1. Suomen autonomia ja Venäjä Kevät 2010, kappale I ( 10 – 36)

2. Suomen historian aikajana ennen itsenäistymistä Ruotsi – Suomi (1152 – 1809) Suomen suuriruhtinas kunta 1809 - 1917 kristinusko Säädyt; erot Isot sodat verot Keskeinen kysymys; Miten Suomi muuttui kehittyi Venäjän alai- suudessa ruotsalaisuus

3. Suomen rajat ennen autonomiaa

11. Millainen Suomen suuriruhtinaskunta oli ? S. 23 – 27 hallinto talous Muita seikkoja kulttuurielämä AUTONOMIA

12. Aineisto on vapaasti muokattavissa. Sen jakaminen eteenpäin on kielletty. UUSI Luku Arki jatkuu keisarikunnassa, s. 22–30 Vanha 24 – 36 Autonomian ajan alun arki

28. Suomi 1850 – 1900 Nälänhätä,talous,koulutus ja luokkayhteiskunta Kappale II ( s. 40 – 64, 36 - 63

37. Suomalaisia seteleitä ja kolikkoja 1860-luvulta lähtien

38. Elinkeinorakenne 1880 :tulkitse tilastoa

42. Parityötehtävä koululaitoksesta; Lukekaa oheinen dokumentti ja vastaa kysymyksiin

43. Millainen oli 1800-luvun suomalainen nainen ja suomalainen mies?

45. Uusia 1800-luvun sanoja suomen kielessä Miten uudet sanat heijastavat yhteiskunnan muuttumista 1800-luvulla?

48. Milloin kuolleisuus suurinta?

50. Nälkävuodet murroskohtana ” Kuten moni muukin sai minunkin isäni silloin suurina nälkävuosina lähteä liikkeelle, valjastaa hevosen reen eteen, panna eukon ja lapset rekeen ja lähteä kerjuulle. Kun hevonen kuoli matkalla, oli ruvettava kelkkaa vetämään. Isäni läksi silloin talvella Riihimäen–Pietarin rautatien rakennustöihin, mutta kuoli jo maaliskuussa Lahden luona. Äiti haki ruumiin kotiin Hauholle, jonne me jäimme kesään saakka kerjuulla eläen. Kesän äiti oli Hämeenlinnassa töissä, mutta hänkin kuoli marraskuussa. Nyt ei auttanut muu, kuin että meidän molempien poikien, jotka silloin olimme toinen seitsemän, toinen kymmenen vuoden vanhoja, oli heitettävä pussi selkään ja lähdettävä suurkiitoksille talosta taloon. Vaikka oli luvatonta kulkea toisen pitäjän alueella, niin kyllä sitä vain kuljettiin, kun nälkä vatsassa ajoi liikkeelle. Mekin jouduimme Tuuloksen puolelle, josta meidät vallesmannin ( nimismiehen) kyydillä tuotiin kotipitäjään, jossa minä jouduin huutokauppaan. Näin sitä monet näinä raskaina katovuosina tottuivat liikkumaan oman kotikylän ulkopuolella ja näkemään elämää ja oloja muuallakin.” >>

51. ” Isän isällä oli talo Hollolan pitäjän Untilan kylässä – – Mutta suurena nälkävuotena 1867 – – talo meni kokonaan – – . Sitten kun minä olin 14 vuotta vanha, minäkin tulin isän mukana Helsinkiin ja pääsin oitis rakennuksille töihin. Tänne ne toisetkin lapset tuli – – ja äitikin oli monet kesät täällä Helsinkissä töissä, mutta huushollin päälle se rupes vasta sitten, kun meittiä oli jo kaksi poikaa kaupunkissa tienaamassa. Ja meitin kortteeri oli aina Lankeenin vanhassa villassa Siltasaarella.” ” Mutta suurena nälkävuonna sekä isä että äiti kuolivat ja meiltä jäi seitsemän lasta orvoiksi. Minä olin nuorin. Minut otettiin kasvatiksi yhteen isoon taloon, jossa sain pienestä pitäen tehdä kaikkea työtä, mihin vain suinkin pystyin – – . Kun minä tulin isommaksi jouduin palvelukseen moniin eri taloihin. Mutta silloin oli Asikkalasta mennyt jo monia tyttöjä Helsinkiin ja ne kirjoitti, että kaupungissa oli hyvät olot ja paljon parempi kuin maalla, kun ei tarvinnut rähjätä ulkona lehmien kanssa. Ja niin minäkin sitten läksin tänne Helsinkiin.” Lähde: Heikki Waris, Työläisyhteiskunnan synty Helsingin Pitkänsillan pohjoispuolelle. Pohdi dokumenttien avulla, millä eri tavoin nälkävuodet vaikuttivat suomalaisten elämään.

54. Sdp:n Forssan ohjelma 1903 Mitkä ko. ohjelman kohdat toteutuneet nyky-Suomessa?

55. 1800-luvun lopun keskusteluaiheita Miten pilakuvan mukaan miehet suhtautuivat koulutettuun naiseen 1900- luvun alussa ?

57. Juopon tie !!!

62. Mitkä suomalaisen yhteiskunnan pahimmat ongelmat 1800-luvun lopulla? Nälänhätä 1866 – 1868 Torpparikysymys , köyhyys Maaseudulla Voimakas väestönkasvu

66. Sortokaudet 1899 – 1917 I 1899- 1905 II 1908 - 1917 Kappale III ( s. 66 – 76)

70. Dokumentteja vuodelta 1899; kumpi venäläisen kumpi suomalaisen kirjoitus

71. Miten Bobrikov koki asemansa Suomessa oheisten kirjeiden perusteella?

72. Miten ensimmäinen sortokausi näkyi Helsingin katukuvassa?

73. Miten Suomea yritettiin venäläistää? Lue oppikirjan sivut 72 – 75 tai 68 - 70. Selvitä, mitä ko. tapahtuma tarkoitti. Yhdistä vuosiluku ja tapahtuma ? kielimanifesti asevelvollisuus- laki helmikuun manifesti diktatuuriasetus 1901 1903 1900 1899

74. Venäjä alkaa kaventaa Suomen autonomiaa

76. Minkä poliittisten ryhmien näkemyksiä nämä sitaatit voisivat olla? Äärimmäistäkin vastarinnan keinoa käytettiin: vihattu Nikolai Bobrikov ammuttiin vuonna 1904. Ampuja Eugen Schauman sanoi tekoansa isänmaan puolustukseksi. Suomalaisten reaktiot Schaumanin surmatyöhön vaihtelivat: ” Ja me, jotka uskomme Schaumanin olleen kappale oikeuden kaitselmuksen kädessä, kiitämme häntä siitä, mitä hän on tehnyt”, kirjoitti Maassa Vapaita Lehtisiä . ” Rikos on aina rikos, mitkään tarkoitukset eivät voi sitä muuksi muuttaa”, todettiin Uudessa Suomettaressa.

77. Venäjän yhtenäistämispolitiikkaa vastustavat suomalaiset joutuivat helposti hankaluuksiin virkavallan kanssa. Kun perustuslaillisten Vapaita Lehtisiä ei saanut julkaista Suomessa, sitä ruvettiin toimittamaan ja painamaan Ruotsissa. Lehdet piti salakuljettaa maahan ja jakaa viranomaisten huomaamatta.

81. Taide ja sortovuodet

83. Viimeisten säätyvaltiopäivien kokoonpano 1905 Kuinka demokraattinen Suomi oli vuonna 1905 ??

90. Eduskuntavaalien 1907 tulos

93. Millaisia puolueita Suomessa 1907? Tulkitse pilakuvaa vuodelta 1906. Mitä puolueita henkilöt esittävät?

97. Toisen sortokauden aikaisia pilakuvia; Miten pilakuvissa kuvattiin sortoa, venäläisiä ”sortojia”?

98. Jääkäriliike (1915 – 1918) ; itsenäisen tiedonhakutehtävän taustatehtävät

100. Suomi 1917 – 1918 Itsenäistyminen (1917 ) ja sisällissota (1918) HI4, kevät 2010

101. Vuoden 1917 kronologia Vuosi 1917 VE SU

104. Mitkä keskeiset tapahtumat 1917 – 1918 ? Paritehtävä ; toinen selvittää vuoden 1917 (84-90 ) ja toinen vuoden 1918(90-96) 1917 ( 6.12.1917) 1918 Maalisk. manifesti valtalaki Ek- vaalit Itsenäisyys senaatti Maalisk. vallank. NII Va.halli tus Lokakuun Vallank. 27.1 28.1 2/18 2/18 12.4; 16.5 3-4/18 Itsen. Tunnistam. 6.12.17 Bolsevikit Pako Ve nä jä SUOMI

105. Dokumentti maaliskuun vallankumouksesta 1917 Millä Nikolai perustelee eronsa tsaarin tehtävistä vuonna 1917

106. Miten Venäjän ja Suomen 1917 tapahtumat liittyvät toisiinsa? SUOMI VENÄJÄ Suomen valtiolliseen asemaan ei muutoksia, mutta autonomia palautetaan Maaliskuun vallankumous: keisari syöstään vallasta, tilalle väliaikainen hallitus. Valtalaki: väliaikainen hallitus hajottaa Suomen eduskunnan. maaliskuu heinäkuu lokakuu marraskuu Yleislakko Eduskunta julistautuu korkeimman vallan haltijaksi . Uudet eduskuntavaalit Eduskunnan Itsenäisyysjulistus 6.12. Lokakuun bolsevikkivallankumous Bolsevikit tunnustavat Suomen itsenäisyyden. joulukuu Lue s. 78 – 80

111. Tee lista Suomen itsenäisyyden tunnustaneista valtioista aikajärjestyksessä. Selvitä, miksi kukin niistä tunnusti Suomen riippumattomuuden Venäjästä. Tehtävä 4 s. 81

116. Millaista oli vuoden 1917 vaalikampanjassa käytetty kieli? Mitä nimityksiä porvareista käytettiin?

118. Valokuva punavangeista keväältä 1918 Tampereelta. Mitä valokuva kertoo sisällissodasta?

123. Punaisten ja valkoisten kaatuneiden sosiaaliset taustat( ammatti – ja koulutustaustat)

134. Verkkotehtävä : Suomi 80( 1998) TEHTÄVÄ : Lue oheisesta verkkosivuista seuraavaat artikkelit: Punakaarti, suojeluskunta, Tampere, vankileirit. LAADI MUISTIINPANOT http://www.uta.fi/suomi80/tausjk13.htm

136. Aineisto on vapaasti muokattavissa. Sen jakaminen eteenpäin on kielletty. Luku Hallitusmuotokysymys, s. 90–95 HALLITUSMUOTOKYSYMYS

153. Valkoinen Suomi 20 – ja 30-luvulla HI 4, kevät 2010

162. Valkoisen Suomen yhteiskunnallisia ristiriitoja

164. Poliittinen kenttä Suomessa 1920–30-luvuilla

166. Miten lapuanliike toimi 1929 – 1932? Lue oppikirjan sivut 108 – 109 tai 110 – 112 Selvitä niiden sisältö. Lapuanliike 1929 - 1932 Mäntsälä Kirjapainojen rikkomiset Talonpoikais marssi Pr-vaalit kommunisti.- lait Punapaitojen repimiset muilutukset

172. Suomi toisessa maailmansodassa 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 Talvisota 11/1939 – 3/1940 Välirauhan aika 3/1940 – 6/1941 Jatkosota 6/1941–9/1944 Lapin sota 10/1944 – 4/1945

178. Puna-armeija ja talvisodan alku

180. Mitkä sodan keskeiset tapahtumat/vaiheet ? Lue oppikirjan s. 132- 135 tai 118 -120 joulukuu 39 , tammikuu 40 , helmikuu 40 , maalisk 13.3 torjunta- voitto Terijoen hallitus Suomus- salmi rauhan- ehdot

183. Raatten tien motti ja kuvia motista

185. Dokumenttitehtävä : Ruotsin apu

188. Mitkä ”välirauhan”/Moskovan rauhanehdot ? alue- menetyk- set mielialat Hanko- niemi miestap- piot evakot rauhan- ehdot

192. Hitler puhui radiossa 22.6.1941: ” Liitossa suomalaisten tovereidensa kanssa seisovat Narvikin voittajat Pohjoisen Jäämeren äärellä. Saksalaiset divisioonat samoin kuin suomalaiset vapaussodan sankarit oman marsalkkansa johdossa suojelevat Suomen aluetta. ” Presidentti Ryti puhui radiossa 26.6.1941 Suomen kansalle: ” Suomi on joutunut hyökkäyksen kohteeksi Neuvostoliiton puolelta, joka on aloittanut sotatoimet Suomea vastaan. Tämän johdosta Suomi on ryhtynyt puolustautumaan kaikin käytettävissään olevin sotilaallisin keinoin.” Arvioi Hitlerin ja Rytin esittämiä näkemyksiä sodan syttymisestä. Vinkki! Rytin puheen voi kuunnella Ylen elävässä arkistossa http://yle.fi/elavaarkisto).

201. Neuvostoliitto patisti Suomea rauhaan pommittamalla Helsinkiä helmikuussa 1944 Suomalaiset hämäsivät pommittajia ”siirtämällä” Helsinkiä itään. Vuosaareen rakennettiin pölkyistä ja paperirullista valekaupunki, johon pommikoneet ohjattiin. Lisäksi ilmatorjunnan leimahdustehoa lisättiin käyttämällä kranaateissa magnesiumia ja alumiinia. Pommikoneet luulivat ilmatorjuntaa voimakkaammaksi ja kiirehtivät pommiensa pudottamisessa. Suurin osa pommeista ohjautui kaupungin ulkopuolelle. NL:n sodanjohto sai viestejä pommitusten onnistumisista: Ruotsin lehdistö lähti Suomen juoneen mukaan ja kertoi laajasti Helsingin tuhoutumisesta pommituksissa. Samoin kiinnijäänyt venäläinen agentti pakotettiin lähettämään Moskovaan suomalaisten rustaamia viestejä, joissa todettiin hävityksen olleen ankara ja kuolleita olleen paljon. Lähde: Suomen Kuvalehti 6/2004

205. Mitkä olivat jatkosodan rauhanehdot ? aluemene tykset - Lapin sota sotakorvauk- set valvonta- komissio evakot sotasyylli- syysoikeuden käynti poliittiset muutokset välirauha 1944; vahvistus Pariisissa 1947

208. Mistä osisista Suomen lapset lähetettiin Ruotsiin ? Pystytkö selittämään asiaa?

210. Suomi toisen maailmansodan jälkeen, kylmä sota ja Suomi HI 4, kevät 2010 154 - 181

211. Palauta mieleesi Kansainväliset suhteet -kurssista kylmän sodan syntytekijät 1945 - 1950

226. Kekkosesta sanottua !!! KGB:n agentti yksinval tias hajoita ja hallitse johtamistyyli Suomen pelastaja kylmän sodan aikakaudella perässä hiihtäjiä paljon Puolueettomuuspolitiikka taloudellinen ja poliittinen menestys Kekkonen elää!! (vitsi)