2. LukSuS-hanke 2011 – 2013:
Tavoitteet, toteutus,
alustavat tulokset
Suullinen kielitaito: Opettaminen, opiskelu ja arviointi nyt ja tulevaisuudessa
30.11.2013 Helsingin yliopisto
3. Yhteistyössä
Opetus- ja kulttuuriministeriö
(rahoittaja ja yhteistyökumppani)
Opetushallitus
Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry
Suomen lukiolaisten liitto SLL
Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Helsingin
yliopisto
Opetuksen arviointikeskus, Helsingin yliopisto
Suullinen kielitaito: Opettaminen, opiskelu ja arviointi nyt ja tulevaisuudessa
30.11.2013 Helsingin yliopisto
4. Tavoitteet hankkeen alkaessa
2010
1. Tutkia ja selvittää suullisen kielitaidon kurssien toteutusta,
opettamista ja opiskelua, ja niihin liittyvää suullisen kielitaidon
arviointia lukioissa ympäri Suomen.
2. Raportoida tuloksista rahoittajalle ja soveltuville
yhteistyöverkostoille opetuksen kehittämisen ja
opettajankoulutuksen aloilla.
Suullinen kielitaito: Opettaminen, opiskelu ja arviointi nyt ja tulevaisuudessa
30.11.2013 Helsingin yliopisto
5. Hankkeen tausta-ajatus
Viestinnällisen kielitaidon keskeinen elementti, puhuminen, on
Suomessa kuulunut opetussuunnitelmiin jo vuosikymmeniä
(1970-luku ).
Nykyisissä peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmaperusteissa
on eurooppalaisen viitekehyksen pohjalta laadittu puhumiselle
omat taitotasotavoitteet (A1.1 – C1.1)
Opetuksen kehittämisestä ja arvioinnista on karttunut vuosien
kuluessa runsaasti kokemuksellista ja tieteellistä tietoa, jonka
avulla suullisen kielitaidon opettamista voidaan kehittää.
Lukiokoulutukseen kuitenkin kesken opetussuunnitelmakauden
uusi kurssi (2010): Suullisen kielitaidon syventävä kurssi, sekä
mahdollisuus suullisen testauksen lisäämiseen osaksi
ylioppilastutkintoa.
Suullinen kielitaito: Opettaminen, opiskelu ja arviointi nyt ja
tulevaisuudessa 30.11.2013 Helsingin yliopisto
6. Hankkeen tavoitteiden
toteutus osa-alueittain
Suullisten kurssien toteutuksen selvittäminen:
Sähköisten kyselylomakkeiden avulla tavoitteena
selvittää anonyymisti opettajilta (vastaajia 224 +16) ja
lukio-opiskelijoilta (553 + 7) käsityksiä ja kokemuksia
suullisen kielitaidon opettamisesta, opiskelusta ja
arvioinnista omassa oppilaitoksessaan sekä myös
laajemmin (kevät 2012).
Myös rehtoreilta (205 + 15) kouluihin liittyviä taustatietoja
kyselylomakkeen avulla (kevät 2012)
Lomakelinkkien lähettämisessä apuna OPH ja SLL
Suullinen kielitaito: Opettaminen, opiskelu ja arviointi nyt ja tulevaisuudessa
30.11.2013 Helsingin yliopisto
7. Hankkeen tavoitteiden
toteutus osa-alueittain
Suullisten kurssien opetuksen järjestäminen, opetussisällöt
sekä arviointi kouluissa:
Opettajahaastattelut ja/tai luokkahuoneobservoinnit ruotsin
ja englannin suullisilla kursseilla 19 lukiossa (23 opettajaa)
Suullisten loppukokeiden tallennuksia 11 lukiossa
(ruotsi 6 lukiota + englanti 5 lukiota = 74 kokelasparia)
Loppukokeiden arviointi koulutetulla eksperttiraadilla:
ruotsi 8 kokelasparia, englanti 6 kokelasparia
Suullinen kielitaito: Opettaminen, opiskelu ja arviointi nyt ja tulevaisuudessa
30.11.2013 Helsingin yliopisto
8. Alustavia tuloksia ja huomioita
Opettajakysely:
240 vastaajaa (224 + 16)
vrt. noin 1300 vieraiden kielten opettajaa
lukiokoulutuksessa (Opettajat Suomessa 2010, raportti,
Opetushallitus)
Opiskelijakysely:
560 vastaajaa (553 + 7)
vrt. noin 50 000 jäsentä Lukiolaisten liitossa
Suullinen kielitaito: Opettaminen, opiskelu ja arviointi nyt ja
tulevaisuudessa 30.11.2013 Helsingin yliopisto
9. Opettajakysely
Vastaajien jakautuminen 1) koulun koon, 2) opettajakokemuksen
ja 3) iän mukaan
1.1) Pienet lukiot (alle 100 opiskelijaa): 31kpl
1.2) Keskisuuret lukiot (alle 600 opiskelijaa): 136kpl
1.3) Suuret lukiot (600 < opiskelijaa): 46kpl
2.1) Alle 1 vuotta: 0,9%
2.2) 1-5 vuotta: 5,5%
2.3) 6-10 vuotta: 12,7%
2.4) 11 vuotta : 80,9%
3.1) Alle 30v: 3,6%
3.2) 30-39v: 21,2%
3.3) 40-49v: 36,5%
3.4) 50v : 38,7%
Suullinen kielitaito: Opettaminen, opiskelu ja arviointi nyt ja
tulevaisuudessa 30.11.2013 Helsingin yliopisto
10. Opettajakysely
Vastaajan eniten opettama oppiaine:
A-englanti: 51%
A-ruotsi: 3,8%
A-saksa: 5,3%
A-ranska: 1,4%
A-venäjä: 0,5%
B1-ruotsi: 33,7%
Joku muu: 4,3%
Suullinen kielitaito: Opettaminen, opiskelu ja arviointi nyt ja
tulevaisuudessa 30.11.2013 Helsingin yliopisto
11. Opettajakysely
Tulisiko suullisen kielitaidon kurssin olla mielestäsi kaikille ao. kielen lukijoille pakollinen?
A-englanti
Suullinen kielitaito: Opettaminen, opiskelu ja
arviointi nyt ja tulevaisuudessa 30.11.2013
Helsingin yliopisto
B1-ruotsi/suomi
12. Opettajakysely
Tulisiko suullisen kielitaidon kurssin olla mielestäsi kaikille ao. kielen lukijoille pakollinen?
A-saksa, -ranska, venäjä, -espanja
Suullinen kielitaito: Opettaminen, opiskelu ja
arviointi nyt ja tulevaisuudessa 30.11.2013
Helsingin yliopisto
B2- ja B3-kielet
13. Opettajakysely
Tulisiko suullisen kielitaidon kurssin olla mielestäsi kaikille ao. kielen lukijoille pakollinen?
Äidinkielenomainen
ruotsi/suomi
Suullinen kielitaito: Opettaminen, opiskelu ja
arviointi nyt ja tulevaisuudessa 30.11.2013
Helsingin yliopisto
A-ruotsi/suomi
14. Kyllä, pakollinen kurssi
Mielestäni ei tarvita erillistä kurssia,
mutta jos sellainen on, pitäisi sen olla
pakollisissa kielissä pakollinen.
Elämässä tarvitaan ennenmuuta
suullista taitoa. Suomalaiset ovat
yleensä hyviä kielitaidossa mutta eivät
saa suutansa auki kun lukiossa
opetetaan pelkäämään virheitä yms.
Suullinen taito on aivan kaikista tärkein
ja silti koulussamme sitä saa
opetuksesta kaikista vähiten.
Ainut kurssi jolla ehtii kunnolla
harjoitella puhumista. Valtakunnallinen
suullinen päättökoe ei ole niin
välttämätön. Kurssi on.
Ei pakollista kurssia
Kaikilla kursseilla voi ja pitää harjoitella
suullista kielitaitoa, joten en katso
pakollista kurssia tarpeelliseksi.
Kurssi on tehokkaampi, jos kaikki ovat
paikalla vapaaehtoisesti.
Lyhyiden kielten ops on jo niin täyteen
ahdettu ettei ole järkevää tehdä
erillistä kurssia. Suullista kielitaitoa voi
harjoitella kaikilla kursseilla.
Pakollisuus heikentää motivaatiota;
vapaaehtoisuus lisää sitä.
Pitkissä kielissä kannatettavaa pysyvämpi,
pakollinen kurssi, mutta lyhyissä kielissä
pelottaa/heikentää motivaatiota.
Suullinen kielitaito: Opettaminen, opiskelu ja arviointi nyt ja
tulevaisuudessa 30.11.2013 Helsingin yliopisto
15. Opettajakysely
Tulisiko suullisen kielitaidon koe olla mielestäsi osa ao. kielen ylioppilaskoetta?
A-englanti
Suullinen kielitaito: Opettaminen, opiskelu ja
arviointi nyt ja tulevaisuudessa 30.11.2013
Helsingin yliopisto
B1-ruotsi/suomi
16. Opettajakysely
Tulisiko suullisen kielitaidon koe olla mielestäsi osa ao. kielen ylioppilaskoetta?
A-saksa, -ranska, venäjä, -espanja
Suullinen kielitaito: Opettaminen, opiskelu ja
arviointi nyt ja tulevaisuudessa 30.11.2013
Helsingin yliopisto
B2- ja B3-kielet
17. Opettajakysely
Tulisiko suullisen kielitaidon koe olla mielestäsi osa ao. kielen ylioppilaskoetta?
Äidinkielenomainen
ruotsi/suomi
Suullinen kielitaito: Opettaminen, opiskelu ja
arviointi nyt ja tulevaisuudessa 30.11.2013
Helsingin yliopisto
A-ruotsi/suomi
18. Kyllä, suullinen yokokeeseen
Suullista kielitaitoa tarvitaan lukion
jälkeen
Kun sitä kerran opetetaan, niin
miksei myös testattaisi yokokeessa. Toteutus vaan on
vaikeaa.
A-kielessä kyllä, koska osa vahvaa
kielitaitoa. B-kielessä ei, koska
oppimäärä on lyhyempi.
Suullinen kielitaito on se osa-alue,
jota opiskelijat nimenomaan
tarvitsevat elämässään.
Ei suullista yokokeeseen
Ei ainakaan nyt, jolloin omat
opettajat toimivat arvioitsijoina.
Jos ytl antaa sieltä
riippumattoman arvioitsijan, niin
ehkä silloin. Mutta miten siitä
saadaan kaikille tasapuolista
arviointia edes silloin???
käytännön järjestelyt ovat HYVIN
hankalat
Opiskelijat jännittävät suullista
koetta. Yo-kirjoituksiin kohdistuu
muutenkin suuret paineet, minkä
vuoksi suullinen osuus saattaisi
lisätä paineita entisestään.
Suullinen kielitaito tärkeää myös koulun
jälkeen elämässä. Testaamisen toteutus
mietityttää paljon. Onko liian paljon stressiä
opiskelijoille?
Suullinen kielitaito: Opettaminen, opiskelu ja arviointi nyt ja
tulevaisuudessa 30.11.2013 Helsingin yliopisto
19. Opettajakysely
Kokemuksia koepankista:
“tehtävien vaikeustaso on ollut
sopiva” (1. täysin eri mieltä – 5.
täysin samaa mieltä)
ääneenlukemistekstit ovat liian pitkiä
ainakin uudemmissa tehtävissä,
samoin referointitekstit, aiheet eivät ole
mielestäni nuorille sopivia, ketä
kiinnostaa keskustella esim.
saimaannorpista?
Tehtävät ovat aivan liian eritasoisia.
Olenkin koonnut tehtäväosioista omat
koosteet, jotta samalla ryhmällä on
samantyyppiset kokeet ja aiheista,
joista oletan heidän pysytvän
puhumaan. Tehtävät lähemmäksi B1ruotsin tasoa!!
Miten otetaan huomioon lisäaikaa
saava opiskelija (luki- ym.) kokeessa,
mistä saadaan pari?
Suullinen kielitaito: Opettaminen, opiskelu ja
arviointi nyt ja tulevaisuudessa 30.11.2013
Helsingin yliopisto
20. Opiskelijakysely
Vastaajat 17-19-vuotiaita lukiolaisia, jotka saivat
kyselypyynnön Lukiolaisten liiton
jäsensähköpostina
Vastaajia 553 + 7
Suullinen kielitaito: Opettaminen, opiskelu ja
arviointi nyt ja tulevaisuudessa 30.11.2013
Helsingin yliopisto
21. Opiskelijakysely
Tulisiko suullisen kielitaidon kurssin olla mielestäsi pakollinen kaikille seuraavia kieliä opiskeleville
lukiolaisille?
A-englanti
Suullinen kielitaito: Opettaminen, opiskelu ja
arviointi nyt ja tulevaisuudessa 30.11.2013
Helsingin yliopisto
B1-ruotsi/suomi
22. Opiskelijakysely
Tulisiko suullisen kielitaidon kurssin olla mielestäsi pakollinen kaikille seuraavia kieliä opiskeleville
lukiolaisille?
A-saksa, -ranska, venäjä, -espanja
Suullinen kielitaito: Opettaminen, opiskelu ja
arviointi nyt ja tulevaisuudessa 30.11.2013
Helsingin yliopisto
23. Opiskelijakysely
Tulisiko suullisen kielitaidon kurssin olla mielestäsi pakollinen kaikille seuraavia kieliä opiskeleville
lukiolaisille?
Äidinkielenomainen
ruotsi/suomi
Suullinen kielitaito: Opettaminen, opiskelu ja
arviointi nyt ja tulevaisuudessa 30.11.2013
Helsingin yliopisto
A-ruotsi/suomi
24. Opiskelijakysely
Kyllä
Suullisen kielitaidon kurssi olisi hyvin
tarpeellinen, koska tunneilla
keskitytään lähinnä kirjoittaimiseen,
kielioppiin ja yms. Mieluumin
korvattaisiin yksi pakollinen kurssi
suullisen kielitaidon kurssilla.
Mielestäni esimerkiksi ylioppilaskokeet
jättävät täysin suullisen kielitaidon
huomiotta, vaikka todellisuudessa se
on juuri yksi tärkeimmistä kielitaidon
osa-alueista. Tämä suosii kirjallisesti
lahjakkaita opiskelijoita. Kielitaidosta ei
ole myöskään hyötyä, jos sitä ei
uskalla käyttää, ja suullisen kielitaidon
kurssit ovat erittäin hyvää harjoittelua
todellisen elämän tilanteita varten.
Puhuttu kieli on essentiaalinen osa
kielitaitoa. Ilman kykyä puhua sujuvasti
opiskeltua kieltä on mahdotonta
sanoa puhuvansa sitä.
Ei
Vapaaehtoisuus riittää, sillä jos siitä
tehdään pakollinen, voi se ahdistaa
joitakin oppilaita ja vaikuttaa
alentavasti kielten opiskelun
innokkuuteen,.
Vaikka puhuminen on tärkeä osa
kielitaitoa, ei sen tulisi olla pakollista. Ei
äidinkielessäkään ole pakollista kurssi
puhumiseen. Miksi toisissa kielissä sitten
pitäisi olla?
puhekurssit saattavat olla todella
epämiellyttäviä osalle opiskelijoista
Joillekin suulliset kielenkäytön tilanteet
ovat niin ahdistavia, että kokonainen
kurssi olisi silkkaa tuskaa. Kyllähän
nykyisilläkin kursseilla harjoitetaan
suullisia tilanteita ihan tarpeeksi, ei
siihen erillistä kurssia kaivata lisää
stressiä tuomaan
25. Suulliset loppukokeet
Tallenteet 11 lukiosta = 74 kokelasparia
Eksperttiraadit arvioivat
6 englannin kokelasparia 5 eri lukiosta
8 ruotsin kokelasparia 6 eri lukiosta
Englannin taitotaso näytteiden perusteella B1.2
tavoitetaso B2.1
Ruotsin taitotaso näytteiden perusteella A1.3+
tavoitetaso B1.1
Tilanne ei niin toivoton kuin olisi voinut odottaa
Suullinen kielitaito: Opettaminen, opiskelu ja arviointi nyt ja
tulevaisuudessa 30.11.2013 Helsingin yliopisto
26. Yhteenveto
Sekä opettajat että opiskelijat ovat suullisten kurssien
kannalla etenkin A-englannin ja B1-ruotsin osalta.
Arviointi koetaan hankalaksi: kuka, miten, resurssit,
luotettavuus…?
Arviointiraadin pienimuotoinen otos loppukokeista
odotettua parempi suullisen kielitaidon opetus kursseilla
todennäköisesti monipuolista ja laadukasta; entä muilla
kursseilla?
Suullisen osion tuleminen 2019 yo-kokeisiin mahdollinen
tulosten valossa.
Suullinen kielitaito: Opettaminen, opiskelu ja
arviointi nyt ja tulevaisuudessa 30.11.2013
Helsingin yliopisto
