämi- sellä on saavutettavissa jopa usean miljar- din säästöt palvelutasoa heikentämättä. Sote-ratkaisu on kuin analogia koko #Suominousuun-kampanjasta. Väestön vanhetessa ja huoltosuhteen heiketessä on tulevaisuuden ratkaisut saatava aikaan nyt, kun tilanne on vielä hallinnassa. Olemme OPn Omasairaalassa päässeet testaamaan terveyspalveluiden uudenlaista järjestämistä pienoiskoossa. Lyhyessä ajassa olemme voineet osoittaa puhuttelevia tulok- sia. Asiakkaan tarpeiden kuuntelemisesta ja ymmärtämisestä lähtevä toimintamallimme haastaa toimialaa uudistumaan. Kokemustemme mukaan ratkaisuja pitää hakea digitalisaatiosta, prosessien tehos- tamisesta, palvelujen logistiikasta ja inno- vaatioista. Ennen kaikkea tarvitaan roh- keutta ajatella kaikki totutut asiat uudel- leen. Vain tulevaisuutta rakentamalla syn- tyy uusia investointeja, parannetaan tuot- tavuutta ja vapautetaan resursseja muuhun tekemiseen. Tuottavuusloikassa ei ole kyse ankeuttamisesta, vaan asioiden järkeväm- min tekemisestä. Muutos on hyvästä. Se vie meitä eteen- päin. Muutos luo myös turvallisuutta, kun tavoite on kirkas. Epävarmuus ja vastarinta eivät saa lannistaa. On syytä keskittyä teke- mään sitä, minkä varmuudella tiedämme vievän Suomea eteenpäin. Suomen talouskasvu on ollut viime vuo- det kuin suojuoksua räntäsateessa. Tällai- sina haastavina aikoina on niiden, joilla rahkeita riittää, kannettava harteillaan hie- man kokoaan suurempi osuus. Pitää uskal- taa nähdä pidemmälle – ja investoida. Vain tulevaisuutta rakentamalla ja itsekkyyttä tor- juen voimme todella pitää huolta toisistam- me. Ratkaisun avain on meissä itsessämme. 17.9.2015 Edelläkävijyys on tekoja 20 40 26 16 TUNTEET AUTTAVAT PÄÄTÖKSISSÄ39 TAUDIT KULKEVAT JA KATOAVAT28 51 VALO LEIKKII OPn VALLILAN KORTTELISSA40 ROBIT TEKEE RAHAA REI’ISTÄ30 HAUSSA ALALLE: TULEVA JOHTAJA36 Energia- ja finanssiala ovat pian laajasti mukana teollisessa internetissä, uskoo Taneli Tikka. 36 BIG DATA VAI ETÄRATKAISUT? X Terveysteknologian vaikuttaja vinkkaa viisi aluetta, joiden kehitystä kannattaa seurata. 11 PELI TREENAUTTAA KUNTOUTUJAA X Avatar näyttää kännykän tai taulutieto­ koneen ruudulla fysio­ terapeutin malliliikkeet. 15 TERVEYTTÄ HYVINVOINTIVALTIOLLE X Asiantuntijat tervehdyt­ täisivät sote­sektorin ketterillä kokeiluilla ja hallintouudistuksella. 06
  • 3. NRO 03 / 2015 54 NRO 03 / 2015 OPn talouslehti OPn talouslehti LYHYET AJANKOHTA PEKKA LEIVISKÄ KuvatThinkstock Ruotsin valtiovarainministeriö on selvittämässä hyötyvätkö finanssialan toimijat siitä, että ne eivät ole arvonlisäveron piirissä. Tarkoitukse- na olisi verottaa tämä hyöty. Pankit ovat rea- goineet tähän äänekkäästi kertomalla harkitse- vansa toimintojen siirtämistä esimerkiksi Köö- penhaminaan tai Lontooseen. Finanssialan keskusliiton pääekonomisti Veli-Matti Mattila kertoo, että Ruotsin pank- kiyhdistys on päättänyt tehdä oman vastasel- vityksensä. – Vaikuttaa siltä, että valtiovarainministeriön selvityksessä ei olla liikkeellä aivan vilpittömin mielin, koska on etukäteen puhuttu kuinka paljon finanssiveron olisi tarkoitus tuottaa. Mattila kertoo, että puhetta on ollut noin 430–620 miljoonan euron verokertymästä. Finassiveroselvitys on tarkoitus valmistua vasta ensi vuoden marraskuussa. Tuoreen pk-yrittäjäbarometrin mukaan lähes kolmannes yritysten suunnittelemista hank- keista jäi toteutumatta tai toteutui suunnitel- lusta poiketen rahoituksen saatavuuteen ja ehtoihin liittyneiden vaikeuksien vuoksi. Suomen Yrittäjät on keskustellut pankkien kanssa siitä, että ne ohjaisivat pk-yrittäjiä mui- den rahoittajien luo, jos laina tälle yritykselle ei kuulu pankin omaan toimintaan. – Silloin se ei ole keneltäkään pois, Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen kommen- toi tuoreen pk-yrittäjäbarometrin julkistustilai- suudessa. OPsta kommentoidaan, että hyville ideoille ja yrityksille rahoitusta löytyy kyllä. Suomes- sa haasteena on pieni markkina-alue ja pk-yri- tysten pieni koko, jonka pohjalta on kehitetty OPn uusi rahoitusmalli täydentämään pankki- ja pääomamarkkinoita. OPn uusi malli mahdollistaa OP Ryhmän omille vakuutus- ja eläkeyhteisöille kustan- nustehokkaan tavan sijoittaa pk-yrityksiin, ja yhdistää uudella tavalla pankin osaamisen ja laajat kontaktit yrityskenttään sekä sijoittajien kapasiteetin. Malisen mukaan yhä useampi pk-yritys ker- too tarvitsevansa rahoitusosaamista. Jos tuttu pankki ei enää rahoitakaan kasvusuunnitel- mia, rahoitusta pitää etsiä monipuolisemmin ja sopimukset neuvotella uudella tavalla. Tarve rahoitukseen ei ole vähenemässä. Euroopan talous ei ole kääntynyt selkeään nou- suun, vaikka pk-yrittäjäbarometrin mukaan aal- lonpohja on saavutettu. Samaan aikaan digitali- saatio pakottaa yrityksiä muuttamaan toiminta- tapoja, missä tarvitaan usein rahoitusta. Maailmalla pankkien rinnalle on syntynyt varsin laaja ”varjopankkien” kirjo, joka kana- voi eläkerahastojen ja muiden institutionaalis- ten sijoittajien varoja pk-yrityksille. T aloustieteen professori Matti Tuo- mala ei näe hallituksen kärkihank- keissa pelastusta Suomen akuuttiin ahdinkoon. Hallitus on päättänyt käyttää kärkihankkeisiin seuraavan neljän vuo- den aikana 1,6 miljardia euroa, joista 600 miljoonaa teiden ja raiteiden korjauksiin. – Se on täysin mitätön summa, kun verrataan siihen, mitä hallitus leikkaa muualta, Tampereen yliopistossa työsken- televä Tuomala sanoo. Tuomala ei ymmärrä, miksi hallitus jat- kaa kiristävää talouspolitiikkaa, vaikka valtavirran makrotaloustiede suosittelee Suomen kaltaisessa tilanteessa elvyttävää politiikkaa. – Tässä tilanteessa valtion suorat inves- toinnit eivät voi olla niin huonoja, että ne eivät olisi tuottavampia kuin se korko, millä Suomi tällä hetkellä saa lainaa. Tuomalan mielestä on kummallista, että vaikka tilastot näyttävät, että kiristävä talouspolitiikka ei ole toiminut, siitä ei siltikään oteta opiksi. Monet hallituksen kärkihankkeista ovat erilaisia rakenteellisia uudistuksia, joi- den vaikutus näkyy vasta vuosien päästä. Tämän myöntää Tuomalan lisäksi valtio- neuvoston tiedeneuvonantaja ja strategi- sen huippuosaamisen keskuksista (SHOK) arvioiniraporttia vuonna 2013 kirjoitta- massa ollut Kaisa Lähteenmäki-Smith. Hän muistuttaa, että valtion tärkein tehtävä on luoda yrityksille edellytyksiä menestyä. Ei valita voittajia. – Ei meillä niin paljon verorahoitusta ole, että pystyisimme budjettirahalla rahoittamaan ja ohjaamaan yritystoimin- taa laajamittaisesti. Yritystukien nähdäänkin usein vääris- tävän kilpailua. Esimerkiksi elintarvikkeiden vientiin annettava valtionrahoitus voi aiheuttaa sen, että Suomesta viedään maitoa Ruot- siin. Tämä maito on sitten halvempaa kuin paikallinen, mutta vain siksi, että suomalai- set veronmaksajat ovat sen erotuksen mak- saneet. Kokonaishyöty jää kyseenalaiseksi. Toisaalta, kun katsoo minkä tahansa Suomessa menestyneen yrityksen rahoi- tusta, löytyy sieltä yleensä aina jotain jul- kista rahaa. Nyt valtio onkin perustamassa sijoitus- rahastoja, joihin halutaan myös ulkopuo- lista rahaa. Tämä siirtäisi voittajien valit- semisen pois valtiolta. Lähteenmäki-Smith ja Tuomala koros- tavat, että perustutkimukseen pitää löy- tyä valtiolta rahaa. Usein yliopistoissa tut- kitaan asioita, jotka yleistyvät vasta 5–15 vuoden päästä. Näistä tutkimuksista kan- nattaa pitää kiinni, sillä yritykset voivat myöhemmin kaupallistaa niiden päälle kehitetyillä palveluilla. Esimerkiksi App- len kosketusnäyttöteknologia on julkisin varoin kehitetty. Samanlaisia innovaa- tioita saattaa olla tulossa suomalaisista- kin yliopistoista. MITÄ CHYDENIUS SANOI X Jos yksinkertaisuus luetaan syykseni, niin sanon, että juuri siitä olen hakenut kunniaani. (vuonna 1766) X 1 130 nuorta sai kesätöitä yhdistyksistä kahden viikon ajaksi. Palkan maksoivat 50 osuuspankkia, jotka tarttuivat kahden pankin haasteeseen. 300 000 VAKUUTUSTA X Keskinäisen vakuutusyhtiö Suomen henkivakuutuskanta luovutetaan OPlle vuodenvaihteessa. Vakuutussopimusten ehdot säilyvät. VASTUUN RAPORTOINTI KUNNOSSA SUOMESSA X Helsingin pörssiin listatut yhtiöt raportoivat vastuullisuus­ kysymyksistä kaikista parhaiten. Corporate Knightsin kesäkuises­ sa selvityksessä Helsinki oli toista kertaa ensimmäinen. Amsterda­ min pörssi oli toinen ja Tukholman pörssi kolmas. 95 000 KÄYTTI LYHENNYSVAPAITA X OPn helmikuussa käynnistä­ mä kampanja lyhennysvapais­ ta kuukausista asuntolainoi­ hin kelpasi asiakkaille. Kaikkiaan 95 000 OPn asiakasta käytti tar­ jouksen hyväksi ja käytti rahoja muun muassa kodin remontteihin ja perhejuhlien järjestämiseen. Kampanja oli osa #Suominou­ suun ­hanketta, jonka tavoitteena on lisätä Suomeen taloudellista toimeliaisuutta. OP arvioi lyhennysvapaan tuo­ neen Suomen talouteen lähes 450 miljoonan euron piristysruiskeen. OP RYHMÄLLE KIITOSTA VAKAUDESTA X OP Ryhmä ylittää kirkkaasti Finanssivalvonnan (Fiva) OP Ryh­ mälle asettamat vakavaraisuus­ vaatimukset. Fivan ydinvakavarai­ suusvaatimus OPlle on 9,0 pro­ senttia ja kokonaisvakavaraisuus­ vaatimus 12,5 prosenttia vuoden alusta lähtien. Kesäkuun lopussa OP Ryhmän ydinvakavaraisuus oli 18,1 pro­ senttia ja kokonaisvakavaraisuus 20,2 prosenttia. Uutistoimisto Bloomberg huo­ mioi OP Ryhmän vakavaraisuuden heinäkuussa, kun uutistoimisto listasi OP Ryhmän kahdeksan­ neksi vakavaraisemmaksi pankiksi maailmassa. – Olemme jo vuosia varautu­ neet kiristyvään vakavaraisuus­ sääntelyyn ja nostaneet korkean vakavaraisuuden keskeisimmäksi talouttamme kuvaavaksi tavoit­ teeksi, OPn pääjohtaja Reijo Karhinen kertoi. OP on Euroopan vakavaraisin pankki. Kärkihankkeista ei luvassa pikapiristystä Rahoittajat ja yrittäjät etsivät toisiaan Ruotsin finanssivero vastatuulessa 1 130 Hallitus luo kuvaa kärkihankkeista Suomen talouden pelastajana. Niiden vaikutus näkyy kuitenkin vasta vuosien päästä.
  • 4. OPn talouslehti OPn talouslehti  NRO 03 / 2015 76 NRO 03 / 2015 Hyvinvointi uusilla poluilla TEEMA Hyvinvointiyhteiskunnalle on tarjolla monta pelastajaa: teknologia, ketterät kokeilut, yksityissektorin toimintamallit ja tietysti sote-uudistus. Kaikkia tarvitaan, jotta saamme hupenevalla kassalla säilytettyä nykyiset palvelut. JUKKA NORTIO Kuvitus Ina Majaniemi Kuvat Minna Kurjenluoma Kansi ja jutun kuvitus Ina Majaniemi Majaniemi on jyväskyläläi- nen kuvittaja ja graafinen suunnittelija, pienen pojan äiti, luovan työn onnellinen tekijä ja säätilojen jatkuva tarkkailija. Piirtämisen lisäksi suurta iloa hänen elämäänsä tuovat hyvä ruoka, sienten metsästys ja kohtaamiset erilaisten ihmisten kanssa.
  • 5. NRO 03 / 2015 98 NRO 03 / 2015 OPn talouslehti OPn talouslehti  – Nyt tarvitaan joustavia ja rohkeita aloitteita julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön tiivistämisessä, Liisa Hyssälä sanoo. Terveys- ja hyvinvointipalveluiden traditio on kasvattanut Suomeen laajan osaamispohjan. S uomessa tarvitaan uutta ajattelua, ennakkoluulotonta optimismia, raikkaita innovaatioita ja runsaas- ti tekoja ratkaisemaan sosiaali- ja terveyssektorin kipeät ongel- mat. Hyväksi onneksi maassa on ideoita, osaamista ja pelottomia tekijöitä. Terveys- ja hyvinvointipalveluiden pitkä traditio on kasvattanut Suomeen laajan alan osaamis- pohjan, josta syntyy lääketieteen sekä hoi- va- ja sosiaalipalveluiden maailmanluokan innovaatioita. Uudenlaisesta johtamisesta hyvä esimerk- ki on Espoon kaupungin terveydenhuoltoa pari vuotta myllännyt terveyspalveluiden johtaja Eetu Salunen. Hän on tuonut julki- seen terveydenhuoltoon yksityisen puolen bisnesmalleja. Espoon terveysasemille on annettu aiem- paa enemmän valtaa ja vastuuta kehittää omaa toimintaansa. Tavoitteet ovat selkeät ja kaikki osapuolet tietävät, miten toimin- taa mitataan. – Tuottavuutta voi nykyään seurata terveysasemittain. Näemme helposti, kuka käyttää resursseja tehokkaimmin, Salunen toteaa Lääkärilehden haastattelussa. Kahden yksityissektorin hallinnoiman ter- veysaseman toiminta on ollut sekä asiak- kaiden että työntekijöiden mieleen. Hänen aikanaan Espoon terveyskeskusjonot ovat lyhentyneet kuudesta viikosta kahteen viik- koon. – Tuottavuus nousi, saatiin säästöjä aikai- seksi ja työtyytyväisyys sekä potilastyyty- väisyys kasvoivat, Salunen kehuu lehdelle. KIIHDYTTÄMÖSTÄ KASVUA Kun lääketieteen sekä hoiva- ja sosiaalipal- veluiden innovaatioihin yhdistetään koeteltu mobiiliosaaminen, innovatiivinen palvelu- muotoilu ja terveydenhuollon ansaintamalli- en uudelleenajattelu, ratkotaan monet koto- peräiset sote-ongelmat. Samalla luodaan kukoistavaa vientisektoria. Espoon Otaniemeen vuoden alussa perus- tetussa Vertical-kiihdyttämössä hiotaan ter- veysteknologian terävimmät yritysideat timanteiksi. Verticalin vetäjä Pekka Sivonen visioi alan nousevan kymmenessä vuodessa 10 miljardin bisnekseksi. Nokian kokoluok- kaan – vai ylikin? Jos joku epäilee hanketta propellipäiden puuhailuksi, hän epäilee myös maailman suurimman viihde-elektroniikkajätin Sam- sungin ja globaalin teleoperaattorin Telia- Soneran arviointikykyä. Molemmat yrityk- set ovat vahvasti mukana hankkeessa, jonka takana ovat myös Espoon ja Helsingin kau- pungit, HUS, kymmeniä yhteistyöyrityksiä sekä joukko kokeneita yrityssparraajia Kai Öistämöstä William Cardwelliin ja Artturi Tarjanteesta Micke Paqvaleniin. Vertical on jo syntyessään Pohjoismaiden suurin terveysteknologian keskittymä ja se vastaa suoraan sekä kotimaiseen sote-tus- kaan että globaaleiden markkinoiden kysyn- tään. – Syvädigitalisaatio muuttaa lähivuosina terveydenhuoltoa ja koko hyvinvointialaa radikaalisti. Nyt on aika etsiä, löytää ja tuotteistaa parhaat innovaatiot kaupallisiksi menestystarinoiksi, Pekka Sivonen sanoo. Hän vertaa syvädigitalisaatiota uuden vuoden tinaan. – Olemme nyt vaiheessa, kun tina alkaa sulaa. Seuraavan 3–5 vuoden aikana digi- talisaatio etenee terveyssektorilla sellaiseen vaiheeseen, että myös sitä sivuavalla toimi- alalla otetaan käyttöön aivan uusia toimin- tatapoja, Sivonen sanoo. – Suomessa koko terveydenhuollon arvo- ketjussa on 22 miljardia euroa rahaa, joka tullaan jakamaan aivan uudella tavalla. Aikaa ei ole hukattavaksi, vaan tervey- denhuollon toimintatavat ja arvoketjut pitää uudistaa mahdollisimman nopeasti ja tehok- kaasti. – Näin luomme paitsi parempaa tuotta- vuutta, tehokkuutta, terveyttä ja elämänlaa- tua, myös uutta yrittäjyyttä, hyvinvointia, työpaikkoja ja investointeja Suomeen, Sivo- nen hoputtaa. Uudistuksella on ollut kivinen tie: sote kaatui viimeksi tämän vuoden helmikuus- sa poliittiseen vääntöön ja lopulta perustus- lakivaliokuntaan. PAKKO MUUTTUA Kansalaisille tasapuolisesti tarjottu tervey- denhuolto, sosiaaliturva ja muut hyvin- vointipalvelut ovat olleet pohjoismaisen oikeus- ja hyvinvointivaltion kulmakiviä. Niiden tuottamiseen on rakennettu vuosi- kymmenten aikana hyväksi havaittu, mut- ta nyt taloudellisesti kestämättömäksi osoit- tautunut tuotantojärjestelmä. Kelan pääjohtajana vuodesta 2010 toi- minut Liisa Hyssälä sanoo, että perustal- taan nykyinen sote-järjestelmä on toimiva ja tehokas. – Julkinen terveydenhuoltojärjestelmäm- me ei ole sinänsä kallis, mutta se on liian kallis tähän ja tulevaan taloustilanteeseen, Hyssälä sanoo. Kun elätettävien, kuten ikääntyvien, määrä kasvaa ja verotuloja tuottavien työ- ikäisten joukko harvenee, yhteiskunnalla ei ole varaa ylläpitää nykymuotoisella palvelu- järjestelmällä tuotettuja lakisääteisiä palve- luita: siksi tarvitaan sote-uudistus. Sote-uudistuksella tavoitellaan kolmen miljardin vuosittaisia säästöjä. Säästöt tar- koittavat yli kymmenen prosentin leikkausta nykyisiin noin 25 miljardin vuosittaisiin sote-menoihin verrattuna. Maali ei kuiten- kaan ole tässä vaalikaudessa vaan kuuden–
  • 6. NRO 03 / 2015 1110 NRO 03 / 2015 OPn talouslehti OPn talouslehti  Terveysteknologian edunvalvonta- järjestö FiHTAn toiminnanjohtaja Terhi Kajaste kertoo suomalaisen terveysteknologian viisi aluetta, joiden kehitystä kannattaa seurata. 1. Sairaaladiagnostiikka. Näytteiden analysointi, signaalikäsittely, kuvanta- minen, monitorointi ja sensorointi. 2. Mobiiliteetti. Yhä pienemmät älykkäät laitteet, jotka on yhdistetty langatto- milla teknologioilla toisiinsa. 3. Big data. Eri lähteistä kerätyn terveystiedon monipuolinen analysoin- ti ja hyödyntäminen sekä yksittäisen potilaan että kansanterveyden hyö- dyksi esimerkiksi ennusteita luomalla. 4. Itsediagnostiikka ja omahoito. Ihmi- sen terveydentilan tarkkailu ja hälytyk- set, kun lähestytään riskirajoja. Hyö- dynnetään erityisesti kuntoutuksessa ja kroonisten sairauksien hallinnassa. Lääkehoidon tehon mittaaminen. 5. Vanhustenhoito. Etäratkaisut, joissa hyödynnetään muun muassa diagnos- tiikkaa, mobiliteettia, käyttäytymis- tieteitä, käyttöliittymäsuunnittelua ja muiden alojen osaamista. X Sosiaali- ja terveyssektorin hallinto halutaan uudistaa perinpohjin, kävi ilmi syyskuussa julkistetuista hyvinvoinnin ja terveyden kärkihankkeista. Hallituksen muotoiluissa oli toistaiseksi vähänlaisesti konkretiaa, mutta yleisissä linjauksissa korostuvat muun muassa tietojärjestel- mien ja omahoidon kehittäminen sekä eriarvoisuuden vähentäminen. Juha Rehulan (kuvassa) ja ministerikol- legoiden allekirjoittamissa tavoitteissa mainitaan toisaalta myös osatyökykyis- ten työllistäminen, palvelusetelit sekä lapsi- ja perhepalveluiden uudistaminen. VIISI SEURATTAVAA TEKNOLOGIAA HALLITUS LINJASI TERVEYDESTÄ seitsemän vuoden päässä. Jos uudistus tuot- taa sille asetetut tavoitteet, kolmen miljardin säästöt saadaan aikaisintaan vuonna 2022. Kyseessä ovat siis laskennalliset säästöt vuonna 2022 – verrattuna siihen tilantee- seen, ettei uudistusta tehtäisi. SEKTORIT SEKAISIN Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ytimessä ovat palvelutuotannon rakentei- den, toimintatapojen ja rahoituksen uudis- taminen. Yksi isoista kysymyksistä on ollut julkisen ja yksityisen välinen työnjako. Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula on sote-veteraani. Rehula pitää tässäkin asiassa tiukasti kiinni hallituksen virallisesta kannasta, vaikka myöntääkin, että hänellä on asiasta omakin mielipide. – Hallitusohjelmamme mukaan ykkös- tavoitteemme on, että turvaamme julkisen palvelutuotannon toiminnan. Tässä asiassa olemme aivan hyvinvointiyhteiskunnan yti- messä. Hyssälä painottaa, ettei vähiä rahavaroja pitäisi tuhlata keskinäiseen kiistelyyn eri toi- mijoiden paremmuudesta. – Nyt tarvitaan joustavia ja rohkeita aloit- teita julkisen ja yksityisen sektorin yhteis- työn tiivistämisessä, Liisa Hyssälä sanoo. Sosiaalipuolella yksityissektorin roolin kasvu näkyy jatkossa todennäköisesti myös lastensuojelussa ja varhaiskasvatuksessa. – Kunnissa on annettu sosiaalipuolen pal- velut, kuten vanhus- ja vammaishoito, jo aikaa sitten yksityiselle sektorille, koska se on hoitanut palvelut hyvin ja kustannus- tehokkaasti. Miksei sama logiikka toimisi myös terveydenhuollon puolella? IT-MYLLYJÄ JA TAVARATALOJA Hyssälä lähtisi hakemaan suuria säästöjä eri- koissairaanhoidon uudistamisesta. Hyssälän tähtäimessä on vuosikymmenten aikana rakennettu maakunnallisten keskussairaa- loiden verkosto, joka tarjoaa hyvinkin eri- koistunutta palvelua kattavasti koko maassa. – Meillä ei voi olla enää jatkossa täyden palvelun tavarataloja, vaan erikoissairaanhoi- don työnjakoa on kehitettävä, Hyssälä sanoo. Hyssälän mukaan näin voidaan saavut- taa vuositasolla 100–300 miljoonan euron säästöt. Rehulallakin on välillisesti näke- mys erikoissairaanhoidosta ihan käy- tännön tasolta. – Olen saanut työpöydälleni erikoissai- raanhoidon kaikkiaan kolmen miljardin euron investointisuunnitelmat. Nähtäväksi jää, minkälaisen kohtelun sai- raanhoitopiirien toivomat investoinnit saa- vat ministerin pöydällä. Toiveissa on hen- kilöstöä, koulutusta, laitteita, lisää tiloja. – Jos tällaiset suunnitelmat pääsevät liik- keelle, sote-uudistuksen säästötavoitteet lykkääntyvät vähintään viidellä vuodella. Hyssälä toivoo, että uudessa sote-mallissa hyödynnettäisiin Kelan osaamista ja resurs- seja. Eduskunnan alainen Kansaneläkelai- tos jakaa kansalaisille vuosittain lähes 14 miljardia euroa. Kelan tietojärjestelmissä on valtava määrä tietoa kansalaisista, ja se hallinnoi muun muassa sähköisen reseptin kansallista Kanta-järjestelmää. – Meillä on osaaminen, henkilöstö ja isot it-myllyt, joita kaikkia voitaisiin hyödyntää monella tavalla. – Esimerkiksi tietotekniikan keskittämi- nen Kelan järjestelmiin olisi järkevä ja kus- tannustehokas tapa, Hyssälä sanoo toiveik- kaasti. Vaikka Rehula ei asetukaan Kela-keski- tyksen puolustajaksi, hän myöntää, ettei sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestel- mien kanssa voida jatkaa entiseen malliin. – Meidän on päästävä irti sirpaloituneista tietojärjestelmistä. Niiden on oltava jatkos- sa sekä yhteensopivia että yhteen toimivia. Varoittava esimerkki olivat Rehulan mukaan Paras-hankkeen tietojärjestelmät, jotka saattoivat olla samalta toimittajalta, mutta eri versioiden vuoksi ne eivät keskus- tele keskenään. Näin ei voi jatkua, Rehula sanoo. DIGITALISAATIOTA KURJISTUMISEEN Sote-uudistuksen on määrä turvata vähem- millä taloudellisilla resursseilla nykyiset pal- velut kansalaisille. Kunnianhimoisen tavoit- teen rinnalla on realistisempi tavoite: hidas- taa palveluiden heikkenemistä. Tulevaisuut- ta kirkastaa vielä kolmas tavoite. – Sosiaali- ja terveyspalveluiden osaa- minen paranee koko ajan ja niitä opitaan tuottamaan fiksummin. Myös digitalisaatio uudistaa palveluita. Yhdessä nämä paran- tavat joidenkin palveluiden laatua, Rehula sanoo. ”Syvädigitalisaatio muuttaa lähivuosina terveydenhuoltoa ja koko hyvinvointialaa radikaalisti.”
  • 7. NRO 03 / 2015 1312 NRO 03 / 2015 OPn talouslehti OPn talouslehti  ”Terveydenhuolto tarvitsee kokonaisvaltaisia teknologian ratkaisuja, ei pelkästään yksittäisiä härpäkkeitä.” Digitalisaation keskeinen ulottuvuus on ihmisistä kerättävän tiedon hyödyntäminen. Rehulan mukaan sote-palveluita pitää joh- taa ja kehittää yhä monipuolisemman tie- don perusteella. Oleellista on tiedon hyö- dyntäminen ihmisten hyvinvointia paran- tavalla tavalla. – Tiedolla johtaminen merkitsee, että sote-palveluiden määrää, laatua ja kohdis- tamista kullekin alueelle voidaan tulevai- suudessa suunnitella aivan uudella tavalla, Rehula sanoo. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että väestön ikärakenteesta ja palvelutarpeesta pystytään tuottamaan entistä parempia ennusteita. Ennusteiden pohjalta palvelui- den määrää ja laatua voidaan kehittää niin, että ne vastaavat väestön tarpeita: henkilös- töä resursoidaan oikea määrä oikeisiin paik- koihin sekä kehitetään juuri tuolloin tarpeel- lisia uusia teknologioita ja palveluita. Vaikka usein niin pelätään, digitalisaa- tio ei väistämättä merkitse ihmistyön vähe- nemistä. Hoidettavien määrän lisääntyessä hoitotyötä tekevien määrä ei voi dramaatti- sesti laskea nykyisestä. Rehula uskoo, että niin sanotun lattiatason työn sisältöön digi- talisaatio tuo vain vähän uusia piirteitä. – Fysioterapeutin tai vastaanottovirkaili- jan perustyö ei juurikaan muutu, hän sanoo. TEKNOLOGIA PELASTAA HYVINVOINTIA Teknologia- ja kehitysoptimismille on katet- ta, sillä terveysteknologiayrityksemme tuot- tavat hyvällä sykkeellä innovaatioita, palve- lukonsepteja ja vientieuroja, joilla tuetaan horjuvaa hyvinvointivaltiota. Itsehoito ja näppärät mobiilisovellukset nousevat pintaan, kun puhumme terveys- teknologian innovaatioista. Ne ovat kuiten- kin vain jäävuoren huippu, sillä alan teol- lisuus tuottaa miljardibisneksenä muun muassa leikkaussalikalusteita, diagnostiik- kakojeita, röntgen- ja magneettikuvauslait- teita sekä erilaisten implanttien valmistus- teknologioita. Terveysteknologian edunvalvontajärjestö FiHTAn toiminnanjohtaja Terhi Kajaste on nähnyt alan voimakkaan kasvun kolmella vuosikymmenellä useiden alan yritysten palveluksessa sekä kahdeksan viime vuotta etujärjestön kärkipaikalta. Hän peräänkuuluttaa teknologian rinnalle palvelukonsepteja ja asiakkaiden tarpeista lähteviä ratkaisuja. – Terveydenhuolto tarvitsee kokonais- valtaisia terveysteknologian ratkaisuja, ei pelkästään yksittäisiä härpäkkeitä, Kajaste sanoo. Vaikka terveysteknologiassa tehdään maailmanluokan innovaatioita, kotikutoi- nen terveydenhuoltojärjestelmämme jar- ruttaa uusien ja tehokkaiden toimintatapo- jen käyttöönottoa. Kajasteen mielestä terveydenhuollossa ei ole systemaattista tapaa kehittää toimintaa. – Vaikka tilanne on parantunut, ei uutta teknologiaa osata vieläkään hyödyntää riit- tävästi. Alan yritysten pitää edelleen työntää ratkaisujaan terveydenhuoltoon, kun asia pitäisi olla päinvastoin, eli uusilla ratkai- suilla tulisi olla luontaista kysyntää, Kajaste sanoo. Muutosvastarinnan taustalla on Kajasteen mukaan se, ettei terveydenhuollossa ole ollut vuosikymmeniin kustannuspaineita, vaan pikemminkin päinvastoin: rahaa on riittä- nyt tehottomien toimintatapojen ylläpitoon. – Akuutti tehohoito ja leikkaustoiminta ovat kaikkein kalleimpia alueita terveyden- huollossa, ja siellä herättiinkin ensimmäi- senä miettimään uusia kustannustehok- kaampia toimintatapoja ja teknologian hyö- dyntämistä. Parhaiten uudet ratkaisut saadaan käyt- töön yhdessä kehittämällä eli co-creation- mallilla. Esimerkiksi leikkaussalien toimin- tatapojen ja teknologian kehittämisessä sairaalat ja yritykset ovat tehneet jo vuosia hedelmällistä yhteistyötä. Terveysteknologian luvut ovat kauppata- seongelmien kanssa painiskelevassa maas- sa mykistäviä. Vuonna 2014 alan vienti kas- voi 8,3 prosenttia ennätykselliseen 1,8 mil- jardiin euroon. Erityisen nopea, yli kymme- nen prosentin kasvu on ollut sähkökäyttöi- sissä terveydenhuollon laitteissa. Alan kaup- patase oli 829 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Toimialan osuus on 47 prosenttia huipputek- nologian viennistä. Terveysteknologian tuotteille on kysyn- tää muuallakin kuin taloudellisesti ontuvas- sa Euroopassa, jonka osuus on vain kolman- Terhi Kajasta peräänkuuluttaa teknologian rinnalle palvelu- konsepteja ja asiakkaiden tarpeista lähteviä ratkaisuja. TERVEYSTEKNOLOGIAN VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 1996 2000 2005 2010 2014 Vienti Tuonti Kauppatase EURmiljoonaa X Lähde: FiHTA
  • 8. NRO 03 / 2015 1514 NRO 03 / 2015 OPn talouslehti OPn talouslehti – Helppokäyttöisyys on avainasia, sillä kuntoutujissa on monen ikäisiä ja monenlaista tietoteknistä osaamista omaavia ihmisiä, kertoo Marion Boberg. Terveysteknologian tuotteet ovat herättäneet kiinnostusta Aasiassa ja öljyrikkaissa arabimaissa. nes alan viennistä. Vuonna 2014 vienti kasvoi nopeimmin eli 24 prosentilla Yhdysvaltoihin. Suomalaiset terveysteknologian tuot- teet ja hyvinvointi-innovaatiot ovat herät- täneet kiinnostusta ja ostohaluja esimer- kiksi Aasiassa ja useissa öljyrikkaissa ara- bimaissa. Ilkka ja Vappu Taipale ovat vieneet van- huspalveluita ja sosiaalisia innovaatioita Tai- waniin, Japanin Suomen-suurlähetystö on promonnut onnistuneesti äitiyspakkausta sekä neuvolajärjestelmää japanilaisille, ja lastenlääkärimme ovat vieneet röntgenosaa- mista ylellisiin sairaaloihin muun muassa Kuwaitissa. Pitäisikö uusia toimintatapoja ja tekno- logioita hyödyntää ennakkoluulottomasti myös sote-kurimuksen vaivaamassa inno- vaatioiden kotimaassa? PÄÄTÖKSIÄ, KIITOS! Vaikka sote-uudistettua valtakuntaa odote- taan kuin kuuta nousevaa, tehdään eri puo- lilla Suomea omatoimisesti oivallisia toimin- Pelillisyys innostaa treenaamaan tatapojen remontteja. – Etelä-Karjalan Eksote-alueen yhteistyön rakentaminen on hyvä esimerkki, mutta sekin on vienyt kohta kymmenen vuotta, eikä se silti ole vieläkään valmis, Hyssälä sanoo. Keskustelu keskitetystä ja hajautetusta toimintatavasta jatkuu. Onko järkevää, että Suomessa tehdään lonkkaleikkauksia 50 eri paikassa? Missä kulkevat sote-alueiden rajat, entä kuka päättää, hoidetaanko dementoitu- nut vanhus vai sydänsairas keskonen? Näihin ja kymmeniin muihin sote-uudis- tusta koskeviin kysymyksiin kansalaiset ja hyvinvointipalveluiden tuottajat odottavat päättäjiltämme suoria ja yksiselitteisiä vas- tauksia. Myös Rehula kysyy, miksi sote on vaikea pala purtavaksi – ja vastaa itselleen. – Yhdessäkään puolueessa ei ole sisäis- tä näkemystä, mihin suuntaan mennään, saati sitten, että yhteisymmärrystä löytyisi, kun puolueet lähtevät neuvottelemaan kes- kenään, Rehula avaa. Isoista linjoista, kuten uudistuksen tavoit- teista ja palveluiden integraatiosta, on yhtei- siä näkemyksiä, mutta niiden käytäntöön sovittaminen ajaa neuvottelijat kerta toi- sensa jälkeen karille. Rehulan tavoitteena on saada hallintouu- distuslaki eduskunnan käsittelyyn ja hyväk- sytyksi ennen hänen oman kaksivuotisen virkakautensa loppua keväällä 2017. Vai- keaksi väännöksi ennakoitu rahoitusuudis- tusta ohjaava laki on määrä saada maaliin siitä vuoden päästä. Tämä aikataulu ei riitä kansalaisille, koska uudistukset ovat jäissä ja eriarvoistuminen kasvaa. Kansaneläkelaitoksen valoisan neu- votteluhuoneen design-pöydän takaa kuu- luu heinäkuun alun kirkkaassa valossa sel- keä vaatimus. – Sote-uudistus on vellonut vuosikau- sia päättämättömyyden tilassa, eikä nyt näytä yhtään paremmalta. Odotin päätök- siä jo ennen juhannusta, mutta mitään ei tehty. Linjoja on vedetty, mutta päätökset puuttuvat. Ensimmäisenä pitäisi tehdä pää- tös alueista: kuinka paljon niitä on ja missä ovat rajat, Liisa Hyssälä sanoo painokkaasti. Juha Rehula lupaa tähän: – Tavoitteemme on, että sote-alueiden määrästä päätetään tämän vuoden aikana, hän sanoo. Kansalaiset lienevät Hyssälän kanssa pitkälti samaa mieltä. He ovat valinneet vaaleissa päätöksentekijät ja odottavat jämäköitä päätöksiä suomalaisen hyvinvoin- tiyhteiskunnan tulevaisuudesta. Haastattelut on tehty kesä–heinäkuussa 2015. Terveysteknologian kasvuyritys Kineson palvelu iskee suoraan hyvinvointipalvelui- den ytimeen: kuntoutujien treenauttami- seen. Palvelussa avatar-hahmo näyttää kuntoutujalle malliliikkeet taulutietoko- neen tai kännykän ruudulla. – Ihmisten on ollut vaikea tehdä kun- toutusliikkeitä paperisten ohjeiden perusteella. Avatar-hahmon näyttämiä liikkeitä on helppo seurata. Kuntoutuja voi katsoa sen liikkeitä mistä kulmas- ta tahansa, Kineson perustaja Marion Boberg kertoo. Fysioterapeutti laatii palvelun avulla kuntoutujalle treeniohjelman. Kuntoutuja voi antaa ohjelman avulla palautetta ja omia arvioita kunnostaan. Bobergilla ja Kinesolla on monipuoli- nen osaamistausta: psykologian tutkin- to Joensuun yliopistossa, Tekes-projek- ti Tampereen ammattikorkeakoulussa ja start up -yhteistyötä Nokian kanssa. Kineso on monien kaltaistensa lailla syntynyt suoraan kansainvälisille mark- kinoille. Samalla kun pilotteja testa- taan Oma Sairaalan ja Mehiläisen kans- sa, Boberg käy keskusteluja kotimaas- saan Ranskassa useammankin toimijan kanssa. Kiikarissa ovat myös Ruotsi ja Iso-Britannia. Kinesolla työskentelee fysioterapeut- teja, ohjelmoijia ja käyttöliittymäsuun- nittelijoita. Helppokäyttöisyys on avain- asia, sillä kuntoutujissa on monen ikäisiä ja monenlaista tietoteknistä osaamista omaavia ihmisiä. – Pelillisyys innostaa ihmisiä käyttä- mään tällaista palvelua. Kuntoutujat ovat motivoituneita, kun he huomaavat, miten helppoa liikkeiden oppiminen on ja miten hyvin paraneminen edistyy, kun noudattaa ohjeita, Boberg sanoo. Boberg tuli Joensuuhun vuonna 2000 ja väitteli muutaman vuoden päästä toh- toriksi aiheenaan nuorison kännykän- käyttö. Valmistuttuaan hän hakeutui tut- kijaksi Nokian tutkimuskeskukseen Tam- pereelle selvittämän kännyköiden käyttä- jäkokemukseen liittyviä asioita. – Ihmisen käyttäytymisen ja uuden tek- niikan omaksumiskyvyn ymmärtäminen on kiehtova alue. Sitä mekin koko ajan tutkimme, kun kehitämme palveluamme. Käyttäjäkokemuksen jatkuva paranta- minen on tärkeä edellytys, jotta palvelu menestyy, Boberg sanoo.
  • 9. NRO 03 / 2015 1716 NRO 03 / 2015 OPn talouslehti OPn talouslehti  TEHOJA TEOLLISESTA INTERNETISTÄRobotit kertovat jo itse, milloin ne pitää huoltaa ja älykäs palvelukoti analysoi asukkaiden vointia. Seuraavaksi esineiden internet tulee laajasti energia-alalle ja finanssipalveluihin, kirjoittaa asiantuntija, sarjayrittäjä Taneli Tikka. TANELI TIKKA Kuvat Getty Images, Juuso Paloniemi M aailma ympärillämme digitalisoi- tuu nopeasti. Luen itse enemmän e-kirjoja kuin perinteisiä kirjoja. Autoni tekee automaattisesti ajo- päiväkirjaa jokaisesta matkastani ja kertoo minulle ajotavastani. Mökilläni on järjestel- mä, jossa on lukuisia liike-, lämpö- ja kos- teusantureita, valvontakamera sekä etäoh- jattavat valot. Musiikkia kuuntelen pääosin digitaalisista suoratoistopalveluista, enkä muista milloin viimeksi olen lentänyt prin- tatun tarkistuskortin kanssa. Esineiden internet on tullut arkeeni siitä syystä, että melkein kaikki on nykyisin mah- dollista. Teknologia on edullisempaa kuin koskaan,vaihtoehdotylenpalttisiajamonissa tapauksissa vain mielikuvitus ja ihmisten aika on rajana. Ostin hiljattain mökille laitteen, jossa on aurinkopaneeli, oma akkujärjestelmä, pari anturia ja voimakas ledvalo – kaikki täysin säänkestävässä kuoressa. Mitä moinen mak- soi? Teknologia-alalla työskentelevät ihmiset ovat heittäneet arvauksia alle kymmenen ja viidenkymmenen euron väliltä. Todellinen hinta oli 1,20 euroa, joka sisälsi laitteen kuljetuksen Suomeen. Halvempaa kuin makkara. K aikki esineiden internetiin liittyvät olennaiset komponentit ovat jo nyt merkittävän edullisia ja halpenevat yhä: datan varastointi, datan siirto, laskentateho, anturien hinnat, akut ja alati pienenevä energiantarve. Oman mökkini liikkeentunnistimet käyvät pienellä paris- tolla viisi vuotta. Kaikesta tulee koko ajan älykkäämpää, parempaa, halvempaa, tehokkaampaa, nopeampaa, tiiviimpää, kevyempää ja pie- nempää. Lähestymme hetkeä, jossa ei tar- vitse oikeastaan ollenkaan resursseja, jotta voi tehdä ihmeellisiä asioita. Teollisuus on seuraava iso alue, joka digi- talisoituu. Puhutaan teollisesta internetistä, laitteiden ja koneiden kytkeytymisestä tieto- verkkoihin, jolloin ne keräävät ja viestivät dataa analysoitavaksi ja jalostettavaksi. Digi- talisoinnin myötä yritysten arvoketjut muut- tuvat, ja yritysten tapa tuottaa palveluita ja tuotteita muuttuu. Koko näkökulmamme tai katsantokantamme siihen, mitä ja miten voi tehdä, tulee muuttumaan peruuttamat- tomasti. M yös taustalla olevat liiketoiminta- ja rahoitusmallit muuttuvat digi- talisoinnin ansiosta. Hyviä esi- merkkejä löytyy monia. Maail- man suurin taksifirma Über ei omista autoja, eikä maailmanlaajuinen majoituspalvelutar- joaja Airbnb kiinteistöjä. Maailman suurim- malla verkkokaupalla Alibaballa ei ole omia varastoja, eikä maailman suurimpiin lukeu- tuva media Facebook tuota mitään omaa sisältöä. Muutama vuosi sitten osaa edellä mainituista yrityksistä ei edes ollut olemas- sa, ja nyt ne ovat miljardiluokan liiketoimin- taa. Strategiset keinot, joilla ne panostavat asiakaskokemukseen, rahoituksen ja tuotan- non rakenteeseen sekä palveluun, ovat var- sin epäperinteisiä. Teollisuudessa muutos tulee olemaan epätasaista ja nopeaa. Esimerkiksi vaate- teollisuuteen on alkanut nousta toimijoita, Älykäs valvontarobotti tarkkailee tuotantolaitosta Kiinan Chuzhoussa. Robotti voi lähettää esimerkiksi lämpökameransa havainnot suoraan tietokoneille ja ladata itse itsensä. VISIO
  • 10. NRO 03 / 2015 1918 NRO 03 / 2015 OPn talouslehti OPn talouslehti jotka eivät enää riskeeraa omaa pääomaa vaatemallistojen valmistamiseen. Sen sijaan yritykset ottavat digitaalisen aikakauden toi- mintamallit vakavasti ja keräävät ensin ideat ja toiveet uusista vaatteista potentiaalisilta asiakkailtaanniinkutsutustijoukkoistamalla. Sen jälkeen suunnitellut vaatteet myydään ennakkoon asiakkaille. Itse vaate tuotetaan vasta ennakkotilauksista saaduilla rahoilla. Toimintamalli vaatii merkittävästi vähem- män pääomaa kuin perinteinen tapa. Sen ympärille voi rakentaa erottuvan asiakasko- kemuksen sekä rohkean brändin. T eollinen internet järjestelee uudel- leen arvoketjuja – ja on tästä syystä erittäin strateginen asia. Yritykset, jotka ovat rohkeasti tekemässä ja hereillä, pääsevät hyötymään parhaimmil- laan täysin ylivoimaisista strategisista eduista kilpailijoihinsa nähden. Olen itse nähnyt läheltä, miten esimerkiksi vanhusten palveluasumista tuotetaan älyko- tien keinoin. Älykäs palvelukoti kertoo suo- raan tietojärjestelmästä, miten asukkaan elä- mä sujuu. Se myös analysoi, missä asioissa asukas voisi tarvita lisää tukea. Koko hoivapalvelun prosessi tehostuu niin paljon, että henkilökunnalla jää rei- lusti aikaa rutiinityöltä itse hoivatyöhön ja inhimilliseen kontaktiin asiakkaiden kanssa. Tämän ansiosta asiakkaan kokemus hoi- van laadusta kehittyy merkittävästi positii- viseen suuntaan. Saatavilla oleva data voi myös voimauttaa asiakkaan toimimaan itse- näisesti oman hyvinvointinsa eteen. S amankaltaisia hyötyjä on saatavissa irti perusteollisuudessa. Moni val- mistavan teollisuuden yritys tekee edelleen yllättävän manuaalista rutiinityötä: täytetään lomakkeita, työpyyn- töjä, raportteja, tilaillaan lippulappusilla uusia osia ja materiaaleja. Teollisen internetin välinein kaikki voi olla toisin: dataa voidaan analysoida suoraan työkoneista ja teollisuusroboteista. Älyk- käistä laitteista saadaan digitaalisena kaikki se, mikä on ennen ollut kirjaimellisesti paperityötä. Niistä saadaan myös kuluvien osienhuoltotarpeidenennakointialkaensiitä, koska poranterä todennäköisesti hajoaa ja milloin tarvitaan tilalle uusi. Oma autoni vertailee ajotapaani globaa- lilla tasolla, mutta anonyymisti muiden kus- kien ajotapoihin, ja kertoo, miten pärjään vertailussa. Teollisuuskoneille ja -roboteille voidaan tehdä samaa analyysia: kuuluuko tämä robotti kymmenen prosentin tehok- kaimpaan kärkeen maailmassa vai tehotto- mimpaan hännänpäähän? Miten se pärjäsi nyt verrattuna aikaisempaan toimintaansa? Millä keinoilla tilannetta voisi vielä parantaa? K aikkia mahdollisuuksia ei tällä hetkel- lä voi edes ennakoida. Eräältä valmis- tajalta on saatavilla anturilaatikko, joka mittaa ja lähettää muun muassa sijaintia, lämpötilaa, liikettä, tärinää ja kos- teusprosenttia tuhannesosan tarkkuudella. Yksi ensimmäisistä asiakkaista hankki laitteen valvomaan vanhoja kirkkourkuja. Laite vahtii, että urkuja ympäröivä lämpöti- la ja kosteus pysyvät hyväksytyissä rajoissa. Samoin laite voi valvoa kulkua urkujen läheisyydessä. Ei olisi heti tullut mieleen, että laitetta voi käyttää myös tähän. Vallankumous teollisessa internetissä ja kaiken digitalisoitumisessa koskee todella kaikkia. Jotkin sektorit ovat omaksumassa uusia mahdollisuuksia nopeammin kuin toi- set. Kärjessä etenevät muun muassa valmis- tava teollisuus, teletoimialat ja öljy- ja kaa- suteollisuus. Media-ala on digitaalisen muu- toksen ytimessä juuri nyt, ja logistiikka-ala on täynnä mahdollisuuksia. Pian mukana ovat laajasti myös energia- ala, finanssipalvelut sekä maatalous- ja met- Dataa voidaan analysoida suoraan työkoneista ja teollisuusroboteista. X Kirjoittaja on sarjayrittäjä, joka on toi- minut yli 30 kasvuyrityksen hallituksessa tai neuvonantajana. Tikka vetää teollisen internetin start-upia Tiedolla. TANELI TIKKA Tikka valittiin vuoden nuoreksi hallitustekijäksi 2014. Hän toimii MTV:n ja hitsauslaitevalmistaja Kempin hallituksissa. säsektori. Terveydenhuollossa ja hoivapalve- luissa on tällä saralla erittäin paljon poten- tiaalia. T eollinen internet ratkaisee aitoja ongelmia, säästää resursseja ja tekee monesta asiakkaan ja työnte- kijän kokemuksesta merkittävästi entistä paremman. Älykäs havainnointi yhdistetään analyysiin ja arvokkaan näkö- kulman löytämiseen datasta. Tulokset vie- dään automaatioon ja tuotantojärjestelmiin mukaan. Tuloksena on yhtälö, joka sekä säästää että tehostaa ja luo täysin uusia mahdollisuuksia kehittää kokonaan uusia tuotteita ja palveluita. Näin saadaan par- haimmillaan uutta, kasvavaa liiketoimintaa. Teollisessa internetissä on myös kyse ihmisistä. Siitä, miten kaikkea uutta tekno- logiaa käytetään inhimillisen työn ja tekemi- sen osana. Muutoksesta, kulttuurista, johta- misesta. Kaikilla vanhoilla eväillä ei uudesta maailmasta saa arvokkainta irti. Tarvitaan uudenlaista johtamista, liiketoiminnan orga- nisoitumista ja uutta asennoitumista teke- miseen. Väitän, että jokaisen yrityksen pitäisi perusliiketoimintansa varmistamisen lisäksi toimia myös vauhdikkaalla kellotaajuudella, oppia jatkuvasti uutta ja kokeilla rohkeasti. Vain näin saadaan irtiottoja, joista tulevai- suus ja ero kilpailijoihin syntyy. Passiivisuu- della emme voi voittaa – eteenpäin rohkeas- ti siis!
  • 11. 20 NRO 03 / 2015 OPn talouslehti OPn talouslehti Upseerin uralta siviiliin siirtynyt Jarno Limnéll on Suomen ja maailman johtavia kybertur­ vallisuuden asiantuntijoita. NRO 03 / 2015 21  Graafinen suunnittelija ja kuvittaja Lotta Nieminen luo nousevaa uraa New Yorkissa. Muiden muassa talouslehti Forbes sekä huippubrändit Hermés ja Volkswagen ovat huomanneet Niemisen. LAURI HAAPANEN Kuvat Juuso Paloniemi Kohti korkeampia torneja V akituinen työpaikka Trendi-leh- den graafikkona, kiva asunto Hel- singissä, mukavat kaverit. Kaikki oli hyvin, melkein liiankin hyvin, kuvailee graafikko Lotta Niemi- nen kevättä 2010. – Se on vähän sama kuin lapsena palik- katorneja rakentaessa. Kun torni on valmis, niin ei sitä halua jäädä katsomaan, vaan sen tönäisee kumoon ja kokeilee, osaisiko raken- taa vielä korkeamman. Ja niin, loikoillessaan sängyssään eräänä sunnuntaiaamuna ja esittäessään itselleen ”entä jos” -alkuisia kysymyksiä… – Entä jos asuisinkin New Yorkissa? Miten se mahtaisi onnistua? Nieminen asui viisivuotiaaksi Kruununhaassa Helsingissä, kunnes perhe muutti Pariisiin viideksi vuodeksi.
  • 12. NRO 03 / 2015 2322 NRO 03 / 2015 OPn talouslehti OPn talouslehti  ”Itsevarmuus on ollut minulle lähinnä omien vahvuuksien tiedostamista ja niiden korostamista.” osaan, Dumboon. Trendikäs alue katselee East Riverin yli Manhattanille, ja sinne on keskittynyt paljon luovan alan työntekijöitä. Kun Nieminen muutti New Yorkiin, hän työskenteli aluksi muotoilutoimistoissa. Kolme vuotta sitten hän aseteli palikat taas uuteen torniin ja perusti oman toimiston. Aluksi hän teki töitä kotona. Nyt Niemi- nen työskentelee jaetussa työtilassa harjoit- telijansa sekä kahden muun kanssa. – Olen tosi intohimoinen työasioissa, joten himassa oli vaikea vetää rajaa työn ja oman ajan välille. – On hyvä nähdä muita ihmisiä, koska erinäisiä mahdollisuuksia tuntuu odottavan välillä kulman takana tai kun juttelee oikeaan aikaan oikean ihmisen kanssa. – Networkkauksella on sanana joskus huono kaiku, mutta täällä se on tosi positii- vinen ja iloinen asia. Se kuuluu tämän kau- pungin henkeen ja lähtee täällä aidosta kiin- nostuksesta muita ihmisiä kohtaan, Niemi- nen kertoo. Kilpailemisen sijaan kollegat kannustavat toisiaan ja auttavat muualta muuttaneita. – Eikä täällä ole mitään järkeä kilpailla toisia vastaan, koska lahjakkaita tyyppejä on loputtomasti ja olisi turha kuvitella ole- vansa parempi kuin muut. Yhdysvalloissa yritysten markkinointi- budjetit ovat Niemisen näkökulmasta taas isoja. –Töitätarjotaanenemmänkuinehtiitehdä, joten saan itse valita projektini. Mutta on hänen työjäljessään yhdistyvät pelkistetty ja väreiltään hillitty minimalistisuus. Kuvit- tajana hänen tyylinsä on värikästä ja yltäkyl- läistä retroilua, jossa toistuvat paitsi ihmiset ja eläimet, erityisesti talot. Viime vuonna talouslehti Forbes nosti hänet 30 maailman merkittävimmän alle 30-vuotiaan listalle Art & Style -kategoriassa. – Koen, että mua on auttanut paljon se, että olen valmis ottamaan riskejä ja kokei- lemaan kaikkea. Kun pari kertaa heittäytyy, eikä siinä käykään huonosti, on taas seu- raavalla kerralla vähän helpompi hypätä uuteen, hän pohtii. Nieminen kertoo valitsevansa nykyään mahdollisimman isoja työkokonaisuuksia: häneltä ilmestyi juuri kangasprintti lontoo- laiselle tavaratalolle ja arkki postimerkkejä. Työn alla on ilmeen uudistus newyorkilai- selle muotialan start-upille, visuaalinen kon- septi huonekalufirman kampanjaan ja visu- aalinen identiteetti Portlandiin vuonna 2017 avattavalle uudelle hotellille. Paitsi riskien ottamisesta, Niemisen arvion mukaan menestyksessä on kyse myös asen- teesta ja ihmissuhdetaidoista. – On tärkeää olla hyvä tyyppi, sillä ei kukaan halua tehdä mälsien ihmisten kanssa töitä. Ja mukavia ihmisiä on myös helppo suositella eteenpäin. KANNUSTUSTA, EI KILPAILUA Kun kiireisimmät sähköpostit on vastattu, Nieminen kävelee viereiseen kaupungin- ELOKUU, KELLO 9.05, NYC. – Haloo, Nieminen vastaa videopuheluun Downtown Brooklynista – ikonisen Brook- lyn-sillan kupeesta. On vasta aamu, mutta Nieminen on luke- nut jo sähköpostinsa. Luovallakin alalla päi- vä on käynnistettävä ripeästi, sillä aikaeron takia eurooppalaisten asiakkaiden kanssa on vain muutama tunti yhteistä työaikaa. Niemisen asiakkaita ovat muun muassa Google, Habitare, Hermés, IBM, Interna- tional Herald Tribune, Laneige, Monocle, Newsweek, Paulig, Posti, Sokos, New York Magazine, New York Times, Volkswagen ja United Airlines. Niemisen työnkuva on kahtalainen. Graa- fisena suunnittelijana ja Art Directorina Elokuu, kello 16.15, Helsinki. Lotta Niemisen Suomi-loman viimeisiin päiviin mahtui Flow-festivaali, kaverin häät ja Chydeniuksen lehtikuvaus. Haastattelu tehtiin New Yorkista käsin.
  • 13. NRO 03 / 2015 2524 NRO 03 / 2015 OPn talouslehti OPn talouslehti ”Kun sanoo, että I’m from Europe, asiakkaat ymmärtää tämän käsittämättömän tarpeen pitää viikonloppuja vapaana.” X Syntyi Helsingissä vuonna 1986. Asui lapsena viisi vuotta Pariisissa. X Asunut New Yorkissa elokuusta 2010 puolisonsa, graafisen suunnit- telijan Jonatan Erikssonin kanssa. X Työskentelee vapaana graafisena suunnittelijana ja kuvittajana. X Luennoinut ja puhunut työstään Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Työskennellyt Trendi-lehdessä sekä Pentagram Design- ja RoAndCo Studio -toimistoille New Yorkissa. X Valmistui taiteiden kandidaatiksi Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnit- telun korkeakoulusta vuonna 2009. Lisäksi vaihto-opiskelijana Rhode Island School of Designissa Yhdys- valloissa. X Talouslehti Forbes valitsi Niemisen alkuvuodesta 2014 yhdeksi kolmestakymmenestä alle 30-vuotiaasta lahjakkuudesta Art & Style -kategoriassa. X Lisäksi palkittu Print-lehden palkinnolla sekä Art Director’s Clubin Young Guns -palkinnolla. Vuonna 2012 Vuoden huiput -kilpailussa hänet palkittiin Vuoden juniorina. LOTTA NIEMINEN vaikea sanoa varmaksi, missä määrin kyse on yleisen taloustilanteen tai missä määrin oman jalansijan vahvistumisesta. Nieminen on kuitenkin huomannut, että ahnehtia ei kannata. Hän on päättänyt teh- dä viisipäiväistä työviikkoa. – Täällä ajatellaan, että työnteon määrä korreloi sen kanssa, miten intohimoisesti työhönsä suhtautuu. Siksi olen joutunut selvittämään itselleni, että suhtaudun kyllä työhöni intohimoisesti, mutta työjälki itse asiassa paranee, kun tekee välillä muitakin asioita. Jos ei hae virikkeitä muualta, niin alkaa helposti luuppaamaan, hän kertoo. – Ja kun sanoo, että "I’m from Europe", niin asiakkaat ymmärtää tämän käsittämät- tömän tarpeen pitää viikonloppuja vapaana, Nieminen sanoo nauraen. OMA ALA LÖYTYI SATTUMALTA Niemisen perhetaustaa vasten hänen ura- polkunsa ei ihmetytä. Hänen äitinsä on kuvataiteilija Raija Malka, isä Gulbenkian- säätiön musiikkiosastoa Lissabonissa johta- va Risto Nieminen. Kun Nieminen ja hänen kaksi pikkusiskoaan tulivat koulusta, äiti oli pannut piirustuslehtiöt pöydälle ja teroitta- nut kynät. – Jossain vaiheessa kapinoin vanhempiani vastaan ja suunnittelin lakimiehen tai lää- kärin uraa! Kapina meni hukkaan, sillä vanhemmilla ei ollut aikomusta sanella lastensa uravalin- toja. Kaikkea sai kokeilla ja kaikessa kannus- tettiin – ja sen vuoksi tai siitä huolimatta Niemisestä tuli ”taikkilainen” kolmannessa polvessa. Lukioiässä Nieminen meni Uniexpo-mes- suille mukanaan lista elokuvaohjaajan opin- toihin liittyviä kysymyksiä. Taideteollisen korkeakoulun edustaja ei kuitenkaan osan- nut kertoa elokuvalinjasta, koska hän oli graafisen suunnittelun osastolta. – Siinä keskustellessa kävi ilmi, että graa- finen suunnittelu oli juuri sitä, mistä olin aina ollut kiinnostunut. Omissa pienissä elo- kuvaprojekteissakin parasta oli ollut alku- ja lopputekstien suunnittelu. Erityisesti vaihtovuosi Yhdysvalloissa roh- kaisi siihen, että Nieminen ryhtyi panosta- maan graafisen suunnittelun rinnalla myös kuvittamiseen. – Erilainen näkökulma tuo lisävirikkeitä kumpaankin, ja kuvitusten kautta olen var- maan saanut nimeä graafisen suunnittelun projekteihin ja päinvastoin. ITSEVARMUUS EI OLE YLIMIELISYYTTÄ Lotta Nieminen on kutsunut New Yorkia kodikseen jo viisi vuotta, ja yhä edelleen se saa hänet hymyilemään: värit, muoti, tuok- sut, ruoka, siluetti – ja miten valo heijas- tuu Manhattanin ikkunoista ja luo kauniita kuvioita katuun. – Tämä kaupunki ottaa paljon ja vaatii heittäytymistä, mutta tämä kaupunki myös antaa paljon, Nieminen ylistää. Yksi New Yorkin tarjoama oppi on ollut itsevarmuus. – Ilman sitä täällä ei pärjää. Itsevarmuus ei kuitenkaan tarkoita, että pitäisi olla yli- mielinen, päinvastoin. Itsevarmuus on ollut minulle lähinnä omien vahvuuksien tiedos- tamista ja niiden korostamista. Ja on muu- tenkin mukavampi tehdä töitä, jos uskal- taa aina välillä sanoa olevansa hyvä siinä, mitä tekee. Nieminen kuvailee itseään fatalistiksi. Hän uskoo, että asiat tapahtuvat juuri niin kuin niiden on tarkoitettu tapahtuvan. – Tähän minun on täytynyt uskoa, var- sinkin elämäni suurissa käänteissä – erityi- sesti, kun jätin rakastamani työn ja muutin ulkomaille. Meni sitten vuorten yli tai met- sän halki, niin se johtaa sinne minne pitää- kin, eikä omia päätöksiään tarvitse pelätä. Lotta Nieminen on onnistunut asettele- maan ne palikat, jotka hän viisi vuotta sit- ten tyrkkäsi kumoon, varsin mukavanlai- seen uuteen järjestykseen. Hän täyttää ensi vuonna 30 vuotta – entä jos? – Olen superorganisoitunut ja kunnianhi- moinen siinä, mitä teen, ja haluan mennä eteenpäin, mutta en tiedä minne. Olen aja- tellut tämän niin, että jos tekee liian tarkko- ja suunnitelmia, niin sulkee samalla silmät monilta mahdollisuuksilta. Haastattelu on tehty elokuussa 2015.
  • 14. NRO 03 / 2015 2726 NRO 03 / 2015 OPn talouslehti OPn talouslehti R unsaat öljyvarat aiheuttavat usein monenlaisia kehityksen lieveilmiöitä kuten sisällissotia ja korruptiota sekä poliittisten ja kansalaisoikeuk- sien polkemista. Resurssikirouksen käsite on nykyään hyvin laajalti tunnettu. Vaikutukset saattavat ulottua myös öljy- teollisuuden ulkopuolelle ja heikentää esi- merkiksi tiedotusvälineiden vapautta tai sukupuolten välistä tasa-arvoa. On toki ole- massa yksittäisiä menestystarinoita maista, joille runsaat öljy- ja kaasuvarat ovat tuo- neet hyvinvointia, mutta ne ovat pikemmin- kin säännön vahvistavia poikkeuksia. R esurssikirouksen monet kielteiset taloudelliset ja poliittiset vaikutukset liittyvät öljytulojen hyödyntämiseen ja jakautumiseen. Öljyntuotanto sekä öljyn toimittaminen, jakelu ja myynti ovat teknologiapainotteista toimintaa, jossa tarvitaan vain vähän työvoimaa. Öljyn tuo- tantokustannukset ovat suhteellisen pie- net, ja tuotanto on keskittynyt muutamalle suuryritykselle. Lisäksi öljymaiden halli- tukset voivat käyttää öljytuloja juuri halua- miinsa kohteisiin. Näistä syistä öljymaiden hallitukset saat- tavat olla korruptio- ja ryöstöalttiita, ja nii- den talouspolitiikka saattaa olla tehotonta. Valtion menot kasvavat nopeammin kuin öljystä saatavat tulot. Valtio käyttää öljyn- vientitulojaan kunnianhimoisiin investointi- hankkeisiin, joista ei kuitenkaan saada toi- vottua tuottoa (niin sanottu valkoisen nor- sun vaikutus). Öljyteollisuudesta tulee kiinnostavin sijoi- tuskohde,jokahoukutteleesuuriarahavirtoja, kun taas muut toimialat alkavat näivettyä (niin sanottu Hollannin tauti) ja työvoiman tuottavuus muilla toimialoilla heikkenee. Tällainen kehitys ei edistä kasvua, vaan hidastaa tai jopa pysäyttää talouskasvun. Lisäksi kansainvälisten öljymarkkinoiden epävakaus horjuttaa öljymaiden kehitystä, kun suhdanteet heittelehtivät nousukaudesta ja lamasta toiseen. Ö ljymaiden hallitusten on myös taval- la tai toisella vastattava öljytuloista osansa haluavan kansan vaatimuk- siin. Hallitukset pönkittävät valtaan- sa turvautumalla väkivaltaan ja pyrkimällä kompromisseihin eri väestöryhmien kanssa. Öljytulojen ansiosta hallitukset voivat ostaa kannatusta kansalta pitämällä henkilö- verotuksen pienenä ja maksamalla erilaisia sosiaalietuuksia. Öljyalan lisäksi hallituk- set saattavat kasvattaa muita toimialoja ja luoda lisää työpaikkoja tietyille väestöryh- mille, ja vastaavasti eristää joitakin väestö- ryhmiä työmarkkinoilta – ennen kaikkia nai- sia ja nuoria. Usein öljymaiden hallitukset suojautuvat muilta öljytulojen havittelijoilta vahvista- malla voimankäyttökoneistoaan eli armei- jaa, poliisia ja muita turvallisuusorganisaa- tioita. Merkittävät öljytulot ja toisaalta hal- litusten tehoton varainkäyttö estävät usein öljyvaltioiden kestävän kehityksen pitkällä aikavälillä. T otuus ei kuitenkaan ole aivan näin yksioikoinen. Miksi muutamat öljy- maat, kuten Norja, onnistuvat mini- moimaan runsaiden öljy- ja kaasu- varojen kielteiset seuraukset ja rakentamaan maalleen vakaata ja pitkäaikaista hyvinvoin- tia, kun taas esimerkiksi Nigeria ei pysty MUUTTUVA GEOPOLITIIKKA Onko resurssikirous väistämätön? Öljyvaltioiden kestävää kehitystä estää usein niiden hallitusten tehoton varainkäyttö, kirjoittaa professori Vladimir Gel’man Pietarin eurooppalaisesta yliopistosta. Kuva Getty Images Öljymaiden hallitukset saattavat eristää työmarkkinoilta naisia ja nuoria. VLADIMIR GEL’MAN X Kirjoittaja toimii valtiotieteen professorina Pietarin eurooppalaisessa yliopistossa sekä Helsingin yliopiston Aleksanteri- instituutin professorina (Distinguished Professor). Hän on kirjoittanut tai toimittanut yli 20 teosta. – Jos maalla on vahvat ja tehokkaat instituutiot, se pystyy ehkäisemään resurssikirouksen vaikutuksia paljon paremmin, sanoo Vladimir Gel´man. Kuvassa öljynporausta Lagosin rannikolla. pysäyttämään konfliktien, tehottomuuden ja korruption noidankehää? Ovatko resurssi- kirouksen kielteiset vaikutukset väistämät- tömiä vai ehdollisia? Vastaus riippuu kunkin öljymaan insti- tutionaalisesta ympäristöstä. Jos maalla on vahvat ja tehokkaat instituutiot, se pystyy ehkäisemään resurssikirouksen vaikutuksia paljon paremmin. Resurssikirouksen kurittamissa maissa laadukkaiden instituutioiden määrä vähe- nee paitsi julkisella sektorilla myös muualla, ja esimerkiksi tiedotusvälineiden vapaus on useissa öljymaissa heikentynyt. Heikot ja tehottomat instituutiot eivät pys- ty suodattamaan resurssikirouksen aiheutta- mia lieveilmiöitä, vaan pikemminkin pahen- tavat niitä. Toisaalta riittävän vahvat, tietyillä talouden tai politiikan osa-alueilla toimi- vat instituutiot voivat suodattaa resurssi- kirouksen kielteisiä vaikutuksia hyvinkin tehokkaasti. N orjan menestystarina ja Nigerian menetystarina ovat kumpikin hyvin kuvaavia. Norjan pitkäaikai- nen hyvinvointi ja Nigerian pysy- vät ongelmat ovat osittain seurausta niiden öljyrikkauksista, mutta ennen kaikkea siitä kehityskaaresta, jonka perusta on niiden aiempi historiallinen kehitys ja toisaalta nii- den nykypäivän dynaamisuus. Öljy sinänsä ei ole kirous – sehän on vain nestettä. Öljymaiden hallituksilla ja ihmisillä on mahdollisuus muuttaa öljy joko kirouk- seksi tai siunaukseksi.
  • 15. OPn talouslehti OPn talouslehti MAAILMA 123 PUUMALAN OMA VIRUS X Puumalasta löydettiin vuonna 1980 hantavirus, joka ristittiin Puumala-virukseksi. Se aiheuttaa myyräkuumetta. EBOLA-JOKI VIRTAA AFRIKASSA X Ebola sai nimensä Ebola-joen mukaan. Tautia havaittiin ensimmäisiä kertoja vuonna 1976. Ebola-joki virtaa Keski- Afrikan tasavallassa. X Aids tappoi 25 miljoonaa ihmistä 25 vuodessa. Espanjan- tautiin kuoli arvioiden mukaan 25 miljoonaa ihmistä puolessa vuodessa. 25 Muut lähteet: WHO, US Government, Maailmanpankki Toimitus Pekka Rinne & Julia Isoniemi, grafiikka Katri Sulin. MILJ. Dengue-kuume Creutzfeldt-Jakobintauti (Hullunlehmäntauti) SARS RiftValley-kuume Lassa-kuume Ebola Japaninaivotulehdus Hanta-kuume,useita ERILAISTENPANDEMIOIDENARVIOITUVAIKUTUSBKT:EEN * Öljynviejämaiden järjestö Algeria, Angola, Ecuador, Iran, Irak, Kuwait, Libya, Nigeria, Qatar, Saudi-Arabia, Yhdistyneet arabiemiirikunnat ja Venezuela. ** YK:n käyttämä nimitys valtioista, jotka ovat taloudellisesti ja sosioekonomisesti heikoimmin kehittyneitä kaikista maailman valtioista (Least developed countries). Ebola, Hanta ja Marburg ovat herkästi tarttuvia, kauhua herättäviä verenvuotokuumeita, joissa kuolleisuusaste on erittäin suuri. Taudit ovat ainakin toistaiseksi rajoittuneet suhteellisen pienelle alueelle, ja kuolleiden määrä on hyvin pieni verrattuna globaaleihin tauteihin. PAIKALLISIATAUTEJA Marburg E: 1976 MARBURG, SAKSA +: 1998–2000 KONGON TASAVALTA, 2005 ANGOLA †: 470 %: 80 E: 1976 SUDAN JA KESKI-AFRIKAN TASAVALTA +: 1995, 2014 LIBERIA, SIERRA LEONE, GUINEA †: 2014 ALKAEN 10 000 %: 25–90 E: 1950-LUKU, FILIPPIINIT JA THAIMAA +: VUOSITTAIN 390 MILJ. TARTUNTAA, VERENVUOTO- KUUMEESEEN SAIRASTUU 500 000/VUOSI. †: VAIN ARVIOITA %: 2,5 E: 1931, KENIA +: SAUDI-ARABIA JA JEMEN, 2000 †: VAIN ARVIOITA %: N. 1 %, VERENVUOTOVERSIOSSA 50 % E: 1986 ISO-BRITANNIA +: C-J TAUTI 1996 ISO-BRITANNIA †: 224 VUOSINA 1996–2011 %: 100 E: 1950-LUKU, KOREA +: SIN NOMBRE -HANTA 1997 ARGENTIINA JA CHILE †: VAIN ARVIOITA %: 25–40, JOISSAKIN 50 E: 1969 NIGERIA †: LÄNSI-AFRIKASSA 5000 / VUOSI %: 20 E+: 2002 KIINA †: 774 %: 10 E: 2012 SAUDI-ARABIA +: 2015 KIINA, ETELÄ-KOREA †: 500 %: 35 MERS (MiddleEastRespiratorySyndrome) E: 2002 KIINA †: 2000 / VUOSI %: JOPA 30 TAUDIT KULKEVAT USA JAPANI EUROOPPA FILIPPIINIT SINGAPORE KIINA LDC-MAAT ** OPEC-MAAT * 0-10-20-30-40-50 HONG KONG LIEVÄ PANDEMIA †: 1,4 MILJOONAA Maailmantalouden kokonaistuotanto laskee ensimmäisenä vuonna lähes prosentin, noin 330 miljardia dollaria. Mallinnettu vuosien 1968–69 hongkongilaisesta. MALTILLINEN PANDEMIA †: ARVIOLTA 1 MILJ. Maltillinen on mallinnettu vuosien 1957-1958 aasialaisesta. ÄÄRIMMÄINEN PANDEMIA †: 142 MILJOONAA Maailman kokonaistuotanto laskee vuodessa 12,6 prosenttia eli 4,4 biljoonaa dollaria. Joissain kehittyvissä maissa kokonaistuotanto laskee puolella vuoden aikana. Mallinnettu Espanjan taudin vakavimpien arvioiden mukaan. VAKAVA PANDEMIA †: ARVIOLTA 20 MILJ. Vakava on mallinnettu Espanjan taudin mukaan. GLOBAALEJATAUTEJA INFLUENSSA- PANDEMIOITA 2009pandemia,nk.sikainfluenssa E+: 2009-2010 †: 0,285 MILJ. %: 0,03 H1N1 Aasialainen E+: 1957-1958 †: 1-1,5 MILJ. %: 0,13 H2N2 Hongkongilainen E+: 1968-1969 †: 0,75-1 MILJ. %: ALLE 0,1 H3N2 Influenssa esiintyy vuosittaisina epidemia- aaltoina ympäri maailmaa. Pandemiasta puhutaan silloin, jos influenssa sairastuttaa tavallista suuremman osan väestöstä ja tauti on tavallista ankarampi. Rutto,nk.mustasurma †: YHTEENSÄ 20–30 MILJ. ELI 1/3 EUROOPAN VÄESTÖSTÄ 1347–1352 Isorokko †: YHTEENSÄ 300–500 MILJ. Kolera †: YHTEENSÄ 10 MILJ., VUONNA 2012 KUOLLEITA 2102 Malaria †: 584 000 VUONNA 2013 Tuberkuloosi †: 1,1 MILJ. VUONNA 2013 Polio(Heine-Medintauti) SAIRASTUNEITA 350 000, †: 416 VUONNA 2013 Rotavirus †: 453 000 VUONNA 2008 Tarkoittaa kirjaimellisesti laajalle levinnyttä epidemiaa. kreikaksi pan = kaikki, demos = kansa Maailmassa on 300 viime vuoden aikana on ollut noin kolme pandemiaa joka vuosisadalla. Maailmanpankin mukaan maailmanlaajuinen pandemia voi aiheuttaa jopa 360 miljoonan ihmisen kuoleman ja 800 miljardin dollarin kustannukset. AIDS †: YHTEENSÄ 39 MILJ., VUONNA 2013 1,5 MILJ. X Influenssaan ja niiden jälkitauteihin me- nehtyy vuosittain 250 000–500 000 ihmistä. Influenssan aiheuttamat taloudelliset kustan- nukset ovat Yhdysvalloissa 83 miljardia dolla- ria, menetettyjä työpäiviä on 17 miljoonaa. Espanjantauti E+: 1918–1919 †: JOPA 20–100 MILJ. %: VAIN ARVIOITA H1N1 28 NRO 03 / 2015 NRO 03 / 2015 29 1930 1940 1970 1980 1990 2000 2010 1950 1960 PANDEMIA Täytyy täyttää kaksi ehtoa, jotta se voidaan luokitella pandemiaksi: 1) Epidemia alkaa tietyltä maantieteelliseltä alueelta ja leviää nopeasti (1–2 vuodessa) koko maapallolle. 2) Epidemian aiheuttajavirus on täysin uuden- tyyppinen, ja maailman väestöiltä puuttuu immuniteetti sitä vastaan. Esimerkiksi lintuinfluenssa (H5N1) ei ole toistaiseksi kehittynyt pandemiaksi. EPIDEMIA E: ENSIESIINTYMINEN +: UUDET TAPAUKSET †: KUOLLEET %: KUOLLEISUUS E: ENSIESIINTYMINEN +: UUDET TAPAUKSET †: KUOLLEET %: KUOLLEISUUS Lähde: The Milken Institute Review: The Global Costs of an Influenza Pandemic
  • 16. NRO 03 / 2015 3130 NRO 03 / 2015 OPn talouslehti OPn talouslehti  HASSE HÄRKÖNEN Kuvat Konsta Leppänen Robit valmistaa tuotteita sekä kallio- että maaporaukseen ja kasvaa tasaista vauhtia. Tuotanto Suomessa kannattaa, ja tavaraa menee maailmalle, kun tekee jalkatyötä. T ampereen kupeessa sijaitseva Lempäälä on universu- min keskus – ainakin kun maailmaa katsoo Robitin näkökulmasta. Oikeastaan yllättävän pienestä teh- taasta ja saman katon alla olevasta toimistosta on valloitettu maailmaa menestyksekkäästi jo 30 vuoden ajan. Toimiston showroomin seinän kokoinen maailmankartta on täynnä valkoisia ja mustia terien mallisia magneetteja, jotka merkkaavat Robitin tuotteiden jakelijoita. Kaikki mantereet – paitsi autio Etelämanner – ovat hyvin katettuina. Maail- man parista sadasta maasta Robitin tuotteita löytyy jo 115:stä. – Sadan maan rajapyykki saavutettiin lokakuussa 2013 Ugandassa, kertoo toimitusjohtaja Jussi Rautiainen rennon tamperelaisella nuotilla. Rahaa rei’istä – Robitin pienimmät kallio- poraukseen valmistetut terät ovat halkaisijaltaan 33-millisiä, maanporauspuolella taas on tarjolla jopa 1,2-metristä reikää tekevä jättiläinen, pientä kallionporausterää esittelevä Jussi Rautiainen kertoo.
  • 17. NRO 03 / 2015 3332 NRO 03 / 2015 OPn talouslehti OPn talouslehti  Viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana Robitin myynti on kasvanut keski- määrin hurjat 23 prosenttia vuodessa. Kasvu on tullut luontevasti uusien maiden ja jäl- leenmyyjien kautta. – Myynti tekee ahkerasti jalkatyötä. Halu- amme tavata asiakkaat kasvokkain ja mat- kustamme paljon. Emme voi odottaa, että Angolasta tulee tilaus Lempäälään, meidän on mentävä paikallisten toimijoiden luokse, Rautiainen kuvaa toimintafilosofiaa. – Jatkossa maanosista suurin mahdolli- suus on Afrikka, myös Lähi-idässä on edel- leen tekemistä, Rautiainen sanoo karttaa katsellen. Rautiaisen mielestä ratkaisevan tärke- ää myyntityössä on kulttuurien tuntemus. Siksi Lempäälässä on töissä meksikolainen, eteläafrikkalainen, venäläinen ja marokko- lainen robitilainen. MENESTYS LÖYTYY NASTOISTA Showroomista on avotoimiston läpi parin- kymmenen askeleen matka ovelle, jonka takaa aukeaa tuotantotila. Mieto öljyn tuoksu leijuu siistissä, hyvin valaistussa tehtaassa. Äänimaailma on rauhallinen, melua ei ole. Terätuotanto on perinteistä valmistavaa teollisuutta, jonka päivien piti olla Suomessa luetut. Jussi Rautiaisen mielestä Robitin kal- taisella teollisuudella on kotimaassa hyvät oltavat. – Kun on riittävän tehokkaat koneet, tietotaitoa ja osaavia ihmisiä, tuotanto tääl- lä kannattaa, Rautiainen sanoo. – Robotit ovat avainasemassa, ja sen vuoksi palkkakustannusten osuus tuotteen hinnasta on pieni. Emme voittaisi mitään, jos veisimme tuotannon Kiinaan. Terien valmistuksessa kovametallisten nastojen istuttaminen teräksiseen teräkruu- nuun on vaikein ja lopputuloksen kannalta ratkaiseva työvaihe. Siinä piilee Robitin kil- pailuvaltti. Lämpölaajenemiseen ja -supistumiseen perustuva nastaistutus on hiottu huippuun- sa, ja se tekee yhtiön teristä kestäviä ja luo- tettavia. – Toinen tärkeä asia on oikeanlainen teräs. Teräksen pitää olla samaan aikaan riittävän kovaa ja sitkeää, jotta terä kestää kiven hakkaamista. Robitilla on pitkä perinne yhteistyöstä Ovakon Imatran terästehtaan kanssa. Yhdessä yhtiöt ovat kehittäneet teräkruu- nuissa käytettävän Green Steel -teräksen, joka on kierrätyskelpoista. TAKUUTASAISTA LAATUA Nastojen istutuksesta tulleet, jäähdytysvau- nussa siistissä pinossa pötköttävät kallio- porausterät ovat vaikuttavan painavia jär- käleitä. Terä on periaatteessa yksinkertainen tuote, mutta sen suunnittelussa on pitänyt ottaa huomioon muun muassa huuhtelureiät veden ja ilman kulkemista varten. Robitin pienimmät kallioporaukseen val- mistetut terät ovat halkaisijaltaan 33-milli- siä, maaporauspuolella taas on tarjolla jopa 1,2-metristä reikää tekevä jättiläinen. Kallioporauksen tuotteissa perusratkaisut ovat pysyneet samantapaisina jo parikym- – Haluamme huolehtia siitä, että asiakas saa riittävästi porattuja metrejä per terä, ja sen vuoksi nastat kannattaa teroittaa 3–5 kertaa, Rautiainen sanoo. – Kaikkein tärkein menestystekijämme on tasainen laatu. Kun asiakas tietää, että hän voi porata terällämme tietyn metrimäärän, se mahdollistaa porauskustannusten tarkan suunnittelun. Puhun mieluummin tasaisesta laadusta kuin hyvästä laadusta. Aki Kangasjärvi ja kahdeksan teräkruunua, joiden materiaalina on sitkeä imatralainen teräs. Yläkuva: Tehtaasta toimistoon vievät kasvun portaat kertovat menestyksestä. Alakuva: Elina Parker ohjaa robottia hallintalaitteella. Lempäälässä on töissä meksikolainen, eteläafrikkalainen, venäläinen ja marokkolainen robitilainen. mentä vuotta, mutta materiaalipuolella on tehty jatkuvaa kehitystyötä etenkin teräk- sen suhteen. Maaporauspuolen kehitys on ollut ripeämpää, ja niiden tuotteiden mer- kitys Robitille kasvaa koko ajan. Nyt kallio- ja maaporauksen suhde liiketoiminnassa on noin 55–45. Myös palveluiden merkitys suhteessa tuo- tantoon kasvaa. Teränastojen teroituspalve- lulle on kysyntää.
  • 18. NRO 03 / 2015 3534 NRO 03 / 2015 OPn talouslehti OPn talouslehti ROBIT OY EKONOMISTI VANGIN ONGELMA -PELI Peli osoittaa, että voi olla täysin rationaalista olla tekemättä yhteistyötä, vaikka tämä hyödyttäisi molempia osapuolia. Aikoinaan Veikko Vennamo kuvasi pelin politiikalla kähmintää ja lehmän kauppoja. Ekonomisteilla on kuitenkin mielessä erilaiset pelit. Niillä voidaan kuvata niin Kreikan neuvotteluja velko- jien kanssa kuin selittää, miksi yhteis- kuntasopimusta ei syntynyt. Peliteoriaa sovelletaan laajasti talous- tieteissä kuvaamaan ongelmanasettelu- ja, ja miksei myös löytämään niihin rat- kaisuja. Varmaankin kuuluisin peliteo- reetikko on hiljattain kuollut Nobelisti John Nash, jota Russel Crowe esitti mieleenpainuvasti elokuvassa Kaunis mieli. Nashin aikaansaannoksilla voi yrittää selittää vaikka sen, että yhteis- kuntasopimusta ei syntynyt suunnitel- mien mukaan. Yhteiskuntasopimusta yritettäessä mieleen tuli ennen kaikkea niin sanottu vangin ongelma. Peli osoittaa, että voi olla täysin rationaalista olla tekemättä yhteistyötä, vaikka tämä hyödyttäisi molempia osapuolia. Vangin ongelma -nimi tulee esimer- kistä, jolla peliä tyypillisesti havainnol- listetaan. Kyse on tilanteesta, jossa kaksi rikoksesta epäiltyä saavat yhteenlas- kettuna pienimmän rangaistuksen, kun tekevät yhteistyötä eli eivät vasikoi toi- sistaan. Parhaan omakohtaisen tulok- sen voi kuitenkin saada, jos vasikoi toverinsa, joka puolestaan pitää suunsa supussa. Tällöin rikostoveri kärsii suu- rimman rangaistuksen. Kun molemmat vasikoivat, niin rangaistus on suurempi kuin yhteistyötä tehdessä, mutta pienempi kuin tullessa vasikoiduksi. Nashin oivallus oli, että tällaisessa pelissä on tietyin oletuksin rationaalista päätyä ratkaisuun, jossa molemmat kielivät toisistaan. Päädytään tilantee- seen, jossa kumpikaan ei voi yksipuo- lisesti kohentaa asemaansa. Yhteiskuntasopimuksen rakenta- minen tuntui kaatuvan luottamuspu- laan osapuolten välillä. Kyse oli siis luottamuspulan vankien ongelmasta. Yhteistyöllä saavutettaisiin paras tulos. Luottamusta siihen, että ei tule huija- tuksi, ei kuitenkaan ole riittävästi, jotta vaikeista asioista voitaisiin sopia. Hallituksessa kenties pelättiin, että ilman tiukkoja tavoitteita koko sopimus vesittyy. Palkansaajapuolella ei osin ollut luottamusta siihen, että ilman omia ehtoja tulos olisi ollut mieleen. Niinpä ratkaisu on tälläkin kertaa se toiseksi paras. Historiassa se on ollut devalvaatio. Nyt yhteiskuntasopimusta ei syntynyt, mutta jää nähtäväksi, miten asiat etenevät hallituksen toimien turvin. Peliteorian ratkaisu olisi ollut neuvotteluilla pyrkiä lisäämään osa- puolien luottamusta ja saamaa hyötyä, jolloin olisi voitu saavuttaa yksipuolis- ta ratkaisua, Nash-tasapainoa, parem- pi ratkaisu. Tätähän toki yritettiinkin. Toiveikkuutta tulevaisuuden suhteen lisää toki se, että käytännössä ihmiset osoittavat taipumuksia, jotka eivät ole tuttuja taloustieteen rationaaliselle toi- mijalle, eivätkä kaikki teorian rajoit- tavat oletuksetkaan aina pidä. Niinpä mahdollisuus päästä yhteistyöllä parempaan tulokseen saattaa olla mahdollista silloinkin, kun neuvottelu- asetelma muistuttaa vangin ongelmaa. Tämä voi silti vaatia kärsivällistä neu- vottelua ja tinkaamista. Pelin politiikkaa Peliteoreetikko Nashin aikaansaannoksilla voi yrittää selittää vaikka sen, että yhteiskuntasopimusta ei syntynyt suunni­ telmien mukaan. REIJO HEISKANEN OP Ryhmän pääekonomisti Robit valmistaa ainoastaan kulutustuot- teita eli teriä, porauskankia ja -niskoja, joilla kanget kiinnitetään porauskoneisiin. Poraus- ta tehdään aina jossain päin maailmaa ja sii- hen tarvitaan kulutustavarana teriä, ja sen vuoksi esimerkiksi vuoden 2009 lama ei not- kauttanut yhtiötä kovin paljon. Terien hin- nat alkavat parista sadasta eurosta, kalleim- mat maksavat kymmeniä tuhansia. KOTIMAA ON PERUSKALLIO Robitin terät ovat rei’ittäneet maankuorta pallon lähes joka kolkassa ja eri tarkoituk- siin. Yhtiön tuotteilla on rakennettu noin 300 tunnelia, muun muassa Sotšin olympia- laisten kisapaikkoja yhdistäviä tunneleita, Delhin ja Barcelonan metrotunneleita sekä rakenteilla oleva Länsimetro Helsingissä ja Espoossa. Toinen tuore esimerkki on Tampereen rantatunnelityömaa. X Perustettu vuonna 1985. X 110 työntekijää, 160 jälleenmyyjää. X Tuotteita myyty 115 maahan. X Tehtaat Suomen Lempäälässä ja Etelä-Korean Donghaessa. Terät valmistetaan Lempäälässä, kanget ja niskat Donghaessa. X Liiketoiminta-alueet: kaivosteollisuus, tunnelirakentaminen, muu rakenta- minen ja maalämpö. Jokainen osa- alue vastaa neljäsosaa liiketoimin- nasta. X Liikevaihto 38 miljoonaa euroa (2014). X Käyttökate 12,5 %, nettotulos 7,6 %, omavaraisuusaste 47,4 %. X H1 2015 liikevaihto noin 21,9 miljoo- na euroa, jossa kasvua 19,8 % edel- lisen vuoden vastaavaan jaksoon. X H1 2015 käyttökate 10,7 %, nettotulos 6,4 % ja omavaraisuus- aste 67,8 % tettavuutta kansainvälisten asiakkaiden sil- missä. – Suomalainen graniitti on maailman paras paikka testata tuotteita. Jos terä toi- mii Skandinavian kovassa maaperässä, se toimii muuallakin. Uunituore pörssiyhtiö X Robit listautui Helsingin pörssin First North -markkinapaikalle toukokuussa. Toimitus- johtaja Jussi Rautiaisen mukaan listautuminen toi pienelle yhtiölle lisää polttoainetta kasvuun. Vaikka yhtiö on tehnyt hyvää tulosta, kasvu, tuotekehitys ja riittävän isojen varastojen pitäminen eri puolilla maailmaa syövät kassaa. – Jos haluamme laajentaa repertuaariamme ja tarjota jatkossa asiakkaillemme enemmän, niin kyllä se tulee yrityskauppojen myötä, Rautiainen sanoo. – Vaikka olemme pörssissä, en usko kvartaalibisnekseen. Toimialamme on niin kilpailtu, että nopeita voittoja ei ole saatavissa. Vain pitkäjänteinen työ tuottaa tulosta. Paalutukseen liittyviä porauksia on ollut esimerkiksi Tukholmassa ja Hongkongissa, jossa terät nakersivat reiät kymmenkerrok- sisten kerrostalojen paaluille. Kaivospuoli vastaa neljäsosasta bisnestä, samoin maa- lämpöön liittyvät poraukset. – Maalämpö ja -kylmä ovat tulevaisuuden kasvuala. Olympialaiset ja jalkapallon MM- kisat ovat hyviä tapahtumia meille, koska isoissa hankkeissa poraukselle on aina tar- vetta, Jussi Rautiainen sanoo. – Ihmiset ovat muuttuneet todella malt- tamattomiksi, ja se näkyy asiakaskunnas- sakin. Terät pitää saada mahdollisimman nopeasti asiakkaille, ja sen vuoksi tavaraa pitää olla valmiina joka mantereella. Kotimaan markkinat tuovat vain viides- osan Robitin liikevaihdosta, mutta ovat silti erityisen tärkeät. Syy löytyy Suomen kiven- kovasta peruskalliosta, joka luo erityistä luo- Jussi Rautiainen painottaa kotimaan markkinoiden merkitystä Robitille. Suomen kova graniitti tarjoaa huippulaboratorion tuotekehitykselle.
  • 19. NRO 03 / 2015 3736 NRO 03 / 2015 OPn talouslehti OPn talouslehti  Finanssiala kärsii kehnosta maineesta, mutta samalla se tarvitsee riveihinsä uusia dynaamisia työntekijöitä, sanoo tutkija Jukka Saksi. Ratkaisevassa asemassa alan käytäntöjen muuttamisessa ovat johtajat. F inanssialan työn ja osaamisen muu- tokset ravistavat toimialaa. Työhyvin- vointi sekä alan johtamistavat puris- tuvat uudistuspaineissa. Johtajalta vaaditaan tulevaisuudessa valmentavampaa otetta, enemmän myynnillisiä kykyjä ja nöy- rää palveluasennetta. Samaan aikaan johta- jan pitäisi myös osata motivoida eri-ikäisiä työntekijöitä. Näin väittää tuore Hyvinvoiva finanssiala 2014–2015 -hanke. Johtajuutta vuosikausia tutkinut ja suo- sittua blogia aiheesta pitävä, Johtajuus mur- roksessa finanssialalla -kirjan tekijä, Spin- doctor Oy:n Jukka Saksi on hankkeen löy- dösten kanssa samaa mieltä. Johtajuus on suurin työntekijöiden työhyvinvointiin ja viihtyvyyteen vaikuttava yksittäinen tekijä eikä finanssialan konservatiivinen johtamis- kulttuuri ainakaan helpota käynnissä ole- vaa toimialamuutosta, Hyvinvoiva finans- siala -hanketta sivusta seurannut konsult- ti huomauttaa. – Väitöskirjani Johtajat toimialamurrok- sen keskiössä mukaan suomalaisen finans- sialan ylimmästä johdosta 90 prosenttia oli ollut vain omalla toimialalla töissä. Tämä tarkoittaa noin 300:a henkilöä. Tulos on hät- kähdyttävä: se ei voi olla vaikuttamatta toi- mialan kulttuuriin. Muutosherkkyys kärsii, ja konservatiiviset toimintatavat latistavat luovuutta sekä halun uudistua. Saksin mukaan Suomessa on käytännössä lähes mahdotonta päästä töihin finanssialan ylimpään johtoon, ellei ole alan kasvatti. Riskienhallinnan kannalta toimialan kon- servatiivisuus on myös myönteistä. Jukka Saksi muistuttaa, että toimialan raskas sään- tely ja luottamuksellisuuden vaatimus eivät kuitenkaan estäisi asiakaslähtöisten palve- lukonseptien kehittämistä. – Finanssiala on innovoinnissaan hyvin tuotelähtöinen. Ajatella, mikä rooli finans- sialalla voisi esimerkiksi olla finanssikasvat- tajana, kun laitettaisiin peliteollisuus kehit- tämään vaikkapa talousasioiden ymmärtä- misen peliä. JOHTAJASTA TULEE MEDIA Jukka Saksi on sitä mieltä, että finanssialan rakkaus sääntelyyn näkyy toimialan johta- jien viestinnässäkin. – Johtajuuteen on tulossa iso murros, ja johtajuuden seuraava iso juttu on viestintä. Seuraavien 5–10 vuoden aikana johtajasta tulee entistä enemmän media, jolla on viesti ja seuraajia. Tärkeää ei ole se, paljonko seu- raajia on, vaan se, että he ovat arvomaail- maltaan sopusoinnussa viestin kanssa. Saksi väittää, että viestintä ei ole finanssi- alan johtajien vahvinta aluetta. Toimiala suoltaa mielellään ulos analyyttistä nume- rovirtaa, jota tavalliset asiakkaat eivät ymmärrä. Missä ovat johtajat, jotka osai- sivat puhua enemmän asiakkaiden kieltä, ottaa viestintäänsä inhimillisempää otetta? – Tämä on erityisen iso mahdollisuus finanssialalle, kun ajattelee, miten paljon annettavaa pankki- ja vakuutusalalla olisi yhteiskunnalliseen keskusteluun. Ei keskus- telun puute ole substanssista kiinni, vaan siitä, miten viestin saisi puettua kiinnosta- vampaan muotoon. Saksi sanoo spontaanisti, että OP Ryh- mä on ottanut loikkia digitaalisessa vies- tinnässä. Hän kertoo panneensa merkille, että esimerkiksi pääjohtaja Reijo Karhinen uskaltaa altistaa itseään mikroviestipalvelu Twitterissä. – Johtajat eivät yleensä ymmärrä sosiaali- sen median strategista merkitystä, erityises- ti vakuutusyhtiöiden johtajat loistavat pois- saolollaan. – Some on digitaalinen johtajuustekijä, jossa voisi helposti vielä ottaa alan johtajuu- MERI ESKOLA Kuvat Mika Soikkeli Johtajuus alan murroksen keskiössä
  • 20. 38 NRO 03 / 2015 OPn talouslehti OPn talouslehti NRO 03 / 2015 39OP-POHJOLA-RYHMÄN TALOUSLEHTI TUTKIJAN PÖYDÄLTÄ Järki ja tunteet asetetaan usein vastakkain, kun puhutaan pää- töksenteosta. Pyrimme monesti tekemään suuret päätökset tun- teettomasti ja järkevästi. Tuntei- siin perustuvaa päätöksentekoa pidetään epäluotettavana. Tunteet kuitenkin vaikuttavat merkittävästi kaikkeen päätök- sentekoomme: vaikka koemme tekevämme suuren osan pää- töksistä tietojemme ja tavoit- teidemme perusteella, aivojen tunnejärjestelmät ohjaavat huo- maamattamme toimintaamme kaiken aikaa. Tunnejärjestelmät pyrkivät säätelemään jatkuvasti aivo- jen ja kehon tilaa vastaamaan ympäristön tilaa ja tavoittei- tamme, ja varmistamaan siten hyvinvointimme. Eri tunteilla, kuten ilolla, pelolla ja vihalla, on osittain erillinen neurobiolo- ginen perusta, ja ne ovat kukin erikoistuneet reagoimaan tietyn tyyppisiin ympäristön uhkiin ja mahdollisuuksiin. Tunteita käsitellään aivoissa hajautetusti. Potilastutkimuk- sissa on havaittu, että aivojen tunteiden käsittelyyn osallis- tuvien alueiden vaurioitumi- nen voi vaikeuttaa arkipäivän elämää lähes yhtä paljon kuin ajatteluun ja päättelyyn osallis- tuvien alueiden vaurioituminen. Päätöksemme vaativat usein niin suuren tietomäärään käsit- telyä, että ihmisen rajalli- nen tiedonkäsittelymekanismi menee helposti lukkoon. Tun- teet helpottavat tätä pullonkau- laa, koska ne tarjoavat nopean – joskaan ei aina oikean – arvi- on kokemustemme ja havainto- jemme hyödyllisyydestä ja hai- tallisuudesta. Mennessämme lounaalle kol- legojen kanssa meidän ei siis tarvitse miettiä, kenen viereen menisimme istumaan, vaan teemme valinnan automaatti- sesti mieltymystemme perus- teella. Tilanteessa tunteet hoi- tavat päätöksenteon puoles- tamme. Ihmisten tunne-elämää ohjaa laaja, lajinkehityksen aikana muovautunut hajautettu her- moverkko, jonka eri osat ovat erikoistuneet eri tunteiden tuot- tamiseen. Tunteet eivät siis ole pelkästään mielensisäisiä koke- muksia, vaan konkreettisia muutoksia aivojen ja kehon toimintavalmiudessa. Eri tun- teet toimivat puolustusmeka- nismeina erilaisissa uhkatilan- teissa. Toisaalta esimerkiksi myön- teiset tunteet kuten ilo suuntaa- vat mieltä sosiaaliseen kanssa- käymiseen ja vahvistavat siten sosiaalisia verkostojamme sekä niiden tarjoamaa turvaa. Aivojen toimintaa voidaan mitata monella tavalla. Eläin- tutkimuksissa on mahdollista mitata yksittäisten hermosolu- jen sähköistä toimintaa. Ihmis- tutkimuksissa puolestaan mita- taan laajojen hermoverkkojen toimintaa kallon ulkopuolelta suurella aikatarkkuudella. Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että aivotoi- mintaa mittaamalla voidaan jopa suoraan päätellä, miltä ihmisestä kulloinkin tuntuu. Tunteilla on siis vankka biolo- ginen perusta. Tunteisiimme vaikuttavat paitsi yksittäiset tapahtumat myös ympäristön ominaisuu- det. Esimerkiksi miellyttävän musiikin kuunteleminen akti- voi aivojen tunnejärjestelmiä, ja näin syntyvä turvallisuuden tunne saa meidät ottamaan suu- rempia riskejä taloudellisessa päätöksenteossa, kuten vaikka- pa sijoittamisessa tai pienem- missä arkipäiväisissä ostopää- töksissä. Tämä voi monesti olla hyvä asia – turvallisessa ympäristös- sä riskejä ottamalla voidaan saa- vuttaa suurempia voittoja. Mut- ta tunteita on myös helppo koet- taa harhauttaa. Tähän pyritään esimerkiksi mainonnassa käy- tettävillä mielikuvilla, jolloin tuotteeseen yhdistyvän myön- teisen tunteen toivotaan vai- kuttavan ostopäätöksiin. Omien tunteiden tunnistami- nen ja seuraaminen on tärkeä osa hyvinvointia ja taitavaa toi- mintaa. Tunteet kirjaimellisesti tuntuvat kehossa. Kun aivomme aistivat – joskus hyvin pieniä- kin – tunteisiin liittyviä muutok- sia kehon toiminnassa, voimme tulla tietoiseksi omasta tuntees- tamme ja nimetä sen esimerkik- si iloksi. Tietoisuus omasta tunneti- lasta auttaakin meitä valjasta- maan tietoiset ongelmanratkai- sukeinomme tunteiden avuksi silloinkin, kun tunteiden auto- maattisesti tarjoamat ratkaisut eivät riitä. Emme onneksi ole pelkäs- tään tunteidemme orjia. Voim- me tietoisesti säädellä tuntei- tamme – sekä sitä, millaisia tun- teita koemme, että sitä, milloin koemme tunteita. Tämän vuok- si tietoisuus sekä omista että muiden tunteista on tärkeää. Tärkeissä päätöksentekoti- lanteissa onkin usein tarpeel- lista yksinkertaisesti pysähtyä pohtimaan, ovatko tunteet otta- neet päätösvallan. Jokapäiväi- sissä pienissä päätöksissä tun- teen sen sijaan ovat erinomai- nen apu keventämään jo muu- tenkin kuormitettua ajatteluko- neistoamme. Tunteet, järki ja päätöksenteko Tunteita ohjaa laaja, muovautunut hermoverkko, kirjoittaa neurotieteen professori Lauri Nummenmaa. Tunnealueiden vaurioituminen voi vaikeuttaa elämää lähes yhtä pahasti kuin ajattelu- ja päättelyalueiden vahingoittuminen. LAURI NUMMENMAA Kirjoittaja on neurotieteen professori ja akatemiatutkija. Nummenmaan tutkimusryhmä selvittää tunteiden ja niiden häiriötilojen taustalla olevia mekanismeja molekyylitasolta aina ihmisten välisen vuorovaikutuksen lainalaisuuksiin. Tunnejärjestelmät ovat lajinkehityksessä muovautuneita keskus- ja ääreishermoston mekanismeja, jotka reagoivat ympäristössä havaittuihin tärkeisiin tapahtumiin. Aivorungon ympärille kehittynyt limbinen järjestelmä ohjaa puolustusreaktioita. Aivokuoren, erityisesti otsalohkon alueet mahdollistavat tietoiset tunnekokemukset sekä tunteiden säätelyn. den. Kanavissa ovat läsnä jo kaikki yritysten sidosryhmät! Visioni mukaan viestintä tulee olemaan yritysten uskottavuudelle ja mai- neelle merkittävin tekijä. UUTTA VERTA TARVITAAN Jukka Saksi ja Hyvinvoiva finanssiala -hank- keen tulokset ovat yksimieliset siitä, että työ- hyvinvoinnin jatkumisen kannalta finans- sialan täytyy pystyä houkuttelemaan uusia Finanssiala on pysynyt 12 suosituimman joukossa, kun kauppa- tieteen yliopisto-opiske- lijat ja tradenomiopis- kelijat ovat laittaneet järjestykseen yli 30 toimialaa kiinnostuksen perusteella. HOUKUTTELEVA TYÖPAIKKA Finanssialaa vaivaa imagokuilu Suomalaiset eivät pidä finanssialaa asiakaslähtöisenä eikä asiakkailla ole suurta roolia palvelukehityksessä. Samaan aikaan asiakkaiden vaatimus- taso palveluiden saatavuudesta, laa- dusta ja joustavuudesta kasvaa koko ajan, väittää Finanssialan Keskusliiton, Ammattiliitto Nousun, Ammattiliitto Pron, Vakuutusväen Liitto VvL:n sekä Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n Hyvin- voiva finanssiala -kehittämishanke. Hankkeen löydösten mukaan finanssi- alaa vaivaa kahdensuuntainen imago- kuilu: alan ulkoinen työnantajakuva kai- paa kehittämistä, mutta myös asiakkaat pitävät alan asiakaslähtöisyyttä sekä toimintatapojen eettisyyttä vähäisinä. Ritva Rajander-Juustin kirjoittaman Yhteinen matka finanssialan tulevai- suuteen -loppuraportin (2015) mukaan finanssialalla on havahduttu työn muu- tokseen ja uusiin osaamisvaatimuksiin melko myöhään. Tulevaisuuden liikkuva, virtuaalitiimeissä tehtävä monilokaa- tiotyö toimialalla vaatii uutta osaamis- ta sekä asettaa uudistumisvaatimuksia johtamiselle. Raportin mukaan erityi- sesti työhyvinvoinnin merkityksen tun- nistaminen muutosten keskellä auttaisi lisäämään myös yritysten tuottavuutta. X Lähde: Työnantajakuva 2014 – Finanssiala kiinnostaa etenijöitä, Finanssialan keskusliitto 2007 Pankki- ja rahoitusala Vakuutusala Kauppatieteen yliopisto-opiskelijat Tradenomiopiskelijat 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 työntekijöitä alalle. Jos suomalainen finans- siala ei pysty uudistumaan, uutta verta tar- vitaan muilta toimialoilta. – Alalle pitäisi nyt saada kasvamaan nuo- ria työntekijöitä, että he 25 vuoden päästä olisivat johtajia. Mutta jos finanssiala näh- dään konservatiivisena toimialana, joka hakee vain analyyttisiä ja turvallisuushakui- sia ihmisiä töihin, dynaamiset nuoret pysy- vät poissa, ja toimiala taantuu. Saksin mukaan yksi vaarallisimmis- ta asioista, jonka johtaja tänä päivänä voi tehdä, on suhtautua väheksyen sidosryhmi- en odotuksiin. Ja nuoret, dynaamiset työn- hakijat odottavat työnantajiltaan nyt läsnä- oloa digitaalisissa kanavissa. – Jos mahdollista pomoa ei löydä Linked- inistä, työnhakijalle nousee kysymys, onko tällä jotakin salattavaa? Sidosryhmät odotta- vat nykyisin johtajiltakin avoimuutta. Hyvin verkostoitunut nuori työnhakija ei hae työ- paikkaan, jossa johtajan arvopohja on eri vuosikymmeneltä. Saksi muistuttaa, että johtaja on media. Johtajia on aina seurattu, mutta nyt heitä seurataan entistä monikanavaisemmin. Johtajuuteen liittyy myös aina valtaa. Sak- sin mukaan todellinen valta syntyy siitä, että ihmiset haluavat vapaaehtoisesti seu- rata jotakuta. – Ei nykyajan talentti mene työpaikkaan, jonka arvot eivät kohtaa hänen arvojaan. Mutta harvassa työssä pystyy tuottamaan niin paljon aitoa lisäarvoa asiakkaalle kuin finanssialalla. Tätä ei osata markkinoida. Pienellä markkinoinnilla finanssialalle voisi saada lahjakkuuksia, jotka eivät osaisi alal- le itse hakeutuakaan. FINANSSIALAN SUOSIO OPISKELIJOIDEN KESKUUDESSA
  • 21. OPn talouslehti OPn talouslehti40 NRO 03 / 2015  NRO 03 / 2015 41 K un lohkareen halkeamasta pujahtaa sisään, edessä aukeava näkymä yllät­ tää. Valo virtaa sisään lasikatosta ja paa­ den halkeamista. Tila nousee korkeuk­ siin raikkaasti kuin Sibeliuksen sävelmät. Matta­ pintainen, rouhea kivi ja eri muodoissa lämpöä hehkuva puu piirtävät silmien eteen suomalai­ sen kivenkarun ja metsänpehmeän luonnon. Mutta nyt ei olla metsässä, vaan OPn uudes­ sa Helsingin Vallilan korttelissa – pienessä kau­ pungissa, jonka sisään kuljetaan siirtolohkaretta muistuttavan uudisrakennuksen keskeltä. Projektin pääarkkitehtinä on toiminut Asmo Jaaksi, jonka edustama JKMM Arkkitehdit on tunnettu mainetta saavuttaneista töistään, kuten Seinäjoen kaupunginkirjastosta, Turun keskuskirjastosta sekä suunnitteilla olevasta uudesta Amos Andersonin taidemuseosta. OPn Vallilan kortteli on poikkeuksellinen projekti suomalaisen arkkitehtuurin kentällä. Kivenlohkareesta aukeava rakennus sulkee sisäänsä pienen kaupungin. Kaupunki korttelissa TIIA LAPPALAINEN Kuvat Juuso Paloniemi, Mika Huisman Paikka Teollisuuskadun varrella, Puu-Vallilan ja Kallion välissä oli uudisrakennuksen suunnittelun lähtökohta. Kortteli imaisee sisäänsä noin 4 000 työntekijää.
  • 22. NRO 03 / 2015 4342 NRO 03 / 2015 OPn talouslehti OPn talouslehti  Rakennuksen viistot linjat poikkeavat tavallisten toimistorakennusten suorista kulmista. OPn Vallilan korttelia Jaaksi on työstänyt kolme viime vuotta. Kyseessä ei ole toimistotalo, vaan koko kortteli, jonka sisällä on henkilökunnalle muun muassa kuusi ravintolaa, kuntosali sekä fysioterapeutin ja kampaajan tilat. Tori­ kahvilasta saa ostettua elintarvikkeita kotiin. Pääsisäänkäynnin kyljessä on kaikil­ le avoimet Taidegalleria ja Helsingin OPn Vallilan konttori, jossa henkilöasiakkaat voivat hoitaa pankki­, vakuutus­ ja sijoitus­ asioitaan. Ja sitten on tietenkin vielä ne työntekijöi­ den toimistotilat. ELÄVÄ SEKOITUS – Tämä on ollut kiinnostava projekti. Mitta­ kaavaltaan tämä vastaa pientä kaupunkia, jossa on erilaisia palveluja ja toimintoja. On pitänyt miettiä infrastruktuuri koko jutulle, Jaaksi sanoo. JKMM Arkkitehdit voitti OPn järjestä­ män kutsukilpailun vuonna 2011 ja on vas­ tannut uudistustyöstä sisustussuunnittelua myöten. Sisustusarkkitehtinä on ollut Paula Salonen. Jaaksin mukaan sisustusarkkiteh­ tuuri integroituu osaksi arkkitehtuuria. – Alvar Aaltokin suunnitteli parhaat talonsa ovenkahvoista lähtien, Jaaksi sanoo. Kokonaisvaltainen suunnittelu näkyy kort­ telissa: detaljit on mietitty. Yhden ravinto­ lan katto rakentuu Petri Vainion suunnittele­ mista, käsintehdyistä, aaltoilevaan muotoon taivutetuista ohuista vanereista, jotka herää­ vät eloon vuorokauden ajan mukaan vaih­ tuvalla valo­ohjelmalla. Osaan ravintoloista on haettu terassitunnelmaa. Ravintoloiden lomaan on ujutettu myös kirjastomainen tila, jossa voi syventyä vaikkapa lehdenlukuun. Kalusteina on käytetty pääosin suomalais­ ten nykysuunnittelijoiden kuten Poiat­suun­ nittelutoimiston, Antti Kotilaisen, Samuli Naamangan ja Harri Koskisen designia, täydennettynä Ilmari Tapiovaaran ja Eero Saarisen klassikoilla. Pääaulaan on kun­ nostettu Pekka Perjon vuonna 1965 Pohjola­ ­taloon suunnittelemat tuolit. Puukalustei­ den suunnittelussa ja valmistuksessa ovat olleet mukana myös fiskarsilaisen Nikari Oy:n puusepät. – Nikarin puusepät ovat maailman huip­ puja työssään, Salonen kertoo. Rakennushankkeessa on hyödynnetty vanhoja tiloja tehokkaasti. Puretut materi­ aalit on kierrätetty yli 90 prosenttisesti, ja murskattu osin muun muassa tienpohjaksi. Kortelissa on sekä uudisrakennuksia että vanhoja, saneerattuja rakennuksia. Näis­ Uuden rakennuksen pääaulan katto kohoaa korkeuksiin. Rakennus täyttää tiukat LEED-sertifikaatin vaatimukset. Arkkitehti Asmo Jaaksi on työstänyt OPn Vallilan korttelia kolme viime vuotta. Identiteetin kohottaminen oli miellyttävä haaste, hän sanoo.
  • 23. NRO 03 / 2015 4544 NRO 03 / 2015 OPn talouslehti OPn talouslehti tä muodostuu kiinnostavia kerrostumia eri aikakausien arkkitehtuurista. TYÖRAUHAA JA TAPAAMISPAIKKOJA Vallilan kortteli imaisee sisäänsä noin 4 000 työntekijää, kun mukaan luetaan ensi vuon­ na vuokralaiseksi tulevan Verohallinnon työntekijät. Nyt valmistuneiden uudisrakennusten pinta­ala on runsaat 60 000 neliömetriä. Se, korttelin vanhat rakennukset sekä Vääk­ syntien kulmaan vuonna 2017 valmistuva uudisrakennus mukaan lukien valmiissa korttelissa tulee olemaan tilaa 130 000 neliö­ metrin verran. Suomen mittakaavassa OPn Vallilan kortteli on poikkeuksellinen projekti – niin kokonsa kuin arkkitehtuurinsa puolesta. Aalto­yliopiston arkkitehtuurin laitoksen varajohtaja, arkkitehti Trevor Harris on sitä mieltä, että suurin osa nykytoimistoista on tylsiä. Harris vastaa myös Aalto­yliopiston arkkitehtuurin ja Creative Sustainability ­koulutusohjelmista. – Suurinta osaa toimitiloista, joita Suo­ messa rakennetaan, ei ole räätälöity yri­ tyksille itselleen. Sijoittajat ja rakennuttajat välttävät turhia riskejä, hankkeen ulkopuo­ linen Harris sanoo. – Mutta onneksi on kavereita kuten Asmo Jaaksi, näitä last enthusiasts, viimei­ siä innokkaita. OPn Vallilan korttelin suunnittelun tavoit­ teena on ollut luoda uudenlainen työmiljöö, jossa on erilaisia työnteon mahdollisuuksia. Tilojen liikennevirrat on otettu huomioon niin, että korttelissa työskenteleville syntyy luontevia kohtaamispaikkoja. Työtilat ovat kerroksissa, joihin pääsevät vain työntekijät. Nimettyjä työpisteitä ei ole: esimiehet, johtajat ja työntekijät istu­ vat sujuvasti sekaisin siellä, missä vapaita paikkoja on. – Työtilat on suunniteltu niin, ettei tulisi tunnetta, että joku seisoo selän takana, sisustusarkkitehti Paula Salonen sanoo. Työpisteiden lomassa on huoneita hiljai­ seen työhön, sisäisiin palavereihin ja ryh­ mätöihin. Osa huoneista toimii tilanjakajina – samoin kuin työpisteiden väliin asetellut verhot. Pehmeyttä ja viihtyisyyttä lisäävät viher­ seinät ja sohvaryhmät. Valoa tulvii sisään lattiasta kattoon ulottuvista ikkunoista, joi­ den kautta työtilat aukeavat galleriakerrok­ seen ja ympäristöön Teollisuuskadulle sekä Puu­Vallilaan. Monimuotoiset, joustavat ja helposti muunneltavat tilat ovat olleet toimitilasuun­ nittelun trendejä jo pidemmän aikaa. Nyt suuntauksena näyttäisi olevan myös yritys­ ten paluu kehäteiden varsilta kaupunkeihin. – Se on terveellinen kehitys. Töissä olevat ihmiset ovat ansainneet sen, että työpaikan lähiseudulla on sykettä, kulttuuria ja palve­ luita, Trevor Harris sanoo. Asmo Jaaksin mukaan toimitilojen suun­ nittelu ja rakentaminen kantakaupunkiin luo dynamiikkaa. INSPIRAATIONA SUOMALAINEN LUONTO Jaaksi toivoo, että uuden rakennuksen myötä Vallilan kortteli saa tunnistettavan ja mieleenpainuvan identiteetin. – Aiemmin juuri kukaan ei tiennyt, mikä on OPn kortteli. Identiteetin kohottami­ nen oli selkeä tavoite ja miellyttävä haaste, Jaaksi kertoo. Paikka Teollisuuskadun varrella, Puu­ Vallilan ja kivitaloista koostuvan Kallion X Vallilan korttelissa työskentelee noin 4 000 ihmistä, kun kortteli on valmis vuonna 2017. Uutta toimisto- tilaa tulee noin 75 000 m2 . X Korttelin on suunnitellut useita arkkitehtuurikilpailuja voittanut arkki- tehtitoimisto JKMM. Rakennuttajakon- sulttina on toiminut Haahtela-yhtiöt. X Valmiin korttelin kokonaispinta- ala on noin 130 000 m2 . Esimerkiksi espoolainen kauppakeskus Sello on pinta-alaltaan 102 000 m2 . X Uudessa korttelissa esimerkiksi käyttökustannukset alenevat arviolta 25 prosenttia. X Rakennushankkeessa huomioitiin kansainväliset ympäristötehokkaan rakentamisen vaatimukset sekä paino- tettiin tehokkuutta ja vastuullisuutta. X Sekä korttelissa että yleisölle avoi- messa taidegalleriassa on esillä moni- puolisesti taidetta OP Ryhmän Taide- säätiön 3 500 teoksen kokoelmasta. SUUREMPI KUIN SELLO välissä oli uudisrakennuksen suunnittelun lähtökohta. Rakennuksen suorasta kulmasta poik­ keavat viistot linjat ovat saaneet inspiraa­ tionsa Teollisuuskadun dynaamisuudesta. Toinen inspiraation lähde on ollut suoma­ lainen luonto ja mielenmaisema, kalliot ja kivet. Materiaaleina on käytetty puuta sekä rouheaksi käsiteltyä graniittia. Harris kiittelee arkkitehtuurin persoonal­ lista otetta. – Tämä on veistos. Täällä on hienoja tilo­ ja, kiinnostavia pintoja ja hyvät materiaalit. Raha, joka tähän on käytetty, on käytetty vii­ saasti, Harris sanoo ja kiinnittää huomiota sisätilojen valon ja varjon leikkiin. Ravintola­ eli galleriakerroksen lasikat­ to valkoisine, erikoispiirrettyine teräspalk­ keineen luo tilaan kontrastia. Siellä täällä uudisrakennuksessa on kallion halkeamia muistuttavia suuria ikkunoita, jotka avaa­ vat ulkomaailman sisälle ja samalla sisäti­ lan kadulle. Mutta kritiikkiäkin tulee, ja se osuu erityi­ sesti vuorovaikutukseen katutilan ja ympä­ röivän kaupunginosan kanssa. Harrisin mie­ lestä korttelia olisi voitu rohkeammin avata ulkopuolelle, esimerkiksi ravintolamaailman tai hyvinvointipalvelujen kautta. – Korttelin pitäisi keskustella enemmän ympäristönsä kanssa ja imeä ihmisiä ulko­ puolelta sisäänsä. Kortteli ei kuitenkaan ole kokonaan vielä valmis. Se antaa riittäväs­ ti tilaa ajatuksille. What´s next? Tilassa on potentiaalia. Se, miten potentiaali konkretisoituu, on Harrisin mukaan lopulta kiinni johtajista ja henkilöstöstä itsestään: siitä, miten he ottavat tilan haltuun. Pääarkkitehti Jaaksi ei osaa itse arvioida hankkeen lopputulos­ ta. Työ on vielä liian lähellä, lapsi on vasta lähdössä kotoa. – Tähän hetkeen sekoittuu haikeus ja helpotus sekä jännitys palautteesta. Voitto­ puolisesti tunnelma on hyvä. Tämä on ollut aikamoinen ponnistus, joka on tehty yhteis­ työssä, ja jossa suunnittelijan ja arkkitehdin näkemystä on kunnioitettu, Jaaksi sanoo. Eikä työ ole vielä kokonaan tehty. Seuraa­ vaksi alkavat Vääksyntien ja Teollisuuska­ dun kulmassa sijaitsevan rakennuksen pur­ kutyöt ja uuden rakennuksen suunnittelu. OPn Vallilan kortteli on kokonaisuudessaan valmis vuonna 2017. Kaikki rakennushankkeessa käytetyt pinnoitteet ja maalit ovat vähäpäästöisiä. Ravintolan katon ohuet vanerit heräävät eloon vaihtuvalla valo-ohjelmalla. Materiaaleina on käytetty puuta sekä rouheaa graniittia. Monimuotoiset ja helposti muunneltavat tilat luovat erilaisia työnteon mahdollisuuksia.