Ajatusharjoitus Lean-ajattelun soveltamisesta HR-työhön. Haasteena kääntää HR kustannuspaikasta voittoatuottavaksi osaksi yritystä.

1. KUSTANNUSPAIKASTA
VETURIKSI
Lean-ajattelu & HR – ajatusharjoitus
Jaakko Koivula

2. LÄHTÖKOHDAT
• Henkilöstöasioihin panostaminen voi olla loistava sijoitus
• Ks. esim. selvitys työntekijöiden sitoutumisen vaikutuksista yritysten tulokseen
http://www.bis.gov.uk/files/file52215.pdf
• Lean-ajattelun kautta voi saada esiin HR-työn tarpeelliset ja lisäarvoa
tuottavat puolet

3. LEAN LÄHTÖKOHDAT
• Mikään parannus ei ole automaattisesti tarpeellinen tai arvokas
• Rekrytointien nopeuttamisesta ei ole hyötyä, ellei uutta työvoimaa tarvita
nopeasti
• Tiedon tuottamisesta ei ole hyötyä, ellei tietoa käytetä tehokkaasti toiminnan
ohjaamiseen
• Edes työntekijöiden sitoutumisen lisäämisestä ei ole hyötyä, ellei sitoutuminen
vaikuta jotenkin positiivisesti työn tuottavuuteen, kustannuksien vähentymiseen
tai esimerkiksi yrityskulttuurin muodostumiseen.

4. MISTÄ YRITYKSEN KANNATTAA
MAKSAA HR-JOHTAJALLE?
• Hukan poistamisesta, arvon lisäämisestä
• Mikä työ on pakko tehdä, mutta sillä ei voi saada lisäarvoa? -> ulkoistetaan
• Mikä työ on hukkaa (muda)? -> lopetetaan
• Mikä työ tuottaa lisäarvoa? -> keskitytään

5. PAKKO
• Tyyppiesimerkki: palkanmaksu
• Palkat on pakko maksaa ajallaan
• Palkat maksamalla ei kuitenkaan koskaan erotu edukseen kilpailijoista
• On siis turha käyttää palkanmaksuun enempää resursseja kuin mitä on pakko
• -> todennäköisenä fiksuna vaihtoehtona ulkoistaminen

6. HUKKA
• Tyyppiesimerkki 1: villi raportointi
• Kaiken mahdollisen mittaaminen ja raportoiminen on turhaa, ellei tietoa myös käytetä johonkin
• Lukeeko kukaan raporttia? Vaikka tieto periaatteessa olisi mielenkiintoinen, aikooko kukaan
tehdä sillä mitään?
• Yksikössä tehdään etätöitä yhteensä 79 päivää vuodessa. Onko se paljon, onko se vähän? Se on 7
päivää enemmän kuin viime vuonna. Mitä sitten?
• -> lopetetaan asioiden lämpimikseen raportoiminen
• Tyyppiesimerkki 2: jälkien siivoaminen
• Työntekijät ahdistelevat toisiaan ja HR joutuu sovittelemaan tapauksia usein ja kalliisti
• -> pyritään ehkäisemään ahdistelua, jotta sovitteleminen voidaan lopettaa
• Huom! ROI-analyysi: yksi asiaton lähentely-yritys neljässä vuodessa: mittava ja kallis kampanja
ahdistelua vastaan ehkä (ainakin taloudellisesti katsoen) perustelematon

7. ARVOKAS
• Tyyppiesimerkki: perehdyttäminen
• Perehdyttäminen täydentää hyvän rekrytoinnin
• sitoutuneempi ja täydellä teholla toimiva työntekijä nopeammin organisaation
käyttöön.
• merkittävä lisäarvo mitattavissa jokseenkin helposti myös euroissa.
• edut työnantajakuvalle
• -> Keskitytään perehdyttämisiin ja perehdyttämistapojen jatkuvaan
kehittämiseen organisaatiossa

8. LEAN-AJATTELUN ROOLI
• Pakottaa HR-funktion keskittymään olennaiseen
• Kustannuksien mittaaminen
• Kuinka paljon sisäiset asiakkaat maksaisivat ulkopuoliselle saman työn tekemisestä?
• Kuinka paljon halvemmalla selvitään tilaamalla homma omalta HR-osastolta?
• Lisäarvon mittaaminen
• Kuinka paljon säästöjä ja voittoja HR voi tuottaa?
• Siilojen purkaminen
• Esim. työntekijöiden sitoutumisen lisääminen -> lisääntynyt asiakastyytyväisyys ->
markkinointikulujen pienentyminen & lisääntynyt myynti
• Mittaamista varten tarvitaan yhteistyötä: HR + markkinointi + myynti + talous

9. HAASTE: HR-OSASTOSTA VOITTOA
TUOTTAVA OSA YRITYSTÄ
• HR-osaston tulot suurempia kuin sen menot
• Tuloina:
• Laskutus sisäisiltä asiakkailta
• Osa parantuneesta tuloksesta korvamerkittynä HR:lle (perusteena
kehitysprojektit, onnistuneet rekrytoinnit tai lisääntynyt sitoutuminen)
• Kustannuksien pienentyminen (esim. sovittelutapausten
vähentyminen, markkinoinnista säästäminen)

10. KIITOS!
• Ajatusharjoitus Leanin soveltamisesta HR-työhön.
• Nämä diat julkaistaan CC BY –lisenssillä. Niitä saa siis jakaa, käyttää ja
jatkojalostaa täysin vapaasti, kunhan alkuperäisen tekijän mainitsee.
• Palautetta, kommentteja ja kaikkea mahdollista otetaan mieluusti vastaan
osoitteessa jaakko.h.koivula@gmail.com tai Twitterissä @jaakkokoivula